Ympäristölakimies Nina Mattila 26.11.2013:

Kaupunginvaltuusto on 23.9.2013 § 181 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen, joka mahdollistaa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n varastoimiseen tarkoitetun terminaalin rakentamisen Pansion öljy- ja kemikaalisataman alueelle. Kaava-alue sijaitsee Oravaisten niemen luoteisosassa.

Laivateollisuudenkadun asukas, Lugnetintien asukas ja Päästäisenpolulla sijaitsevan asunto-osakeyhtiö Laivanrakentajainkylän edustajat ovat valittaneet valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle ja vaatineet päätöksen kumoamista.

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon asiasta 5.12.2013 mennessä. Kaupunginhallituksen kokousaikatauluun liittyvistä syistä johtuen lausunnon antamiseksi on pyydetty lisäaikaa 13.12.2013 asti.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 17.12.2012 § 252) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja kaavanmuutoksen sisältö

Kaava-alue sijaitsee Oravaisten niemen luoteisosassa. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 2 ha ja sitä rajaa satama-alue joka puolelta. Pansion satama on alueellisesti ja valtakunnallisesti tärkeä osa merikuljetuksia ja toimivaa logistista verkkoa. Alue sijaitsee noin 6 kilometrin päässä Turun keskustasta. Alueen eteläpuolella on Ruissalon saari, joka on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja lähes kokonaan Natura-aluetta, pohjoispuolella sijaitsee Pansion teollisuusalue sekä Pansion ja Pernon asuinalueet. Laivateollisuuden asuinalue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Lähin asutus sijaitsee noin 400 metrin päässä kaava-alueelta.

Asemakaavanmuutos mahdollistaa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n varastoimiseen tarkoitetun terminaalin rakentamisen Pansion öljy- ja kemikaalisataman alueelle. Suunnitelma poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta LNG-säiliön suuremman korkeuden ja vaarallisten kemikaalien laajemman varastoinnin suhteen. Alue pysyy satama-alueena. LNG-terminaalin sijoittaminen satama-alueelle on tarpeen LNG-merikuljetusten takia.

Valitusperusteet

Laivateollisuudenkadun asukkaan valituskirjelmän mukaan viranomainen on ylittänyt toimivaltansa eikä kaava ole lainmukainen. Valituskirjelmän mukaan kaava ei luo edellytyksiä terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle eikä turvaa rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja. Kaava on valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden vastainen. Seveso -direktiivin periaate vaarallisten kohteiden sijoittumisesta ei toteudu Pansion alueella. Suunniteltu laitos lisää suuronnettomuuden vaaraa alueella.

Asunto-osakeyhtiö Laivanrakentajainkylän valituskirjelmän mukaan kaupunginvaltuuston päätös on lainvastainen, koska asemakaavanmuutosehdotus on harhaanjohtava riskeihin liittyvien mainintojen osalta ja asemakaavanmuutosehdotus on ristiriidassa useamman lain kanssa. Harhaanjohtavuuden osalta valituskirjelmässä on viitattu hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan, maankäyttö- ja rakennusasetuksen sekä ns. Seveso II –direktiivin kaavan laadinnassa edellytettyihin maankäytön suunnittelussa ja kaavan laadinnassa tarvittavien tietojen selkeydestä ja riittävyydestä. Valituskirjelmän mukaan kaavamuutosehdotus ei ole ollut riittävän selkeä ja yksiselitteinen myös ei-asiantuntijalle. Lainvastaisuutta on valituskirjelmässä perusteltu viittaamalla maankäyttö- ja rakennuslakiin, maankäyttö- ja rakennusasetukseen, sekä ns. Seveso II –direktiiviin sekä Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen vuosille 2012-2015. Valituskirjelmässä on todettu, että asemakaavanmuutoksen mahdollistama LNG-terminaali aiheuttaa merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä, koska maakaasu koetaan vaarallisena ja laitoksen läheisyys heikentää asumismukavuutta lisäämällä turvattomuuden tunnetta. Asemakaavanmuutosehdotus on ristiriidassa hyvän elinympäristön toteutumisen kanssa eikä edesauta turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomista mahdollistaen suuronnettomuusvaarallisen laitoksen sijoittamisen lähelle asuinaluetta. Valituskirjelmän mukaan suuronnettomuusvaaralliset laitokset pitäisi hajasijoittaa, jotta riskit eivät kertautuisi.

Lugnetintien asukkaan valituskirjelmän mukaan asemakaavanmuutos aiheuttaa luvattomia vaikutuksia, koska alueen melutaso ylittää jo tällä hetkellä valtioneuvoston vahvistamat melutason ohjearvot ja nyt hyväksyttävä kaava nostaisi ennestään alueen melutasoa. Kaavan selvitykset ympäristövaikutuksista ja muista vaikutuksista ovat puutteellisia. Kaavaan ei ole sisällytetty sellaisia toimenpiteitä tai suunnitelmia, jotka estäisivät tai vähentäisivät melutason aiheuttamia vaikutuksia. Kaavan selvityksissä ei ole tuotu esille sellaista kaavan toteuttamisvaihtoehtoa, joka ei lisäisi entisestään alueen haittoja. Valituskirjelmän mukaan alueen melutaso on jo nykyisten asemakaavojen perusteella melunormit ylittävä. Kaavoittajan olisi tästä syystä pitänyt huomioida se, että laaditaan riittävät ja perusteelliset selvitykset tai sisällyttää kaavaan riittävät meluntorjuntatoimet tai riittävät kaavamääräykset. Valituskirjelmän mukaan jää epäselväksi, mihin Natura-direktiivin kokonaisvaikutusten arviointi perustuu. Valituskirjelmän mukaan melupäästöjä koskeva kaavamääräys pitäisi muuttaa vastaamaan sisällöltään ilmanpäästöjä koskevaa määräystä siten, että kaavamääräys koskee myös taustamelutasoa.

Hyvän hallinnon vaatimus

Hallintolain 45.1 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n mukaan asemakaava esitetään kartalla ja asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kaavan selostus ei ole varsinaisesti osa kaavaa eikä selostus voi olla muutoksenhaun kohteena. Selostus sisältää kuitenkin keskeisen aineiston päätöksen perustelemiseksi ja siitä käy myös ilmi selvitykset ja tutkimukset, joihin kaava perustuu sekä kaavoitusprosessin kulku. Kaavan selostukseen otettavilla tiedoilla on merkitystä hyväksymistä koskevan päätöksenteon lisäksi muutoksenhaussa (HE 101/1998 vp 55 §:n yksityiskohtaiset perustelut). LNG-terminaalin asemakaavanmuutos on perusteltu ja perustuu riittäviin selvitykseen lain edellyttämällä tavalla.

Selvitysten riittävyys ja asemakaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n perusteella kaikkien kaavojen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Säännös on varmistamassa, että kaavoittajan tietoon tulevat kaavan laatimisen kannalta perustavanlaatuiset seikat. Riittävyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti suhteessa kyseessä olevaan alueeseen ja kaavoitustehtävään. Ympäristö- ja muut vaikutukset on selvitettävä tarpeellisissa määrin. Selvitysten ulottuvuus, laajuus ja yksityiskohtaisuus vaihtelevat kysymyksessä olevasta kaavahankkeesta ja suunniteltujen toimintojen vaikutuksista riippuen. Vaikutusselvitysten perusteella tulee voida arvioida kaavan vaikutuksia kokonaisuutena.

Vaikutusselvitysten riittävyyttä arvioitaessa lähtökohdaksi otetaan asemakaavalle laissa asetetut sisältövaatimukset. Kaavaa laadittaessa vaikutukset tulee selvittää siten, että voidaan varmistua sisältövaatimusten täyttymisestä. Asemakaavan sisältövaatimukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: yleispiirteiseen suunnitteluun liittyvät, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät sekä kohtuullisuuteen liittyvät. Asemakaavaa laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen (HE 101/1998 vp 54 §:n yksityiskohtaiset perustelut). Asemakaavan sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 §:ssä. Lain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. MRL:n 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

LNG-terminaalin asemakaavanmuutoksen vaikutuksien selvittämiseksi on tehty Natura-tarvearviointi, ympäristömeluselvitys, turvallisuusyhteenveto, alustava päästöselvitys, rikkidioksidi, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat sekä liikenneselvitys rekkaliikenteen osalta. Maisemavaikutuksia on tutkittu havainnekuvaparien avulla.

Turvallisuus

Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annettu ns. Seveso II –direktiivin (96/82/EY) maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osa on Suomessa saatettu voimaan kemikaali- ja maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöllä. Onnettomuuksien vaara tulee ottaa huomioon sekä uusia tuotantolaitoksia sijoitettaessa että suunniteltaessa alueiden käyttöä ja rakentamista olemassa olevien laitosten läheisyydessä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:ssä tai lain esitöissä ei ole tarkemmin määritelty, mitä turvallisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Oikeuskirjallisuudessa on viitattu ympäristöministeriön kirjeeseen (3/501/2001) koskien kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien tuotantolaitosten onnettomuusvaaran huomioon ottamista kaavoituksessa ja rakentamisessa arvioitaessa MRL:n 54.2 §:n mukaisten vaatimusten täyttymistä. (Hallberg, Haapanala, Koljonen ja Ranta 2006, s. 255. Jääskeläinen ja Syrjänen 2010, s. 334-335.) Laivateollisuudenkadun asukkaan valituskirjelmässä on myös viitattu ko. kirjeeseen.

Ympäristöministeriölle kuuluu MRL:n 17 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus. Kirje on laadittu yhteistyössä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) kanssa avuksi kirjeessä tarkoitettuja kohteita koskevien kaavojen ja lupien käsittelyyn. Kirjeessä todetaan, että kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei riskille alttiita toimintoja sijoiteta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Tällaisia riskialttiita toimintoja ovat esimerkiksi asuinalueet, vilkkaat liikenneväylät, yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat ja -alueet, sairaalat, koulut, hoitolaitokset ja majoitusliikkeet.

Kirjeessä viitataan viranomaisen velvollisuuteen perustaa kaava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa selvitetään kaavan toteuttamisen ympäristö- ym. vaikutukset (MRL 9 § ja MRA 1 §). Tällöin myös laitoksen toimintaan liittyvät riskit onnettomuusvaaran kannalta tulevat selvitettäviksi. Kirjeen mukaan vaikutukset on otettava huomioon laadittaessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (MRL 63 §). Tuloksista tulee raportoida kaavaselostuksessa ja tarvittaessa antaa määräyksiä. Lisäksi todetaan, että laadittaessa tai muutettaessa sellaisia teollisuus- ja varastoalueiden kaavoja, joille sijoittuvaksi aiotusta toiminnasta saattaa aiheutua suuronnettomuusvaara, on syytä pyytää kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa TUKESin lausunto. Tavanomaisten kaavoitukseen osallistuvien tahojen lisäksi vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien laitosten läheisyyteen sijoittuvissa kaavoitushankkeissa osallisia ovat ne asiantuntijaviranomaiset, joiden tehtävänä on kemikaalivalvonta ja palo- ja pelastustoimi. Kirjeen mukaan kaavoittajan on myös syytä olla yhteydessä ELY-keskukseen viranomaisneuvottelun tarpeen selvittämiseksi. Lisäksi kirjeessä todetaan, että laitoksilla on tietynlaajuiset konsultointivyöhykkeet, jotka ilmaisevat etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseksi pyydettävä asiantuntijalausunto on tarpeen. Vyöhykkeet on muodostettu laitosten riskeistä yleisesti tiedossa olevan arvion perusteella, joten niitä ei voi suoraan käyttää suojaetäisyyksinä tuotantolaitoksen ja muun toiminnan välillä. Pansion alueella on jo vastaavaa palavien nesteiden ja vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien varastointia ja käsittelyä, jolle on määritelty konsultointivyöhykkeet. LNG-terminaali ei laajenna merkittävästi alueen konsultointivyöhykkeiden pinta-alaa.

LNG-terminaalin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa osallisiksi on merkitty muun muassa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja TUKES. Molemmilta tahoilta on pyydetty lausunnot. Asemakaavanmuutosta koskien pidettiin viranomaisneuvottelu 12.12.2012. Muun muassa TUKESilta ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta pyydettiin lausunnot kaavaehdotuksesta. TUKESilla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Pelastuslaitos antoi lausunnon, jonka perusteella annetut kaavoituksen kommentit käyvät ilmi kaavaselostuksesta.

LNG-terminaalin toteuttaminen tulee vaatimaan ympäristölupaa, rakennuslupaa ja TUKESilta haettavaa varastointilupaa. Näiden lupien myöntämisen edellytyksistä on säädetty erikseen. Turvallisuusriskien käsittely ja kontrollointi tulee tapahtumaan hankkeen edetessä varastointi- ja ympäristöluvan yhteydessä vaadittavissa selvityksissä yhteistyössä hanketta valvovien ja lupia myöntävien viranomaisten kanssa. KHO on ottanut kantaa vaaraa aiheuttavan laitoksen sijoittamista koskien ratkaisussa 12.12.2002 T 3293. KHO totesi, ettei asemakaavan muutoksella voitu ratkaista toiminnan mahdollisesti edellyttämän ympäristöluvan tarvetta tai sen myöntämisen edellytyksiä eikä muutoinkaan toiminnan sallittavuutta tai lainmukaisuutta ympäristönsuojelulain tai kemikaalilain kannalta sekä niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten kannalta.

Melu

Maankäyttö- ja rakennuslain 57.1 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat muun ohessa koskea haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Asemakaavamääräykset voivat säännellä vain maankäyttöä koskevia kysymyksiä ja näin ollen niillä ohjataan vain välittömästi maankäytön piiriin kuuluvia kysymyksiä.

LNG-terminaalin asemakaavanmuutoksen asemakaavamääräyksillä melusta ja ilmapäästöistä halutaan varmistaa, että toiminnasta ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Ruissalon Natura-alueelle tai Pansion asuinalueelle. Melun rajoittamista koskevan asemakaavamääräyksen mukaan ”alueen toiminnasta mukaan lukien laivaliikenne ja muut satamatoiminnot, ei saa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutasojen ohjearvoja ylittäviä ekvivalenttisia melutasoja.”

Meluselvitysten mukaan melulle asetetut raja-arvot on mahdollista saavuttaa valitsemalla liikenteeseen tietyntyyppinen LNG-alus. Meluselvityksen mukaan tavoitteet ovat teknisesti helposti saavutettavissa meluntorjuntatoimenpitein esimerkiksi parantamalla pakoputken äänenvaimentimia tai koteloimalla purkauspumput. Koska asemakaava ohjaa alueiden käyttöä ja rakentamista, sillä ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa LNG-aluksen teknisiä ominaisuuksia. Kaavamääräys koskien melutasojen ohjearvojen noudattamista on tarkoitettu ohjaamaan tulevaa ympäristölupaa ja muita lupamenettelyjä. Sama määräys on voimassa myös kaava-alueen ympärillä olevalla Pansion sataman alueella. Käytännön toiminnan ja valvonnan takia on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että kaavoissa on koko Pansion sataman alueella sama melumääräys.

Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön vaaliminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 197.1 §:n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Luonnonsuojelulain (LSL) 10 luvun 65.1 §:n mukaan jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.

Harkittaessa arvioinnin tarvetta tarkasteltavina ovat kohteen valintaperusteina olleet luontoarvot. LSL:n 65.1 §:n sanamuodon mukaan arviointi on tehtävä, jos hankkeella on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä arvioinnista lausunto ELY-keskukselta. LNG-terminaalin asemakaavanmuutoksen yhteydessä tehtiin Natura-tarvearvio, jonka tarkoituksena oli selvittää, aiheutuuko LNG-terminaalihankkeesta Ruissalon lehtojen Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luotoarvoihin vaikutuksia, jotka ovat luonteeltaan heikentäviä, laadultaan merkittäviä ja ennalta arvioiden todennäköisiä. Natura-tarvearviointi tehtiin olemassa olevan aineiston pohjalta asiantuntija-arviona ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaan. Suunnitellulla LNG-terminaalilla ei arvioitu alustavien suunnitelmien mukaisesti toteutettuna olevan sellaisia Ruissalon lehtojen Natura-alueelle ulottuvia vaikutuksia, jotka voisivat merkittävästi heikentää sen suojelun perustana olevia luontoarvoja. Näin ollen Luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamaa Natura-arviointia ei pidetä tarpeellisena. Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunut (lausunto 28.5.2013) kaavamuutosehdotuksesta seuraavasti: tarvearvion johtopäätösten ja kaavamääräysten sisällön perusteella voidaan todeta, että esitetty kaavamuutos ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Ruissalon Natura-alueen luonnonarvoja eikä varsinaista tarkempaa Natura-arviointia tässä yhteydessä tarvita.

Rakennetun ympäristön vaalimisen osalta Museopalvelut on asiantuntijaviranomaisena lausunut (lausunto 23.4.2013), että Oravaistenniemi on ollut 1930-luvulta lähtien öljysatama käytössä ja alueen maisemaan ovat siitä lähtien kuuluneet mm. öljysäiliöt. Museopalveluiden mukaan LNG-terminaalihankkeella ei ole Ruissalon tai Pansion satama-alueiden ympäristöä merkittävästi muuttavaa vaikutusta.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 24.2 §:n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteutumista. Maakunnan suunnittelu etenkin maakuntakaava on pääasiallinen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden konkretisoinnissa ja välittämisessä kuntien suunnitteluun. LNG-terminaalin asemakaavanmuutos toteuttaa maakuntakaavan ja Turun seudun rakennemalli 2035:n tavoitteita sekä valtakunnallisia alueidenkäytön erityistavoitteita turvaamalla valtakunnallisesti tärkeän sataman kehittämismahdollisuudet siten, ettei Ruissalon Natura-alueen luonnonarvoja merkittävästi heikennetä. Museopalvelut on lausunut terminaalin maisemallisista vaikutuksista.

Elinympäristön laadun heikentämiskielto

MRL:n 54.3 §:n elinympäristön heikentämiskielto toteuttaa perustuslain 20 §:n mukaista oikeutta ympäristöön. Mikä tahansa heikkeneminen ei ole esteenä asemakaavan laatimiselle. Arviointiin vaikuttaa heikentämisen merkityksellisyys ja asemakaavan tarkoitus. As Oy Laivanrakentajainkylän valituskirjelmässä mainittu ”turvattomuuden tunteen lisääntymistä” ei voida pitää MRL:n 54.3 §:ssä tarkoitettuna merkittävänä elinympäristön heikentymisenä. Suunniteltu toiminta jatkaa ja kehittää alueella jo olevan öljysataman toimintaa. Kaavaselostuksen kohdasta 4.4.2 käy ilmi, miksi LNG-terminaalin sijoittaminen juuri kyseiselle alueelle on perusteltua.

Asian kiireellisyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 182.2 §:n mukaan asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoksenhakuviranomaisen on kunnan pyynnöstä ilmoitettava arvio siitä, milloin tällaista kaavaa koskeva päätös annetaan. Jos arvioitua aikaa ei ole mahdollista noudattaa, siitä on ilmoitettava kunnalle.

Kaupunginhallitus korostaa, että kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottava hanke. Kaupunginhallitus pyytää hallinto-oikeutta ilmoittamaan arvion siitä, milloin kaavaa koskeva päätös annettaan.

Yhteenveto

Asemakaavanmuutos perustuu riittäviin selvityksiin ja täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt asemakaavan sisältövaatimukset. Kaupunginhallitus katsoo, että valituksissa ei ole esitetty perusteita päätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.