Va. kaupunginsihteeri Merja Jokela 18.11.2013:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Turun kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain muuttamisesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 22.11.2012 mennessä, mutta ministeriön kanssa on sovittu, että Turun kaupungin lausunto voidaan toimittaa 25.11.2013 mennessä.

Sami Savolainen ja Heikki Silpola 18.11.2013:

Ehdotus Turun kaupungin lausunnoksi hallituksen esityksestä ammattikorkeakoululaiksi 1.1.2015 alkaen: 

1 luku

Yleiset säännökset

Esityksessä ammattikorkeakoulujen perustehtävät pysyvät pääosin samanlaisina painottaen työelämälähtöistä korkeakoulutusta sekä aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Esitys painottaa voimakkaasti ammattikorkeakoulujen työelämäkontakteja sekä roolia yhteistyön edistäjänä omalla alueellaan ja kansainvälisesti. Nämä periaatteet ovat oikean suuntaisia.

Suurilla kaupunkiseuduilla tämä korostaa yhteistyön merkitystä muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Ammattikorkeakoulujen perustehtävän kuvaus on hyvä, mutta se edellyttää, että paikalliselle asiantuntemukselle ja omistajaohjaukselle annetaan uusien ammattikorkeakouluyhtiöiden hallinnossa riittävä rooli. Lisäksi kansallisesti on kiinnitettävä korkeakoululaitoksen ohjauksessa lisää huomiota suurten kaupunkiseutujen korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksiin ja painopistealueisiin, joita vahvistamalla saadaan kansantaloudellisesti paras mahdollinen vaikuttavuus ja luodaan kansainvälisen tason kampuskeskittymiä.

2 luku

Toimilupa

Toimilupamenettelyssä tulee jatkossa aidosti pyrkiä kohdentamaan resursseja ja vähentämään ammattikorkeakoulujen toimilupien määrää. Uusissa toimiluvissa käytettävä koulutusvastuurajaus on todennäköisesti onnistunut uudistus edellyttäen, että ammattikorkeakouluyhtiöt todella voivat itse päättää toiminnastaan näiden annettujen vastuiden sisällä.

3 luku

Opetus, tutkinnot ja tutkimus- ja kehitystyö

Periaate opetuksen maksuttomuudesta on säilymässä pääosin nykyisen kaltaisena. Juuri työnsä päättänyt koulutusviennin edistämisen selvitysryhmä on kuitenkin jo ehdottanut, että korkeakouluilla olisi oikeus periä maksu korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen osallistuvilta Euroopan talousalueeseen kuulumattomien valtioiden kansalaisilta silloin, kun opetus on vieraskielistä (opetuskieli on muu kuin suomi tai ruotsi). Nyt lausuntokierroksella olevan lakiehdotuksen mukaan tämä ei olisi vielä ammattikorkeakouluille mahdollista alempien tutkintojen osalta.

Koulutusvientiryhmän ehdotuksen eteneminen ja myöhempi huomioiminen korkeakouluja koskevassa lainsäädännössä olisi tärkeää. Mikäli koulutusvientityöryhmän esitys toteutuu, suomalainen ammattikorkeakoulu ei saisi jatkossakaan periä Suomessa maksua tutkintoon johtavassa koulutuksessa Suomen kansalaiselta tai muulta Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta. Tämä ei siis oleellisesti muuttaisi peruslinjaa opetuksen maksuttomuudesta.

Tilanne edellyttäisi nopeita ratkaisuja, koska mm. pääkaupunkiseudulla ja Salossa toimivat tai toimintaansa aloittavat virolaiset korkeakoulut voivat kiertää Suomen lainsäädäntöä ja tarjota Suomen kansalaisille tutkintoon johtavaa koulutusta maksullisena.

4 luku

Organisaatio

Uusien ammattikorkeakouluyhtiöiden organisaation periaatteet ovat pääosin onnistuneita. Hallitusten tehtäviä on täydennetty osakeyhtiölain lisäksi erityisillä tehtävillä, joita ei voi siirtää yhtiökokouksen ratkaistavaksi.

Esitys hallitusten kokoonpanoksi ja kooksi on sopiva. Jotta omistajaohjaus ja paikallinen työ- ja elinkeinoelämän asiantuntemus voidaan sisällyttää hallituksiin riittävällä tavalla, hallitusten jäsenten taustalle tai yhteiskunnalliselle sidokselle ei tule laissa asettaa tämän tarkempia rajoitteita. Esityksen mukaan hallituksissa voi olla 7-9 jäsentä, joista kahden tulee edustaa ammattikorkeakouluyhteisöä siten, että yksi edustaa opiskelijoita ja yksi henkilökuntaa. Tämä linjaus on hyvä, mutta saattaa nämä henkilöt merkittäviin taloudellisiin vastuisiin osakeyhtiöiden hallitusten täysvaltaisina jäseninä.

Lakiesityksessä sanotaan, että ammattikorkeakouluyhtiöt voivat johtosäännössään halutessaan perustaa myös muita toimielimiä. Tällaisia voisivat olla esim. valtuuskunta.

Esityksen mukaan rehtori ei voi olla hallituksen jäsen, joka on kannatettava esitys. Lakiesityksessä annetaan toimitusjohtajana toimivalle rehtorille eräitä tehtäviä, joita ei voi siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi. Koska rehtori on lakiesityksen mukaan toimielin, tämä tarkoittaa, että toimiessaan myös toimitusjohtajana hänen kanssaan tehdään johtajasopimus. Mikäli asiassa on vaara epäselville tulkinnoille osakeyhtiö- ja ammattikorkeakoululain välillä, se tulisi selkeyttää esim. luvun 4 perusteluosassa.

7 luku

Ammattikorkeakoulujen ohjaus ja rahoitus

Pitkään ja huolellisesti valmisteltuun ammattikorkeakoululakiin on jäänyt joitakin puutteita rahoituksen ja talouden näkökulmasta.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle otetaan huomioon valtio-kunta-rahoitussuhteessa siten, että kuntien rahoitusosuus (vuoden 2014 tasossa 481,5 miljoonaa euroa) siirtyy valtion maksettavaksi ja tällä summalla vastaavasti pienennetään valtion rahoitusosuuksia kunnille. Siirtymisajankohdan jälkeen mahdollisesti valtion taloudellisten ongelmien vuoksi tapahtuvat määrärahaleikkaukset tulee kohdentaa myös kuntien rahoitusosuuteen kokonaisuudesta. Pelättävissä on, että nämä mahdolliset vähennykset eivät enää kanavoidu kuntien rahoitusosuuteen.

Lain tarkoitus on muodostaa ammattikorkeakouluista osakeyhtiöitä. Varsin monet kunnat ovat näissä osakeyhtiöissä mukana erisuuruisilla osakepääomilla ja sijoituksilla pääomarahastoihin. Jos valtio edelleen leikkaa ammattikorkeakoulujen määrärahaa valtion budjetissa tai jatkaa indeksin jäädystä, kohdistuu yhtiöiden pääomaan ja maksuvalmiuteen erilaisia paineita. Uhkana on, että kunnat joutuvat tulevaisuudessa lisäämään omaa pääomaa yhtiöihin mikäli ammattikorkeakoulujen käyttöön tulevan valtion perusmäärärahan taso laskee. Tämä olisi ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että uudistus toteutetaan kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraalisti.

Ammattikorkeakouluyhtiöt on tarkoitus laittaa kilpailemaan keskenään valtion perusrahoituksesta, mitä on pidettävä periaatteeltaan hyvänä uudistuksena. Tämä kilpailu tullee aiheuttamaan monenlaisia, myös ei toivottuja lieveilmiöitä. Kilpailtaessa opintosuorituspisteistä ja opiskelijoiden valmistumismääristä ammatteihin tulee paine hyväksyä opintosuorituksia liian kevein perustein. Tämä saattaa näkyä myöhemmin työpaikoilla nuorten heikompana ammattiosaamisena.

Lakiehdotuksen mukaan ammattikorkeakouluille korvattaisiin niiden lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa syntyneet arvonlisäverot. Tilavuokrien ja investointien lisäksi jatkossa kompensoitaisiin myös aineiden, palveluiden ja tarvikkeiden hankinnasta aiheutuneet arvonlisäverot euro-eurosta-periaatteen mukaisesti. Tämä vastaisi pääosin yliopistolain mukaista menettelyä. Tämä muutos on erittäin tärkeä.

Ammattikorkeakoululain 44 § 3. momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tk -politiikan tavoitteiden perusteella. Laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Laissa tulisi olla maininta, että laskentakriteereitä luotaessa kohdeltaisiin tasapuolisesti eripituisia koulutusohjelmia ja myös koulutuksen alkamisajankohta ei saisi vaikuttaa rahoituksen laskentatapaan. Nykyisissä asetusluonnoksissa on ilmennyt puutteita näissä kohdin.  Esimerkiksi eri koulutusalojen opintosuorituksia laskettaessa jää katveaikoja, jolloin ei voi saada vuositasolla vaadittua 55 opintopistettä täyteen. Tämä voisi johtaa koulutusohjelmien aloitusajankohdan siirtämiseen ja vaikeuttaa koulutuksen yleistä järjestämistä tilojen ja harjoittelupaikkojen osalta. 

Muut asiat

Ammattikorkeakoululaissa ei ole puututtu millään lailla opiskelijoiden oikeuteen pitää hallussaan samanaikaisesti lukuisia eri opiskelupaikkoja. Tänä päivänä on varsin yleistä, että opiskellaan yhtä aikaa monessa eri oppilaitoksessa. Tämä vähentää joidenkin kohdalla mahdollisuutta saada opiskelupaikka. Usean opiskelupaikan omaaminen ei ole tarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä.

Oheismateriaali 1Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö

Oheismateriaali 2Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain muuttamisesta

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että opetus- ja kulttuuriministeriölle annetaan edellä olevan ehdotuksen mukainen lausunto ja

että kaupunginjohtaja oikeutetaan tekemään lausuntoon vähäisiä muutoksia.

PäätösKaupunginhallitus päätti, että opetus- ja kulttuuriministeriölle annetaan edellä olevan ehdotuksen mukainen lausunto siten muutettuna, että kolmatta lukua koskevasta osuudesta poistetaan toinen ja kolmas kappale.

Lisäksi päätettiin, että kaupunginjohtaja oikeutetaan tekemään lausuntoon vähäisiä muutoksia.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Ensimmäinen äänestys suoritettiin Vornasen Rinteen kannattamana tekemän, koko kolmannen luvun osuuden poistamista koskeneen ehdotuksen sekä päätökseksi tulleen Arven Mannin kannattamana tekemän ehdotuksen välillä.

Päätös ehdotusten välillä tehtiin äänin 3 - 10.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Vornasen Rinteen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Sarlund. Arven Mannin kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Eklund, Pietari, Massinen, Laihinen, Eeva, von Frenckell-Ramberg, Kattelus ja Sirén.

Toinen äänestys suoritettiin esittelijän ehdotuksen ja Arven Mannin kannattamana tekemän ehdotuksen välillä. Päätös asiassa tehtiin äänin 10 – 0, tyhjiä 3.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen Arven Mannin kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Eklund, Pietari, Massinen, Laihinen, Eeva, von Frenckell-Ramberg, Kattelus ja Sirén. Esittelijän ehdotuksen puolesta ei äänestänyt kukaan. Rinne, Vornanen ja Sarlund äänestivät tyhjää.