Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, johtaja Jukka Laiho ja talousarviopäällikkö Heikki Silpola 28.10.2013:

Lähtökohta talousarvion laadinnalle

Kaupungin talouteen vaikuttaa suuresti yleinen taloudellinen kehitys. Euroalueen taantuma ja Suomen valtion taloudelliset vaikeudet heijastuvat rajusti Turunkin taloudelliseen tilanteeseen. Viime vuodet ovat olleet talouden kannalta vaikeita, eikä merkittävää helpotusta näyttäisi nyt olevan lähivuosina edessä. Valtion budjettiesitys kiristää kuntataloutta ja valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa on esitetty kunnille kahden miljardin tuottavuustavoite. Yksi miljardi pitäisi saavuttaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden purulla ja toinen miljardi kuntien omin toimin ja veroratkaisuin. Kunnat joutuvat tämän vuoksi merkittäviin toimiin taloutensa tasapainottamiseksi. Kuntien talouden tasapainottaminen edellyttää toimintojen uudistamista ja mitoitusten tarkistamista. Käyttömenoja on pystyttävä vähentämään merkittävästi lyhyellä ajalla ja pidemmällä ajalla käyttömenot on saatava vastaamaan tulopohjaa.

Vuoden 2012 tilinpäätös osoitti 8,5 milj. euron ylijäämää, mutta tulorahoitus ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja ja antolainoja. Kaupungin taloudellinen asema heikentyi vuoden 2012 aikana. Kaupungin korolliset kokonaisvelat kasvoivat 90,3 milj. euroa. Kulumassa oleva vuosi ei ole tuonut merkittävää käännettä talouden tilanteeseen. Pientä helpotusta on tuonut ennakoimaton verotulojen kasvu. Kasvu ei johdu veropohjan laajentumisesta, vaan kertaluonteisista eristä. Vuoden 2012 verotuksen kuntaryhmän jako-osuuden on tarkistettu ja jäännösverotilityksen maksuajankohtaa on aikaistettu tammikuulta joulukuulle. Verotulojen reaalikasvussa ei ole tapahtunut merkittävää käännettä parempaan.

Käyttötalouden nettomenot ovat edelleen keskeisin ongelma. Toiminnan ja investointien nettokassavirta on negatiivinen ja kaupungin velkaantuminen lisääntyy edelleen. Käyttömenojen määrärahat ovat ylittymässä tämän vuoden talousarviossa erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan osalta. Talouden kehittyminen huonompaan suuntaan on jatkunut jo pidempään. Nettokäyttömenojen kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin päärahoituslähteen, verojen ja valtionosuuksien kasvu. Vuonna 2011 nettokäyttömenot kasvoivat 6,3 % kun verorahoitus (verot + valtionosuudet) kasvoi 2,3 %, vuonna 2012 nettokäyttömenot kasvoivat 5,6 %, kun verorahoitus kasvoi 4,2 %. Tänä vuonna nettokäyttömenot saattavat kasvaa 5,6 %, kun verorahoitus kasvanee vain 3,6 %. Vaikean suhdannetilanteen vuoksi verotulojen kasvu on hiipunut ja valtionosuuden leikkauksia on tehty valtion talouden tasapainottamiseksi. Valtionosuuksien tason on ennakoitu vuonna 2014 olevan noin 37,7 milj. euroa alempana kuin, mitä se olisi ilman vuonna 2012 alkaneita leikkauksia. Käyttötalouden menokehitys on pysynyt korkealla sosiaali- ja terveyspalveluiden kovan kysynnän vuoksi. Kaupungin velkaantumiseen on myös vaikuttanut korkea investointitaso, joka on pidetty huomattavasti korkeampana kuin vuosittaiset suunnitelmapoistot.

Kunnallisen alan palkkaratkaisut varmistuivat talousarvion valmistelun aikana ja talousarvioon on voitu sisällyttää ratkaisun mukaiset korotukset määrärahoihin. Tämän hetken arvio on, että palkkoihin tarvittaisiin noin 0,9 %:n korotus vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Neuvottelutulos uusista kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista saatiin 24.10.2013. Uudet sopimukset ovat voimassa 31.12.2015 asti.

Tiedossa on myös valtiovallan säästötoimet, joiden perusteella kuntien valtionosuuksia ollaan leikkaamassa edelleen vuosina 2014 - 2017. Epävarmaa on sen sijaan yleinen talouden kehittyminen vuoden 2014 aikana. Talousarvioprosessissa on pyritty tiivistämään ja nitomaan yhteen toiminnan, talouden, henkilöstön ja toimitilojen suunnittelu. Kevään aikana käydyssä hallintokuntien ja konsernihallinnon vuoropuhelussa on tarkasteltu esityksiä yhtäläisesti määrärahojen riittävyyden, valtuuston vahvistaman htv-tavoitteen ja toimitilojen kustannusten kannalta.

Vuoden 2013 tilikauden yli/alijäämän odotetaan olevan lähellä nollaa. Tulos on kuitenkin saavutettu kertaluontoisin erin, joita ilman tilikausi olisi noin 42 miljoonaa negatiivinen. Verotulojen, valtionosuuksien ja muiden tulotulojen kehittyminen ei kata sitä menopainetta, joka hallintokuntien taholta kohdistuu rahoitukseen. Talouden suunnan kääntämiseeni kestävälle uralle vaatii toiminnan sopeuttamista ja talouden uudistamisohjelman toimenpiteiden jatkamista myös tulevina vuosina.

Henkilöstö

Vuotta 2014 koskevissa henkilöstösuunnitelmissa on työvoiman käytön arvioitu alenevan lievästi vuoden 2013 tasosta. Erityisesti suuret toimialat, hyvinvointipalvelut ja sivistystoimiala, ovat tehostamassa toimintaansa. Myös konsernihallinnon työvoiman käyttö on alenemassa. Toimialakohtaisia työvoiman käytön muutoksia henkilötyövuosien osalta ei esitetä vahvistettavaksi nyt talousarvion yhteydessä. Henkilöstön käyttö on edelleen liian suurta ja tavoitetasot toimielinten henkilöstömäärille tullaan arvioimaan uudelleen.

Vuosikate ja tulos

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa hallintokuntien toimintatuotot ovat 487 milj. euroa ja toimintakulut 1.473 milj. euroa. Toimintakatteen kasvuksi tulee vuoden 2013 talousarvioon verrattuna 3,1 %. Toimintakatteen muutos suunnitelmavuodelle 2015 on 2,8 %, vuodelle 2016 3,2 %. Suunnitelmavuosien 2015 ja 2016 toimintakatteet tulevat alentumaan uudistamisohjelman toisen vaiheen käynnistyttyä ja kun ohjelman toimenpiteet on kohdistettu toimialoille.

Tuloslaskelman vuosikate vuodelle 2014 on 31,3 milj. euroa ja poistot ovat 57,0 milj. euroa. Taloutta pidetään tasapainoisena, jos vuosikate vastaa poistoja. Vuoden 2014 tuloslaskelmassa ei näin ole. Suunnitelmavuosina 2015 - 2016 vuosikate on myös selvästi poistotasoa heikompi. Tuloslaskelmassa tilikauden tulos on -17,7 milj. euroa, vuoden 2015 -11,5 milj. euroa ja vuoden 2016 -6,6 milj. euroa. Vuoden 2014 tilikauden alijäämä on 11 milj. euroa. Vuodelle 2016 tulee vähän ylijäämää.

Verotulot

Verotulot ovat kaupungin tärkein tulonlähde ja talousarvioehdotuksen mukaan ne kattavat vuoden 2014 palveluiden ja hallinnon nettomenoista noin 68 prosenttia.

Kaupunginjohtajan ehdotuksessa kunnallisveron korotus 0,75 prosenttiyksiköllä (18,75 -> 19,50) merkitsee laskennallisesti kunnallisverotuloa lisää n. 21 milj. euroa. Veronkorotusesitys tehdään kaupunginhallituksessa talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupunginvaltuusto päättänee korotuksen suuruudesta 18.11.2014. Verotuloarviot talousarviovuodelle ja suunnitelmakaudelle perustuvat suuntaa-antavasti kuntaliitolta saatuun kuntakohtaiseen veroennustekehikkoon.

Verotulojen arvioinnissa on ennakoitu talouden kehittyminen hieman parempaan suuntaan ja kunnallisveroa korottaa esitettävä 0,75 veroprosentin korotus. Vuodelle 2014 on ennustettu kunnallistuloveron kasvuksi 6,2 %. Ilman veronkorotusta kunnallisveron kasvuprosentti olisi 2,4 %. Yhteisöveroa saataneen vuonna 2014 73,4 milj. euroa, nousua edelliseen vuoteen 4,0 %. Yhteisöveropotin on arvioitu kasvavan valtakunnantasolla hieman vuodesta 2013. Kaiken kaikkiaan koko verotuloarvio talousarviovuodelle 2014 on 710 milj. euroa ja kasvua vuoden 2013 toiseen ennusteeseen tulee 6,0 %.

Kiinteistöveron osalta on huomioitu vuoden 2013 Verohallinnon julkaisemat kiinteistöverojen verotusarvot sekä kiinteistöverotuksen arvostamiseen päätettyjen muutosten arvioitu vaikutus kuntien vuoden 2014 kiinteistöverotuloihin.

Vuosien 2013 - 2016 verotuloarviot perustuvat yleisimpiin näkökohtiin ja sen vuoksi epävarmempiin arvioihin. Tulevien vuosien osalta ennusteet perustuvat valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteisiin ja Kuntaliiton arvioihin verotulojen kehityksestä.

Valtionosuudet

Arvio Turun vuoden 2014 valtionosuuksista pohjautuu vuoden 2014 peruspalvelubudjettitarkasteluun sekä Kuntaliitolta saatuun kuntakohtaiseen alustavaan laskelmaan. Peruspalveluiden valtionosuuksia on leikattu vuodesta 2012 lähtien. Valtionosuuksien taso on vuonna 2014 noin 37,7 milj. euroa alempana kuin, mitä se olisi ilman leikkauksia. Jäteveron tuottoa vastaava erä kohdistettaneen vuonna 2014 kuntien valtionosuuteen.

Vuoden 2014 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 275,7 milj. euroa. Vuonna 2013 valtionosuuksia toteutunee yhteensä 345 milj. euroa. Suuri ero vuosien välillä johtuu ammattikorkeakoulun ja kaupunginteatterin yhtiöittämisestä ja valtionosuuksien leikkaamisesta. Yhtiöille tullaan valtionosuudet kohdentamaan suoraan tuloksi ja ne jäävät kaupungin valtionosuustuloista pois. Ammattikorkeakoulun valtionosuuden taso on vuonna 2013 61,6 milj. euroa ja teatterin valtionosuuden taso on 2,5 milj. euroa. Vertailukelpoinen kasvu vuoden 2013 ja 2014 välillä kaupungin valtionosuuden osalta on -1,9 %. Valtionosuuden kuntakohtainen määrä ei ole vielä tässä vaiheessa lopullinen, sillä tarvittavaan laskenta-aineistoon tulee myöhemmin monia tarkennuksia erityisesti opetusministeriön hallinnonalaan liittyen.

Valtionosuusjärjestelmä tulee vuonna 2015 muuttumaan valtionosuusuudistuksen myötä. Marraskuun kuluessa tultaneen saamaan ensimmäisiä laskelmia siitä, kuinka kuntakohtaiset valtionosuudet tulevat muuttumaan uudistuksen myötä. Tämän johdosta vuosien 2015 ja 2016 valtionosuusarviot voivat muuttua suurestikin suuntaan tai toiseen.

Investoinnit

Valtuustokaudelle on esitetty investointitason tavoitteeksi noin 100 milj. euroa vuodessa. Kaupunginjohtajan esittämä talousarvioarvio päätyy investointien osalta 102,2 milj. euroon bruttomenojen osalta ja omahankintamenojen osalta 91,6 milj. euroon. Suunnittelukauden bruttomenot ovat 94,5 milj. euroa vuodelle 2015 ja 89,2 milj. euroa vuodelle 2016.

Investointeja on jouduttu tarkistamaan talouden tasapainottamiseksi ja velanoton lisääntymisen hillitsemiseksi. Kaupunki investoi silti edelleen vahvasti kehityksen ja kasvun ylläpitämiseksi. Investointeja on kuitenkin aiempaa voimakkaammin priorisoitu ja osa suunnittelukauden isommista investointikohteista, kuten Hirvensalon uusi koulukeskus ja kaupunginteatterin peruskorjaus, esitetään toteutettavaksi perustettavan kiinteistöyhtiön toimesta. Tämä merkitsee kuitenkin konsernin investointitason kasvua.  Kaupunki etsii lisäksi uusia malleja investointien toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi. Suunnittelukauden investointien rahoittamiseksi on lisäksi aikaansaatava aiemmin päätetyn mukaiset omaisuuden luovutustuotot vuosille 2014 ja 2015. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei esitetä yksittäisiä myyntikohteita, vaan ne tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi erikseen ensi kevään aikana.

Rahoitus

Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2014 alussa n. 513 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja 370 milj. euroa, lyhtyaikaisia lainoja (kuntatodistuksia) 55 milj. euroa, henkilöstökassatalletuksia n. 53 milj. euroa ja yhtiöiden talletuksia n. 35 milj. euroa. Vuonna 2014 arvioidaan nostettavan pitkäaikaista lainaa 100 milj. euroa ja lyhytaikaista velkaa 5 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 40 milj. euroa vuonna 2014. Näin ollen korollinen velka lisääntyisi 65 milj. euroa vuonna 2014. Kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä tällä hetkellä yhteensä 340 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja. Kokonaisvelan arvioidaan kasvavan vuosina 2014 – 2016 yhteensä 165 milj. euroa.

Aikaisempiin vuosiin verrattuna arvioidaan, että kaupungin antolainaus tytäryhtiöille säilyy korkealla tasolla rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten sekä lukuisten yhtiöittämisten seurauksena. Antolainojen myöntäminen tytäryhtiöille aiheuttaa sen, ettei kaupungin nettovelka kasva yhtä nopeasti kuin kaupungin bruttovelka.

Vuoden 2014 talousarviossa korkotuloja arvioidaan kertyvän n. 16,3 milj. euroa. Taloussuunnitelmakauden 2015 - 2016 osalta korkotulot voivat kasvaa konsernin sisäisen antolainauksen seurauksena.

Vuoden 2014 talousarviossa korkomenoja arvioidaan olevan n. 9,6 milj. euroa. Korkotaso on tällä hetkellä edelleen hyvin alhainen ja merkittävä osa kaupungin korkokuluista on suojattu lyhyellä tähtäimellä. Sen sijaan lisääntyvä velkamäärä nostanee korkomenoja. Vuosina 2015 - 2016 korkomenot nousevat velkamäärän noustessa. Korkomenojen arviointi on erityisen vaikeaa, koska sekä velkamäärä että korkotaso voi vaihdella merkittävästi.

Rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2014 n. 20,0 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 16,5 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta. Lisäksi tuloja muodostuu rahastojen tuotoista ja muista satunnaisista tuottoeristä.

Liikelaitosten maksamien peruspääomien korot ovat 26,1 milj. euroa vuonna 2014 ja säilyvät tällä tasolla taloussuunnitelmakauden aikana.

Tasapainotus

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 § 117 käynnistää uudistamisohjelman, joka perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon. Sen avulla uudistetaan kaupungin toimintaa vastaamaan toiminnan rahoittamiseen ennakoituja tuloja. Ohjelman valmistelu aloitettiin tammikuussa 2013 konsernihallinnon talousasioissa. Uutta toimintamallia mukaillen helmikuussa työ jalkautettiin toimialoille talouden matriisin kautta, joka toimi työn ohjausryhmänä. Kaupunginvaltuuston 17.6.2013 hyväksymä uudistamisohjelma sisältää 128 toimenpidettä, joista taloudellisesti arvioitujen osalta nähdään parantavan kaupungin taloudellista asemaa laskennallisesti 159,9 miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana.

Uudistamisohjelman pohjalta lauta- ja johtokunnille annettiin vuoden 2014 talousarvion valmistelua varten suunnitteluluvut niin käyttötalouteen kuin investointien esittämistä varten. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitteluluvut 17.6.2013. Hallintokuntien tuli antaa omat ehdotuksensa talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 13.9.2013 mennessä. Syksyllä hallintokuntien talousarvioesitykset noudattelivat poikkeuksellisen hyvin annettuja suunnittelukuja, merkittävin poikkeama oli kuitenkin sosiaali- ja terveyslautakunnan kohdalla.

Suunnittelulukujen pohjalta kaupunginjohtaja on tehnyt talousarvioehdotuksensa. Ehdotus on vuodelle 2014 alijäämäinen eikä vuosikate vastaa poistoja. Velkaantuminen on asetettuja tavoitteita nopeampaa. Tämä siitä huolimatta, vaikka ehdotus sisältää 0,75 prosenttiyksikön veron korotuksen. Jotta talous saadaan tulevina vuosina tasapainoon, joudutaan jo toteutetun uudistamisohjelman lisäksi laatimaan uudistamisohjelmalle toinen vaihe, joka painottuu vuosien 2015 ja 2016 talouden korjaamiseen kestävälle uralle. Uudistamisohjelman toisen vaiheen myönteiset nettovaikutukset on huomioitu kaupunginhallituksen toimielin satunnaisten tuottojen kohdalla, koska tässä vaiheessa niiden tarkempaa osoitetta ei ole tiedossa. Vuosien 2015 ja 2016 taloussuunnitelma luvut tullaan tämän vuoksi tarkistamaan kevään 2014 aikana.

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on tilikauden tuloksen osalta 17,7 milj. euroa alijäämäinen, mutta vuoden 2016 tilikausi on jo varausten ja rahastojen muutoksen jälkeen ylijäämäinen.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit (kaupunginjohtajan esitys, dia-materiaali) ovat luettavissa myös nettisivuilta:

turku.fi - Päätöksenteko ja talous - Talous - Talousarviot ja -suunnitelmat

Talouden ja rahoituksen vastuualue 29.10.2013:

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on Samppalinnan maauimalan peruskorjaus esitetty myöhennettäväksi vuodelle 2015. Liikuntalautakunnan esityksessä Samppalinnan maauimalan käyttömenot ja tulot (300.000 euroa) oli poistettu, koska lautakunta esitti uimalan korjausta vuodelle 2014. Kaupunginjohtajan esitykseen tulisi palauttaa uimalan menot ja tulot vuodelle 2014. Palautus ei vaikuta lautakunnan nettomenoon.

Kulttuurilautakunnan talousarvioehdotus sisälsi vielä kaupunginteatterin käyttömenoja ja tuloja yhteensä 1.756.000 euroa. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ovat nämä menot ja tulot vuodelle 2014 vielä mukana. Koska toimielinten määrärahat on tarkoitus vahvistaa kaupunginvaltuustossa erikseen menojen ja tulojen osalta sitoviksi tulisi kulttuurilautakunnan menoista ja tuloista poistaa 1.756.000 euroa. Muutos ei vaikuta talouden tasapainoon, mutta antaa oikean lähtökohdan ensi vuoden talousarviolle.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on esittänyt vuodelle 2014 investointimäärärahaksi 1.000.000 euroa, vuodelle 2015 1.100.000 euroa ja vuodelle 2016 2.480.000 euroa. Kaupunginjohtajan esityksessä on määrärahaa esitetty virheellisesti vuodelle 2014 1.500.000 euroa, vuodelle 2015 1.500.000 euroa ja vuodelle 2016 2.250.000 euroa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnalle tulisi korjata investointien määrärahaksi vuodelle 2014 1.000.000 euroa, vuodelle 2015 1.100.000 euroa ja vuodelle 2016 2.480.000 euroa lautakunnan esityksen mukaisesti.