Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus43521.10.20133

3151-2013 (009)

Eräiden aloitteiden merkitseminen käsitellyiksi (Kv)

Tiivistelmä:

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle eräiden aloitteiden merkitsemistä käsitellyiksi. Aloitteentekijälle lähetetty vastaus on luettavissa esittelytekstistä ja tehdyt aloitteet on oheismateriaalina.

Kh § 435

Johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 17.10.2013:

 

1) 7549-2010

14.6.2010 Lapintie Annika ym.

Aloite kaupunkipyörien ottamisesta käyttöön Turussa (Kj)

 

Hankinta- ja logistiikkakeskus, hankinta- ja logistiikkajohtaja Pauliina Lautiainen:

 

Pyöräily on terveellinen ja ekologinen tapa liikkua, kuten aloitteessakin todetaan. Kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma tukee pyöräilyn edistämistä Turussa. Pyöränvuokraustoiminta edellyttää vastuullista ylläpitäjää, joka huolehtii järjestelmän ja polkupyörien ylläpidosta. Pyörille tulee osoittaa kaupungin keskustasta tilat/alueet, joissa niitä säilytetään. Talousarvioon tulee varata määrärahat polkupyörien hankintaan, niiden ylläpitoon sekä varausjärjestelmän tms. hankintaan ja ylläpitoon. Hankinta- ja logistiikkakeskuksen tehtävänä on kilpailuttaa hankinnat yhteistyössä vastuullisen ylläpitäjän kanssa. Mikäli kaupunkipyörien hankkimiseen päädytään, on syytä kerätä kokemuksia myös muista kaupungeista. Hankinta- ja logistiikkakeskus on pyytänyt lausuntoa myös Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskukselta, Valonialta sekä ympäristö- ja kaavoitusvirastolta.

 

Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus 4.8.2011, kestävän liikkumisen koordinaattori Paula Väisänen:

 

Tausta

 

Valonia on selvittänyt kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönottamisen mahdollisuuksia Turussa liittyen kulttuuripääkaupunkivuoden hankehakemuksen suunnitteluun vuosina 2008-2009. Keskustelujen ja saatujen esimerkkien perusteella todettiin tällöin, että kaupunkipyöräjärjestelmää sellaisena kuin se Euroopan suurissa kaupungeissa on käytössä, ei ollut Turun silloisessa tilanteessa mahdollista tai tarkoituksenmukaista toteuttaa. Turku on suhteellisen pieni kaupunki, jossa pyöräilijät pääosin käyttävät omia pyöriään. Matkailijat sekä kaupunkilaiset voivat vuokrata polkupyöriä (myös sähköavusteinen pyörä) Turku Touringin matkailuneuvonnasta, osoitteesta Aurakatu 4, tai muutamalta kaupalliselta toimijalta. Lisäksi osa hotelleista tarjoaa asiakkaidensa käyttöön polkupyöriä. Lähivuosina tilanne ja tarve todennäköisesti muuttuvat muun muassa seudullisen joukkoliikennejärjestelmän kehittyessä.

 

Helsingissä kaupunkipyöräjärjestelmä on uusiutumassa

 

Helsingin seudulla ollaan tällä hetkellä uudistamassa vuodesta 2000 käytössä ollutta kaupunkipyöräjärjestelmää perinpohjaisesti. Arvioiden mukaan uusi järjestelmä, johon kuuluu noin 1000 polkupyörää, olisi käytössä vuoden 2012 kesällä. Helsingin seudulla uusien kaupunkipyörien käyttöönoton on arvioitu maksavan noin miljoona euroa, josta noin 700 000 euroa on tarkoitus kerätä mainostuloilla (Helsingin Sanomat 27.4.2011).

 

Turun olisi kannattavaa tutustua tarkemmin Helsingin hankkeeseen ja aloittaa Turun olosuhteisiin sopivan järjestelmän suunnittelu. Kaupunkipyörät tulisi nähdä osana Turun kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää, jolloin pyöriä olisi saatavana käyttöön runkobussi- tai pikaraitiotieverkoston pääasemilta. Järjestelmä tulisi suunnitella sellaiseksi, että pyörän saisi käyttöönsä joukkoliikenteen maksukortilla tai lipulla.

 

Helsingissä hanketta valmistelee HKL-Liikelaitos, jonka toimialana on metro-, raitio- ja vesiliikenteen tuottaminen. HKL myös omistaa Helsingin raitio- ja metroradat sekä metroasemat sekä suunnittelee, rakentaa ja pitää yllä Helsingin joukkoliikenteen tarvitseman infrastruktuurin eli radat ja asemat. HKL:n kaupunkipyörien uudistamista koskevassa hankesuunnitelmassa vuodelta 2009 todetaan mm. seuraavaa:

 

”Kansainväliset kokemukset nykyaikaisista kaupunkipyöristä Euroopassa ovat rohkaisevia. Yhdellä pyörällä tehdään keskimäärin 5 – 15 matkaa vuorokaudessa. Myös Helsinkiä vastaavissa ilmasto-olosuhteissa, kuten Oslossa ja Tukholmassa, viime vuosina käyttöön otetut nykyaikaiset kaupunkipyörät ovat olleet menestys. Tukholmassa kaupunkipyörien käyttäjiä on noin 12 000 ja Oslossa noin 10 000. Helsingissä voidaan olettaa saavutettavan käyttäjämääräksi noin 10 000.

 

HKL-liikelaitos on yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston ja YTV:n kanssa valmistellut Helsingin kaupunkipyörien uudistamista osana ympäristöystävällistä kaupunkiliikennettä. Kaikki osapuolet ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti. Hankkeen toteutumisen kannalta kriittisintä on paikkojen löytäminen kaupunkipyörätelineille siten, että ne sopivat kaupunkikuvaan ja kaupungin ulkomainonnassa käyttämiin sääntöihin.

 

Kaupunkipyöräpalvelun pääkohderyhmä ovat pääkaupunkiseutulaiset, joita luotettava ja laadukas kaupunkipyörä palvelee jokapäiväisillä matkoilla. Tässä on merkittävä ero Helsingin nykyisiin kaupunkipyöriin, joiden käyttäjistä suurin osa on satunnaiskäyttäjiä, erityisesti turisteja. Kansainvälisten kokemusten mukaan nykyaikainen kaupunkipyöräpalvelu houkuttelee käyttäjikseen noin 80 % kaupunkilaisia turistien osuuden jäädessä noin 20 %:iin. Tyypillisin tulevaisuuden kaupunkipyöräilijä lienee 20 – 40 -vuotias helsinkiläinen mies.

Uudet kaupunkipyörät ovat korkealaatuisia ja mukavia ajaa. Pyörissä on kolme vaihdetta, käsi- ja jalkajarrut, ajovalo ja etukori. Pyöräteline tunnistaa telineessä olevat pyörät ja niissä olevat mahdolliset viat. Järjestelmä ei anna lainaksi rikkinäistä pyörää vaan lähettää palveluoperaattorille huoltokutsun. Järjestelmän ylläpito on jatkuvaa ja mikäli jossain telineessä pyöriä ei ole, tuo palveluoperaattori pyöriä muualta.

Kaupunkipyöriä tulee ensi vaiheessa noin tuhat eli määrä kuusinkertaistuu nykyisestä. Palvelualueen raja on pohjoisessa Hakamäentie, lännessä Lauttasaari ja idässä Kalasatama. Kaupunkipyörän saa lainaksi joukkoliikenteen matkakortilla. Turistit ja muut satunnaiskäyttäjät saavat pyörät käyttöön 1 – 7 päivän etäluettavalla kertakortilla (matkailijalipulla).

 

Pyörää saa käyttää kolme tuntia veloituksetta. Kansainvälisten kokemusten perusteella selvästi suurin osa lainauksista kestää alle puoli tuntia.”

 

Muita pyöräilyä edistäviä keinoja kaupunkiorganisaatiossa

 

Kaupunkipyöräjärjestelmän suunnittelun aikana Turun kaupunki voi edistää pyöräilyä nopeammilla ja usein myös edullisemmilla keinoilla.

Kaupunki voi:

 

• osoittaa rahaa keskustan pyörätieverkoston puuttuvien osien nopeaan rakentamiseen.

 

• kannustaa yhteiskäyttöpyörien hankkimiseen virastoihin ja muihin toimipisteisiin työasiamatkoja varten. Yhteiskäyttöpyöriä on esimerkiksi ympäristö- ja kaavoitusvirastossa, jossa käytössä ovat myös yhteiskäyttöautot. Tällöin työntekijän ei tarvitse omistaa autoa voidakseen hoitaa autoilua vaativia työtehtäviä.

 

• tukea pyöräilyä korottamalla oman pyörän käytöstä työasiamatkoilla maksettavaa kertakorvausta ja tiedottamalla mahdollisuudesta aktiivisesti.

 

• rajoittaa oman auton käyttöä ja periä/korottaa autopaikkamaksuja.

 

• varmistaa turvalliset ja asianmukaiset pysäköintimahdollisuudet sekä sosiaalitilat pyöräileville työntekijöille. Esimerkiksi pidempää työmatkaa pyöräilevä tarvitsee usein tavanomaista paremman ja kalliimman pyörän, jonka mielellään jättäisi lukittuun tilaan. Pyörien säilytysmahdollisuus sisätiloissa tai katoksen alla kannustaa myös entistä enemmän talvipyöräilyyn.

 

Lisätietoja kestävästä liikenteestä ja työnantajan ohjauskeinoista saa mm. Valonian internet-sivuilta osoitteesta www.valonia.fi -> kestävä liikkuminen ja logistiikka.

 

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, ilmansuojeluasiantuntija Miika Meretoja:

 

Ylläpidon ja käytön vaivattomuuden kannalta olisi edullista, että useissa Suomen kaupungeissa toimisi yhtenäinen kaupunkipyöräjärjestelmä. Suunnitteilla on ehdotus kaupunkipyörien kehittämishankkeesta, jossa selvitettäisiin mahdollisuudet standardoidulle lainapyöräjärjestelmälle, jolloin käyttäjäksi rekisteröityminen, tekniikka yms. olisi yhteistä eri kaupungeissa. Hanke-ehdotus tullaan valmistelemaan kaupunginjohtajien ilmastoverkostolle vuodelle 2012. Valmisteluryhmässä on edustettuna Suomen kuusi suurinta kaupunkia ja Sitra.

 

Matkailun palvelukeskus, hallintopäällikkö Liisa Lemmetyinen, matkailujohtajan varahlönä:

 

Matkailun palvelukeskus on tutustunut hankinta- ja logistiikkakeskuksen lausuntoon ja pitää siinä esitettyjä näkökantoja oikeina ja esittää lisäsi seuraavaa: Kaupunkipyöräjärjestelmä on osa joukkoliikennettä. Toimiva joukkoliikenne – saavutettavuus – on matkailun elinehto, mutta joukkoliikenteelle matkailuliikenteen merkitys on tukea jatkuvia yhteyksiä lisäämällä joukkoliikenteelle tarpeellisia tuloja. Turussa matkailijoita vetävät käyntikohteet ovat pääsääntöisesti hyvin tavoitettavissa joukkoliikenteellä ja joukkoliikenteen käyttöön ohjataan markkinoimalla käyntikohteiden sisäänpääsymaksut ja joukkoliikenteen rajoittamattoman käytön sisältävää matkailijan kaupunkikorttia (Turku Card). Kaupunkipyöräjärjestelmä lisäisi mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen käyntikohteiden välillä.

 

Tällä hetkellä kesäsesongin aikana matkailun palvelukeskuksen asiakaspalvelutoimisto (Aurakatu 2), Hostel Turku, Laivahostel Borea ja Ruissalo Camping välittävät yksityisten yritysten vuokrattavia polkupyöriä. Järjestelmä toimii matkailun palvelukeskuksen kannalta erittäin hyvin: yritykset vastaavat pyörien hankinnasta, huollosta ja korjauksista sekä talvisäilytyksestä. Pyörien määrä pystytään pitämään kysyntää vastaavana ja asiakas voi varata pyörät etukäteen verkkokaupasta. Pyörät voidaan myös toimittaa asiakkaan toivomaan lähtöpisteeseen esim. Saariston Rengastien kiertämistä varten. Vuokrapyörät voi käyttöaikana pysäköidä vapaasti haluamaansa paikkaan eikä erikseen rakennettavia pysäköintipisteitä tarvita. Vuokrapyörät lisäävät palvelutarjontaa ja matkailun palvelukeskuksen/Turku Touring Oy:n tuloja, mutta eivät aiheuta kuluja tai investointitarvetta.

 

Matkailun palvelukeskuksen tehtävänä on lisätä alueelle kohdistuvaa matkailua, matkailupalvelujen kysyntää ja matkailun työllistävää vaikutusta ja tuoda alueelle matkailutuloja. Matkailun palvelukeskuksen toimintastrategiana on, että matkailuliiketoiminnassa ei kilpailla yksityisen palvelutuottajan kanssa. Liiketoimintaa harjoitetaan vain niiltä osin, milloin tarpeellista toimijaa ei ole ja toiminnan hoitaminen on matkailupalvelujen tarjonnan kannalta tärkeää ja tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle alueella. Tällaisia palveluja ovat jotkut matkailun infrastruktuuriin liittyvät palvelut. Subventoitujen palvelujen tuottamisessa on noudatettava perusteellista harkintaa.

 

Vapaa-ajan matkakohteen valinnassa keskeisiä tekijöitä ovat tapahtumat ja käyntikohteet, kulttuuri, arkkitehtuuri, ruoka, urheilu ym. harrastukset ja kaupungin yleinen ilmapiiri. Kaupunkilaisille tuotetut hyvät palvelut hyödyttävät yleensä myös matkailua. Kaupunkipyörät lisäisivät Turun palvelutasoa matkailukaupunkina, mutta kaupunkipyöräjärjestelmä on matkailun palvelukeskuksen näkökulmasta osa joukkoliikennettä eikä sitä tule tarkastella matkailuinvestointina kuin erittäin marginaalisesti. Matkailukysyntä pystytään täyttämään hyvin vuokrapyörillä. Matkailun palvelukeskus pystyy kuitenkin tarvittaessa vähäisin lisäresurssein toimimaan kaupunkipyörien vuokrauspisteenä, koska matkailun asiakaspalvelutoimisto on pääsääntöisesti avoinna jokaisena viikonpäivänä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

2) 1015-2011

24.1.2011 Ulla Achrén ym.

Aloite kielenkääntäjäresurssien lisäämisestä keskushallintoon (Kj)

 

Johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Valt. Ulla Achrén ym. ovat 24.1.2011 tehneet aloitteen kielenkääntäjä-resurssien lisäämiseksi keskushallintoon.

 

Turun kaupunki on siirtynyt uuteen toimintamalliin vuoden 2013 alusta. Osana uuden toimintamallin valmistelua arvioitiin mm. käännöspalveluiden järjestämistä. Suoritetun arvioinnin pohjalta konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja Tuomas Heikkisen päätti 3.5.2013 täyttää konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmässä avoinna olleen kielenkääntäjän vakanssin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

3) 9800-2011

29.8.2011 Olavi Mäenpää ja Maarit Rostedt

Aloite kellon hankkimisesta kauppatorille (Yj)

 

Vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen 27.5.2013:

 

Olette yhdessä Maarit Rostedtin kanssa tehneet 29.8.2011 valtuustoaloitteen kellon hankkimiseksi Kauppatorille. Esitätte, että kaupunki hankkisi kellon ja se kiinnitettäisiin Kauppatorin keskipylvääseen. Kello voisi olla sellainen, että se löisi kuuluvasti tasa- ja puolettunnit.

 

Kaupunginhallitus on lähettänyt aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten Kiinteistöliikelaitokselle.

 

Kaupunginvaltuusto on 18.6.2012 hyväksynyt Kauppatorin asemakaavanmuutoksen. Valtuuston päätöksestä tehtiin kahdeksan valitusta Turun hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset päätöksellään 5.4.2013. Kauppatorin asemakaava on kuulutettu voimaan tulevaksi 13.4.2013, sillä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen kaava on täytäntöön pantavissa. Kaksi tahoa on hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa. Korkein hallinto-oikeus ei ole kieltänyt päätöksen täytäntöönpanoa.

 

Kauppatorin vuonna 2009 tarkistettu yleissuunnitelma on jäänyt odottamaan asemakaavanmuutoksen lainvoimaisuutta, sillä Kauppatorin maanpäällisten osien kunnostaminen on syytä toteuttaa yhdessä mahdollisen maanalaisen pysäköintilaitoksen kanssa. Mikäli korkein hallinto-oikeus kumoaa Kauppatorin asemakaavanmuutosta koskevan hallinto-oikeuden ja valtuuston päätöksen, tulee Kauppatorin maanpäällisten osien kunnostamisen aikataulu arvioida uudelleen.

 

Yleissuunnitelma tulee uudelleen arvioitavaksi, kun valtuuston hyväksymän asemakaavanmuutoksen lainmukaisuudesta saadaan lainvoimainen päätös. Kauppatorin peruskorjauksen yhteydessä uusitaan mm. Kauppatorin pinnat, valaistus ja kalusteet. Kellon tarpeellisuuden arviointi, mahdollinen sijoittaminen ja hankkiminen arvioidaan torin ympäristösuunnitelmassa, jossa päätetään mm. pintojen, valaistuksen ja kalusteiden yksityiskohdista. Ympäristösuunnitelma laaditaan yleissuunnitelman perusteella. Kaupunkikuvallisesti on tärkeää, että Kauppatorille sijoitettava kello sopii ympäristöönsä.

 

Tällä hetkellä torin ympäristön kiinteistöillä on kelloja, jotka palvelevat asiakkaita torin peruskorjaukseen saakka.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

4) 14677-2011

19.12.2011 Pentti Huovinen

Aloite Turun kaupunginvaltuuston kokousten lähettämisestä suorana lähetyksenä internetissä (Kj)

ja

5) 1071-2012

23.1.2012 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämisestä suorana verkossa (Kj)

sekä

6) 13578-2012

3.12.2012 Jiri Keronen ym.

Aloite kaupunginvaltuuston kokousten internet-lähetyksestä ja -taltioinnista (Kj)

 

Kaupunginhallitus § 228, 29.4.2013

Kaupunginvaltuusto § 103, 6.5.2013

 

Erityisasiantuntija Juha Rantasaari 17.4.2013:

 

Kaupunginhallituksen päätöksellä 18.12.2012 § 605 otettiin Turun kaupungissa käyttöön osallisuuden toimintamalli, jossa osallisuustoiminta kytketään kaupungin strategiseen sekä muuhun ohjaukseen. Toimintamallia valmistelleen ohjausryhmän esityksessä olevat toimenpide-ehdotukset valmistellaan ja tuodaan erikseen päätettäväksi.

 

Osallisuustoiminnan kehittämiseen liittyen on valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnassa ja valtuuston puheenjohtajan kanssa keskusteltu valtuuston kokousten suorista videolähetyksistä verkossa eli ns. webcasting-toiminnasta. Asiasta on tehty myös kaksi valtuustoaloitetta.

 

Kaupunginvaltuuston harjoituslähetys järjestettiin maaliskuussa 2013, jolloin kuvaus- ja äänikalustoa testattiin kaupungintalolla pienen testiryhmän avulla. Tulokset olivat lupaavia ja kaupunginvaltuuston kokousjärjestelmä toimi moitteettomasti testilähetyksen yhteydessä.

 

Hyvin sujuneen testin pohjalta tulisi lähetystä kokeilla myös tositilanteessa kokemusten kartuttamiseksi. Videoinnin teknisenä toteuttajana toimisi eCon-certhouse, joka on kahden vuoden ajan vastannut Turun filharmonisen orkesterin suorista konserttilähetyksistä internetissä. Valtuustosalissa käytössä ovat samat siirreltävät robottikamerat kuin konserttitalolla. Kamerat tuodaan paikalle aina ennen valtuuston kokouksen alkua, ja niitä ohjataan huomaamattomasti etäohjauksella. Äänet ja puheenvuorot lähetykseen saadaan suoraan valtuustosalin kokousjärjestelmästä.

 

Kokeilukauden aikana arvioitaisiin lähetysten toimivuus ja kerättäisiin palautetta niin valtuutetuilta kuin kaupungin asukkailtakin. Kokeilukaudella myös kilpailutettaisiin lopullinen käyttöönotettava ratkaisu.

 

Arvion mukaan syyskauden kokeiluun tulisi varata noin 2000 euroa / kokous eli yhteensä 12 000 euroa. Summa koostuu henkilöstö- ja laitekuluista. Tarkempi arvio pysyvämmästä ratkaisusta tullaan esittämään myöhemmin syksyn kuluessa. Pysyvän ratkaisun kustannuksiin tulee varautua vuoden 2014 talousarviossa.

 

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuuston kokousten webcasting-toiminta käynnistetään koeluontoisesti valtuuston 26.8.2013 kokouksesta vuoden 2013 loppuun. Kokeilukaudeksi varataan webcasting-toimintaan kutakin kokousta varten 2000 euroa.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että pysyvämpi toimintamalli kustannusarvoineen ja vaihtoehtoisine toteutustapoineen tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi syyskauden 2013 aikana.

 

Päätös asiassa tehtiin Vornasen Arven kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

 

Päätös   Ehdotus hyväksyttiin.

 

Ratilainen Tavion kannattamana teki seuraavan ponsiehdotuksen:

 

Kokeilukaudella huomioidaan myös webcasting -lähetysten tallennus ja arkistointi niin, että tallennukset ovat seurattavissa muutenkin kuin suorina lähetyksinä.

 

Ponsiehdotus päätettiin saattaa kaupunginhallituksen tietoon.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloitteet voidaan merkitä käsitellyksi.

 

7) 2444-2012

27.2.2012 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite kunnan toimielimissä jätettyjen aloitteiden yhtenäisestä käsittelystä (Kj)

 

Johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Aloitteessa tuodaan esille miten lauta/johtokunnissa luottamushenkilöiden jättämien aloitteiden käsittelystä ei ole laadittu yhteistä ohjeistusta.

 

Valtuustoaloitteiden ja kuntalaisaloitteiden osalta ohjeistus on laadittu.

 

Lauta/johtokuntien osalta aloitteiden käsittelyohjeistusta ollaan laatimassa kaupunginsihteerien toimesta.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

8) 4917-2012

23.4.2012 Pentti Kosonen ym.

Aloite kaavamuutokseksi siten, että kaava mahdollistaisi rakentamisen Helsingin radan ja Helsingin valtatien päälle Kupittaan alueella (Yj)

 

Ympäristötoimiala/ Kaupunkisuunnittelu/ Kehittämispäällikkö Christina Hovi 7.8.2013:

 

Olette 23.4.2012 tehnyt valtuustoaloitteen kaavamuutokseksi siten, että kaava mahdollistaisi pysäköinti- ja erilaisten palvelutilojen rakentamisen Karjaanradan ja Helsingin valtatien päälle Kupittaan alueella. Kaupunginvaltuusto on 24.9.2012 § 176 päättänyt palauttaa asemakaavatoimiston 16.8.2012 laatiman vastauksen uudelleen valmisteltavaksi.

 

Liikenteellisessä solmukohdassa sijaitseva Kupittaan asemanseutu ja Itäharju muodostavat yhdessä merkittävän kehittyvän työpaikka-alueen ja yhden kaupungin sisääntuloporteista. Aseman ympärille on rakentunut useita toimistorakennuksia käsittävä tiede- ja teknologiakeskus sekä ammattikorkeakoulun ja yliopistojen eri yksiköitä. Alueelle on suunnitteilla Turun ammattikorkeakoulun toiminnat keskittävä kampus sekä palloiluhalli. Aseman pohjoispuolella sijaitsee laajeneva Turun keskussairaalan alue. Myös Kupittaan aseman vieressä toimiva yksityinen sairaala on laajentamassa. Kupittaanpuiston laidalle rakennetaan korttelia noin 1 000 uudelle asukkaalle. Itäharju on teollisuuden, tuotannon, varastojen sekä kaupallisten palvelujen alue keskustan välittömässä läheisyydessä, jonka maankäyttö on tulevaisuudessa muuttumassa.

 

Valmisteilla olevassa kaupungin vuoteen 2035 tähtäävässä yleiskaavassa on tarkoitus tutkia mm. miten Helsingin valtatien ja Karjaanradan erottamat kaupunginosat voitaisiin maankäytön avulla nykyistä paremmin kytkeä toisiinsa. Tässä kohtaa tulee selvitettäväksi myös Kupittaan ja Itäharjun yhdistämistä liikennealueen ylittävällä rakenteella. Kupittaan alueella on asemakaavoitettu merkittävästi rakennusoikeutta, joka toteutuessaan lisää alueen ruuhkaisuutta tulevaisuudessa. Aluetta kehitettäessä tuleekin entistä paremmin kiinnittää huomiota alueen saavutettavuuteen kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, sillä Kupittaan ja Itäharjun alueet sijoittuvat erittäin hyvin Turun joukkoliikenteen runkoverkon varrelle.

 

Yleiskaavassa keskustan, Kupittaan ja Itäharjun sekä Skanssin alueet on tarkoitus suunnitella osayleiskaavatarkkuudella. Tavoitteena on, että syksyllä 2013 yleiskaavassa laaditaan erilaisia kehityskuvia keväällä 2014 valmisteltavan luonnoksen pohjaksi. Yleiskaavaehdotus valmistellaan vuonna 2015.

 

Käynnissä olevassa, keväällä 2014 valmistuvassa raitiotien yleissuunnitelmassa Kupittaan asemanseudulle ja Itäharjulle laaditaan myös maankäyttösuunnitelmia. Niissä tutkitaan mm. Kupittaan asemanseudun keskustamaisuuden vahvistamista ja houkuttelevuuden lisäämistä sekä Itäharjun alueen kytkemistä maankäytöllisesti Kupittaan alueeseen ja muuhun liikenneverkkoon. Em. maankäytön suunnitelmia on tarkoitus hyödyntää yleiskaavan valmistelussa.

 

Helsingin valtatien ja Karjaanradan yli rakennettu TYKS:in pysäköintilaitos yhdistää kaksi sairaalatonttia muodostaen liikennealueille tunnelirakenteen. Pysäköintitalo toteutettiin juuri ennen valtatien valmistumista tuolla kohtaa. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa laajemminkin liikennealueiden päälle rakentamisen. Myös Kupittaan aseman kohdalla olevassa korttelissa on lainvoimaisessa asemakaavassa suunniteltu ja varauduttu maantie- ja rautatiealueen yli rakentamiseen.

 

Liikennealueiden yläpuolelle rakentamista tutkitaan käynnistyvässä asemakaavanmuutoksessa TYKS:n alueelle. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suunnitelmissa on ollut sijoittaa ns. U-sairaalan korvaavan sairaalan Helsingin valtatien ja Karjaanradan yläpuolelle.

 

Liikennevirasto on todennut liikennealueen päälle rakentamisen mahdollistavat lainvoimaiset asemakaavat osin vanhentuneiksi, sillä maantien ja rautatien päälle rakentamiseen liittyy uudistuneita ja tiukentuneita määräyksiä ja ohjeita – tiepuolella maantielaki ja tunneleita koskien mm. tunnelidirektiivi, kansalliset ohjeet, turvallisuus- ja riskiarvioinnit, törmäys- ja palokuormamitoitukset ja ratapuolella tapahtuneet menettelytapamuutokset kuten riskienhallintamenettelyt, rautatiedirektiivin mukainen turvallisuuden arviointi, turvallisuusselvitykset sekä radanpidon turvallisuusohjeet radan päälle rakennettaessa.

 

Rakentaminen liikennealueiden yläpuolelle on normaalia kalliimpaa. Päällerakentaja vastaa kaikista tunnelirakenteiden ja niiden teknisten järjestelmien, kuten turvallisuus- ja pelastautumis-, paloturvallisuus-, ilmanvaihto-, liikenteenhallinta- ja ohjaus-, kuivatus- sekä valaistusjärjestelmien ja -varusteiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja niiden kunnossapidosta. Tavanomaisesta maantien ja radan kunnossapidosta vastaa valtio.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

9) 6130-2012

21.5.2012 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite kudontaharrastuksen jatkon turvaamiseksi (Pj)

 

Kaupunginhallitus § 318, 24.6.2013

 

Toimialajohtaja Minna Sartes ja kaupunginsihteeri Outi Kari-Granfors 19.6.2013:

 

Nuorisolautakunta päätti 29.3.2012 § 36 irtisanoa vuokrasopimuksen ns. Käsityökeskuksen tiloista päättymään 30.9.2012. Tiloissa tarjottiin mahdollisuutta kutoa kangaspuilla ja osallistua erilaisiin neulonta-alan kursseihin. Esittelytekstin mukaan keskimääräinen kävijämäärä oli liian alhainen tilan ylläpitämiseksi, asiakaskunta oli pääasiallisesti ohittanut nuorisotoimea koskevan lain määrittämän kohderyhmän iän. Toinen toimintaan osallistuneista työntekijöistä oli jäämässä eläkkeelle eikä henkilötyövuosien vähentämisvelvoitteen vuoksi eläkkeelle jäävän työntekijän tilalle suunniteltu palkattavaksi uutta työntekijää. Samalla jäljelle jäävän käsityöneuvojan ei katsottu voivan työskennellä tilassa yksin.

 

Turun hallinto-oikeus on 10.6.2013 antanut päätöksen Käsityökeskuksen asiakkaiden nuorisolautakunnan 29.3.2012 § 36 päätöksen johdosta tekemään valitukseen. Valituksen tehneet eräät Käsityökeskuksen asiakkaat vaativat että nuorisolautakunnan 29.3.2012 § 36 tekemä päätös ja sen johdosta tehdyn oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskeva päätös 30.8.2012 § tulee kumota. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. Päätöksen oikeudellisessa arvioinnissa on todettu mm, ettei kunnalla ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää käsi-työkeskuksessa harjoitettuun toimintaan soveltuvia tiloja eikä asiassa ole ilmennyt perusteita katsoa, että lautakunta olisi päätöstä tehdessään käyttänyt väärin harkintavaltaansa tai että päätös olisi muutenkaan valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. (Oheismateriaali 2 Turun Hallinto-oikeuden päätös 10.6.2013)

 

Asiassa jätettyjen selvityspyyntöjen, vetoomuksen, valtuustoaloitteen, lauta-kunta-aloitteen ja kansalaisadressin keskeisenä sisältönä on ollut edellytys toiminnan jatkamisesta kaupungin järjestämänä toimintana kaupungin tiloissa ja edullisin hinnoin. Nuorisolautakunnan 30.8.2012 § 92 hyväksymän yhteis-työsopimuksen mahdollistaman palvelun ei ole katsottu täyttävän em. asiakirjoissa esitettyjä edellytyksiä. (Oheismateriaali 1 Kh 12.11.2012 § 528)

 

Asiassa on palautuksen jälkeen käyty neuvotteluja hallinto-oikeudelle valituksen tehneiden kudonnan harrastajien edustajien sekä kaupungin yhteistyösopimusosapuolen, Varsinais-Suomen Käsi- ja Taideteollisuusyhdistys ry; Taitokeskus Juseliuksen edustajan kanssa.

 

Kudonnan harrastajien näkemysten mukaan kaupungin järjestämä toiminta Käsityökeskuksessa soi Taitokeskus Juseliusta paremmat mahdollisuudet omaehtoiseen ja monipuoliseen työskentelyyn. Merkittävänä Taitokeskus Juseliuksen toimintaan osallistumista rajoittavana tekijänä toiminnan erilaisen luonteen ohella pidettiin myös kangaspuiden korkeaa viikkovuokraa (40 €/vko). Yhdistys on neuvottelujen jälkeen alentanut jäsenten viikkovuokran 30 €:on. Yhdistyksen vuosijäsenmaksu on 20 €/vuosi. Neuvottelujen yhteydessä on samalla käynyt ilmeiseksi, ettei kudontatoiminnan järjestäminen esim. aktiiviharrastajien oman yhdistystoiminnan kautta tässä yhteydessä ole mahdollista.

 

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

 

Ehdotus

Kaupunginhallitus päättää merkitä asian aikaisemmat ja edellä olevan selvityksen tiedoksi ja päättää,

 

- että kaupunginhallituksen jäsen Pirjo Rinteen selvityspyyntö merkitään käsitellyksi

 

- että kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Toni Eklundin ja kaupunginhallituksen jäsenten Piia Elon ja Kjell Lundahnin selvityspyyntö merkitään käsitellyksi

 

- että päätös lähetetään Lea Leinolle vastauksena 3.4.2012 saapuneeseen vetoomukseen ja 31.5.2012 päivättyyn vaatimukseen ja että vetoomus ja vaatimus merkitään käsitellyksi ja

 

- että asia ei aiheuta muita toimenpiteitä.

 

Lisäksi kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Turun hallinto-oikeuden päätökset 12/0186/1 18.6.2012 ja 13/0158/1, 10.6.2013.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

10) 6767-2012

4.6.2012 Roda Hassan ym.

Aloite maahanmuuttajanuorten toisen asteen tutkintojen suorittamisesta (Otj)

 

Palvelujohtaja Mika Helva:

 

Roda Hassan ym. valtuustoaloitteessa esitetään tehtäväksi selvitys, jonka tavoitteena on tutkia toisen asteen tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajataustaisten nuorten määrän vähenemiseen johtavia syitä. Mahdollisina syinä aloitteessa mainitaan opintojen keskeyttämisestä johtuvat syyt, kielikoulutuksen ja opintojen aikaisen tuen riittämättömyyden.

 

Aloitteessa viitataan lisäksi kielikokeeseen. Kielikokeen osalta päätettiin Lukio- ja ammattiopetuslautakunnassa 29.3.2011 (§74) muuttaa kielikokeista vapautettavien määrää siten, että vapautettavien joukkoon lisättiin hakija, joka on opiskellut peruskoulussa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan ja hänellä on siitä arvosana 8 tai kiitettävä perusopetuksen päättötodistuksessa (9. luokkalaisilla tai lisäluokkalaisilla hakuvaiheessa ao. luokan välitodistuksessa). Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa (1047/2012) on muuttunut siten, että syksyn 2013 yhteisvalinnasta alkaen kielikoetta ei enää järjestetä niille, joilla on vähintään arvosana 7 eikä mikäli hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä. Tällöin hänen kielitaitonsa katsotaan riittäväksi. Toisin sanoen kielikoetta ei enää voida järjestää suomenkielisen peruskoulun käyneille kevään 2013 yhteisvalinnan jälkeen.

 

Kielikokeeseen osallistuneiden määrä on laskenut.

 

Kielikoe

Osallistuneet

Hyväksytyt

2007

239

153

2009

202

138

2012

182

110

 

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimia on viime vuosina lisätty. Esimerkiksi kaikkien sosiaali- ja terveysalalle valmistavan koulutuksen nuorille maahanmuuttajille suorittaneet sijoitetaan samaan tammikuussa aloittavaan lähihoitajaryhmään, mikä mahdollistaa opetusmenetelmien ja ohjauksen räätälöinnin kielitaidon kehittymistä tukevaksi. Ensimmäiset kaksi vuotta he opiskelevat ryhmässä, jossa enemmistö on maahanmuuttajia ja kolmantena vuonna opiskelijat jakautuvat kiinnostuksensa mukaan koulutusohjelmien valinnan yhteydessä eri ryhmiin, joissa enemmistö on suomenkielisiä. Tämä on todettu hyväksi käytännöksi. Eri koulutaloissa on esimerkiksi Valmis-hankkeeseen liittyen kehitetty S2 opetusta ja käynnistetty kielipajoja, joissa maahanmuuttajanuoret voivat saada apua opetussisältöjen ja -materiaalin ymmärtävään tulkintaan.

 

Yleensä maahanmuuttajanuorten keskeyttämisen syyt ovat niitä samoja kuin suomenkielisilläkin: väärä ala tai henkilökohtaiset syyt. Turun ammatti-instituutin ensimmäisenä vuonna keskeyttäneistä on tehty viime vuoden lopulla selvitys. Selvitys on liitteenä. Koska selvityksessä ei haluttu, että yksittäinen nuori olisi identifioitavissa, maahanmuuttajien keskeyttämissyitä ei voitu selvittää erikseen. Nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on yleisesti kasvussa sekä Turun ammatti-instituutissa että koko Suomessa. Valtakunnallinen keskeyttämisprosentti on ammatillisessa koulutuksessa 11,1 % (2,0 % vaihtoi koulutusalaa ja 1,0 % vaihtoi sektorin toiseen koulutukseen esimerkiksi lukioon) ja lukioissa 4,0 %, joista puolet vaihtoi sektorin toiseen koulutukseen eli lähinnä ammatilliseen koulutukseen. Valtakunnallisestikaan ei ole erikseen tilastoitu maahanmuuttajataustaisten keskeyttämistä erikseen.

 

Vieraskielisten osuus Turun lukioissa

 

 

Äidinkieli

Opiskelijoita yhteensä

 

Lukio

suomi

ruotsi

vieraskieli

 

 

Juhana Herttuan lukio

302

2

8

312

 

Katedralskolan i Åbo

41

233

4

278

 

Kerttulin lukio

519

4

21

544

 

Luostarivuoren lukio

331

1

17

349

 

Puolalanmäen lukio

409

4

19

432

 

Turun iltalukio

415

13

69

497

 

Turun kansainvälinen koulu (lukio)

17

2

24

43

 

Turun Klassikon lukio

333

1

14

348

 

Turun Lyseon lukio

308

0

32

340

 

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

615

2

25

642

 

Yhteensä

3290

262

233

3785

 

 

Turun iltalukiossa on oma ryhmänohjaaja maahanmuuttajien peruskoulussa opiskelevia varten. Tämä mahdollistaa varsinaisen opinto-ohjaajan keskittymisen lukiolaisten, myös maahanmuuttajien ohjaukseen. Maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta valmisteleva työryhmä on aloittanut työnsä ja tavoitteena on, että koulutus alkaisi ensi vuonna. Sen on tarkoitus helpottaa maahanmuuttajataustaisten pääsyä lukioihin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

11) 9782-2012

3.9.2012 Vuokko Puljujärvi-Seila ym.

Aloite resurssien osoittamisesta perhetyölle (Pj)

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta § 91, 25.4.2013

 

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen ja ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pirjo-Riitta Liuksila 12.4.2013:

 

Valtuutettu Vuokko Puljujärvi-Seila on valtuustoaloitteessaan edellyttänyt neuvolan tekemän perhetyön riittävää resurssointia. Hän tuo esille ennaltaehkäisevän työn tärkeyden peruspalveluissa, jotka voivat antaa lapsiperheille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Perheiden hyvinvoinnin tukeminen parantaa lasten ja nuorten tilannetta myös pitkällä aikavälillä.

 

Neuvolat ovat ohjanneet varhaista tukea tarvitsevia perheitä neuvolan perhetyöhön, jota Turussa kutsutaan neuvolan perhetueksi. Perheohjaajien antama tuki räätälöidään perheen tarpeisiin ja mikäli on lastensuojelun tarvetta, perhe ohjataan aina lastensuojelun perhetyön piiriin. Neuvolan perhetukea voidaan tällä hetkellä tarjoa ainoastaan vauvaperheille. Vuonna 2012 neuvolan perhetuen palvelua sai 84 perhettä. Useat kunnat ovat liittäneet neuvolan yhteyteen perhetyön ja saaneet neuvolan perhetyön avulla vaikutettua lastensuojelutarpeen vähenemiseen tai tarpeen siirtymiseen myöhemmäksi. Ehkäisevä terveydenhuolto sai vuonna 2011 kaksi perheohjaajan tointa, jotka täytettiin vakinaisesti kesällä 2012. Keväällä 2013 saatiin lisäksi yksi tilapäinen perheohjaajan toimi.

 

Perusterveydenhuolto on ollut mukana edellisen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeessa osiolla, jossa kehitettiin ryhmämuotoista perhetyötä yhdessä seurakuntayhtymän lapsi- ja perheasiankeskuksen kanssa. Tämä Torinkulma –toiminta on pystynyt omalta osaltaan vastaamaan ennalta ehkäisevän perhetyön tarpeeseen. Torinkulman toiminta liittyy kiinteästi neuvolan perhetukeen, mm. asiakkaat ohjataan sinne neuvolasta. Torinkulmassa perheet saavat käytännön opastusta ja neuvontaa vauvan kanssa elämiseen ja lapsiperheen arkielämässä pärjäämiseen. Torinkulman ryhmäkoko on n. 6 perhettä, tukijaksot ovat n. 3-6 kk. Torinkulman toiminnasta ja yhteistyöstä seurakuntayhtymän kanssa on saatu erinomaiset kokemukset ja toimintaa ollaan nyt vakinaistettavaksi. Viime vuonna Torinkulmassa oli 15 asiakasperhettä (koko projektin aikana 59).

 

Sosiaalityön tulosalueella lastensuojelun perhetyö tekee myös ennalta ehkäisevää perhetyötä, mutta heidän resurssiensa vähäisyyden vuoksi neuvolat ovat voineet ohjata vain joitakin perheitä sitä kautta palvelujen piiriin. Lastensuojelun perhetyön ensisijainen kohderyhmä ovat lastensuojelun asiakasperheet. Ehkäisevän perhetyön palveluja sai viime vuonna 33 perhettä.

 

Perheiden auttaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on hyvinvointitoimialan sopimustavoitteita. Neuvolan perhetuki on tärkeä varhaisen tuen palvelu. Alkuvaiheessa tavoitteena on tilanne, jossa neuvoloissa toimisi 8 perheohjaajaa terveydenhoitajien työpareina ja lisäksi 1 perheohjaaja Torin kulmassa. Perheohjaajien toimia tulisikin lisätä siten, että tilapäisen perheohjaajan vakanssi vakinaistetaan ja nykyisen kahden ohjaajan lisäksi perustetaan 6 uutta vakanssia. Yhden perheohjaajan vuotuinen kustannus on noin 35 000 €. Varhaisella tuella halutaan vaikuttaa lastensuojelun tarvetta vähentävästi. Toiminnan kustannusvaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä lastensuojelun kustannuksissa.

 

Ehkäisevän työn kustannusvaikutuksista löytyy tietoa mm. THL:n ja Lastensuojelun keskusliiton julkaisusta Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät. http://www.lskl.fi/files/1518/Miten_lastensuojelun_kustannukset_kertyvat.pdf

 

Vuonna 2012 järjestettiin ehkäisevässä terveydenhuollossa lapsiperheiden kotipalvelukokeilu. Tavoitteena oli luoda järjestelmä kotipalvelun järjestämiseksi lapsiperheille palvelusetelillä yksityisiltä palveluntuottajilta sekä saada kokemustietoa niin palvelua käyttäviltä perheiltä kuin yrittäjiltäkin. Toimintamalli saatiin valmiiksi ja syksyn aikana kotipalvelua sai 19 perhettä. Peruspalvelulautakunta lisäsi talousarviokäsittelyssään määrärahan palvelun käynnistämiseen. Talousarvio ei kuitenkaan toteutunut esitetyn laajuisena, joten vuoden 2013 sopimuksiin lapsiperheiden kotipalvelua ei pystytty sisällyttämään. Asiaan palataan vuoden 2014 talousarvion valmistelun yhteydessä.

 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

 

Ehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa oheisen vastauksen valtuutettu Vuokko Puljujärvi-Seilan valtuustoaloitteeseen.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Asian esitteli vs. toimialajohtaja Petri Virtanen.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

12) 9793-2012

3.9.2012 Alpo Lähteenmäki ym.

Aloite toimenpiteistä maahanmuuttajien kotoutumisen ja sopeutumisen edistämisestä suomalaiseen yhteiskuntaan (Pj)

ja

13) 9800-2012

3.9.2012 Alpo Lähteenmäki ym.

Aloite Turun lähiöiden asukasrakenteen kehityksestä ja haasteista (Yj)

 

Kiinteistökehityspalvelujen johtaja Petri Liski ja kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa:

 

Olette tehnyt valtuuston kokouksessa 3.9.2012 kaksi aloitetta, joissa kummassakin on kyse Turun lähiöiden, erityisesti Varissuon ja Lausteen, asukasrakenteesta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että aloitteisiin annetaan yksi vastaus. Vastausta varten on pyydetty lausunto myös TVT Asunnot Oy:ltä.

 

Kuten valtuustoaloitteissa todetaan, on asuinalueiden asukasrakenteen muutoksia seurattu jo pitkään, joten segrekaatiokehityksen kielteiset vaikutukset ovat tuttuja kaupungin maankäytön ja asuntotoimen sekä kotouttamisasioiden parissa työskenteleville. Asuinalueiden asukasrakenteen muutoksia ja niiden positiivista kehitystä on tuettu ja tuetaan edelleen monin toimin ja palveluin. Lisäksi asuinalueiden tasapainoinen kehitys huomioidaan kaupungin kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Mutta kuten aloitteissakin todetaan, tätä kielteisen kehityksen kierrettä on erittäin vaikea millään nopeilla yksittäistoimilla katkaista.

 

Kotouttamisesta

 

Maahanmuuttajien kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan edistetään Turun kaupungissa kaikille kuntalaisille avoimilla peruspalveluilla ja vapaa-aikatoiminnoilla sekä erityisesti maahanmuuttajille suunnatuilla toimenpiteillä. Työtä linjaavat erityisesti kaupunginvaltuuston hyväksymät asukkaiden hyvinvointiohjelma sekä Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Lisäksi kaupungin kotouttamistyössä huomioidaan kaupungin yleiset, kaikkia kuntalaisia koskevat velvoitteet sekä erityisesti 9.11.2011 voimaantulleen lain kotouttamisen edistämisestä asettamat velvoitteet.

 

Kotoutumisen kannalta keskeisiä elementtejä ovat kielen oppiminen, koulutus sekä työ. Laki kotoutumisen edistämisestä korostaa maahantulon alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan merkitystä kotoutumisen käynnistymisessä. Turun kaupungin viranomaispalveluiden, kuten ulkomaalaistoimiston, antamaa ohjausta ja neuvontaa täydentää omakielinen neuvontapiste Infotori. Turku on myös mukana laissa säädetyssä Osallisena Suomessa -

kokeilussa, jossa kehitetään kotoutumiskoulutusta. Turun hanke on ollut pääkaupunkiseudun jälkeen toiseksi suurin Suomessa.

 

Turun etuna on laaja koulutustarjonta sekä vireä elinkeinoelämä, joka voi hyödyntää maahanmuuttajien monipuolista osaamispotentiaalia. Maahanmuuttajanuorten kouluttautumista ja työllistymistä tuetaan lisäksi mm. nuorten yhteiskuntatakuun ohjausryhmän koordinoimin toimin. Aikuisten työllistymisessä on saatu lupaavia tuloksia seutukunnallisessa Triangeli-hankkeessa sekä Varissuon Kuntakokeilussa.

 

Kaupungin kotouttamistyötä tukee laaja yhteistyö muiden viranomaistahojen ja toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Kotoutumista edistäviä toimia toteutetaan sekä keskitetysti että asuinalueilla.

 

Kaavoituksen keinoista

 

Yhtenä ohjenuorana ollut kaava- ja maankäyttöratkaisuin turvata TVT Asunnot Oy:n asuntokannan kehittyminen erityisesti siten, että se tulevaisuudessa sijoittuisi kattavammin kaupungin eri alueille eikä olisi yliedustettuna asuntokannassa missään päin kaupunkia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on jo käynnistetty aiempaa koordinoidumpi yhteistyö TVT Asuntojen sekä maankäytöstä ja kaavoituksesta vastaavien toimijoiden välillä.

 

Koska toimenpiteet usein edellyttävät kaavallisia ratkaisuja, täytyy muistaa, että konkreettisten tulosten aikaansaaminen vie vuosia ja silloinkin voidaan vain taata asuntokannan tasaisempi jakautuminen, ei asukkaiden jakautumista tasaisesti koko asuntokantaan. Oletettavasti uudistuotannossa vuokrataso tulee olemaan pakostakin korkeampi kuin olemassa olevassa lähiöiden asuntokannassa, joten se ei välttämättä vähennä asuinalueiden asukasrakenteen eriytymistä.

 

Asuntokannan ja sen myötä asujaimiston sosio-ekonomiseen rakenteeseen yksittäisissä lähiöissä voidaan vaikuttaa myös jossakin määrin täydennysrakentamisen keinoin erityisesti lisäämällä omakotiasumista lähiöiden olemassa olevan palvelurakenteen yhteyteen. Kaikkialla tämä ei ole mahdollista, eikä tämäkään yksittäisenä keinona katkaise negatiivistä segrekaatiokehitystä.

 

Vuokra-asuntotuotannosta

 

TVT Asunnot Oy toteuttaa päätettyä asuntopolitiikkaa ja käyttää siihen hyviksi havaittuja keinoja ja pyrkii noudattamaan suosituksia. Näistä konkreettisimpia maahanmuuttajien osalta ovat asuinpaikan järjestäminen sekä asumiseen liittyvän neuvonnan järjestäminen yhteiskuntaan yhdentymisen mahdollistamiseksi. Asuinpaikkajärjestelyissä huomioidaan ruokakuntien toiveita ja tarpeita, olemassa olevia asuinyhteisöjä sekä tutkimuksin todettuja kokemuksia.

Käytännössä TVT Asunnot on toteuttanut keskittymisten ja segrekaatiokehityksen hidastamiseksi ja estämiseksi toimia mm. osallistumista asuinalueiden kehittämisen hankkeisiin, asukasvalinnalla ja -ohjauksella sekä perustavan laatuisilla korjaushankkeilla. Tavoitteissa olisi myös pystyä tarjoamaan asumista jatkossa alueilta, joissa yhtiöllä ei vielä ole tai on vain vähän tarjontaa.

 

Asukasvalinnalla ja -ohjauksella voidaan vaikuttaa maahanmuuttajien määriin koko asuntokannassa ja asuinyhteisöissä. Tässä vaikuttamisessa on mahdollista kokea syrjimisen tunteita ja sitä pitäisi pystyä välttämään mahdollisimman tehokkaasti. Isojen korjaushankkeiden toteuttamiseksi talo usein tyhjennetään ja tämä antaa mahdollisuuden toteuttaa uusi asukasrakenne. Merkittävimmät vaikutukset saadaan aikaan tasapainoisella asuntotarjonnalla Turussa ja Turun seudulla. Tämä on mahdollista toteuttaa tuottamalla uusia asuntoja alueille, joissa TVT Asunnoilla ei ole tai on vain vähäinen tarjonta.

 

Yhteenveto

 

Trendiennusteiden mukaan maahanmuuttajien määrä tulee Turussa kasvamaan. Kaupungin tarjoamia palveluita ja henkilöstön osaamista tulee edelleen kehittää vastaamaan asukkaiden moninaisia ja muuttuvia palvelutarpeita. Lisäksi jatkossakin on perustelua edistää kotoutumista myös maahanmuuttajille suunnatuin erillispalveluin. Kaupungin asuinalueiden tasapainoista kehitystä voidaan tukea kaavoituksen ja maankäytön ratkaisuilla, asukasvalinnalla ja -ohjauksella sekä asukkaiden hyvinvointia edistävillä palveluilla. Tälle työlle päivitetään suuntaviivat käynnissä olevan kaupungin strategia- ja ohjelmatyön myötä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloitteet voidaan merkitä käsitellyksi.

 

14) 9794-2012

3.9.2012 Ulla-Maija Vierimaa ym.

Aloite vanhusneuvolan perustamisesta Turkuun (Pj)

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta § 122, 22.5.2013

 

Palvelujohtaja Seija Arve 5.5.2013:

 

Valtuutettu Ulla-Maija Vierimaa ym. ovat valtuustoaloitteessaan edellyttäneet toimenpiteitä vanhusneuvolan perustamiseksi Turkuun. Aloitteessa tuodaan esille, että neuvolassa työskentelisi geriatri, joka pystyisi ehkäisemään vanhusten mahdollista liikalääkitystä ja siellä otettaisiin myös laboratorionäytteitä. Neuvolalla saataisiin aikaa säästöjä ja tehokkuutta, kun vanhukset eivät joutuisi odottamaan terveyskeskuksissa ja saisivat myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

 

Turun hyvinvointitoimialalla on vuonna 2012 aloitettu kohtaamispaikka Poijun toiminta-ajatuksen laajentaminen ohjaus- ja neuvontapisteeksi, jossa sijaitsee myös vanhusneuvola. Tälle yhdistetylle asiakaspalvelupisteelle on löydetty keskeinen sijaintipaikka, jonne on esteetön kulkumahdollisuus. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta kokouksessaan 25.4.2013 § 96.

 

Vanhusneuvolan henkilöstörakenteen tavoitteena on kokopäivätoiminen sairaan-/terveydenhoitaja ja osa-aikainen geriatri. Vanhusneuvolan hoitajan kanssa pääsee keskustelemaan ilman ajanvarausta. Geriatrin roolia vanhusneuvolassa kehitetään yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Vanhusneuvolan toiminta painottuu terveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen, terveysongelmien ennaltaehkäisyyn, omaehtoisen terveyden ylläpitämisen ohjaukseen sekä elämänhallinnan parantamiseen. Neuvolatoiminnan avulla tavoitteena on myös mahdollistaa ikäihmisten fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämistä tai parantamista ohjaamalla ikäihmisiä sellaisten palvelujen tai toimintojen piiriin, joista hänen toimintakyvyn arvioidaan parhaiten hyötyvän.

 

Hyvinvointitoimiala, toimialajohtaja Riitta Liuksa 13.5.2013:

 

Ehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan vastauksen kaupunginvaltuutettu Ulla-Maija Vierimaan ym. valtuustoaloitteeseen vanhusneuvolan perustamiseksi Turkuun.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

15) 9795-2012

3.9.2012 Olavi Mäenpää ym.

Aloite lastenvaunujen ja -rattaiden hankinnasta, korjauksesta ja välittämisestä (Pj)

 

Avohuollon sosiaalityö, sosiaalityön tulosalue, toimistopäällikkö Minna Virta ja Työvoiman palvelukeskus, kuntoutumispalveluiden tulosalue, toimistopäällikkö Jaana Malen:

 

Valtuutettu Olavi Mäenpää ym. ovat tehneet aloitteen (Dnro 9795-2012) siitä, että Turku keskittäisi esim. kaupungin työkeskukseen käytettyjen lastenvaunujen ja –rattaiden korjauksen ja välityksen. Kuntoutumisen tulosalueella toimivalla työkeskuksella on mahdollisuus pienimuotoisesti korjata, huoltaa ja verhoilla ko. asiakaskunnan lastenvaunuja ja -rattaita. Toiminta voi olla vain pienimuotoista johtuen työkeskuksen varasto- ja työskentelytiloista sekä siitä henkilöstöresurssista, joka voidaan kunnostustyöhön osoittaa. Lisäksi olisi ratkaistava tapa, jolla lastenvaunuja ja rattaita toimitetaan työkeskukselle, jolla ei ole omia verkostoja asian järjestämiseksi. Yhteistyö sosiaalitoimistojen kanssa on tarpeellista ja hyödyllistä sekä toiminnan että asiakkaiden kannalta. Työmuoto tulee huomioida, mikäli pienimuotoinen toiminta käynnistyy. Aloitteen mukaisesti voi sosiaalityöntekijä ohjata asiakkaita myös työkeskukseen hankkimaan rattaat tai lastenvaunut.

 

Sosiaalityön tulosalueella asiakkaiden lasten vaunuihin, rattaisiin ja sisaristuimeen myönnetään toimeentulotukea tietyin edellytyksin. Edellytyksiä ovat mm. se, että asiakas on sosiaalityön asiakas ja/tai hänelle myönnetään toimeentulotukea. Pakolaisille tai turvapaikan Suomesta saaneita henkilöitä nämä edellytykset koskevat myös samanlaisesti. Vaunujen osalta suositellaan pääsääntöisesti käytettyjen hankkimista lastentarvikeliikkeestä. Asiakkaan tulee selvittää käytettyjen lastentarvikkeiden tarjonta. Rattaat myönnetään yleensä uutena, mikäli perusteet myöntämiselle ovat muutoin olemassa. Vaunujen oletetaan kestävän myös mahdollisesti tuleville sisaruksille, mikäli niitä ei vaihdeta rattaisiin. Lastenvaunuihin voidaan myöntää enintään 135 €, rattaisiin 85 € ja sisaristuimeen 35 €.

 

Yllämainittu huomioon ottaen voidaan siis sosiaalityön tulosalueelta ohjata asiakkaita myös työkeskuksiin hankkimaan rattaat ja lastenvaunut.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

16) 10862-2012

1.10.2012 Annika Lapintie ym.

Aloite kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Aurajoen itärannalle (Yj)

 

Suunnitteluyksikkö/ Matti Salonen 9.9.2013:

 

Kuten aloitteessanne todetaan, palvelisi kävely- ja pyöräily-yhteyden toteuttaminen arkkipiispan talon kohdalle hyvin Aurajokirannan kaupunkiympäristön sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittämistavoitteita. Yhteyden toteuttamiselle ei ole maanomistuksellisia tai kaavallisia esteitä, sillä ranta-alue on kaupungin omistuksessa olevaa asemakaavallista puistoaluetta. Yhteyden toteuttamismahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on tarkasteltu alustavassa yleissuunnitelmassa. Mikäli Aurajoen itärannan rantamuuri rakennetaan jatkumaan myös arkkipiispan talon kohdalle, on kävely- ja pyöräily-yhteys mahdollista toteuttaa rantamuurin yläpuolelle, josta se nousisi Jokikadulle. Ilman rantamuuria kävely- ja pyöräily-yhteyden toteuttaminen edellyttää osalla matkaa vastaavia rakenteita kuin joen länsirannalle toteutetussa jalankulkuyhteydessä.

 

Kävely- ja pyöräily-yhteyden toteutuksen aikataulu määräytyy Kiinteistöliikelaitoksen investointisuunnitelmassa Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

17) 10866-2012

1.10.2012 Sauli Saarinen ym.

Aloite nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteiden toteuttamisesta Turussa (Otj)

 

Kaupunginsihteeri Merja Jokela:

 

Kaupunginjohtaja asetti 25.1.2013 § 16 ohjausryhmän seuraamaan nuorisotakuun toteutumista Turussa. Ohjausryhmään nimettiin jäseniksi seuraavat henkilöt:

 

-toimialajohtaja Timo Jalonen, sivistystoimiala, puheenjohtaja

-palvelujohtaja Mika Helva, sivistystoimiala

-projektipäällikkö Matti Mäkelä, sivistystoimiala

-nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio, vapaa-aikatoimiala

-toiminnanjohtaja Taina Laaksonen, vapaa-aikatoimiala

-toimialajohtaja Riitta Liuksa, hyvinvointitoimiala

-palvelujohtaja Sirpa Kuronen, hyvinvointitoimiala

-toimistopäällikkö Jaana Malén, hyvinvointitoimiala

-erityisasiantuntija Sami Savolainen, konsernihallinto, kaupunkikehitysryhmä, elinkeino ja osaaminen

-kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa, konsernihallinto, strategia ja kehittäminen

 

Ohjausryhmän työskentelyyn on osallistunut kaupungin edustajien lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Turun TE-toimiston edustajat. Ohjausryhmä on huhtikuussa laatinut ensimmäisen seurantaraportin koulutustakuun toteutumisesta Turussa. Raportti on käsitelty mm. kasvatus- ja opetuslautakunnassa, nuorisolautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.

 

Viestin liitteinä ovat em. kaupunginjohtajan päätös ja ohjausryhmän raportti.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

18) 10874-2012

1.10.2012 Eeva-Johanna Eloranta ym.

Aloite rollaattoria käyttävien vapauttamisesta maksusta Turun paikallisliikenteessä (Yj)

ja

19) 12018-2012

29.10.2012 Ville Auvinen ym.

Aloite rollaattorin avulla kulkevan joukkoliikenteen asiakkaan matkustamisen helpottamisesta (Yj)

 

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta § 140, 19.6.2013

 

Valtuutettu Eeva-Johanna Eloranta ym. on tehnyt 1.10.2012 valtuustoaloitteen liikkumisen apuvälineenä rollaattoria käyttävien liikuntarajoitteisten vapauttamisesta maksusta Turun paikallisliikenteessä.

 

Valtuutettu Ville Auvinen ym. on tehnyt 29.10.2012 valtuustoaloitteen rollaattorin avulla kulkevan joukkoliikenteen asiakkaan matkustamisen helpottamisesta.

 

Joukkoliikennelautakunnan jäsen Mikael Miikkola on tehnyt 20.12.2012 lauta-kunta-aloitteen, jossa hän esittää, että rollaattorin käyttäjät saisivat matkustaa korvauksetta Turun sisäisessä joukkoliikenteessä.

 

Turun Seudun Vanhustuki ry vaatii 25.3.2013, että Turun kaupunki myöntää rollaattorilla liikkuville vapautuksen linja-automaksuista. Lisäksi se esittää, että paikallislinja-automaksuista vapautettaisiin myös yli 80-vuotiaat ja kaikki pyörätuolilla liikkuvat.

 

Aloitteet koskevat Turun kaupunkia, mutta koska joukkoliikenne muuttuu kaupunkiseudun yhteiseksi kesällä 2014, tulee asiaa käsitellä koko kaupunkiseudun näkökulmasta. Kaupunkiseudun joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja ymmärrettävyyden kannalta on tärkeää, että yhdessä kunnassa ei ole erilaisia lippupäätöksiä kuin muissa viranomaisalueen kunnissa.

 

Joukkoliikennetoimi pitää erittäin tärkeänä, että matkustaminen Turun ja jatkossa Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä on houkuttelevaa kaikille asiakasryhmille. Joukkoliikenteen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota mm. siten, että kaikki Turun bussit ja jatkossa myös seutuliikenteen autot ovat matalalattiaisia ja niissä on ns. niiausmahdollisuus, eli bussiin nousemista voidaan vielä helpottaa madaltamalla lattiaa ovisivulla. Useimmissa busseissa on jo seuraavan pysäkin näyttö, ja matkustajainformaatiota kehitetään entisestään uuden maksu- ja informaatiojärjestelmän myötä. Lippujen hinnat ovat edulliset. Yli 65-vuotiaat matkustajat maksavat seniorien arvokortilla matkastaan 1,25 euroa klo 9 ja 13 välillä ja 1,50 euroa muuna aikana yöliikennettä lukuun ottamatta. Yhdellä maksulla saa kulkea kahden tunnin ajan.

 

Pyörätuolilla matkustavat henkilöt eivät tälläkään hetkellä maksa paikallisliikenteen käytöstä Turussa. Joukkoliikenteen maksuehdoissa todetaan seuraavasti: ”Lastenvaunuista, -rattaista ja pyörätuolista ei peritä maksua. Maksua ei peritä myöskään pyörätuolissa matkustavasta henkilöstä, lastenvaunuissa tai lastenrattaissa olevan lapsen tai pyörätuolissa olevan henkilön kanssa matkustavasta hoitajasta eikä saattajaan oikeuttavalla vammaisten kortilla matkustavan saattajasta.” Vammaisten henkilöiden matkoja ei Turussa kompensoida sosiaali- ja terveystoimen talousarviosta kuten esimerkiksi Tampereella.

 

Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti ja heistä on tulossa entistäkin suurempi asiakasryhmä joukkoliikenteessä. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus väkiluvusta oli Tilastokeskuksen mukaan Turun kaupungissa 18,1 % ja Turun seutukunnassa 17,2 % vuonna 2010. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuuden odotetaan Turun seutukunnassa kasvavan 25,4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

 

Taloustilanteemme ei anna mahdollisuutta lisätä maksuttomiin matkoihin oikeutettujen henkilöiden määrää. Uusia matkustajia ei tulisi houkutella joukko-liikenteen käyttöön maksuttomuudella vaan entistä paremmalla joukkoliikenteen sujuvuudella ja tarjoamalla omatoimisesti mutta apuvälineillä liikkuville asiakkaille palvelulinjatasoista palvelua.

 

Turussa ja muissa kaupunkiseudun kunnissa toimii palvelulinjaliikennettä, joka on suunniteltu erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin ja jossa maksaminen rollaattorinkin kanssa matkustavalle on helppoa. Palvelulinjat noudattavat rauhallista ajorytmiä. Kaikissa Turun palvelulinja-autoissa on matkakortin lukijalaite myös keskioven kohdalla. Näin vanhukset ja liikuntarajoitteiset, jotka ovat palvelulinjojen pääkäyttäjiä, voivat nousta bussiin myös keskiovelta.

 

Jos on mahdollista lisätä rahaa ikääntyneiden ihmisten liikkumiseen joukkoliikenteessä, rollaattoria käyttävien henkilöiden kulkemista voidaan helpottaa palvelulinjaliikenteen tarjonnan parantamisella, ei maksuttomilla matkoilla massaliikenteessä.

 

Kaupunkiseudun joukkoliikenteen maksujärjestelmähankinnassa on otettu huomioon mahdollisuus sijoittaa lukijalaitteita massaliikenteenkin bussien keskioville. Lautakunnalle ei esitetä avorahastukseen siirtymistä vaan halutaan varmistaa, että tekniikkaratkaisut eivät estä lautakunnan mahdollisia tulevia päätöksiä. Jos lukijalaitteet laitettaisiin keskioville, rahastus muuttuisi käytännössä avoimeksi eikä asiakkaiden tarvitsisi enää kulkea bussiin kuljettajan ohi. Kuljettajat eivät tällöin pystyisi tarkistamaan sitä, että kaikilla kyytiin nousevilla asiakkailla on lippu. Tyypillinen arvio liputta avorahastusjärjestelmässä kulkevien osuudesta on 5 %, mikä tarkoittaisi Turun paikallisliikenteessä noin 1 miljoonan euron osuutta lipputuloista. Liputonta matkustamista voitaisiin vähentää lisäämällä riittävästi tarkastajien määrää. Yhden tarkastajan palkkakustannus sivukuluineen on noin 50.000 euroa vuodessa, joten palkka-kustannukset lisääntyisivät useita satoja tuhansia euroja vuodessa.

 

Jos lukijalaitteet hankittaisiin keskioville, ne tulisivat maksamaan noin 350.000 euroa. Lisäksi asennuskustannuksiin tulisi varata 220 bussin osalta 50.000 euroa ja vanhojen bussien osalta kaapelointeihin vähintään 50.000 euroa. Yhteensä siis oltaisiin noin 450.000 euron kustannuksessa. Tälle ei olisi tulossa mitään kompensaatiota lipputuloista, koska uusia maksullisia ryhmiä ei olla perustamassa. Turun kaupunginhallitus on 13.4.2004 hylännyt esityksen maksujen perimisestä lastenvaunujen ja -rattaiden saattajalta.

 

Bussien keskisillat ovat jo nykyisellään usein täynnä, vaikka keskisiltoja on kasvatettu 1,3 metristä 1,9 metriin ja saatu näin lisätilaa pyörätuoleille, lasten-vaunuille ja rollaattoreille istumapaikkamäärää vähentämällä. Aiemmissa, rollaattorien käyttöä paikallisliikenteessä koskeneissa keskusteluissa liikennöitsijöiden yhteinen kanta on ollut, että joukkoliikenteen yleisen sujuvuuden kannalta rollaattorilla kulkevien matkustajien ei tulisi kulkea busseissa ilmaiseksi.

 

Ei ole syytä olettaa, että rollaattoria tai muuta liikkumisen apuvälinettä käyttävä henkilö olisi vähävaraisempi kuin toinen samanikäinen henkilö, joten maksuttomuudelle ei ole sosioekonomista perustetta. Ikääntyneille suunnattu hiljaisen ajan alennus klo 9 ja 13 välillä on tasapuolinen kaikille tämän ikäryhmän matkustajille. Vähävaraisilla henkilöillä on mahdollisuus sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin.

 

Veteraanit matkustavat maksutta sekä Turun että Turun seudun joukkoliikenteessä.

 

Turun Seudun Vanhustuki ry viittaa HSL:n käytäntöön, jossa ry:n näkemyksen mukaan ”käytännössä pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkevan ei tarvitse maksaa kuin tarkastajalle kertalipun hintaisen tarkastusmaksun joskus”. HSL:stä todetaan, että rollaattoria käyttävien matkat eivät ole maksuttomia matkoja. Rollaattoria käyttävällä henkilölläkin tulee olla matkalippu. Rollaattoria käyttävän henkilön ei tarvitse näyttää matkakorttiaan kortinlukijalle, jos hän käyttää kausilippua. Matalalattiaraitiovaunuissa kortti kuitenkin pitää näyttää kortinlu-kijalle. Metrossa lipun tulee olla voimassa jo ennen laiturialueelle siirtymistä. Kertalippu ostetaan kuljettajalta ja arvolippu näytetään kortinlukijalle. Asiakas voi pyytää kanssamatkustajia auttamaan lipun ostossa tai matkakortin näyttämisessä kortinlukijalle. Kuljettajan tulee auttaa rollaattoria käyttävää matkustajaa, jos tämä tarvitsee apua ja muut matkustajat eivät voi auttaa. Mikäli rollaattoria käyttävällä asiakkaalla ei ole ollut mahdollisuutta maksun suorittamiseen, tarkastustilanteessa ei peritä tarkastusmaksua. Tarkastaja voi tällöin käyttää lipun kortinlukijassa tai myydä kertalipun.

 

Ehdotus

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, että rollaattoria käyttäville matkustajille ei myönnetä maksutonta matkustusoikeutta ja merkitsee valtuutettu Elorannan ym., valtuutettu Auvisen ym., jäsen Miikkolan ja Turun Seudun Vanhustuki ry:n aloitteet käsitellyiksi.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloitteet voidaan merkitä käsitellyksi.

 

20) 10876-2012

1.10.2012 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite kunnallisten päiväkotitilojen huomioimisesta TYS:n uuden kaavan yhteydessä (Yj)

 

Ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti 27.8.2013:

 

Olette 1.10.2012 tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitätte, että TYS:n uuden kaavan valmistelun yhteydessä kaavoitettavalle alueelle varataan mahdollisuus rakentaa kunnallinen päiväkoti. Perusteena on, että alueelle on viime vuosina rakennettu huomattavasti ja alueen asukasmäärä tulee lisääntymään uuden kaavan toteutuessa merkittävästi. Inspehtorinkadun päivähoitotilat on poistettu ja tullaan purkamaan uuden kaavan toteutuessa. Nummen Puistokadun päiväkoti ei kykene tyydyttämään kunnallisten hoitopaikkojen tarvetta alueella.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti kokouksessaan 9.10.2012 § 420 merkitä tiedoksi kyseisen asemakaavanmuutoksen (”Aitiopaikka” 17/2012) osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Lautakunta merkitsi tiedoksi myös esittelijän kokouksessa tekemän lisäyksen, että kaavoituksessa tullaan myös tutkimaan lasten päivähoidon sijoittumisen tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus kaava-alueelle.

 

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on ottanut Ympäristö ja kaavoituslautakunnan päätöksen ja valtuustoaloitteen huomioon kirjaamalla asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, että kaavaprosessissa selvitetään lasten päivähoidon sijoittumisen tarve ja tarkoituksenmukaisuus alueelle.

 

Varhaiskasvatuksen tekemän Päivähoidon palveluverkkoselvityksen 2012 mukaan Itäisellä varhaiskasvatusalueella, johon Yo-kylän lisäksi kuuluvat Halinen, Hannunniittu, Varissuo, Lauste ja Pääskyvuori, on lapsia 2 867 (tammikuu 2013). Lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan voimakkaimmin Halisissa ja Hannunniitussa, ei niinkään Yo-kylässä tai Nummessa. Kaiken kaikkiaan lapsimäärän kasvu on kaupungin hitainta, noin 3,7 % (105 lasta) ajanjaksona 2013 - 2018. Selvityksessä todetaan, että päiväkotien saavutettavuus on hyvä. Myös liikenteellisesti kaikki päiväkotiryhmät sijaitsevat noin 200 metrin päässä lähimmästä linja-autopysäkistä. Varhaiskasvatuksella ei ole suunniteltuja tilahankkeita alueelle vuosina 2012 - 2018.

 

Asemakaavamuutosalue on suhteellisen pieni ja sijaitsee vilkkaiden liikenneväylien ympäröimänä. Kunnalliset päivähoitoyksiköt toteutetaan nykyisin suurina yksikköinä. Kaava-alue ei sovellu tällaisen useita päiväkotiryhmiä sisältävän rakennuksen sijoittamiseen. Päiväkoti tarvitsee myös rauhalliset ja riittävän suuret piha-alueet, jotka ovat mielellään yhteydessä viheralueeseen. Näitä alueella ei pystytä osoittamaan. Tarvetta omalle alueella sijaitsevalle päiväkodille vähentää myös kaava-alueen keskeinen sijainti. Laskennallisella saavutettavuusalueella, eli 2 km säteellä kaava-alueesta, on useita päiväkoteja.

 

Kaupunkisuunnittelu ja varhaiskasvatus tulevat kartoittamaan yhteistyössä tämän asemakaavan ja alueen muiden asemakaavojen valmistelun yhteydessä alueen tulevaa päiväkotitarvetta pidemmällä aikavälillä.

 

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on jatkaa alueen opiskelija-asuntorakentamista. ”Aitiopaikan” asemakaavamuutoksesta on järjestetty arkkitehtikilpailu keväällä 2013. Kilpailun voittaneen työn perusteella laaditaan kaavaluonnos, joka on tulossa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn arviolta loppuvuodesta 2013.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

21) 10897-2012

1.10.2012 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite Vaalan tasoristeyksen muuttamisesta alikuluksi (Yj)

 

Suunnitteluyksikkö/ Matti Salonen 9.9.2013:

 

Vaalan tasoristeyksen poistamiseksi on ollut vireillä asemakaavaprojekti, jossa pyrittiin Itäkaaren jatkamiseen pitkällä sillalla Helsingin radan ylitse. Ratkaisu olisi melko kallis ja lisäksi siihen liittyy eräitä ympäristöllisiä haittoja. Alikulkuratkaisu on tuotu esille keskustelutasolla, mutta sen toteutusmahdollisuuksia ei ole tarkemmin selvitetty. Alustavien karttatarkastelujen perusteella eivät alikulun toteutusmahdollisuudet vaikuta kovinkaan lupaavilta. Lausteen ja Varisuon välisen katuyhteyden eri kehittämismahdollisuuksista tulee laatia toimenpideselvitys, jonka laatimiselle tulee varata tarvittavat resurssit.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

22) 12016-2012

29.10.2012 Ville Auvinen ym.

Aloite Aurajoen rannan ulkoilureitin talvikunnossapidosta (Yj)

 

Infrapalvelut, Anna-Kaisa Kaukola 21.3.2013

 

Aurajoen rannan ulkoilureitti on otettu Halistenkoskelta Konsankujalle saakka talvikunnossapidettäväksi. Reittiä käytetään paljon ja talvikunnossapito on parantanut huomattavasti alueen kävelymahdollisuuksia

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

23) 12019-2012

29.10.2012 Ville Auvinen ym.

Aloite eläkeläisalennuksen myöntämisestä sairaseläkeläisille Turun kaupungin joukkoliikenteessä (Yj)

 

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta § 155, 21.8.2013

 

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 16.8.2013:

 

Turun joukkoliikenteessä seniorialennukset perustuvat asiakkaan ikään. Seniorikortti on tarkoitettu vähintään 65-vuotiaille turkulaisille. Seniorikortin saaminen ei ole riippuvainen siitä, onko asiakas eläkkeellä. Kortin myöntämisehdot ovat tällä tavalla mahdollisimman yksinkertaiset, eikä joukkoliikenteen palvelutoimistossa tarvitse esittää seniorikortin saadakseen kuin henkilötodistus. Kuntalaisuus tarkistetaan henkilötunnuksen perusteella.

 

Seniorikorttien hankkimisoikeus laajenee kesällä 2014 myös raisiolaisille, naantalilaisille, kaarinalaisille, lietolaisille ja ruskolaisille 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille. Kortti on henkilökohtainen.

 

Alun perin ikärajaksi on valittu 65 vuoden ikäraja eli kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä, mutta etuus ei ole perustunut eläkkeellä olemiseen.

 

Tampereella seniorien etuus perustuu 65 vuoden ikään ja edellyttää, että asiakas on kirjoilla Tampereella. Seniorialennus on henkilökohtainen ja Tampereella sen saa vain klo 9 ja 14 välisenä aikana.

 

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä eläkeläisalennukset annetaan sosiaalisin perustein täyttä kansaneläkettä saaville 50 % alennuksella ja vähennettyä kansaneläkettä saaville 25 % alennuksella.

 

Turun yksinkertaista ja selkeää seniorikorttijärjestelmää ei tulisi muuttaa perustumaan eläkepäätöksiin. Ikärajaan perustuva seniorikorttien myöntäminen on myös palvelutoimiston palvelun kannalta selkein eikä edellytä asiakkaiden eläkepäätösten ja muiden erityisten todistusten käsittelyä asiakaspalvelupisteissä.

 

Kaupungin taloudellisessa tilanteessa mahdollisuudet uusien alennusten antamiseen ovat vähäiset. Asia koskee lipputuotteiden yhdistyessä myös koko kaupunkiseudun kuntia. Pyrimme pitämään ikääntyneiden matkalippujen hinnat edullisina. Voimassa olevan taksan mukaan seniorien matkan hinta on erittäin edullinen. Matka, sisältäen kahden tunnin vaihto-oikeuden, on 1,50 euroa ja klo 9.00-12.59 hinta on alennettu 1,25 euroon.

 

Koska ajoittain tulee seniorikorttien ikärajan alentamista koskevia ehdotuksia, ikärajan alentamisen vaikutuksia voidaan kuvata tässä samassa yhteydessä.

 

63- ja 64-vuotiaita turkulaisia oli vuoden 2012 lopussa 5075 henkilöä (Tilastokeskus 31.12.2012). Yli 65-vuotiaita turkulaisia oli 33.900 henkilöä (Tilastokeskus 31.12.2012). Seniorikorteilla tehtiin vuonna 2012 noin 1,77 miljoonaa matkaa (sisältää vaihdot). Turun kaikki yli 65-vuotiaat henkilöt tekivät keskimäärin 52 bussimatkaa henkeä kohden vuodessa. Samalla keskimääräisellä matkamäärällä 63- ja 64-vuotiaat turkulaiset tekisivät 265.000 bussimatkaa vuodessa. Tämä tarkoittaisi noin 138.000 euron vähennystä joukkoliikenteen vuosittaisiin lipputuloihin. Aikuisten arvokorttien keskimääräinen lipputulo on 1,35 euroa matkaa kohti (alv 0) ja seniorikorttien 0,83 euroa matkaa kohti (alv 0).

 

Joukkoliikenteen lipputuotteissa on useita edullisia vaihtoehtoja, vaikka asiakas ei olisikaan seniorikorttiin oikeuttavassa, vähintään 65 vuoden iässä. Palvelutoimisto neuvoo mielellään sopivan lipputuotteen valinnassa.

 

Ehdotus

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, ettei seniorikortin myöntämisperusteita muuteta nykyisestä. Lisäksi lautakunta merkitsee valtuutettu Auvisen ym. aloitteen käsitellyksi.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Asian esitteli kehityspäällikkö Jari Paasikivi.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

24) 12021-2012

29.10.2012 Pentti Kosonen ym.

Aloite kevyenliikenteenväylän rakentamisesta Kaarinankadun ja Kerttulinkadun kulmasta Vähäheikkiläntielle asti (Yj)

 

Suunnitteluyksikkö/ Suunnittelupäällikkö Matti Salonen 7.10.2013:

 

Turkuun on vuonna 2010 laadittu Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma (http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=125398&GUID={2D2CCF04-8FB8-4557-A54B-DF352554F6C6} ) Sitä käsitellessään 25.10.2010, § 568 kaupunginhallitus päätti, että ohjelmaa käytetään kävelyn ja pyöräilyn väylien tarkemman jatkosuunnittelun pohjana siten tarkistettuna, että Paavolan koululta Tortinmäkeen johtavapyörätie siirretään kiireellisyysluokkaan 1,että kehittämisohjelman tarkempi jatkosuunnittelu otetaan huomioon yleiskaavan laadinnan yhteydessä siten, että siinä huomioidaan myös muut liikenteen vaatimat edellytykset mm. mahdollinen pikaraitiotie, muu joukkoliikenne sekä muun henkilöliikenteen ja liike-elämän tarpeet ja että kehittämisohjelman rakentamissuunnitelmat otetaan huomioon talousarviota ja investointisuunnitelmia laadittaessa ja että ohjelmaa ja investointihankkeiden toteuttamisjärjestystä tarkistetaan neljän vuoden välein aina uuden valtuustokauden ensimmäisen vuotena.

 

Kehittämisohjelmassa on esitetty vaihtoehtoisiksi toimenpiteiksi Kaivokadun ja Betaniankadun välisellä osuudella joko pyörätien rakentaminen Itäiselle Pitkäkadulle tai Kupittaankadun rauhoittaminen. Kupittaankatu on jo nykyisellään kohtuullisen hyvin pyöräilyyn sopiva.  Siitä on kohtuullisin kustannuksin kehitettävissä hyvä pyöräilykatu ilman erillisen pyörätien rakentamista.

 

Kiinteistöliikelaitoksen investointisuunnitelmaan sisältyy pyörätien rakentaminen Kunnallissairaalantien länsipäähän Askaistentien ja Uittamontien väliselle osuudelle. Tämän toteutuessa Kupittaalta muodostuu Kupittaan puiston lävitse kulkevia pyöräilyväyliä, Kunnallissairaalantietä ja Uittamontietä pitkin yhtenäinen pyöräily-yhteys Vähäheikkiläntielle ja edelleen Hirvensaloon.

 

Kehittämisohjelmaan ei sisälly ns. Kerttulin ruudun sisälle toteutettavia pyöräteitä. Pyörätien toteuttaminen Kerttulinkadulle vähentäisi kadunvarren pysäköintipaikkoja, joista alueella on pulaa. Alueen kadut ovat melko vähäliikenteisiä ja niillä nopeusrajoitus on 40 km/h, joten ajoradat soveltuvat verrattain hyvin esim. lukiolaisten pyöräilyyn.

 

Vuoden 2010 kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman investointihankkeiden toteutusjärjestystä tarkistetaan vuoden 2015 kuluessa suunnitteluresurssien puitteissa, jolloin eri pyörätiehankkeet tulevat tarkemmin arvioitaviksi.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

25) 12941-2012

19.11.2013 Mette Karlsson ym.

Aloite Kähärin alueen liikenneturvallisuuden parantamisesta

 

Suunnitteluyksikkö/ Matti Salonen 9.9.2013:

 

Selvityksen laatiminen Kähärin alueen liikenneturvallisuudesta ja sen parantamismahdollisuuksista otetaan suunnitteluyksikön työohjelmaan ja toteutetaan käytettävissä olevien suunnitteluresurssien puitteissa. Mahdollisten toimenpiteiden toteutusaikataulu määräytyy Kiinteistöliikelaitoksen investointisuunnitelmassa Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

26) 13575-2012

3.12.2012 Sauli Saarinen ym.

Aloite Ruusukorttelin alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä (Yj)

 

Ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari 8.10.2013:

 

Sauli Saarisen ym. valtuustoaloite Ruusukorttelin alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä (Yj) 3.12.2012.

 

Aloitteessa todetaan, että ”Turun kaupungissa on kasvavaa tarvetta sekä ikäihmisten palveluasunnoille että sairaalahoidon jälkeiseen kuntoutukseen soveltuville tiloille. Ruusukorttelin tontilla on tilaa tarvittavalle lisärakentamiselle ja sille on mahdollista rakentaa myös alueelle tarvittava päiväkoti.

 

TVT Oy:llä on tietojemme mukaan valmiuksia lähteä toteuttamaan Ruusukorttelin laajennusta sekä päiväkotihanketta. Hankkeen käynnistymiselle on esteenä asemakaavan puuttuminen rakentamisen käynnistämiseksi.

 

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallituksen tehtäväksi käynnistää ko. alueen asemakaavoituksen välittömästi tarvittavien lisätilojen toteuttamiseksi.”

 

TVT Asunnot Oy on tehnyt 30.1.2012 asemakaavan muutosaloitteen esittäen asuinrakentamista korttelin 32 tonteille 16 ja 17 Ruusukorttelin palveluiden piiriin siten, että kyseisillä tonteilla sijaitsevat päiväkodit (Koulukatu 10 ja Koulukatu 12) otetaan mukaan kokonaissuunnitelmaan.

 

Samoihin aikoihin kaavanmuutosaloitteen kanssa alueen päivähoitotilojen järjestelyjä selvitti kaksi Tilakeskuksen työryhmää. Hanketyöryhmä selvitti päivähoitotilojen uudistamista Ruusukorttelin kokonaiskehityshankkeen yhteydessä ja toinen työryhmä laati Sofiankadun päiväkodin uudisrakennushankkeen hankesuunnitelman, joka valmistui 9.5.2012.

 

Työryhmissä päiväkotien mahdollisina sijoituspaikkoina olivat esillä nykyisten Ruusukorttelin ja Sofiankadun päiväkotien paikkojen lisäksi tontit Puutarhakatu 41 sekä Tallimäenkenttä.

 

Ympäristötoimialan näkemyksen mukaan paras sijoituspaikka päiväkodille on Sofiankatu tai Tallimäenkenttä. Puutarhakatu 41 oli myös esillä, mutta oli vaihtoehdoista päiväkotikäyttöön selkeästi huonoin. Kohteen heikkouksia olivat erityisesti alueen pieni koko ja saattoliikenteen järjestämisen ongelmat.

 

Tallimäenkentän soveltumista päiväkotikäyttöön on tutkittu vasta valmistuneessa arkkitehtiylioppilas Iiro Juntin diplomityössä (pvm 25.9.2013). Ympäristötoimialan kaupunkisuunnitteluyksikössä harjoittelutyönä tehty tutkielma osoittaa, että alueelle mahtuisi 10-ryhmäinen päiväkoti.

 

Ympäristötoimialan käsityksen mukaan Ruusukortteliin sijoittuvan uuden asuinrakentamisen pohjakerrokseen on mahdollista sijoittaa päiväkoti, mutta pihatilan riittävyyden vuoksi todennäköisesti kyseeseen tulee vain selvästi nykyistä pienempi päiväkotiyksikkö.

 

Ympäristötoimialan näkemyksen mukaan Ruusukorttelin kehittäminen on alueen kehityksen kannalta myönteinen hanke. Asemakaavaa ei ole kuitenkaan ohjelmoitu kaavoitusohjelmaan vielä vuosille 2014-15.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

27) 13576-2012

3.12.2012 Ville Auvinen ym.

Aloite idea- ja innovaatiokilpailun julistamisesta kaupungin työntekijöille (Kj)

 

Johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Valt. Ville Auvinen ym. ovat 3.12.2012 tehneet aloitteen kaupungin kaikille työntekijöille järjestettävästä idea- ja innovaatiokilpailusta.

 

Henkilöstölle on suunnitteilla sähköisen aloite- ja vaikutuskanavan perusta-minen. Kanavankautta työntekijät voisivat tehdä aloitteita toiminnan kehit-tämisestä. Parhaat kehittämisaloitteet on tarkoitus palkita. Tavoitteena on, että aloitejärjestelmä otettaisiin käyttöön vuoden 2014 aikana.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

28) 13580-2012

3.12.2012 Jiri Keronen ym

Aloite liikennevaloista Ratapihankadun 43,45 ja 47 suojatielle (Yj)

 

Suunnitteluyksikkö/ Matti Salonen 12.6.2013:

 

Aloitteessa todetaan, että kyseinen suojatien on vaarallinen ja esitetään sen varustamista liikennevaloilla. Suojatien varustamista liikennevaloilla ei aloitteessanne pidetä merkittävänä haittana Ratapihankadun liikenteen sujuvuudelle.

 

Ympäristötoimen kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikkö yhtyy käsitykseen suojatien vaarallisuudesta. Ratapihankadulla on vilkas liikenne ja paljon raskasta liikennettä. Ratapihankatu on suojatien kohdalla nelikaistainen ja suojatietä ei katualueen kapeuden vuoksi voida varustaa keskisaarekkeella.

 

Suojatien varustamista liikennevalo-ohjauksella suunnitteluyksikkö ei pidä tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Edes kohtuullisen toimivien vihreiden aaltojen säilyttäminen Ratapihankadulla edellyttää, että osa liikennevaloista sijaitsee hieman pidemmän välimatkan päässä toisistaan. Kyseisen suojatien varustaminen liikennevaloilla huonontaisi selkeästi Ratapihankadun liikenteen sujuvuutta, jota jo nykyisellään monet autoilijat pitävät huonona. Liikennevalo-ohjauskaan tämän kaltaisessa paikassa ei tee suojatiestä erityisen turvallista. Risteysvälien pituuden ja liikennevalojen vihreiden aaltojen sujuvuuden välisen riippuvuuden periaatteista löytyy tietoa nettiosoitteesta http://www.liikennevalot.info/tieto/vihreaaalto.shtml .

 

Jarrumiehenkatu päättyy Rauhankadulle, jonka vuoksi suojatien liikenteellinen merkitys jalankulkijoille on vähäinen. Valtaosa Ratapihankadun ja rautatien välillä sijaitsevan asutuksen jalankulkumatkoista voi käyttää valo-ohjattuja Koulukadun tai Käsityöläiskadun risteyksiä ilman, että kuljettava matka pitenisi.

 

Suunnitteluyksikössä on laadittu suunnitelma suojatien poistamisesta. Suunnitelma lähettiin mahdollisia kannanottoja varten Ratapihankatu 43, 45 ja 47 kiinteistöille 27.3.2013. Kiinteistöiltä ei tullut suunnitelmaan kannanottoja ja se tullaan hyväksymään suunnittelupäällikön päätöksellä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

29) 14248-2012

17.12.2012 Jiri Keronen ym.

Aloite kuntalaisaloitteiden keräämisestä sähköisesti (Kj)

 

Kehittämispäällikkö Sari Kinnunen 2.5.2013:

 

Turun kaupungissa on kehitteillä kaupunkitasoinen asiakaspalautejärjestelmä, joka pohjautuu samaan Teklan karttapohjaiseen palautejärjestelmään, joka on otettu käyttöön teknisellä sektorilla 1.1.2012. Kyseisen järjestelmän kautta kuntalaiset, asiakkaat voivat antaa palautetta ja tehdä myös ehdotuksia Turun kaupungin palveluista.

 

Tällä hetkellä selvitetään myös, miten kyseinen järjestelmä toimisi kuntalaisaloitteiden keräämiseksi. Tämän rinnalla seurataan, miten Oikeusministeriön kehittämä kuntalaisaloite.fi - järjestelmä kehittyy. Kyseistä järjestelmää kehitetään valtakunnallisen Sähköinen asiointi ja demokratian edistämisohjelman alla (SaDE-hanke). Tarkoituksenmukaista on seurata valtakunnantasolla kehitettäviä hankkeita, järjestelmiä sekä pohtia niiden soveltuvuutta myös Turun tarpeisiin kaupungin kokonaisarkkitehtuuri huomioiden.

 

Kuntalaisaloite.fi -palvelun piti olla käytettävissä helmikuussa 2013 mutta sen käyttöönotto siirtyy myöhäisemmäksi, koska järjestelmässä on kehitettävä esim. tunnistautumista.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

30) 1317-2013

28.1.2013 Mikael Miikkola ym.

Aloite omahoidon kehittämisestä Turussa

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta § 140, 12.6.2013

 

Palvelujohtaja Seija Arve 31.5 2013:

 

Valtuutetut Mikael Miikkola ja Päivi Pietari ovat valtuustoaloitteessaan todenneet, että väestön ikääntyminen, potilaiden muuttuminen asiakkaiksi sekä hoitojen kallistuminen ovat kasvattamassa terveyspalveluiden menoja hallitsemattomasti. Yhtenä keinona he tuovat esille omahoidon tukemisen mm. sähköisillä palveluilla. Vaikka Turun peruspalvelut toimivat nuoruus- ja työikäisten osalta hyvin, useat eläkeläiset ja vanhukset jäävät vaille yhteiskunnan ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja neuvontaa yllättävissä elämäntilanteissa. Valtuutetut esittävät palveluiden kehittämistä siten, että ensimmäisessä vaiheessa perustetaan vanhusasiamiehen toiminta sekä seniorineuvola ja toisessa vaiheessa kehitetään sähköisiä palveluita, jotka nopeuttavat ja helpottavat yhteyden saantia lääkäriin, vapauttavat terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa varsinaiseen hoitotyöhön, parantavat hoitoonohjauksen laatua sekä auttavat asiakkaita itse tunnistamaan oman terveydentilansa ja käyttämään palveluja tarkoituksenmukaisesti.

 

Turun hyvinvointitoimialalla on vuonna 2012 aloitettu kohtaamispaikka Poijun toiminta-ajatuksen laajentaminen ohjaus- ja neuvontapisteeksi, jossa sijaitsee myös vanhusneuvola. Tälle yhdistetylle asiakaspalvelupisteelle on löydetty keskeinen sijaintipaikka, jonne on esteetön kulkumahdollisuus. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta kokouksessaan 25.4.2013 96 §.

 

Vanhusneuvolan toiminta-ajatuksena on tehostaa ohjaus- ja neuvontatoimintaa ja lisäksi perustaa samaan yhteyteen vanhusneuvola, jota voidaan kutsua myös seniorineuvolaksi, koska asiakasryhmälle ei ole tarkoitus määritellä tarkkaa ikärajaa. Pääasiallisina asiakaskohderyhminä nähdään eläköityvät, juuri eläkkeelle jääneet ja myös sellaiset itsenäisesti kotona asuvat iäkkäät, jotka voivat tulla käymään keskitetyssä toimintapisteessä. Asiakkaat, voivat olla yhteydessä toimipisteeseen myös puhelimitse tai saavat uudistettavien neuvontasivustojen kautta tarvitsemansa vastauksen kysymykseensä terveydenhuollon ammattilaiselta. Vanhusneuvolan henkilökunnan rakenteen tavoitteena on kokopäivätoiminen sairaan-/terveydenhoitaja ja osa-aikainen geriatri. Vanhusneuvolan hoitajan kanssa pääsee keskustelemaan ilman ajanvarausta. Geriatrin roolia vanhusneuvolassa kehitetään yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Vanhusneuvolan toiminta painottuu terveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen, terveysongelmien ennaltaehkäisyyn, omaehtoisen terveyden ylläpitämisen ohjaukseen sekä elämänhallinnan parantamiseen. Neuvolatoiminnan avulla tavoitteena on myös mahdollistaa ikäihmisten fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämistä tai parantamista ohjaamalla ikäihmisiä sellaisten palvelujen tai toimintojenpiiriin, joista hänen toimintakyvyn arvioidaan parhaiten hyötyvän.

 

Vanhusasiamiehen toimea ei olla perustamassa. Uusi ikälaki vahvistaa myös vanhusneuvoston roolia. Hyvinvointitoimialalla on jo nyt käytettävissä sekä potilasasiamiehen että sosiaaliasiamiehen palvelut kaiken ikäisille asiakkaille/potilaille.

 

Hyvinvointitoimiala, toimialajohtaja Riitta Liuksa 4.6.2013:

 

Ehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan vastauksen kaupunginvaltuutettujen Mikael Miikkolan ja Päivi Pietarin valtuustoaloitteeseen omahoidon kehittämisestä Turussa.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

31) 1319-2013

28.1.2013 Elina Sandelin ym.

Aloite päiväkotiryhmille suunnatusta maksuttomasta joukkoliikenteestä

 

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta § 127, 19.06.2013

 

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 10.6.2013:

 

Alle 7-vuotiaat lapset matkustavat maksutta Turun paikallisliikenteessä. Päiväkotiryhmät käyttävätkin aktiivisesti Turun joukkoliikennettä erilaisilla retkillään.

 

Päiväkotiryhmien ohjaajat maksavat paikallisliikenteen matkasta normaalin aikuisten lipun hinnan. Monilla päiväkodeilla on käytössään ryhmäarvokortti tai tavallinen arvokortti, jolla ryhmien ohjaajien matkat maksetaan. Arvokorteilla matkan hinta on 2,00 euroa aikuista kohti, ja päiväkotilapset matkustavat maksutta.

 

Päiväkotiryhmien matkustaminen muuallakin kaupunkiseudulla helpottuu 1.7.2014 alkaen, kun kaupunkiseudun joukkoliikenne järjestetään yhteisen viranomaisen toimesta ja samat liput käyvät koko alueella. Lautakunnalle on esitetty, että aikuisen kanssa kulkevat alle 7-vuotiaat lapset matkustaisivat jatkossakin maksutta.

 

Ehdotus

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta merkitsee valt. Elina Sandelinin ym. aloitteen käsitellyksi.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

32) 2467-2013

25.2.2013 Pentti Huovinen

Aloite omaisneuvostojen perustamisesta vanhainkoteihin

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta § 161, 13.08.2013

 

Palvelujohtaja Seija Arve, tulosaluejohtaja Sari Ahonen, ympärivuorokautisen hoidon johtaja Kirsi Kiviniemi 19.7.2013:

 

Valtuutettu Pentti Huovinen esittää omaisneuvostotoiminnan perustamista ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin kaupunkilaisilta saamiensa yhteyden-ottojen perusteella. Erityisesti vanhainkotien asukkaiden omaiset ovat joutuneet toistuvasti huomauttamaan ja puuttumaan asioihin, jotka vanhainkotien toimesta on luvattu hoitaa. Kyse ei ole ollut henkilöstön vähäisyydestä vaan johtamisesta ja henkilöstön asenteista työn suorittamisessa. Valtuutettu Huovinen katsoo, että tämä ei voi olla laadukkaan ja osallisuuteen pyrkivän toimintatavan mukaista. Koska luottamushenkilöillä ei ole mahdollisuutta puuttua vanhainkotien operatiiviseen toimintaan, valtuutettu Huovinen ehdottaa, että jokaiseen vanhainkotiin perustetaan omaisneuvosto, jonka tarkoituksena on kerätä palautetta omaisilta.

 

Turun kaupungissa osallisuushankkeessa on keskeistä mm. asukas- ja asiakaspalautteen kehittäminen. Näin voidaan entisestään parantaa kaupunkilaisten huomioiminen heitä koskevassa päätöksenteossa. Ympärivuorokautisessa hoidossa tehdään joka kevät asiakastyytyväisyyskysely, jossa palautetta kerätään vanhusten omaisilta/läheisiltä. Kysely tehdään vanhainkodeissa, pitkäaikaissairaanhoidon yksiköissä sekä tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Palautteet käsitellään yksiköissä ja myös yksiköissä järjestettävissä omaisten illoissa. Huhtikuun lopulla ympärivuorokautisen hoidon tulosyksikkö arvioi omaa toimintaansa CAF-laatukriteeristöllä ja tämän perusteella yhdeksi kehittämiskohteeksi vahvistui ”asukasraadin” käynnistäminen v. 2014 ympärivuorokautisen hoidon alueen eri toimintayksiköissä. Asukasraati kokoontuu yhden kerran syksyllä ja keväällä. Myös omaiset saavat osallistua kyseiseen asukasneuvoston kokoukseen. Toiminnan kehittämiseen liitetään myös yksiköiden esitteiden päivittäminen, joissa välitetään tietoa toiminnasta eli kaiken kaikkiaan tavoitteena on omaisyhteistyön parantaminen.

 

Heinäkuun alusta voimaantuleva vanhuspalvelulaki edellyttää, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. Kyseisellä asukasraatitoiminnalla vastataan ympärivuoro-kautisen hoidon alueella lain tarkoittamaan osallisuuteen ja valtuutettu Pentti Huovisen aloitteessaan tarkoittamaan esitykseen.

 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 5.8..2013:

 

Ehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa kyseisen vastauksen kaupungin-valtuutettu Pentti Huovisen valtuustoaloitteeseen Omaisneuvosto vanhainkoteihin (ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin).

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

33) 2470-2013

25.2.2013 Pentti Huovinen

Aloite liikennevalojen rakentamisesta Jaanintien ja Teollisuuskadun sekä Jaanintien ja Kalervonkadun risteyksiin

 

Suunnitteluyksikkö/ Matti Salonen 4.10.2013:

 

Skanssin ja Kupittaan alueiden kehittyminen sekä muut lähialueen maankäytön kehittämishankkeet tulevat jatkossakin kasvattamaan Jaanintien liikennemääriä. Jaanintien liikenteen sujuvuus tulee edellyttämään sen nelikaistaistamista Teollisuuskadun ja Vanhan Littoistentien risteysten välillä. Nelikaistamisen yhteydessä Jaanintien ja Teollisuuskadun sekä Jaanintien ja Kalervonkadun risteykset on luonnollisesti viimeistään varustettava liikennevalo-ohjauksella. Liikennevalo-ohjaukseen on tarve jo nykytilanteessa, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole saaneet rahoitusta Kiinteistöliikelaitoksen investointisuunnitelmassa. Investointisuunnittelussa onkin ratkaistava nelikaistaistuksen ajankohta, mikä vaikuttaa siihen, onko tarkoituksenmukaista varustaa risteykset liikennevalo-ohjauksella jo ennen nelikaistaistusta. Asiassa on lisäksi otettava huomioon, että vastaavantason risteysten turvallisuuden ja toimivuuden parantamistarpeita liikennevaloilla tai kiertoliittymällä on Turussa suuruusluokaltaan 10-20 muussakin risteyksessä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

34) 2475-2013

25.2.2013 Pentti Huovinen

Aloite suojakatoksen rakentamisesta Yli-Maarian Keinumäentien pysäkille nro 1110

 

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta § 128, 19.6.2013

 

 

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 10.6.2013:

 

Turun Kiinteistöliikelaitos tekee hankintasopimuksen Turun kaupungin ylläpitämille katualueille hankittavista uusista bussikatoksista. Viimeisimmät katossopimukset on tehty JCDecaux:n ja Clear Channel:in kanssa. Kaikki sopimuksiin kuuluvat katokset on jo toimitettu Turun kaupungille, ja uusien katosten hankkimisesta ja hankintatavasta päätetään mahdollisimman pian. Juuri tällä hetkellä kaupungilla ei ole yhtään vapaana olevaa bussikatosta.

 

Turun kaupungin alueen maanteille hankittavista katoksista päättää Varsinais-Suomen ELY-keskus.

 

Joukkoliikenteen rahastusjärjestelmästä saadaan tarkat tiedot kultakin Turun paikallisliikenteen pysäkiltä alkavista matkoista (nousuista). Pysäkiltä 1110 nousuja on ollut vertailuviikon (vko 41/2012) aikana 30 kappaletta. Tämä on Turun joukkoliikenteen mittakaavassa hyvin vähäinen käyttäjämäärä. Esimerkiksi sellaisia pysäkkejä, joista joukkoliikennetoimistoon on saapunut pysäkkikatostoiveita ja joilla käyttäjämäärä on vähintään 200 nousua viikossa, odottaa tällä hetkellä 16 kappaletta. Runkobussilinjojen pysäkit ovat ensisijaisia katosten hankinnassa.

 

Aloite on toimitettu tiedoksi ELY-keskukselle, joka vastaa ko. maantien katosasioista.

 

Ehdotus

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta merkitsee selvityksen tiedoksi ja valtuutettu Huovisen aloitteen käsitellyksi.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

35) 2483-2013

25.2.2013 Timo Laihinen ym.

Aloite matalapalkkatukimallin pilotoimiseksi Turussa

 

Johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Valt. Timo Laihinen ym. ovat 25.2.2013 tehneet aloitteen matalapalkkatuki-mallin pilotoimiseksi Turussa.

 

Aloitteen johdosta voidaan todeta, että matalapalkkatukimallia on kehittänyt YTM Jouko Martikainen. Malli tunnetaankin kehittäjänsä mukaan Martikaisen mallina. YTM Jouko Martikainen on kutsuttu esittelemään malliaan kaupun-ginhallituksen pöytäkunnalle 11.11.2013. Esittelyn jälkeen on mahdollista ottaa kantaa asian mahdolliseen jatkovalmisteluun.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

36) 3651-2013

25.3.2013 Mikael Miikkola ym.

Aloite näköalapaikan rakentamisesta turkulaisille korppoolaismäen "Maununtyttärenpuistoon"

 

Ytkss Matti Salonen 10.10.2013:

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt 9.8.2011, § 333 Telakka-rannan ympäristön yleissuunnitelman, jonka suunnitelma-alueeseen Maununtyttärenpuisto sisältyy. Puiston rakennussuunnitelman laadinta on parhaillaan käynnissä hyväksytyn yleissuunnitelman pohjalta. Yleissuunnitelman mukaan puistoon toteutetaan kolme näköalatasannetta, mutta ei varsinaista näkötornia. Puisto tulee luonteeltaan olemaan lähivirkistysalue, koska toteutettavista jalankulkuyhteyksistä huolimatta se on verrattain vaikeasti tavoitettavissa mm. Aurajoen suunnan maaston jyrkkyyden vuoksi. Puisto on myös kauempaa saapuvien hankalasti autolla tavoitettavissa, joten edellytyksen laajasti turkulaisia palveleville toiminnoille eivät ole kovin otolliset.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

37) 3652-2013

25.3.2013 Jukka Vornanen

Aloite julkisen polkupyörien pumppauspisteen hankkimisesta Turkuun

 

Toimialajohtaja Jouko Turto:

 

Pumppauspisteen perustamista tarkasteltiin kiinteistötoimialan johtoryhmän jäsenten kesken. Tarkastelussa parhaimmaksi pumppauspisteen paikaksi valikoitui tuleva toriparkki, jonka yhteyteen pumppauspiste voitaisiin sijoittaa. Kiinteistötoimiala tulee huomiomaan polkupyörien pumppauspisteen toriparkin suunnittelussa ja pyrkii toteuttamaan sen toriparkin rakentamisen yhteydessä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

38) 3653-2013

25.3.2013 Niko Aaltonen ym.

Aloite Pääskyvuoren alueen katujen asfaltoimisesta

 

Viheraluepäällikkö Mari Helin:

 

Valtuustoaloite 25.3.2013, Pääskyvuoren kaupunginosan alueella sijaitsevilla kaduilla mm. Hännikönkatu, Palometsäntie ja Suokatu ei ole asfalttipäällystettä.

 

Kiinteistöliikelaitos toteaa lausunnossaan, että kyseisen alueen asfaltointi pyritään aloittamaan vuoden 2014 aikana. Päällystystyöt jakautuvat useammalle vuodelle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

39) 4202-2013

8.4.2013 Valtuutettu Niina Ratilainen

Aloite Turun kaupungin opiskeluterveydenhuollon selvittämisestä

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta § 162, 13.8.2013

 

Perusterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pirjo-Riitta Liuksila, kuntoutumispalvelut, psykososiaalisen kuntoutuksen johtaja Pentti Tuimala, kuntoutumispalvelujen tulosaluejohtaja Jukka Juvonen ja palvelujohtaja Sirpa Kuronen 6.8.2013:

 

Valtuutettu Niina Ratilainen esittää aloitteessaan, että opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä tehdään selvitys ja suunnitelma siitä, miten opiskelijaterveydenhuollon resurssit saadaan STM:n suositusten tasolle.

 

Opiskelijoiden terveydenhuolto ja sen tavoitteet

 

Opiskeluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu lukiolaisille, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville, ammattikorkeakoululaisille ja yliopisto-opiskelijoille.

 

Lukion ja toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen, opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen (Terveydenhuoltolaki 17 §).

 

Toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville järjestetään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä ja lääkärin tarkastus toisena opiskeluvuonna (poikkeus moniongelmaisuus). Tarkastuksessa on tärkeä saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta.

 

Opiskelijan terveysneuvonta on yksilöllistä ja sillä tuetaan itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa, mielenterveyttä ja ehkäistään kiusaamista. Oppilaitoksen kanssa yhdessä jaetaan tietoa ammattiin liittyvistä edellytyksistä ja keskeisistä terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä tavoista suojautua niiltä. Lisäksi tehdään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa esimerkiksi työharjoittelujaksoihin liittyvien terveysvaarojen ja opiskelijan terveystarkastuksen tarpeen arvioinnissa.

Terveystarkastusten tavoitteena on tunnistaa yksilöllisen tuen tarve. Terveyden edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat varhain. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi nuoren krooninen sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, vanhempien sairaus, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta ja vaikeudet perheen tai nuoren toimeentulossa.

 

Opiskelijaterveydenhuollon resurssit

 

Ammatti-instituutin opiskelijaterveydenhuolto toimii oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulun opiskelijoiden palvelut ovat Hämeenkatu 10:ssä. Lisäksi terveydenhuoltolain 17 §:n mukaista palvelua annetaan opiskelijoille terveysasemilla, psykologiyksikössä ja erikoissairaanhoidossa esim. psykiatrialla.

 

Opiskeluterveydenhuollossa on tällä hetkellä toisen asteen opiskelijoita 5596 (ei sisällä lukioita) ja AMK:n kirjoissa on yhteensä n. 7200 läsnä olevaa nuorisoasteen opiskelijaa.

 

Opiskeluterveydenhuollon yksikössä on tällä hetkellä 3,2 lääkärin vuosityöpanos, 1 osastonhoitaja, 11 terveydenhoitaja, 1 perushoitaja ja nyt keväästä 1 sairaanhoitaja. Eri toimipisteitä on 10. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa on 1pv /kk gynekologin vastaanotto. Sairaanhoitokäyntejä on tarjolla myös terveysasemilla, jotka kirjataan yhteiseen Pegasos-tietojärjestelmään. Asetus 332/2011 tultua voimaan on lääkärin tekemien terveystarkastusten määrä hieman kasvanut. Terveysasemilla käyvien opiskelijoiden käyntejä ei ole eroteltu, joten sitä resurssia on vaikea arvioida.

 

Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollossa palvelee vakituisesti 4 terveydenhoitajaa ja kaksi lääkäriä. Keväästä 2013 alkaen on ollut lisäksi tilapäinen sairaanhoitajan sijoitettuna opiskeluterveydenhuoltoon.

 

Hyvinvointitoimialan järjestämät opiskelijaterveydenhuollon psykososiaaliset palvelut

 

Psykososiaalisen kuntoutuksen tulosyksikössä on viisi perusterveydenhuollon nuoriso- ja aikuistyötä tekevää psykologia, jotka palvelevat ikäryhmää 16 ikävuodesta eteenpäin (n. 30 000 asukasta/psykologi). Lukiolaiset saavat psykologipalvelunsa sivistystoimialan lukiopsykologilta.

 

Perusterveydenhuollon nuoriso- ja aikuistyötä tekevät psykologit ovat aiemmin yksinään vastanneet opiskeluterveydenhuollon psykologipalveluista. Opiskelijat ovat ohjautuneet psykologin vastaanotolle joko opiskeluterveydenhuollon tai terveysaseman lääkärin lähetteellä. Tämä käytäntö on edelleen voimassa.

 

Länsi 2012 –hankkeessa laadittua Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelmaa on hyödynnetty opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Perusterveydenhuollon nuoriso- ja aikuistyötä tekevien psykologien ja lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapeutin yhteistyönä kehitettiin opiskeluterveydenhuoltoon kohdennettu Mielialataidot -ryhmä, joka on toiminut keväästä 2012 alkaen. Tämä työmuoto jatkuu edelleen.

 

Syksyllä 2012 opiskeluterveydenhuoltoon oli kohdennettu erillinen peruspalvelulautakunnan myöntämä määräraha. Tämän turvin palkattiin yksi psykologi syykuun puolesta välistä ja kaksi psykologia lokakuun alusta vuoden 2012 loppuun asti.

 

Vuoden 2012 aikana opiskeluterveydenhuoltoon suoraan kohdentui psykologien palveluja yhteensä 2 223 suoritetta. Tämä luku ei kata niitä opiskelijoita, jotka ohjautuivat psykologille terveysaseman lääkärin lähetteellä.

 

Edellisten lisäksi tällä hetkellä käytössä on kaksi psykologin varahenkilön tointa, joista toisen työpanos kohdentuu 50 % nuoriso- ja aikuistyöhön. Toisen varahenkilön työpanos on Turun kaupungin säästötavoitteet huomioiden kuluvana vuonna kohdennettu opiskeluterveydenhuoltoon Hämeenkatu 10:ssä siten, että toimi ei ole täytettynä kesä- ja heinäkuussa.

 

Psykososiaalisen kuntoutuksen suunnitelmana olemme 6.2.2013 esittäneet, että välittömänä ja väliaikaisena toimenpiteenä psykologien varahenkilö jatkaa nyt päättyneitä hoitosuhteita ja että pidemmällä tähtäimellä turvataan psykologipalvelun jatkuvuus ja riittävyys osoittamalla psykososiaalisen kuntoutukseen kahden psykologin lisäresurssi, esim. 1 psykologi v. 2014 ja 1 psykologi v. 2015 kohdennettavaksi opiskeluterveydenhuollon tarpeisiin.

 

Opiskeluterveydenhuollon resurssit suhteessa valtakunnalliseen suositukseen ja jatkosuunnitelmat

 

Suosituksessa (THL;STM) toisen asteen opiskelijamäärä terveydenhoitajaa kohti on 600-800 ja ammattikorkeakoulussa 800-1000 opiskelijaa, vastaavasti lääkäreitä tulisi olla yksi /2500-3000 opiskelijaa. Laskennallisesti Turussa tarve suhteessa suoritukseen on toisella asteella 7 terveydenhoitajaa ja ammattikorkeakoulussa 7 terveydenhoitajaa. Lääkäritarve suhteessa suositukseen on 4,5 lääkäriä.

 

Syksystä 2013 alkaen kouluterveydenhuollosta siirretään yhden terveydenhoitajan työpanos opiskeluterveydenhuoltoon. Syksystä 2013 on saatu lupa tilapäisesti palkata yksi lääkäri ja terveydenhoitaja hoitamaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Parhaillaan selvitetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon siirtymistä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) hoidettavaksi. Mahdollinen siirto tapahtuu vuosina 2014 - 2015.

 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 6.8.2013:

 

Ehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksen valtuutettu Niina Ratilaisen aloitteeseen.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi

 

40) 4209-2013

8.4.2013 Christel von Frenckell-Rambergin ym.

Aloite liikenneturvallisuutta lisäävistä toimenpiteistä Sirkkalan koulun läheisyydessä

 

Suunnitteluyksikkö/ Jaana Mäkinen 10.9.2013:

 

Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikkö on tutkinut aloitteenne ja muun palautteen johdosta Sirkkalan koulun läheisyyden liikenneturvallisuutta. Turvallisuuspuutteeksi on todettu Kotikadun risteyksen ja Sirkkalankadun ylittävän suojatien huono havaittavuus Uudenmaankatua kohden ajettaessa. Mahdollisuuksista parantaa risteyksen ja suojatien havaittavuutta sekä turvallisuutta on laadittu selvitys. Selvityksen pohjalta tullaan Kiinteistölaitokselle esittämään ensivaiheessa suojatien merkitsemistä risteyksen kummallekin puolelle, jotta risteyksen havaittavuus paranisi. Toisessa vaiheessa risteys esitetään korotettavaksi ajonopeuksien hillitsemiseksi nykyistä tehokkaammin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

41) 4213-2013

8.4.2013 Mika Maaskolan ym.

Aloite liikennevaloista Littoistentien ja Hännikönkadun risteykseen, sekä Pääskyvuoren alueen hiekkateiden asfaltoinnista

 

Ytkss Matti Salonen 9.10.2013:

 

Littoistentien ja Hännikönkadun risteys on yksi Turun lähes 20 risteyksestä joiden turvallisuutta ja toimivuutta tulisi parantaa kiertoliittymän tai liikennevalojen rakentamisella. Littoistentie ja Hännikönkadun risteyksen osalta soveltuva ratkaisu on liikennevalot. Ne toteutuvat Kiinteistöliikelaitoksen investointirahoituksen sallimissa puitteissa, mutta valitettavasti ne eivät kuitenkaan sisälly Kiinteistöliikelaitoksen lähivuosien investointisuunnitelmaan.

 

Kiinteistöliikelaitos on investointisuunnitelmansa mukaisesti lähivuosina mm. aloitteessanne mainituista päällystämässä useita nykyisin sorapintaisia katuja, mm. useita Pääskyvuoren sorakatuja. On kuitenkin todettava, että asukkaiden suhtautuminen sorakatujen päällystämiseen ei kuitenkaan ole aina yksinomaan myönteistä, mm. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan päätös katusuunnitelmasta, johon sisältyi Talvitien itäosan päällystäminen, on parhaillaan valitusten johdosta Turun hallinto-oikeuden käsittelyssä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

42) 5497-2013

6.5.2013 Pirjo Lampi ym.

Aloite terveyskeskuspalvelujen käytön tarkemmasta analyysista

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta § 182, 3.9.2013

 

Pirjo Lampi ja Perussuomalaisten valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen sen selvittämiseksi, minkälaisen palvelun tarpeessa terveyspalveluita runsaasti käyttävät turkulaiset ovat ja voitaisiinko heitä auttaa jollain muulla hyvinvointitoimialan sektorilla. Aloitteen taustalla on tieto, että 20 % asukkaista käyttää 80 % terveyspalveluista.

 

Palveluiden käytön epätasaisen jakautumisen suurin syy on sairastavuuden epätasainen jakautuminen. Sairastavuuteen vaikuttavat mm. ikä ja sosioekonomiset taustatekijät. Kunnallisten terveyskeskuspalveluiden epätasainen käyttö johtuu myös sosioekonomisista tekijöistä. Työelämän piirissä olevat käyttävät enemmän työterveyshuollon ja yksityisen sektorin palveluita eivätkä välttämättä ollenkaan terveyskeskuksen palveluita.

 

Vain pieni osa ”suurkäytöstä” on ns. turhaa käyttöä, valtaosa palveluita paljon käyttävistä käyttää niitä vain rajoitetun ajan esimerkiksi syöpähoitojen takia.

 

Osa terveyspalveluiden runsaasta käytöstä saattaa johtua palvelujärjestelmästä, palvelut ovat pirstoutuneet eri organisaatioihin niin, että potilaat joutuvat hakemaan palvelunsa useasta eri pisteestä. Palvelujärjestelmä ei aina osaa vastata potilaiden tarpeeseen, mistä aiheutuu tuottajan ja toisaalta palvelun tarvitsijankin kannalta ”turhia” käyntejä.

 

Turussa selvitettiin kevään 2012 aikana laaja-alaisesti terveydenhuollon potilasvirtoja Selvityksen mukaan puolet turkulaisista käyttää terveyspalveluja satunnaisesti ja harvoin, mutta kuitenkin noin 82 %:lla väestöstä on ollut tarkasteluajanjaksona ainakin yksi kontakti julkiseen terveydenhuoltoon. Eniten terveydenhuollon kontakteja oli lapsilla ja eläkeläisillä. Palveluita eniten käyttävät ovat pääasiassa iäkkäitä, monisairaita henkilöitä tai mielenterveysongelmaisia työikäisiä henkilöitä. Eniten palveluita käyttävillä selkeästi suurin diagnoosiryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja seuraavaksi suurimmat ryhmät virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet. Eniten palveluita käyttävän potilasryhmän jäsenillä oli keskimäärin diagnooseja yli neljästä eri ryhmästä.

 

Lisäksi tekeillä on väitöskirjatyö terveyspalveluiden suurkuluttajista, jossa analysoidaan nimenomaan turkulaisia palveluiden käyttäjiä ja palvelun tarvetta.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Turun hyvinvointitoimialan Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille – hankkeelle (PPPR) valtion-avustusta 6.3.2013 tehdyllä päätöksellä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi. Kolmevuotinen hankkeen päätarkoituksena on riski-ryhmien osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen rakenteita muuttamalla. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti palvelujen suurkäyttäjät ja päihde- ja mielenterveyshuollon asiakkaat. Hankkeessa etsitään uusia palvelumuotoja, joiden avulla palvelujen päällekkäiskäyttöä voidaan vähentää.

 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 23.08.2013:

 

Ehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan vastauksen Pirjo Lammen ja Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän aloitteeseen.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

43) 6407-2013

27.5.2013 Jouko Laakso

Aloite kaiteiden rakentamisesta konserttitalon portaiden alkuun

 

Toimialajohtaja Jouko Turto:

 

Valtuutettu Jouko Laakso on ehdottanut 26.5.2013 valtuustoaloitteessaan konserttitalon yläosan portaiden alkuun kaiteita.

 

Olemme lisänneet kaiteen vuoden 2014 ylläpitosuunnitelmaan ja pyrimme toteuttamaan sen konserttitalon kesätauon aikana.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

44) 6420-2013

27.5.2013 Mikael Miikkola

Aloite hankintojen tarjouspyyntömenettelyn kehittämisestä sekä hankintojen kustannusten valvonnan parantamisesta

 

Hankinta- ja logistiikkajohtaja Pauliina Lautiainen ja vastaava rakennuttaja Jukka Mäenpää 15.8.2013:

 

Turun kaupunginvaltuuston perussuomalaisten valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen Turun kaupunkikonsernin hankintojen tarjouspyyntömenettelyn kehittämiseksi sekä hyväksytyn hankinnan kustannusten valvonnan parantamiseksi. Aloitteessa esitetään että:

 

• kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen kokeiluttamaan sellaista käytäntöä, että hyvissä ajoin ennen varsinaista tarjouspyyntöä Turun kaupunkikonserni laatii nettiin julkisen tarjouspyyntösopimusluonnoksen, joka toimii perusteena myöhemmin laadittaville virallisille tarjouspyyntöasiakirjoille.

 

Lisäksi esitetään kokeiltavaksi seuraavia periaatteita:

 

• hanke maksetaan vasta hyväksytyn ja vastaanotetun kokonaistyön jälkeen

• maksuaikataulutus sidotaan tarkkaan määriteltyjen osatyövaiheiden hyväksyttyyn etenemiseen

• tarjouskilpailun voittaja tallettaa sulkutilille sellaisen osan hankinnan hinnasta, että sillä voidaan korvata kaupunkikonsernille mahdollisesti aiheutuneita tappioita

• keskeisenä hankintaperusteena käytetään tarjoajan kassavaroja sekä kiinteitä vakuuksia

• tarjouspyyntöjen jättämisen määräaikoina vältetään yleisiä loma-aikoja.

 

Valtuutettu Mikael Miikkolan allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa nostetaan esiin tärkeitä asioita, joilla voidaan parantaa kaupungin hankintatoimen kustannustehokkuutta ja laatua.

 

Oleellinen osa hankinnan valmistelua tulee olla avoin vuoropuhelu ja vaihtoehtojen kartoittaminen useiden potentiaalisten tarjoajien kanssa. Tällä tavoin varmistetaan se, että kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan ja, että tarjouspyynnön määrittelyt ja ehdot eivät liiaksi rajoita kilpailua tai ole muutoin epäedullisia ostajan kannalta. Kun kilpailutuksessa saadaan useita tarjouspyynnön ehdot täyttäviä tarjouksia, on kilpailu yleensä toimivaa ja saadaan kustannustehokkain ja kaupungin tarpeita parhaiten vastaava hankintasopimus aikaiseksi. Ammattitaitoiseen hankintatoimeen sisältyy myös markkinoiden kilpailutilanteen hyödyntäminen.

 

Turun kaupungin laaja palvelutuotanto edellyttää monen eri alan hankintoja. Kaupungin toimintamenoista noin puolet muodostuu hankinnoista. Monialaisuudesta ja suuresta volyymista johtuen kaupungin palvelutuotanto on erittäin riippuvainen eri alojen yritysten ja yhteisöjen tuottamista palveluista ja osaamisesta. Hyvin ja ammattitaitoisesti laaditut ja käytännössä hyvin toimivat hankintasopimukset turvaavat palveluiden suorittamisen kuntalaisille ja minimoivat mahdollisia riskejä.

 

Markkinakartoitusta tehdään yleensä perehtymällä alalla toimivien yritysten tarjontaan. Se voi tapahtua esim. ns. teknisenä vuoropuheluna, jolloin yritysten kanssa keskustellaan kaupungin hankintatarpeesta ja sen erilaisista toteutusvaihtoehdoista. Oleellista on hankintalain periaate tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta eli kaikkien potentiaalisten tarjoajien tulisi voida osallistua hankintaa edeltävään vuoropuheluun ja saada yhtäläinen ennakkotieto hankinnasta. Toisinaan myös lähetetään tarjouspyyntöluonnoksia tai sen oleellisia osia useille yrityksille samanaikaisesti kommentoitavaksi ennen tarjouspyynnön julkaisua.

 

Turun kaupunki on ottanut käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin 0,5 miljoonaa euroa ylittävissä hankinnoissa. Ennen kilpailutuksen käynnistämistä hankinnasta laaditaan lyhyt lomakemuotoinen kuvaus, josta pyydetään lausunto Varsinais-Suomen yrittäjät ry:ltä sekä Turun kauppakamarilta. Lausunnot käsitellään ennen tarjouspyynnön julkaisemista ja arvioidaan mahdolliset muutokset tarjouspyyntöön. Erityisesti yrittäjäjärjestöjen ylläpitämältä hankinta-asiamies-palvelulta saadaan usein rakentavaa palautetta tarjouspyynnön kehittämisestä tarjoajat paremmin huomioivaksi.

 

Tarjouspyyntöluonnoksen julkaiseminen netissä on uudenlainen ajatus, joka edellyttäisi tarkempaa harkintaa. Tärkeää olisi välttää julkisesti jaetun luonnoksen sekoittuminen lopulliseen, juridisesti sitovaan tarjouspyyntöön. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat lainsäädännöstä ja tarjouspyyntövaiheen sitovuudesta johtuen usein melko laajoja ja asiaan perehtymättömän voi olla vaikeaa löytää asiakirjoista oleellisia asioita. Tämän vuoksi isommissa hankkeissa olisi tarkoituksenmukaisempaa käydä myös laajempaa keskustelua hankinnan periaatteista ja ehdoista eli tiedottaa hankinnasta yleisemmin. Hankkiminen ei ole koskaan itsetarkoitus, vaan se osaltaan tukee kaupungin palvelutuotantoa kuntalaisille. Valitettavan usein hankintojen käynnistämisellä on kiire, jolloin aikaa vuoropuheluun jää vähän jos ollenkaan.

 

Turun kaupunki julkaisee www.turku.fi/hankinnat -sivuilla kilpailutuskalenteria, johon on koottu tulevia ja osittain jo valmistelussa olevia kilpailutuksia. Sivuille tulisi saada näkyviin kaikki kaupungin tulevat hankintakilpailutukset. Kalenterin tarkoituksena on jakaa tietoa tulevista hankinnoista ja niiden aikataulusta kaikkien saataville sekä tiedottaa yhteyshenkilöstä, johon voi olla yhteydessä, mikäli haluaa lisätietoa tai kertoa oman yrityksen tarjonnasta. Kilpailutuskalenterin julkaiseminen on saanut kiitosta yrityksiltä. Kalenteria voitaisiin kehittää edelleen myös informatiivisempaan suuntaan. Varsinainen tarjouspyyntöluonnoksen julkaiseminen netissä edellyttäisi toimivaa palautekanavaa ja kommentoitavien tietojen koostamista helposti luettavaan muotoon. Lisäksi hankinnan valmisteluun tulisi varata nykyistä enemmän aikaa.

 

Kokeiltavaksi esitetyistä periaatteista

 

Pääsääntöisesti Turun kaupunki ei maksa etukäteismaksuja urakoitsijoille. Urakoitsija tai vastaava saa laskuttaa vasta, kun tuote on toimitettu tai sovittu työ suoritettu. Isommissa hankintakokonaisuuksissa sovitaan ns. maksupostit, jolloin tarkistetaan siihenastinen tuotos ja annetaan toimittajalle lupa laskuttaa sopimuksessa sovitulla tavalla. Tämä on tarkoituksenmukaista silloin, kun sopimuskumppanille on aiheutunut oleellisia palkka- tai materiaalikuluja. Ammattitaitoiseen hankintatoimeen kuuluu työsuorituksen valvonta ja tarvittaessa reklamointi heti, kun virheitä tai puutteellisuuksia havaitaan.

 

Tietyissä hankinnoissa edellytetään urakoitsijalta vakuuden toimittamista kaupungin haltuun, ennen hankintasopimuksen allekirjoitusta. Tämä on suositeltavaa silloin, kun esim. toiminnan keskeytyminen tai työn epäonnistuminen aiheuttaisi kaupungille merkittävää haittaa ja lisäkustannuksia. Yleisesti vakuuden arvo on ollut n. 10 % urakan kokonaisarvosta. Vakuus luovutetaan takaisin yrityksen haltuun vasta, kun hankintasopimuksen velvoitteet on täytetty. YSE:n mukainen takuuajan vakuus on 2 % urakan kokonaisarvosta. Lisäksi viimeinen maksuposti on usein määritetty 10 %:n suuruiseksi.

 

Tarjoajien kassavarojen ja kiinteiden vakuuksien käyttäminen keskeisenä hankintaperusteena ei ole tarkoituksenmukaista. Kassavarojen suuruus ei kerro yrityksen toimintakelpoisuudesta, sillä yrityksillä todennäköisesti on myös sitoumuksia muille asiakkaille. Sopimuskumppania valittaessa oleellista on yrityksen kyvykkyys ja kustannustehokkuus palvelun suorittamiseksi. Tilaajavastuulaki velvoittaa ostajan tarkistamaan laajasti, että yritys on suorittanut ns. lakisääteiset maksut. Lisäksi isommissa hankinnoissa tarkistamme yrityksen luottokelpoisuuden ja maksukykyisyyden Asiakastieto Oy:n rekistereistä. Se on osa järkevää riskienhallintaa.

 

Yleisten loma-aikojen välttäminen tarjousten jättöaikoina on erittäin perusteltua. Näin yleensä toimitaankin, mikäli hankinta ei jostain yllättävästä syystä ole kiireellinen ja esim. kesän aikana suoritettava. Toisinaan varsinaisen urakan lisäksi tulee tarve lisätyölle, joka on kilpailutettava erikseen, jotta työ saadaan valmiiksi. Kesän aikana julkaistujen tarjouspyyntöjen jättöaikaa pyritään jatkamaan vielä elokuun puolelle.

 

Yhteenvetona voi todeta, että avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen hankinnan valmisteluvaiheessa on tarpeen ja siihen tulisi panostaa entistä enemmän. Keinoina tulisi olla avoimempi viestintä valmisteltavista hankinnoista ja aktiivisempi yhteydenpito alalla toimiviin yrityksiin ja muihin toimijoihin. Tiedottaminen valmistelussa olevista hankinnoista kaupungin sivuilla ja esim. Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n hankinta-asiamies-palvelua hyödyntäen parantaa merkittävästi yritysten mahdollisuuksia varautua ja osallistua tuleviin kilpailutuksiin. Kilpailutuskalenteriin tulisi kirjata myös suunnitteluvaiheessa olevat urakkahankinnat ja niiden kilpailutuksen arvioitu käynnistysaika. Riskienhallinta sopimuskauden aikana tulee varmistaa tilaajan riittävän tiiviillä yhteydenpidolla ja valvonnalla koko työnsuorituksen aikana.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

45) 6421-2013

27.5.2013 Johannes Yrttiaho

Aloite ns. positiivisen diskriminaation tukimallin valmistelemisesta

 

Sivistystoimiala, perusopetus, perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne:

 

Erikoisluokkatoiminta

 

Opetuslautakunta on päättänyt 1990- ja 2000-luvuilla perustaa erikoisluokkia. Niitä toimii Turussa seuraavasti: englannin ja saksan kieliluokat, musiikkiluokat ja suomalais-venäläiset luokat Puolalan koulussa, ranskan kieliluokat Vähä-Heikkilän ja Topeliuksen koulussa, matematiikkaluokat Raunistulan koulussa sekä ruotsin kielikylpyluokat ja kuvataideluokat Luostarivuoren koulussa. Liikuntaluokkia toimii Vasaramäen koulussa ja Puropellon ja Luostarivuoren kouluissa. Erikoisluokkakoulut toimivat keskustan tuntumassa siksi, että kaikilla olisi mahdollisuus hakeutua matkan puolesta näille luokille. Erikoisluokista informoidaan kaikkia tasapuolisesti ja valintakriteerit ovat kaikille yhtäläiset ja tasavertaiset. Jos tämänhetkiset päättäjät haluavat linjata asian toisin, on juuri nyt sopiva aika ottaa kantaa, ennen kuin uusia vuoden 2016 opetussuunnitelmia kirjoitetaan. Kasvatus- ja opetuslautakunnan opetussuunnitelmaseminaarissa erikoisluokat haluttiin pääsääntöisesti säilyttää.

 

Useat muutkin koulut ovat itse päättäneet painottaa jotakin oppiainetta. Eniten on englanninkielistä opetusta: Ilpoisten, Wäinö Aaltosen, Raunistulan, Turun Lyseon, Luostarivuoren ja Puropellon koulussa. Lisäksi on muita koulujen omia painotuksia, kuten esim. mediapainotusta Turun Lyseon, Puropellon ja Wäinö Aaltosen kouluissa ja liikuntapainotusta Turun Lyseon koulussa. Nämä painotukset ovat tarjolla pääsääntöisesti oman oppilasalueen oppilaille. Pienten koulujen oppilaspohja ei usein anna mahdollisuutta erikoispainotuksiin. On myös mahdollista, että koulu on omassa tuntijaossaan päättänyt painottaa jotakin oppiainetta kaikkien oppilaiden osalta (esim. Varissuon koulussa lisä-tunti liikunnassa).

 

Lähtökohtana on, että perusopetuksen normaali tuntijako takaa oppilaalle sopivan ja tasapainoisen määrän kaikkia oppiaineita. Lahjakkaat oppilaat voivat tavallisessa luokassa saada eriytettäessä vaativampia tehtäviä, jotka edellyttävät esim. laajempaa päättelykykyä ja soveltamista tai he voivat osoittaa harrastuneisuuttaan esim. kerhoissa. Lahjakkuutta voi kehittää tavallisen koulun kannustavassa ilmapiirissä ilman, että tarvitsee siirtyä pysyvästi muista erilleen.

 

Turussa koulut eivät ole samalla tavalla eriarvoistuneet kuin Helsingissä. Erikoisluokkakoulut kyllä joutuvat karsimaan oppilaita pääsykokeilla, jotka samalla varmistavat, että oppilailla on valmiudet opiskella tavallista vaativamman ohjelman mukaisesti.

 

Sinikka Komulainen tutki 2012 (Siirtolaisinstituutti/tutkimuksia A 39) Turun koulujen eriarvoistumista haastattelemalla turkulaisia suomenkielisiä perheitä. Lopputuloksena oli, että useimmat valitsivat lähikoulun ja tärkeimpiä kouluvalintojen syitä alakouluissa olivat arjen helppous ja lasten kaverisuhteet. Kouluvalinnan ratkaisi myös sopivan asunnon löytyminen, mutta koulujen perässä ei muutettu. Turun koulut ovat tasalaatuisia eikä poismuuttoa esim. maahanmuuttajien vuoksi esiinny. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että koulu- ja asuntovalinnat ovat monisyisiä ja niissä yhdistyy taloudellisia, tunnepitoisia ja sattumanvaraisia tekijöitä.

 

On myös tutkimuksia, jotka osoittavat, että erikoisluokille hakeutuvat eniten korkeasti koulutettujen ja hyväosaisten huoltajien lapset. Kyse lienee huoltajien aktiivisuudesta ja arvostuksista. Pääsykokeet aiheuttavat sen, että ryhmästä tulee valikoitu. Opetussuunnitelman perusteet 2004 antavat kuitenkin mahdollisuuden painotettuun opetukseen ja valintakokeiden järjestämiseen, joten erikoisluokkatoiminnassa ei ole mitään säädösten vastaista.

 

Positiivinen diskriminaatio Turun perusopetuksessa lukuvuonna 2013 – 2014

 

Positiivisella diskriminaatiolla tarkoitetaan sitä, että sosioekonomisesti heikoimpien alueiden koulujen oppilaiden epätasa-arvoiset lähtökohdat otetaan huomioon taloudellisten resurssien jaossa.

 

Syrjäytymiskehitystä tutkittaessa on havaittu, että huono-osaisuudella on taipumusta periytyä. Heikoimmassa asemassa olevat huoltajat eivät välttämättä pysty tukemaan lapsiaan samalla tavoin kuin hyvässä taloudellisessa asemassa olevat korkeasti koulutuetut huoltajat. Siksi koulun tulee pystyä ehkäisemään syrjäytymistä aiheuttavaa kehitystä, tarttumaan alkaviin ongelmiin heti niiden alkuvaiheessa ja muutoinkin toimimaan lapsia ja nuoria vahvasti kannustaen ja tukien.

 

Sosioekonomisesti heikoimpien alueiden asukkaat ovat muita useammin vähän koulutettuja, työttömiä ja heissä on tavallista suurempi osuus maahanmuuttajataustaisia. Näitä tekijöitä voidaan käyttää alueen tilannetta kuvaavana indeksinä. Koulu tai todelliset oppimistulokset eivät kuitenkaan ole muita huonompia, jos valtakunnallisten kokeiden tulokset eivät ole huipputasoa. Oppilaiden taustat vain ovat erilaisia. Oppilaita ei pidä verrata toisiin, vaan jokainen opiskelee ja edistyy omista lähtökohdistaan käsin. Sosioekonomisesti heikoimpien alueiden kouluissa tehdään usein erittäin laadukasta työtä ja oppilaat edistyvät lähtökohtiinsa nähden hyvin. Usein myös monet nyky-yhteiskunnassa tarpeelliset taidot, kuten erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuus, toisten huomioon ottaminen ja monikulttuurisuustaidot, kehittyvät tällaisessa ympäristössä luonnostaan.

 

Koulun tehtävä on huolehtia lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Oppilas on oikeutettu tarvitsemaansa tukeen näillä kaikilla osa-alueilla. On osoitettu, että heikoimmassa asemassa olevien huoltajien lapsilla esiintyy useammin erilaisia sosiaalisia tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Tästä ei kuitenkaan tule tehdä sellaista johtopäätöstä, että heikoimmassa asemassa olevien huoltajien lapsilla aina olisi vaikeuksia ja hyvin menestyvien huoltajien lapsilla niitä ei olisi. Aikuisväestön sosioekonominen asema voi olla yksi selittävä tekijä vaikeuksille, mutta tarkempana indeksinä tuen tarpeen määrittelyssä pidän kouluilla olevaa oppilaskohtaista tietoa, jonka perusteella jokainen tukea tarvitseva oppilas voidaan yksilöllisesti ottaa huomioon.

 

Resurssien jakautuminen kouluihin tuen tarpeen perusteella

 

Turussa, toisin kuin Helsingissä, eivät opetushenkilöstön palkkarahat ole jaettuina suoraan kouluille, vaan opetushenkilöstön mitoitus määräytyy kouluille yhtenäisten kriteerien perusteella. Tällöin otetaan huomioon oppilaiden yhteismäärä, vieraskielisten, tehostetun tuen sekä erityisen tuen oppilaiden määrä. Turku ei ole Helsingin tavoin jakanut positiiviseen diskriminaatioon tarkoitettua resurssia euroina koulujen vapaaseen käyttöön alueiden sosio-ekonomisen indeksin perusteella, vaan on antanut rahan asemesta suoraan opettaja- ja avustajaresurssia oppilaslähtöisillä kriteereillä.

 

Koulun saamien oppituntien yhteismäärää kutsutaan tuntikehykseksi. Käytössä on pohjaluku, jolla tasoitetaan pienten koulujen mahdollisuuksia järjestää esim. valinnaisuutta. Jokainen yksittäinen oppilas tuo koululle tietyn oppilas-kohtaisen tuntimäärän niin, että opetus voidaan antaa keskimäärin sopivan kokoisissa ryhmissä. Tämä perusresurssi on kaikille sama ja turvaa opetuksen kouluille tasapuolisesti.

 

Koulun perusresurssin päälle saama lisäresurssi ottaa huomioon vieraskielisten, tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tuen tarpeen. Tämä on verrannollista Helsingin rahana jakamaan positiiviseen diskriminaatioon. Käyttämällä kussakin tukea tarvitsevassa oppilasryhmässä omaa oppilaskohtaista lisäkerrointaan, saadaan lisäresurssi jaettua oikeudenmukaisesti ja yhteneväisin kriteerein. Lisäresurssia voidaan käyttää esim. normaalia laajempaan oppilasryhmien jakamiseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen tai tukiopetukseen.

 

Tämä tapa suunnata resursseja perustuu oppilaiden todellisiin kasvatuksellisiin ja opetuksellisiin tarpeisiin. Koska oppilaiden tarpeet ovat paljolti riippuvaisia heidän taustastaan, jakautuu lisäresurssi alueellisesti hyvin samansuuntaisesti kuin se jakautuisi, mikäli kriteerinä olisi oppilasalueen aikuisväestön sosioekonominen asema.

 

Yleisopetuksen koulujen yhteyteen on perustettu alueellisia pienluokkia (erityisluokkia). Näitä luokkia on kouluissa, joiden alueella tarpeet ovat suurimmat. Samoin keskitetyn palvelun koulujen (erityiskoulujen) oppilaat tulevat huomattavalta osalta sosioekonomisesti heikoimmilta alueilta. Erityisluokilla ja -kouluissa annettava opetus on kalleinta. Luokkakoko on lakisääteisesti määrätty ja henkilöstömitoitus on suurin.

 

Valtio maksaa maahanmuuttajaopetuksen tukitoimista erityisavustusta (86 % palkkamenoista). Tukitoimina on perusopetukseen valmistava opetus juuri maahan muuttaneille, suomi toisena kielenä –opetus, omakielinen opetus eli tukiopetusta oppiaineissa oppilaan omalla äidinkielellä, tuettu opetus eli jako-tunteja niille, joiden suomen kielen taidot eivät riitä opetuksen seuraamiseen isossa ryhmässä, maahanmuuttajan tukiopetus ja maahanmuuttajan äidinkielen opetus. Kaikki tämä tuki, yht. 1 475 vuosiviikkotuntia, rahana n. 3,25 milj. euroa, suunnataan kouluille vieraskielisten oppilaiden määrän ja yksilöllisten tarpeiden mukaan.

 

Koulunkäyntiavustajaresurssia koulut anovat vuosittain. Useimmat avustajat toimivat keskitetyn palvelun kouluissa ja erityisryhmissä, valmistavan opetuksen ryhmissä ja pienluokissa, mutta myös vammaisten ja sairaiden oppilaiden avustajina yleisopetuksessa sekä omakielisinä avustajina vieraskielisille lapsille. Avustajaresurssi jakaantuu osittain sosioekonomisen taustan mukaan, koska suuri osa erityiskoulujen ja –ryhmien oppilaista tulee sosioekonomisesti heikoimmilta alueilta ja vieraskielisten palvelut koskettavat eniten maahanmuuttajavaltaisia alueita.

 

Lisäksi alueiden erilaisuus voidaan ottaa huomioon esim. kerhotoimintaa ja oppilaiden aktivoimista lisäävissä hankkeissa niin, että osa kerhoresurssista suunnataan lasten harrastustoiminnan virittämiseen erityisesti niissä kouluissa, joissa huoltajien mahdollisuudet aktivoida lasten vapaa-aikaa ovat rajalliset.

 

Valtion erityisavustus tasa-arvoa lisääviin toimenpiteisiin

 

Turku on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtion erityisavustusta 2 237 182 € koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille 2013 ja 2014.

Erityisavustusta voidaan käyttää koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat

- koulujen välisten erojen vähentämiseen

- lähtökohdiltaan muita heikompien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen

 

Rahoitus kohdennetaan muita heikommassa asemassa oleville kouluille ottaen huomioon

- 30 – 54 –vuotiaan väestönosan keskimääräistä heikompi koulutustaso

- keskimääräistä suurempi työttömyysaste

-keskimääräistä suurempi maahanmuuttajaosuus

 

Rahoitusta on haettu seuraaviin tarkoituksiin:

 

- Yhteisöpedagogi tai sosionomi ohjaajana kouluyhteisössä

- Osa-aikaisen erityisopetuksen lisääminen

- Koulunkäyntiavustajien lisääminen

- Tukiopetusresurssi ja läksyjenluvun ohjaus

- Retket elämyksien antajana

- Henkilöstön täydennyskoulutus

- Kodin ja koulun yhteistyö

- Psykososiaalisen tuen lisääminen

 

Rahoitusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin tullaan hake-maan jatkossakin. Ehdotuksessa valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi esitetään rahoituksen muuttamista lisäämällä pykälä koulutuksellista tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden tukemiseen. Tämä merkitsee, että tavoitteena on vakinaistaa valtionavustus positiivisen diskriminaation toteuttamiseen tulevina vuosina.

 

Perusopetusryhmien pienentämiseksi saatu valtion erityisavustus

 

Turku on saanut lukuvuodeksi 2013 - 2014 valtion erityisavustusta opetus-ryhmien pienentämiseksi. Osa tästä 2 491 100 euron rahoituksesta suunnataan opetusryhmien pienentämiseen seuraavilla perusteilla:

 

- 30 - 54 –vuotiaan väestönosan keskimääräistä heikompi koulutustaso

- keskimääräistä suurempi työttömyysaste

- keskimääräistä suurempi maahanmuuttajaosuus

 

Näin em. haasteelliset alueet saavat opetusryhmien pienentämiseen rahoitusta osittain samoin perustein kuin muut (suuret opetusryhmät ja useita tukea tarvitsevia oppilaita), osittain lisäksi sosioekonomisen aseman perusteella. Viimeksi mainitulla perusteella jaettiin yht. 250 vuosiviikkotuntia, mikä tekee rahana n. 550 000 euroa.

 

Yhteenveto

 

Tällä hetkellä positiivinen diskriminaatio toteutuu sekä tuen tarpeesta määräytyvänä lisäresurssina että valtion euromääräisinä erityisavustuksina. Opetus-suunnitelma edellyttää resurssia sekä yleiseen, tehostettuun että erityiseen tukeen. Se edellyttää myös että vieraskielisille oppilaille taataan mahdollisuudet oppia suomen kieltä ja menestyä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Lisäksi se edellyttää hyvinvointia tukevaa ja vaikeuksia ehkäisevää toimintaa sekä oppilaiden sosiaalista vahvistamista. Nämä tarpeet ovat eri kouluissa erilaiset.

 

Suuret kaupungit ovat ratkaisseet positiivisen diskriminaation kysymyksen eri tavoin riippuen, mistä näkökulmasta kysymystä lähestytään: tuleeko opetuksen järjestäjän ensisijaisesti ajatella oppilaiden kasvua ja oppimista vai ensisijaisesti kompensoida sitä kuilua, joka syntyy, jos huoltajilla ei tilastojen perusteella todennäköisesti ole kykyä tai voimavaroja tukea lastensa koulunkäyntiä täysipainoisesti. Tuleeko lähtökohtana olla osoitettu tuen tarve vai tilastollinen todennäköisyys - vai olisiko tämä lopulta sama asia? Tämänhetkinen resurssinjakomalli valtionavustuksineen on näiden kahden lähestymistavan yhdistelmä.

 

Katson, että positiivinen diskriminaatio toteutuu Turun perusopetuksessa jo tällä hetkellä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

46) 6431-2013

27.5.2013 Tuomas Viljamaa

Aloite Halistensilta-Koroistenniemi-Tuomaansilta- välisen kuntoreitin valaisemiseksi

 

Infrapalvelut Anna-Kaisa Kaukola 07.10.2013:

 

Valtuustoaloitteessa on esitetty Tuomaansillan ja Halistensillan välisen reitin valaisemista. Tuomaansillalta Konsankujalle oleva osuus on valaistu. Aurajokiranta on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, josta osa tulee pitää valaisemattomana maisemallisista syistä. Olemme saaneet myös palautetta, jossa toivotaan reitin säilyttämistä valaisemattomana. Reitin varrella sijaitsee valotaideteos, jonka toiminta perustuu valaisemattomaan ympäristöön. Aurajoen itärannan reitit ovat valaistuja, joten vaihtoehtoisia reittejä on olemassa.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

47) 7469-2013

17.6.2013 Timo Laihinen

Aloite tutkimusryhmän perustamisesta

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta § 160, 13.8.2013

 

Palvelujohtaja Maisa Kuusela 6.8.2013:

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen tutkimusryhmän perustamisesta sen selvittämiseksi, miksi viidennes turkulaisista käyttää kaupungin terveyspalveluista 80 prosenttia.

 

Palveluiden käytön epätasainen jakautuminen on yleinen ilmiö, joka on tunnettu jo kauan. Samansuuntaisia löydöksiä on saatu mm. Oulun kaupungissa, jossa on tutkittu sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Suurin syy palveluiden käytön epätasaiseen jakautumiseen on sairastavuuden kasautuminen – toiset tarvitsevat terveyspalveluita enemmän kuin toiset. Väestöryhmien välisiä terveyseroja selittävät mm. sukupuoli ja siviilisääty. Sosioekonomiset tekijät ovat kuitenkin suurin terveyserojen syy.

 

Kunnallisten palveluiden epätasainen käyttö johtuu myös sosioekonomisista tekijöistä. Työelämän piirissä olevat käyttävät enemmän työterveyshuollon ja yksityisen sektorin palveluita eivätkä välttämättä ollenkaan julkisia (avo)terveydenhuollon palveluita.

 

Osa terveyspalveluiden runsaasta käytöstä saattaa johtua palvelujärjestelmästä, palvelut ovat pirstoutuneet eri organisaatioihin niin, että potilaat joutuvat hakemaan palvelunsa useasta eri pisteestä. Palvelujärjestelmä ei aina osaa vastata potilaiden tarpeeseen, mistä aiheutuu tuottajan kannalta ”turhia” käyntejä.

 

Palveluiden käyttö Turussa

 

Turussa selvitettiin kevään 2012 aikana laaja-alaisesti terveydenhuollon potilasvirtoja, jossa todettiin palvelujen käytön epätasapaino. Selvityksessä kävi ilmi, että Turussa eniten palveluita käyttävillä selkeästi suurin diagnoosiryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja seuraavaksi suurimmat ryhmät virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet. Eniten palveluita käyttävän potilasryhmän jäsenillä oli keskimäärin diagnooseja yli neljästä eri ryhmästä.

 

Turun hyvinvointitoimialan toimenpiteet

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Turun hyvinvointitoimialan Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille – hankkeelle (PPPR) valtionavustusta 6.3.2013 tehdyllä päätöksellä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi. Kolmevuotinen hankkeen päätarkoituksena on riskiryhmien osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen rakenteita muuttamalla. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti palvelujen suurkäyttäjät ja päihde- ja mielenterveyshuollon asiakkaat.

 

Kansanterveyden ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tutkimus

 

Terveydenhuoltolain mukaan terveyskeskuksen on huolehdittava asianmukaisella tavalla moniammatillisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen on mahdollista hakea rahoitusta Tyks erityisvastuualueen (ERVA) valtion tutkimusrahoituksesta (entinen EVO-rahoitus).

 

Terveyserot ja palvelujärjestelmän käytön epätasainen jakautuminen ei ole vain Turun ongelma ja ko. tutkimusta tehdään jatkuvasti. Omaa tutkimusryhmää ei ole syytä tätä varten perustaa. Turku on ollut mukana mm. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksissa. Lisäksi virkavapaalla oleva perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja Anne Santalahti tekee väitöskirjatyötä terveyspalveluiden suurkuluttajista.

 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 7.8.2013:

 

Ehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan vastauksen Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän aloitteeseen tutkimusryhmän perustamisesta.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

48) 7478-2013

17.6.2013 Ville Tavio

Aloite työryhmän perustaminen suunnittelemaan työn ja yrittäjyyden aktivointisuunnitelman

 

Johtaja Pekka Sundman ja erityisasiantuntija Anssi Kaisti 4.10.2013:

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on esittänyt 17.6.2013 aloitteessaan, että kaupunki perustaisi työryhmän suunnittelemaan uuden työn ja yrittäjyyden aktivointisuunnitelman.

 

Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän vastaus

 

Turun kaupungin keskushallinto on vuoden 2013 alusta organisoitunut uudeksi konsernihallinnoksi. Kaupungin elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimintojen johtaminen ja koordinointi on konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän tehtävänä.

 

Uuden toimintamallin mukaisesti kaupungin elinkeinotoiminta on aikaisempaa paremmin eriytetty tilaaja- ja tuottajatoiminnoiksi, jossa strategiset elinkeinoyhtiöt toimivat yhteisessä ohjauksessa elinkeinopolitiikan toteuttajina. Elinkeinopolitiikan uusi toimintamalli tukee Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitetta, jossa lähtökohdaksi on nostettu verkostomainen yhteistyö kaikkien paikallisten elinkeinotoimijoiden kanssa.

 

Verkostomaisesti toteutettavassa elinkeinopolitiikassa Turun kaupunkikonsernin kumppaneiksi on erityisesti tunnistettu Varsinais-Suomen ELY -keskus, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Varsinais-Suomen liitto, yrittäjäjärjestöt, työmarkkinaosapuolet sekä paikallinen korkeakouluyhteisö. Turun kaupunki toimii elinkeinopolitiikassaan aktiivisesti hyvän kumppanuuden ja avoimen osallistamisen toimintaperiaatteiden pohjalta.

 

Turun kaupungissa on parhaillaan käynnissä uuden strategiakauden valmistelu. Vuoteen 2029 ulottuva kaupunkistrategia on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2013. Avoimen verkostomaisen yhteistyön toteuttaminen läpileikkaavasti kaupungin kaikessa toiminnassa, koskien myös elinkeinopolitiikkaa, on yksi uuden kaupunkistrategian kantavista teemoista ja periaatteista.

 

Strategian jalkauttaminen ja käytäntöön vieminen tapahtuu samaan aikaan valmistelussa olevien hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmien avulla. Hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmat on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2014. Samanaikaisesti tulee ajankohtaiseksi laatia suunnitelma ohjelmien toimeenpanosta ja toimenpiteiden organisoinnista.

 

Osana ohjelmien valmistelua toteutetaan sidosryhmien laaja kuuleminen ja osallistaminen. Keskeiset toimijat ovat mukana innovoimassa työtä ja yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

49) 7480-2013

17.6.2013 Li Andersson ym.

Aloite pyöräparkin uusimisesta päärautatieasemalle

 

Toimialajohtaja Jouko Turto:

 

Turun päärautatieaseman edustalla oleva Asemanaukion maanomistaja on VR-Yhtymä. Aloitteessa esitetty pyöräparkin rakentaminen ei täten kuulu Turun kaupungille. Aloite tulee osoittaa VR-Yhtymälle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

Ja lisäksi:

 

50) 2097-2001 (009)

 

Kaupunginvaltuustolle on valmistelun jälkeen saatettu 10.12.2001 § 345 tietoon ja merkitty käsitellyksi aloite 27 / 6856-2001 valtuutettu Turkka Merisaari ym. 4.6.2001 ”selvityksen tekeminen Ruissalon huvilapalstojen vuokrausten jatkamisesta”. Selvityksessä on tuolloin todettu seuraavaa:

 

Ympäristöterveydenhuolto, johtava hygieenikko Pentti Janatuinen 13.8.2001:

 

Ruissalo sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja erityisesti satama toimintojen ja laivaliikenteen ympäröimänä harvinaisena reliikkinä. Modernin yhteis-kunnan toimintojen vaikutukset välittömästi lähellä, jopa n. 150 metrin, päässä puhumattakaan kauempana sijaitsevan toiminnan aiheuttamasta ilmanlaadun huononemisesta (otsonin osalta jopa Euroopan keskustasta asti) ym. häiriöstä ovat olleet helposti havainnoitavia jo vuosikausia.

 

Saarella pysyvästi asuvat perheet, erityisesti junalauttasataman puolella asuvat, ovat kiinnittäneet huomiota melun luonteen ja määrän lisääntymiseen sekä muihinkin heidän ympäristössä havainnoimiinsa muutoksiin.

 

Aloitteessa kysytään ovatko Ruissalon kesähuvilapalstat häiriöiden johdosta sopimattomia kesähuvilakäyttöön. Mikäli kyseessä olisi perinteinen kauempana sijaitseva kesämökkialue, voitaisiin ainakin melutason osalta ilmeisesti pitää häiriötä melkoisena. Kuten alussa todetaan, on tämä osa Ruissaloa erittäin lähellä kaupungin sataman toimintoja. Valittajat asuvat kesähuvilapalstoillaan ympärivuotisesti, jolloin ei ole kyseessä perinteinen kesähuvila-asuminen eikä sen häiriöitä tulisikaan mitata samalla mittatikulla vaan käyttää pysyvän asutuksen normistoa, jonka alue täyttää. Asuntojen rakenteet saattavat olla sellaiset, etteivät ne täytä nykyajan äänieristys vaatimuksia.

 

Turun kaupungin keskusta-alueella ja vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla on runsaasti pysyvää ympärivuotista asumista, joiden ulko-alueilla oleva melutaso ylittää valtioneuvoston asettamat terveydelliset rajat melulle, edelleen kaupunkien keskustoissa on muutakin asumista häiritseviä elementtejä: pöly, mainosvalot ja erilaiset tapahtumat, joista aiheutuu roskaantumista, likaantumista ja melua.

 

Esim. mainosvalojen osalta on Turun hallinto-oikeus todennut, että” koska erilaisten mainosvalojen on katsottava kuuluvan normaaliin kaupunkiympäristöön ja liittyvän kaupunkiasumiseen” se hylkää toimenpidepyynnön mainosvalojen poistamisesta. Samalla perusteella on siis hyväksyttävä jossain määrin tyypilliselle nykyaikaiselle kaupungille kuuluvat kohtuulliset häiriötekijät kuten keskustassa oleva kohonnut melutaso.

 

Mikäli Ruissalossa ympärivuoden asuvat asukkaat saisivat valituksensa läpi oikeusasteissa yhteiskunnan toimintojen aiheuttamista häiriöistä, olisi Turussa ainakin 35000 muulla asukkaalla sama peruste valituksille.

 

Ruissalon kasvillisuus ja muu ympäristö, sekä asunnon sijaitseminen näin lähellä kaupungin keskustaa edustaa hyvin poikkeavaa ja etuoikeutettua asumismuotoa, jonka uskoisi täysin kompensoivan kaupunkiasumiseen kuuluvat pienet häiriötekijät.

 

Terveyslautakunta on 29.8.2001 ilmoittanut lausuntonaan katsovansa, ettei valtuutettu Turkka Merisaaren ym. aloitteessa tarkoitettuihin Ruissalossa sijaitseviin palstoihin kohdistu sellaista melu- tai muuta haittaa, joka estäisi niiden nykyisen käytön mukaisen käytön.

 

Mittaus- ja tonttiosasto/Petri Liski 12.9.2001 282:

 

Valtuutettu Turkka Merisaari on tehnyt aloitteen, jossa kaupunginhallitus velvoitetaan selvittämään ne Ruissalon huvilapalstat, joiden vuokrauksia ei ole syytä jatkaa vuoden 2009 jälkeen.

 

Ruissalon osayleiskaavan valmistuttua kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta hyväksyi 10.2.1999 § 164 kohdalla uudet vuokranmääritysperusteet uusille, vuonna 2009 päättyviä sopimuksia korvaaville vuokrasopimuksille. Yleiskaava loi edellytykset pitkien vuokrasopimusten tekemiselle, kun huvilat, muutamaa hyvin perusteltua poikkeusta lukuun ottamatta, huomioitiin kaavassa omina säilytettävinä alueen osinaan. Aiemmin voimassa olleen asemakaavan mukaan huvilat sijaitsivat pääosin puistoissa eikä niihin kaavan vastaisesta käyttötarkoituksesta johtuen voitu tehdä pitkiä vuokrasopimuksia.

 

Kiinteistölaitos toteaa oman toimialansa puitteissa, ettei tiedossamme ole sellaisia Ruissalon osayleiskaavassa säilytettäviksi huvilaympäristöiksi osoitettuja huvilapalstoja, joiden vuokrasopimusta ei olisi syytä jatkaa vuoden 2009 jälkeen.

 

Kiinteistölautakunta on 19.9.2001 yhtynyt kiinteistölaitoksen lausunnossa esitettyyn.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Juhani Määttä 10.12.2001:

 

Junalauttasatamaa vastapäätä olevan huvilan sijainti on siinä määrin ongelmallinen, että sen kohdalla voi tulla harkittavaksi vuokrasopimuksen purkaminen ja rakennusten lunastaminen kaupungille.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 10.10.2013:

 

Ruissalossa satamaa vastapäätä sijaitsevan huvilan omistaja on ollut yhteydessä Turun kaupunkiin ja esittänyt aloitteen 27/6856-2001 ”selvityksen tekeminen Ruissalon huvilapalstojen vuokrausten jatkamisesta” käsittelemistä uudelleen siltä osin kuin kysymys on apulaiskaupunginjohtaja Määtän näkemyksestä huvilan siinä määrin ongelmallisesta sijainnista, että sen kohdalla voi tulla harkittavaksi vuokrasopimuksen purkaminen ja rakennusten lunastaminen kaupungille.

 

Esitetty lunastusuhka on koettu siinä määrin voimakkaaksi, että se saattaa heijastua pysyvällä tavalla satamaa vastapäätä sijaitsevien kiinteistöjen arvoihin, eikä siten kohtele kiinteistöjen omistajia tasapuolisesti. Tällä perusteella kyseinen aloite tulisi käsitellä kaupunginvaltuustossa toistamiseen huomioiden etenkin, että sataman junalauttatoiminta on kokonaisuudessaan päättynyt aloitteen edellisen käsittelyn jälkeen.

 

Aloitteen osalta onkin todettava, että kaupunginvaltuuston päätöksessä 10.12.2001 § 345 (aloite 27) on ollut kyse sen arvioimisesta, mitä Ruissalon huvilapalstojen vuokrasopimuksia ei ole ollut syytä jatkaa vuonna 2009. Huvilapalsta 26:den (kiinteistötunnus:853-503-1-3) sekä kolmen muun satamaa vastapäätä sijaitsevan huvilapalstan vuokrasopimusta on tämän jälkeen arvioitu vuonna 2005, jolloin vuokrasopimuksia on jatkettu Kiinteistölaitoksen tonttipäällikön 15.6.2005 § 110 päätöksellä. Apulaiskaupunginjohtaja Juhani Määtän esittämä harkinta on kaupungin osalta suoritettu kyseisen päätöksen yhteydessä. Vuokrasopimukset ovat tällä hetkellä voimassa 31.12.2047 saakka, eikä kaupunginvaltuuston päätös 10.12.2001 § 345 (aloite 27) anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

Oheismateriaali 1Aloitteet

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevat aloitteet käsitellyiksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin muutoin paitsi, että aloite 37 palautettiin.

Päätös tehtiin Sarlundin Arven kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Jakelu

esiKaupunginvaltuusto