Johtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja, talouden ja rahoituksen vastuualue 3.10.2013:

Kaupunginhallitus on 17.1.2011 § 36 vahvistanut Turun kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpito- ja poistolaskentaohjeet. Ohjeisiin sisältyy poistosuunnitelmataulukko omaisuusryhmittäin (poistomenetelmä ja poistoajat). Kaupunginhallituksen hyväksymää poistosuunnitelmaa on noudatettu kaupungin suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa 1.1.2011 alkaen. Kaupungin kirjanpito- ja poistolaskennan ohjeissa huomioitiin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 7.10.2008 antama yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Yleisohjeeseen sisältyy suositus poistoajoista ja menetelmistä. Suosituksen mukaan poistoajat tulisi valita mahdollisimman lyhyiksi ja että poistoaika olisi normaalisti lyhyempi kuin se aika, jona hyödykettä käytetään palvelutuotannossa.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi 15.11.2011 uuden yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Ohjetta on noudatettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen.

Kuntajaosto on v. 2011 yleisohjeessa tarkentanut poistoaikoja koskevaa ohjetta. Kuntajaosto suosittelee edelleen yleisohjeen suosituksessa määriteltyjen poistoaikojen alarajojen käyttämistä. Suositusta pidempää poistoaikaa voidaan kuitenkin käyttää, jos ne perustellaan hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaisesti. Tarkennuksella haluttiin kiinnittää huomiota siihen, että kunnat eivät käyttäisi liian pitkiä poistoaikoja, mistä seurauksena on, että poistot eivät riitä kattamaan korvausinvestointeja eivätkä keskimääräisiä poistonalaisten investointien omarahoitusmenoja. Jos poistot on mitoitettu liian pieniksi esimerkiksi liian pitkiksi arvioitujen poistoaikojen takia, niin tilikauden tulos saattaa näyttää liian hyvältä samoin kuin taseen antama kuva taloudellisesta asemasta saattaa näyttää liian hyvältä tosiasialliseen tilanteeseen nähden verrattuna siihen, että poistot olisi tehty riittävinä taloudellisen pitoajan mukaan.

Turun käyttämissä poistoajoissa alarajojen mukaisista poistoajoista poiketaan erityisesti rakennusten sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden ryhmään kuuluvien katujen, teiden, torien, puistojen, siltojen, laiturien ja uimaloiden kohdalla. Nämä ovat myös määrältään ja arvoltaan keskeisimmät kaupungin hyödykeryhmät. Kaupunginhallituksen hyväksymät poistoajat perustuvat taloudelliseen pitoaikaan, jotka on määritelty yhteistyössä kaupungin tila- ja kiinteistöasiantuntijoiden kanssa. Hyödykkeiden käyttö palvelutuotannossa on merkittävästi poistosuunnitelmaan määriteltyjä taloudellisia poistoaikoja pidempi.

Kiinteistöliikelaitoksen/Tilapalvelujen perustelut rakennusten poistolaskennassa käytettäville poistoajoille

Turun kaupunki on tarkastellut rakennusten poistoaikoja viimeksi vuonna 2010 ja tämän tarkastelun perusteella kaupunginhallitus hyväksyi 17.1.2011 rakennusten poistosuunnitelmat. Rakennusten poistosuunnitelmien määrittämisessä käytettiin asiantuntija-apuna tilapalvelujen teknisen hallinnon asiantuntijoita. Rakennukset ryhmiteltiin Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen poistoaikojen esimerkkitaulukkoa tarkemmin ryhmiin rakennusmateriaalin perusteella. Ryhmittely ja poistoaikojen määrittely perustui kokemusperäiseen näkemykseen siitä, että valitulla rakennusmateriaalilla on olennaista vaikutusta rakennuksen taloudelliseen käyttöaikaan. Näillä teknis-taloudellisilla perusteilla siis ennakoidaan sitä taloudellista pitoaikaa, jolloin rakennuksen oletetaan hyödyttävän kunnan palvelujen tuottamista.

Varovaisuuden periaatteen voidaan osaltaan todeta toteutuvan siinä, että kaikkien rakennusryhmien osalta maksimipoistoajat ovat pienemmät kuin kuntajaoston antamat ohjeelliset maksimipoistoajat paitsi tehdas- ja tuotantorakennuksissa, joissa maksimi poistoajat ovat kummallakin samat. Varovaisuuden periaatetta korostaa entisestään perusparannusten poistoaikojen määritteleminen 15 vuoteen. Perusparannuksilla ja vuosikorjauksilla varmistetaan, että rakennusten käyttöarvo ei heikkene ja taloudellinen pitoaika säilyy.

Rakennetulle omaisuudelle voidaan määritellä sen tämän hetkistä arvoa (käypä arvo) paremmin kuvaavat suureet kuin kirjanpitoarvo. Arvot voidaan määritellä mm. tuottoarvo-, kauppa-arvo- ja kustannusarvomenetelmällä. Tuottoarvo- ja kauppa-arvomenetelmät perustuvat melko puhtaasti markkinaehtoiseen arvon määrittelyyn. Kunnan omaa palvelutuotantoaan varten omistamille rakennuksille on yleensä melko mahdotonta määritellä markkinaehtoista arvoa. Tällöin käyttökelpoiseksi on havaittu kustannusarvomenetelmän soveltaminen. Esimerkiksi Kiinteistöliikelaitos/Tilapalvelut määrittelee rakennuksille vuosittain ns. tekniset arvot: uudishinta ja nykyhinta. Uudishinta kuvaa sitä rahamäärää, joka tarkasteluhetkellä tarvitaan uuden samankokoisen, samaan käyttötarkoitukseen tarkoitetun ja tilaominaisuuksiltaan alkuperäistä vastaavan rakennuksen rakentamiseen. Nykyhinta puolestaan kuvaa sitä rahamäärää, joka saadaan kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, kulumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen ja vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Nykyhinnan on katsottu kuvaavan paremmin rakennetun omaisuuden nykyistä arvoa kuin kirjanpitoarvon. Kaupungin omistuksessa on esim. paljon vanhaa rakennuskantaa, joiden kirjanpidon mukainen arvo on nolla tai erittäin vähäinen. Kuitenkin tällä omaisuudella on arvoa ja se saadaan näkyviin nykyhinnalla.

Oheismateriaalina on taulukko, jossa on vertailtu Kiinteistöliikelaitoksen/Tilapalvelujen rakennusten nykyhintaa ja kirjanpitoarvoa. Kirjanpitoarvot ovat melko selkeästi kautta linjan pienemmät kuin nykyhinnat. Koska rakennusten nykyhintojen todettiin edellä olevin perustein kuvaavan paremmin omaisuuden nykyistä arvoa kuin kirjanpitoarvojen, voidaan todeta, että rakennusten osalta taseen antama kuva taloudellisesta asemasta ei ainakaan ole liian hyvä.

Edellä esitetyn perusteella Turun kaupungin rakennusten osalta noudattama poistokohteiden ryhmittely ja poistoajat ovat perusteltuja ja määriteltyjä poistoaikoja ei ole syytä lähteä lyhentämään.

Oheismateriaali Rakennusten arvojen vertailu

Kiinteistöliikelaitoksen/Infrapalvelujen perustelut kiinteiden rakenteiden ja laitteiden poistolaskennassa käytettäville poistoajoille

Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden ryhmään kuuluvien katujen, teiden, torien ja puistojen taloudellinen poistoaika on kaupunginhallituksen hyväksymässä poistosuunnitelmassa 20 vuotta, joka on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen ylärajan mukainen. Poistosuunnitelmien määrittämisessä käytettiin asiantuntija-apuna kadun- ja tienrakentamisen asiantuntijoita. Poistoaikojen määrittely perustui kokemusperäiseen näkemykseen rakennetun kadun ja tien tai puiston elinkaareen ja teknis-taloudelliseen käyttöikään. Katujen ja teiden käyttöikään vaikuttaa moni tekijä, kuten pohjamaan laji, liikennemäärät, teknisten laitteiden ajanmukaisuus ja pintaosien materiaalit. Kaduista kokoojakatujen ja asuinkatujen tekninen käyttöikä on yli 30 vuotta. Pääkatujen käyttöikä (toimivuus) voidaan katsoa olevan alle 20 vuotta, koska liikennemäärien lisääntyessä pääkatuverkostolle joudutaan tekemään korjaustoimenpiteitä (esim. uusia liikennevaloristeyksiä lisäajokaistoineen). Pääkatujen osuus Turun 605 kilometrin katuverkosta on alle 15 prosenttia. Kokoojakatujen osuus on 29,2 prosenttia ja tonttikatujen osuus 55,9 prosenttia. Puistojen elinkaari on pidempi kuin katujen ja teiden. Puheena olevien omaisuusryhmien tekninen käyttöikä arvioidaan olevan keskimäärin kymmeniä vuosia, kun ylläpito hoidetaan asianmukaisesti. Näillä perusteilla arvioidaan po. hyödykeryhmien olevan käytössä kunnan palvelutuotannossa merkittävästi määriteltyä 20 vuoden taloudellista pitoaikaa kauemmin.

Siltojen, laiturien ja uimaloiden poistoaika Turussa on 20 vuotta. Kuntajaoston poistoaikojen alaraja on 10 vuotta ja yläraja 30 vuotta. Kaupungin käyttämä poistoaikojen määrittely perustui rakentamisen asiantuntijoiden kokemusperäiseen näkemykseen po. hyödykkeiden teknis-taloudellisen käyttöiästä.

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että kiinteiden rakenteiden ja laitteiden ryhmään kuuluvien katujen, teiden, torien ja puistojen sekä siltojen, laiturien ja uimaloiden taloudelliset poistoajat ovat perusteltuja ja lyhyempiin poistoaikoihin ei tarvitse siirtyä oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus

Turun kaupungin vuosien 2011 – 2015 keskimääräiset poistot ovat 56,9 milj. euroa ja vastaavan ajan keskimääräiset poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat 103,6 milj. euroa. Poistojen ja investointien ero on 46,7 milj. euroa. Poistot eivät siten kattaisi keskimääräisiä investointeja tarkastelujaksolla. Tarkastelujaksoon ajoittuu suuria uudisrakennusinvestointeja sekä korvaus- ja ylläpitoinvestointeja (mm. koulu- ja päiväkoti-investoinnit, keskustan kehittäminen ja kadunrakennusinvestoinnit). Kaupungin toimintaympäristön ylläpito ja kehittäminen palvelutason sekä vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi edellyttää investointeja, joita poistot eivät tule kattamaan. Uusinvestointien rahoitukseen tarvitaan lainarahoitusta.

Turun kaupunginvaltuuston hyväksymän taloussuunnitelman 2013 – 2016 keskimääräiset korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit ovat noin 53,5 milj. euroa ja keskimääräiset poistot ovat noin 59,8 milj. euroa. Keskimääräiset poistot riittäisivät siten korvausinvestointien kattamiseen.

Yhteenveto

Edellä esitetyn perusteella Turun kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman taloudelliset pitoajat ovat perusteltuja. Tilinpäätöksen oikea ja riittävä kuva kaupungin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ei vaarannu. Kuntajaoston suosituksen alarajojen mukaisiin poistoaikoihin ja poistosuunnitelman muuttamiseen ei ole tarvetta.

Esitämme, että

-yllä esitetyt perusteet kuntajaoston suosituksen mukaisia alarajoja pidempien poistoaikojen käyttämiselle hyväksytään ja

-Turun kaupungin poistolaskennassa käytetään kaupunginhallituksen 17.1.2011 § 36 vahvistamaa Turun kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpito- ja poistolaskentaohjetta ja siihen sisältyvää poistosuunnitelmataulukkoa.