Erityisasiantuntija Sami Savolainen 3.9.2013:

Ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevat lait on vahvistettu eduskunnassa 28.6.2013, ja ne tulevat voimaan 1.1.2014. Lakimuutoksen johdosta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua valtioneuvoston asetusta tulee muuttaa tietyin osin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 21.8.2013 päivätyllä kirjeellä pyytänyt ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien lausuntoa asetusmuutoksista 20.9.2013 mennessä. Turun AMK:n ylläpitäjänä toimii Turun kaupunki vuoden 2013 loppuun, joten ylläpitäjän lausunnon ministeriölle antaa Turun kaupunginhallitus.

Lausuntopyyntö koskee ammattikorkeakoulujen uusia rahoitusmittareita, joita on valmisteltu pitkään yhteistyössä ministeriön ja ammattikorkeakoulujen kesken. Yksikköhinnat määräytyvät jatkossa tulosten ja vaikuttavuuden pohjalta siten, että koulutusprosessin onnistumisen perusteella määräytyy 85 % rahoituksesta ja tutkimus- ja kehitystyön perusteella 15 %. Suurin painoarvo on suoritetuilla tutkinnoilla ja vähintään 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneilla. Tuloksellisuuden näkökulmasta ero nykyiseen laskentatapaan on merkittävä, koska nykymallissa 70 % valtionosuusrahoituksesta määräytyy pelkän opiskelijamäärän pohjalta ja 30 % suoritettujen tutkintojen pohjalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Tampereen yliopisto ovat tehneet kesäkuussa 2013 arvion eri ammattikorkeakoulujen menestymisestä uusilla rahoitusmittareilla. Turun AMK:lle esitetty arvio tulee laskemaan valtionosuusrahoitusta vuoteen 2018 mennessä nykytasoon verrattuna noin 13 % (8 milj. euroa). Tähän vaikuttavat jo 2012 tehdyt leikkaukset aloituspaikkoihin ja yksikköhintojen leikkaukset. Ministeriö ei ole julkaissut tehtyjä arvioita ammattikorkeakouluista, joten vertailutietoa muihin ammattikorkeakouluihin ei ole saatavilla. Kokonaisuudessaan valtion leikkaukset ammattikorkeakoulusektoriin ovat tehdyillä päätöksillä 18 %:n suuruusluokkaa.

Asetusehdotuksen muistiossa todetaan, että ehdotetulla rahoitusmallilla ei ole muutosvaikutusta valtion talouteen, eikä kunta-valtio-suhteeseen.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi:

Turun kaupunki lausuu asetusluonnoksesta ja siihen liittyvästä perustelumuistiosta seuraavaa:

Kokonaisuudessaan uusi esitetty rahoitusmalli kannustaa ammattikorkeakouluja tuloksellisuuteen ja kustannustehokkaampaan toimintaan, mitä on pidettävä hyvänä suuntauksena. Rahoitusmallissa koulutusprosessin tehokkuuden ja nopeuden painoarvo on nostettu erittäin korkeaksi. Rahoitusmallin käyttöönoton yhteydessä tuleekin seurata tarkasti, ohjaako rahoitusmalli ammattikorkeakouluja toteuttamaan vain kustannuksiltaan edullista ja läpäisyltään nopeaa tutkintokoulutusta. Suuret ammattikorkeakoulut joutuvat kuitenkin ylläpitämään koko maan ja suurten työssäkäyntialueiden tarpeisiin monipuolista koulutusta, kalliita investointeja vaativien erityisalojen koulutusta sekä näitä tukevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit lähestyvät toisiaan, mitä on pidettävä positiivisena asiana. Tämä myös edistää koko korkeakoululaitoksen yhteistyötä. Ammattikorkeakouluissa painottuu yliopistoja enemmän työelämää ja aluekehitystä palveleva koulutus sekä soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta. Tämän alueulottuvuuden tulisi näkyä selvästi myös yliopistojen rahoitusmallissa.

Työelämälähtöisinä korkeakouluina ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa tulisi näkyä nykyistä voimakkaammin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja yrittäjyys. Esitetty painokerroin (3 %) työllisten määrälle vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen on liian alhainen ottaen huomioon ammattikorkeakoulujen rooli ja perustehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Työllistymisen painottaminen ohjaisi korkeakouluja ottamaan nykyistä paremmin huomioon koulutuksen osaamislähtöisyyden ja työelämän nopeutuvat muutokset. Suhdannetilanne ei vaikuta tähän merkittävästi, sillä tietyllä hetkellä tai ajanjaksolla ammattikorkeakoulut voidaan aina asettaa paremmuusjärjestykseen työllistymisen suhteen ja ohjata rahoitusta työllistäville aloille.

Lisäksi esitämme yksityiskohtana muutosta soveltavan tutkimus- ja kehitystyön rahoitusperusteena olevan kansainvälisen opettaja- tai asiantuntijavaihdon rajaukseen siten, että vaihtojakson vähimmäispituutta lasketaan viidestä päivästä. Tutkimus- ja kehitystyön hankkeiden kannalta mielekkäät yhteistyötapaamiset voidaan toteuttaa viittä päivää lyhyemmässä ajassa. Nykyisellä rajauksella merkittävä osa kansainvälistä toimintaa jää rahoituksen ulkopuolelle.

Oheismateriaali 1Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 21.8.2013

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.