Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus35419.08.20135

15986-2005 (613, 627, 021)

Lausunto Turun hallinto-oikeudelle asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskevassa asiassa "Linnanfältti" (5/2006) (Yt)

Tiivistelmä:

Valtuusto on 17.6.2013 hyväksynyt Linnanfältin asemakaavan. Päätöksestä on valitettu Turun hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeudelle ehdotetaan annettavaksi lausunto, jonka mukaan valituksessa ei ole esitetty perusteita valtuuston päätöksen kumoamiseksi.

Kh § 354

Kaupunginsihteeri Satu Lehto 12.8.2013:

Kaupunginvaltuusto on 17.6.2013 § 32 hyväksynyt IX kaupunginosan kortteleille 5 (osa), 7 (osa), 8 ja 9, katu- ja liikennealueille sekä Sataman kaupunginosan rautatiealueelle (osa) laaditun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Linnanfältti” (5/2006).

Kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry on valittanut valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle ja vaatinut päätöksen kumoamista. Lisäksi yhdistys on ehdottanut hallinto-oikeudelle, että tarvittaessa voidaan järjestää katselmus asemakaavanmuutosalueella.

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon asiasta 20.8.2013 mennessä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 17.12.2012 § 252) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Kaavanmuutoksen sisältö

Linnanfältin alue sijaitsee Turun linnan ja Aurajoen välittömässä läheisyydessä. Asemakaava mahdollistaa teollisesta ja varikkokäytöstä vapautuneen ja vapautuvan alueen kehittämisen puurakentamisen keinoin kaupunkimaiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi palveluineen. Uudisrakentamista asuinkorttelialueille tulee arviolta noin 46 000 k-m2.

Valitus kohdistuu kaava-alueen kahteen kortteliin: Linnankadun, Linnanmalmin, Raitiokujan ja Felminginkadun rajaamaan alueeseen (kortteli 56) ja Fleminginkadun, Linnankadun ja ratatien rajaama alue (kortteli 9). Molemmat valituksenalaiset korttelit on asemakaavassa osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A-1). Molempien kortteleiden Linnankadun varrella sijaitsevat puurakennukset, myös hevosraitiovaunutalli on esitetty suojeltavaksi sr-1, sr-2 tai sr-3 -merkinnällä.

Valitusperusteet

Valituskirjelmän mukaan kaava ei ole lainmukainen. Erityisesti kortteleissa 56 ja 9 ei noudateta vuonna 2008 tehtyä sopimusta tontinluovutuskilpailusta ja asemakaavoituksesta eikä sovittua tiivistä ja matalaa -periaatetta. Myöskään rakennussuojelu ei ole riittävää, sillä Linnankatu 71:n Empiretyylisen puurakennuksen kanssa samassa pihapiirissä olevaa tallirakennusta ja kahta uusrenessanssi-tyylistä rakennusta ei ole suojeltu, vaikka ne kuuluvat maakuntakaavassa suojeltuun kokonaisuuteen. Niiden säilyttämistä ei ole kaavavaihtoehdoissa edes selvitetty, joten selvitykset ovat tältä osin riittämättömät.

Kaavan suojelumerkinnät eivät ole riittävät. Osoitteessa 75 on kaavassa sr-2 ja sr-3 -rakennuksia, jotka on jo korjattu poikkeamisluvalla. Kaavamääräyksestä huolimatta kaksi katujulkisivussakin näkyvää kuistia purettiin eikä vaunuhalliin jäänyt jäljelle ainuttakaan alkuperäistä puuosaa. Osa julkisivun koristeista saattaa olla alkuperäisiä.

Sopimuksen sitovuus ja ohjausvaikutus

Asemakaavojen sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä ja kaavamääräyksistä 57 §:ssä. Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamisen liittyviä maankäyttösopimuksia, joista säädetään lain 91 b §:ssä. Säännöksen mukaan maankäyttösopimuksissa ei voida sitovasti sopia kaavojen sisällöstä.

Sopimus tontinluovutuskilpailusta, asemakaavoituksesta ja yhdyskuntarakennemuutoskustannusten jakamisesta (26.3.2008) on luonteeltaan yksityisoikeudellinen eikä sen sisällöllä ole merkitystä asemakaavan lainmukaisuutta arvioitaessa. Sen mukaisesti on solmittu kaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyn jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäyttösopimus yhdenvertaisesti kaikkien asiaan liittyvien maanomistajien kanssa.

Käsittelyssä olevassa valituksessa on kyse asemakaavan lainmukaisuudesta, jota arvioidaan puhtaasti maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella.

Asemakaavan suojelumääräykset

Vuonna 2004 vahvistetussa maakuntakaavassa Linnankatu 71:ssä sijaitseva empiretyylinen puurakennus ympäristöineen on suojeltava rakennetun ympäristön aluekokonaisuus. Yksityiskohtaisesti rakennussuojelusta kuitenkin päätetään asemakaavoituksen yhteydessä.

Kaavan tärkeimmät tavoitteet – kaupunkimaiset umpikortteliratkaisut, alueen hajanaisen kaupunkirakenteen parantaminen sekä pihakannen alaisen pysäköinnin toteuttaminen eivät mahdollista Linnankatu 71:n piharakennusten säilyttämistä. (ks. kaavaselostus kohta 4.4.5. Asemakaavanmuutosluonnos) . Tämän vuoksi piharakennukset säilyttävää vaihtoehtoa ei ole ollut tarpeen erityisesti selvittää. Myöskään maankäyttö- ja rakennuslaki ei nimenomaisesti edellytä eri vaihtoehtojen selvittämistä kaavaa laadittaessa.

Museopalveluiden ehdotuksesta antaman lausunnon (12.3.2013) mukaan Linnankadun vastaisten tonttien sisäosissa olevilla puisilla asuintaloilla ei ole sellaista harvinaisuus- tai erityisarvoa, joiden nojalla ne tulisi säilyttää. Vastaavia 1900-luvun alussa työväestölle rakennettuja asuinkasarmeja on säilynyt kaupunkialueella runsaasti ja niistä isohkon osan säilyminen on turvattu asemakaavalla.

15.11.2006 lausunnon mukaan Linnakatu 71:ssä sijaitsevalla autotallirakennuksella on kulttuurihistoriallista merkitystä osana ahtaus- ja kuljetusliikkeen toimintaympäristöä. Sillä ei kuitenkaan ole sellaista rakennustaiteellista tai kaupunkikuvallista itseisarvoa, jonka nojalla se tulisi välttämättä säilyttää.

Yksityiskohtainen museopalveluiden (ent. museokeskus) näkökulma rakennussuojelusta on esitelty kaavaselostuksen liitteessä 3 ja kaavaselostuksen kohdassa 3.1.3. Myöskään ELY-keskus ei ole pitänyt rakennussuojelua riittämättömänä (Vuorovaikutusraportin kohta lausunnot). ELY-keskuksen mukaan kaavan myötä alueesta syntyy uutta viihtyisää asuin- ja kaupunkiympäristöä, jossa kulttuuriympäristön piirteitä on onnistuttu hyvin säilyttämään.

Asemakaavanmuutos näin ollen vaalii maankäyttö ja rakennuslain 54.2 §:n mukaisesti rakennettua ympäristöä eikä hävitä siihen liittyviä erityisiä arvoja. Myös maakuntakaava on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 32.1 §:n ja 54.1 §:n mukaisesti ohjeena asemakaavaa laadittaessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57.2 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa suojelumääräyksiä, jos jotakin aluetta tai rakennusta on mm. rakennetun ympäristön tai kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi suojeltava. Museopalveluiden mukaan kaavan suojelumerkinnät, myös Linnankatu 75:tä koskevat, ovat linjassa Turussa käytettyjen määräysten kanssa ja ovat riittäviä. Koska kaikkea suojeltavaa ei voi eritellä, on asemakaavamerkintöjen ja -määräysten oltava kaiken kattavan väljiä, sallien myös ennallistamisen.

Linnankatu 75:ssä olevat rakennukset on peruskorjattu lainvoimaisten poikkeamisluvan ja rakennusluvan perusteella ennen kaavanmuutoksen hyväksymistä eikä kyseisten rakennushankkeiden arviointi liity kaavan lainmukaisuuden arviointiin.

Yhteenveto

Asemakaavanmuutos perustuu riittäviin selvityksiin ja täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt asemakaavan sisältövaatimukset. Myös kaavan suojelumääräykset ovat riittävät ja turvaavat sisältövaatimusten toteutumisen. Näin ollen kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita päätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n valituskirjelmä 16.7.2013

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa asiassa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

lausTurun hallinto-oikeus