Kaupunginsihteeri Satu Lehto 6.6.2013:

Lausuntopyyntö

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen pyytää Turun kaupungin lausuntoa Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Lausunnot on pyydetty lähettämään seudulliselle joukkoliikenteelle 29.5.2013 mennessä. Kaupungin näkemystä pyydetään seuraaviin seikkoihin:

-        liikennöintimenojen ja -tulojen jakamista koskevat tarkennukset

-        joukkoliikennelinjasto ja -aikataululuonnokset

-        kilpailuttamistapa

-        joukkoliikenteen ikärajat ja alennusryhmät sekä alennuksen määrä suhteessa perushintaan

-        kerta- ja arvokorttilippujen vaihto-oikeus

-        kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja vyöhykkeiden rajat

-        arvio nettokustannuksista.

Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen perustuu viranomaisalueen kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen, kuntien ja valtion väliseen MAL-aiesopimukseen sekä Turun ilmasto- ja ympäristöohjelmaan. Koko kaupunkiseudulle pyritään toteuttamaan joukkoliikennejärjestelmä, joka on houkutteleva sekä satunnaisille että vakituisille matkustajille ja jossa matkustajien ei tarvitse välittää kuntarajoista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että joukkoliikennejärjestelmää koskevat päätökset ovat yhteiset koko kaupunkiseudulla.

Asian aikaisemmat vaiheet

Kaupunginhallitus päätti 21.5.2013 § 250 palauttaa kaupungin lausunnon uudelleen valmisteltavaksi. Samalla pyydettiin arviota yhden ja kolmen vyöhyk-keen mallien vaikutuksista Turun ja muiden kuntien talouteen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen. Lisäksi kaupunginhallitus pyysi tarkennuksia Satakunnantien liikenteen ja Littoisten liikenteen järjestämisen osalta.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan esitys

Liikennöintimenojen ja -tulojen jakamista koskevat tarkennukset

Seudullinen joukkoliikenne esittää, että kausikorttitulot menevät lyhentämättöminä asukkaan kotikunnalle. Arvokorttimatkoilla ja kertalippumatkoilla ensimmäinen nousu määrää sen, mille linjalle arvokorttimatkan hinta (arvokortin kertamatkatuotto) kirjaantuu. Hinta menee lyhentämättömänä ko. linjalle.

Nettokustannukset jaetaan kuntien kesken matkamäärien suhteessa, kuten yhteistoimintasopimuksessa on päätetty. Nettokustannukset jaetaan linjalla matkustaneiden, kausikorttia ja muita niihin verrattavia matkatuotteita käyttäneiden henkilöiden kuntalaisuuden mukaan.

Toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tehdyistä kausikorttimatkoista maksetaan korvaus vastaavalla periaatteella kuin nykyään sisäisen liikenteen seutulippukorvaus. Kukin kunta päättää ja vastaa myös taloudellisesti sisäisestä joukkoliikenteestään.

Esitetyt tarkennukset ovat seudullisen viranomaisen perustamisasiakirjassa (yhteistoimintasopimus, marraskuu 2011) sovitun kustannusten ja tulojen jakoperiaatteen mukaiset.

Joukkoliikennelinjasto ja -aikataululuonnokset

Seudulliset linjastokokonaisuudet osin korvaavat ja osin täydentävät Turun sisäistä joukkoliikennettä. Joiltain osin on pystytty poistamaan päällekkäistä tarjontaa (Littoistentie) ja päällekkäisyyksiä tulisi jatkossakin pyrkiä edelleen poistamaan.

Bruttomallilla kilpailutetussa liikenteessä kunnat voivat tarvittaessa muuttaa linjastoa ja aikatauluja sopimuskauden aikana sekä tällä tavalla kehittää joukkoliikennejärjestelmää edelleen, kun matkamääristä ja nettokustannuksista on saatu todellista toteutumatietoa.

Kilpailuttamistapa

Seudullinen joukkoliikenne esittää, että seudullinen joukkoliikenne kilpailutetaan viitenä kohteena bruttomallilla. Kyseessä on sama malli, jolla Turun sisäinen joukkoliikenne on jo pitkään kilpailutettu menestyksekkäästi.

Joukkoliikenteen ikärajat ja alennusryhmät sekä alennuksen määrä suhteessa perushintaan

Seudullinen joukkoliikenne esittää, että Turun nykyiset joukkoliikenteen ikärajat ja alennusryhmät laajennetaan koskemaan koko kaupunkiseutua. Myös maksutta kulkevat matkustajaryhmät ovat nykyisenlaiset. Ainoa muutos Turun kannalta on, että alle 7-vuotiaat kulkisivat jatkossa maksutta vain maksavan henkilön seurassa. Seudullinen joukkoliikenne perustelee muutosta sillä, että tällöin peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaat käyttäisivät bussikorttia koulumatkoilla syntymäpäivän ajankohdasta riippumatta. Tällä selkeytettäisiin lippujärjestelmää myös kuljettajien kannalta.

Kerta- ja arvokorttilippujen vaihto-oikeus

Seudullinen joukkoliikenne esittää, että Turun nykyinen kerta- ja arvokorttien kahden tunnin vaihto-oikeus laajennettaisiin koskemaan koko kaupunkiseutua.

Kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja vyöhykkeiden rajat

Seudullisen joukkoliikenteen mukaan vyöhykejärjestelmällä olisi merkittävä vaikutus kaupunkiseudun joukkoliikenteen ymmärrettävyyteen ja houkuttelevuuteen. Esitetty kahden vyöhykkeen malli on kustannusmielessä oikeudenmukainen. Suurin osa kaupunkiseudun asukkaista ja työpaikoista sijaitsee esitettävällä I-vyöhykkeellä ja hyötyy näin edullisesta lipunhinnasta ja aiempaa laajemmasta lipun kelpoisuusalueesta. II-vyöhyke muodostuu alueista, joille liikennöinnin hinta on korkea pitkän matkan ja vähäisen matkustajapotentiaalin vuoksi.

Arvio nettokustannuksista

Seudullisen joukkoliikenteen mukaan Turun nettokustannukset seudullisen joukkoliikenteen kustannusten osalta vähenisivät noin 100.000 euroa vuodessa. Kyseessä on karkea arvio, sillä liikennöinnin todellinen kustannus tiedetään vasta kilpailutuksen jälkeen. Myös matkamäärää on mahdotonta arvioida tarkasti, koska koko seudullinen joukkoliikennejärjestelmä muuttuu nykyisestä.

Nettoarvio perustuu siihen oletukseen, että arvo- ja kertalippujen käyttö kuntarajat ylittävillä linjoilla kasvaisi 10 % nykyisestä edullisemman ja helpomman seutuliikenteen ansiosta. Kausikorttien ja nykyisten I-vyöhykkeen seutulippujen käyttöön ei Turun osalta ole laskettu lainkaan lisäystä. Muiden kuntien osalta kausikorttimatkoissa on arvioitu olevan 5 % lisäystä verrattuna nykyisiin seutulippuihin. Valtion seutulipputukien ja suurten kaupunkien rahan on arvioitu pysyvän nykyisenlaisina.  Eri ikäryhmien käyttöosuuksien on arvioitu olevan samat kuin nyt Turussa. 

Vyöhykemallien vaikutus talouteen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen

Kustannustenjakomallin ja sisäisten liikenteiden erottamisen seurauksena mikään kunta ei maksa valitussa tariffijärjestelmässä toisen kunnan liikenteen kustannuksia. Kukin kunta päättää ja myös maksaa itse oman joukkoliikenteensä. Kaikilla viranomaisalueeseen kuuluvilla kunnilla on omaa sisäistä liikennettä, josta ne vastaavat itse myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Naantali vastaa yksin Naantalin saarten liikenteestä ja Rusko Vahdon liikenteestä.

Yhteisesti järjestettäviä linjoja ovat kuntakeskusten tai muuten alueellisesti merkittävien keskusten linjat, jotka ylittävät vähintään yhden kuntarajan. Näitä linjoja tulee olemaan noin 10 kappaletta.

Kuntarajat ylittävissä linjoissa noudatettavan periaatteen mukaisesti ne kunnat, joiden kuntalaisia tietty linja hyödyttää eniten, maksavat myös prosentuaalisesti suuremman osuuden nettokustannuksista. Tämä nähdään kyseisen kunnan asukkaiden käyttämien kausilippumatkojen määrästä. Esimerkiksi Turku osallistuu kuntarajat ylittävien linjojen nettokustannuksiin sen mukaisesti, kuinka paljon Turun kaupungin omat asukkaat käyttävät kuntarajat ylittäviä linjoja.

Arviot vyöhykkeiden vaikutuksista on tehty perustuen samoihin olettamuksiin kuin aiemmat laskelmat. Matkustajamääräarviot perustuvat Turussa nykyisiin matkamäärätietoihin. Seudun liikenteessä nykyisetkin matkamäärät ovat vain otoksiin perustuvia arvioita ja osittain seutulipputietoja. Kun koko seudulle tulee ensimmäisen kerran yhteinen lippujärjestelmä kesällä 2014, muutos nykyiseen järjestelmään on joka tapauksessa niin suuri, että matkamäärien kehittymistä on hyvin vaikea arvioida muutoin kuin hyvin maltillisesti.

Kaikissa tariffivyöhykemalleissa edullisimman vyöhykkeen kertalipun hintana on käytetty kolmea euroa.  Turun kaupungilla on joukkoliikenteen nettokustannusten hallitsemiseksi välttämätöntä korottaa kertalipun hintaa kolmeen euroon seudun liikenteen järjestämisestä riippumatta. Joukkoliikenteen kertalipun hintaa on tarkistettu vastaavasti edellisen kerran vuonna 2007, minkä jälkeen liikenteen järjestämisen indeksisidonnaiset kustannukset ovat nousseet vuosittain kasvattaen kaupungin rahoitusosuutta. Kertalipun hinnankorotus toisi Turun sisäiseen liikenteeseen vuosittain noin miljoonan euron lisätulon sekä arvo- ja kausikorttikorotukset noin 500.000 euron lisätulon. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan päätetä lippujen hinnoista.

Tasataksa 

Tasataksamallissa lipputuloja tulisi Turussa todennäköisesti noin 40.000 euroa vähemmän kuin kahden vyöhykkeen mallissa. Kahden vyöhykkeen mallissa toiseen vyöhykkeeseen kuuluisivat vain seudun reuna-alueet. Tasataksaan siirtyminen koko kaupunkiseudulla aiheuttaisi vastaavan tyyppistä tulon alenemista myös muissa kunnissa arviolta 5.000 – 30.000 euroa kuntaa kohti. Raisiossa tasataksavaihtoehto ei muuta aiempaa kustannusarviota, sillä Raisio kuuluu myös kahden vyöhykkeen mallissa kokonaisuudessaan yhteen vyöhykkeeseen.

Tasataksan hyvä puoli on sen helppo markkinoitavuus satunnaisillekin asiakkaille. Jos esimerkiksi jokainen kaupunkiseudun asukas tekisi yhden edestakaisen bussimatkan kuukaudessa enemmän kuin nyt, matkamäärä kasvaisi 6,7 miljoonaa matkaa vuodessa. Matkamäärä kaupunkiseudulla todennäköisesti kasvaisikin merkittävästi, mikäli järjestelmä olisi asiakkaalle yksinkertainen ja edullinen. Mitä enemmän kaupunkiseudun muissakin kunnissa käytettäisiin joukkoliikennettä, sitä edullisemmaksi seudulliset linjat tulisivat myös Turulle. Todennäköisesti myös Turun sisäisten matkojen käyttö lisääntyisi ja Turun saamat nousukorvaukset lisääntyvät.

Tasataksan heikkous vastaavasti on se, että järjestelmä ei kannustaisi kaupunkirakenteen tiivistämiseen matkan hinnan ollessa sama matkan pituudesta riippumatta. Tätä voidaan kuitenkin tasata joukkoliikennetarjonnalla – tiiviisti rakennetulla joukkoliikennevyöhykkeellä tarjonta on hyvä (esim. Naantali-Raisio-Turku-akseli 10 minuutin vuoroväli) ja kaukana sijaitsevalla harvaan asutulla vyöhykkeellä tarjotaan perustasoista joukkoliikennettä (esim. 1-2 tunnin vuorovälillä).

Joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmävalinnasta on tehty hakemus markkinaoikeuteen.  Uuden vyöhykkeet mahdollistavan maksujärjestelmän siten on lähes mahdotonta valmistua kesään 2014 mennessä. Nykyisen teknisen maksujärjestelmän kanssa on mahdollista jatkaa jonkin aikaa vielä kesän 2014 jälkeen. Se edellyttää kuitenkin tasataksaa, koska vanha tekninen järjestelmä ei tue vyöhykeperusteista tariffihinnoittelua.

Turun kaupunkiseudun tuleva tekninen maksujärjestelmä mahdollistaa vyöhykkeiden toteuttamisen myös myöhemmin. Esimerkiksi Helsingin alue on jakautumassa vyöhykkeisiin vuonna 2016 samalla, kun alueella otetaan käyttöön kahden vyöhykkeen kehämalli. Tampereen kaupunkiseutu on siirtymässä kahden vyöhykkeen kehämalliin vuonna 2016.

Vyöhykkeiden toteutus olisikin perusteltua toteuttaa vasta myöhemmin, kun on varmistuttu teknisen maksujärjestelmän toimivuudesta, nähdään miten asiakkaat ottavat uuden järjestelmän vastaan ja paljonko matkoja todellisuudessa tehdään kaupunkiseudulla. Vaihtoehtoisesti voidaan vyöhykkeitä perustaa myös mahdollisesti viranomaisalueen laajentuessa tai kuntarakenteen muuttuessa.

Kolmen vyöhykkeen malli

Kolmen vyöhykkeen malli on laadittu siten, että I-vyöhyke muodostuu idässä ja lännessä Turun kuntarajan mukaan. Pohjoisessa vyöhykeraja kulkee lentokentän kohdalla ja etelässä Hirvensalon ja Satavan välillä. II-vyöhyke muodostuu ympäristökuntien keskustoista sekä Turun osalta Jäkärlästä ja Yli-Maariasta. Koko Kaarina sijoitettaisiin vyöhykkeelle II, koska Kaarina on jo antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että lipun hinnat ovat samat koko Kaarinan kaupungin alueella. III-vyöhyke muodostuisi viranomaisalueen reuna-alueista kuitenkin siten, että Satava ja Kakskerta sijoittuvat vyöhykkeelle II.

Vyöhykkeen I sisäiset matkat muodostavat noin 95 % Turun sisäisistä matkoista. II-vyöhykkeen matkoista saataneen Turun sisäisessä liikenteessä noin 120.000 euron lisätulo ja III-vyöhykkeen matkoista vastaavasti noin 40.000 euron lisätulo.  Muiden kuntien osalta lipputulomäärä pysynee suurin piirtein samana kuin kahden vyöhykkeen mallissa on arvioitu, sillä korkeampi hinta tuo lisätuloja, mutta matkamäärän kasvu ei toteutune odotetusti.  Mikäli seudun matkamäärä ei kasva odotetusti, Turun osuus kuntarajat ylittävistä matkoista on ennakoitua suurempi ja siten myös Turun maksuosuus on laskennallisesti noin 100.000 euroa suurempi kuin aiemmin on arvioitu.

Vyöhykkeisiin perustuvien mallien vahvuutena on luonnollisesti oikeudenmukaisuus asiakashinnoittelussa. Pidemmästä matkasta maksetaan suurempi hinta.

Alkuperäisellä kahden vyöhykkeen ehdotuksella on tavoiteltu samoja asioita kuin kolmen vyöhykkeen mallissa. Siinä sisimpään vyöhykkeeseen kuuluisivat suurin osa Turusta ja ympäristökuntien keskustat. Vyöhykerajojen paikkoja on mahdollista muuttaa myöhemmin kuntien toivomusten pohjalta.

Kolmen vyöhykkeen mallin heikkoutena on sen monimutkaisuus, mikä yhdessä ja hintojen nousun kanssa vähentänevät Turun sisäisen joukkoliikenteen matkamäärää. Lisääntyvä houkutus väärinkäytöksiin vaatii todennäköisesti myös lisäresursseja tarkastustoimintaan. Yhden tarkastajan kustannus on noin 50.000 euroa vuodessa.

Kolmen vyöhykkeen malli saattaa aiheuttaa myös muutostarpeita kuntien väliseen tulonjakomalliin. Tasataksamallissa ja kahden vyöhykkeen mallissa, jossa kaikki tärkeimmät seutulinjat kulkevat yhden vyöhykkeen sisällä, voidaan netto-osuuksien maksu jakaa tasapuolisesti. Kolmen vyöhykkeen malli saattaa lisäksi aiheuttaa muutoksia sisäisten matkojen korvauskäytäntöihin.

Kolmen vyöhykkeen malli ei ole ollut kunnille lähetetyssä lausuntomateriaalissa eivätkä muut kunnat siten ole voineet antaa siihen kantaansa.

Muiden sopimuskuntien lausunnot

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on jo saanut pyydetyt lausunnot vuoden 2014 joukkoliikenteen järjestämisestä Kaarinalta, Raisiolta, Naantalilta ja Liedolta. Myös Ruskon kunnanhallituksen esitys Ruskon kunnanvaltuustolle on käytettävissä.

Kuntien lausunnot ovat myönteisiä esitetyille ehdotuksille hankintatavasta, linjastokokonaisuuksista, ikärajoista, alennusryhmistä, kahden tunnin vaihto-oikeudesta sekä kustannusten ja tulojen jakoperiaatteiden tarkennuksista ja nettokustannusarvioista.

Tariffijärjestelmän osalta Kaarina edellyttää, että sen alueella noudatetaan yhtenäistä hinnoittelua, mutta ei ota kantaa koko kaupunkiseudun tariffivyöhykeratkaisuun. Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko kannattavat kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmää. Lisäksi Naantali ja Lieto hyväksyvät vaihtoehtoisesti tasataksamallin. Naantali toteaa lausunnossaan, että se ei kannata kolmen tai useamman vyöhykkeen mallia. Kolmen vyöhykkeen malli ei ole ollut lausuntoaineistossa, eivätkä muut kunnat ole siten ottaneet kantaa siihen.

Muut selvitykset 

Kaupunginhallitus pyysi kokouksessaan tarkennusta Satakunnantien liikenteen ja Littoisten liikenteen järjestämiseen.

Linjat 11/110 palvelevat Turussa Länsikeskuksen ja Satakunnantien aluetta. Kyseessä on kuntarajat ylittävä runkolinja ja yksi eniten kuormitetuista linjoista koko kaupunkiseudulla. Linjalle 11/110 on Satakunnantien osalta ehdotettu 10 minuutin vuoroväliä, jota arkena ja lauantaina täydentäisi Turun sisäinen liikenne. Kapasiteetti on riittävä nykyisellä käyttäjämäärällä. Liikennöintisopimukset mahdollistavat kuitenkin lisäliikenteen hankinnan, jos käyttäjämäärä merkittävästi lisääntyy.

Littoisten liikenne on esitetty hoidettavan jatkamalla linja 6 Kaarinaan ja Lietoon. Ratkaisu ei vaadi erillistä kilpailuttamista, koska kyseessä on Turun sisäisen linjan jo olemassa olevan sopimuksen liikennöintimäärän lisääminen. Linjan jatkamisesta ei myöskään kohdistu lisäkustannuksia Turulle. Linjan 6 jatko mahdollistaa Turun sisäisessä liikenteessä poikittaisyhteyden Lausteen ja Varissuon Itäkeskuksen välille.

Myös linjaa 2 olisi mahdollista jatkaa Kohmosta edelleen Littoisiin, mikäli Kohmosta olisi tieyhteys Kaarinan puolelle. Tällä hetkellä Kaarinan puolella ei ole lainvoimaista asemakaavaa tieyhteyden avaamiseksi, Kaavallinen valmistelu on käynnistetty, mutta tieyhteyden toteuttaminen ei silti ole todennäköistä vielä kuluvalla taloussuunnitelmakaudella.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 7.6.2013:

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Kaupunginhallitus toteaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle lausuntonaan seuraavaa:

Esitetty joukkoliikennejärjestelmä on kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen, MAL-aiesopimuksen ja Turun ilmasto- ja ympäristöohjelman linjausten mukainen.

Turun kaupungilla ei ole huomautettavaa esitettyyn liikennöintimenojen ja -tulojen jakamista koskeviin tarkennuksiin. Kustannusten ja tulojen jakotapaa tulee kuitenkin olla mahdollista tarvittaessa arvioida uudelleen, kun seudullisen joukkoliikenteen toteutumisesta on saatu riittävästi kokemusta.

Turun kaupungilla ei ole huomautettavaa esitettyihin joukkoliikennelinjastoihin, aikataululuonnoksiin, esitettyihin joukkoliikenteen ikärajoihin ja alennusryhmiin. Alennusten määrä suhteessa perushintaan on nykyisessä Turun järjestelmässä toimiva. Alennusryhmän 1 (nuoret, opiskelijat, seniorit, vammaiset) alennusmäärä voi olla 20 - 30 % perushinnasta ja alennusryhmän 2 (lapset) noin 50 % perushinnasta. Turun kaupungilla ei ole myöskään huomautettavaa esitettyyn kerta- ja arvokorttilippujen kahden tunnin vaihto-oikeuteen.

Turun kaupungilla ei ole huomautettavaa esitettyyn kilpailuttamistapaan. Kilpailutus tulee saada käynnistettyä viivytyksettä, jotta kilpailun voittajalla / voittajilla on riittävä aika kaluston hankintaan, henkilöstön rekrytointiin ja muuhun valmistautumiseen.

Turun kaupungilla ei ole huomautettavaa esitettyyn arvioon nettokustannuksista. Kaupungille aiheutuvien seutuliikennekustannusten on kohtuullista odottaa laskevan nykyisestä, koska päinvastoin kuin muissa kunnissa, Turussa on jo valmiiksi käytössä nyt esitettävä ikäraja- ja alennusryhmittely sekä edulliset liput. Muutosta ei siten tapahdu muulta osin kuin lippujen kelpoisuudessa koko kaupunkiseudulla. Lisäksi Turku maksaa seudun liikennöitsijöille nykyään seutulipputukien lisäksi kuntalippusopimuksen mukaista maksua noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Turun kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu tällä hetkellä tasataksaan ja siirtyminen vyöhykemalliin muuttaisi Satavan, Kakskerran, Paattisten ja Tortinmäen asukkaiden joukkoliikenteen käytön nykyistä kalliimmaksi, millä saattaisi olla jonkin verran vaikutusta matkamäärien kehitykseen.

Turun kaupunki katsoo, että teknisen maksujärjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ja joukkoliikenteen matkamäärän varmistamiseksi tulisi koko sopimusalueen perustua järjestelmän perustamisvaiheessa yhteen tariffivyöhykkeeseen. Turun kaupungin osalta yhden tariffivyöhykkeen käyttäminen toisi taloudellisesti noin 60.000 euron arvioidun säästön nykyiseen verrattuna. Joukkoliikenneviranomaisen arvion mukaan kolmen tariffivyöhykkeen malli toisi kaupungille saman nettosäästön.

Käyttöönottovaiheen jälkeen seudullisen viranomaisen tulee valmistella tariffirakenteen muutos kolmen vyöhykkeen mallin pohjalta. Vyöhykemalli tukee pitkällä aikavälillä paremmin ydinkaupunkirakenteen kehittymistä ja rakennemallin tavoitteita. Lisäksi hinnoittelu muodostuu oikeudenmukaisemmaksi matkan pituuden ollessa kytkettynä matkan asiakashintaan.

Kolmen vyöhykkeen malli tulee toteuttaa viimeistään, kun on varmistuttu teknisen maksujärjestelmän toimivuudesta, nähdään miten asiakkaat ottavat uuden järjestelmän vastaan ja paljonko matkoja kaupunkiseudulla todellisuudessa tehdään. Tavoitteena tulee olla, että tariffijärjestelmä muutetaan samanaikaisesti Helsingin ja Tampereen kanssa vuonna 2016 seudullisen viranomaisen sopimuksen edellyttämällä tavalla perustuen viranomaisen sopimuskuntien käymiin neuvotteluihin.

Tariffivyöhykekysymystä tulee kuitenkin tarkastella edelleen tilanteessa, mikäli viranomaisalueen sopimuskuntien määrä kasvaa nykyisestä, toimintavyöhyke laajenee etäisyydeltään kauempana sijaitseviin maaseutukeskuksiin tai kuntarakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Turun kannalta on kaikissa vaihtoehdoissa toivottavaa, että seudullinen liikenne ja Turun sisäinen liikenne olisivat mahdollisimman houkuttelevia myös muiden kuntien asukkaille. Käyttäjämäärän kasvu tukee kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelman strategisia tavoitteita, vähentää ruuhkautumista Turun sisääntuloväylillä sekä alentaa katuinvestointien tarvetta ja ylläpidon kustannuksia.

Turun kaupungin tavoitteiden mukaista on, että lippujen hinnat ovat muissakin kunnissa edulliset ja lippujärjestelmä houkutteleva. Turun nettokustannusten osuus seudullisista linjoista alenee ja kaupungin saamat tulot lisääntyvät, mikäli seudun asukkaiden joukkoliikenteen käyttö merkittävästi lisääntyy. He käyttävät tuolloin entistä enemmän myös Turun sisäistä liikennettä, jolloin Turun saama nousukorvaus sisäisen liikenteen käytöstä kasvaa.

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö

Oheismateriaali 2-12Lausuntopyynnön liitteet

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Rinteen ehdotus, että lausunnon antaminen saatetaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi, raukesi kannatuksen puuttuessa.

Rinteen ehdotus, että seudulliselle joukkoliikenneviranomaiselle annettavaa lausuntoa muutetaan neljän kappaleen osalta seuraavalla tavalla, raukesi kannatuksen puuttuessa:

"Turun kaupunki katsoo, että teknisen maksujärjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ja joukkoliikenteen matkamäärän varmistamiseksi tulisi koko sopimusalueen perustua järjestelmän perustamisvaiheessa yhteen tariffivyöhykkeeseen. Turun kaupungin osalta yhden tariffivyöhykkeen käyttäminen toisi taloudellisesti noin 60.000 euron arvioidun säästön nykyiseen verrattuna.

Käyttöönottovaiheen jälkeen seudullisen viranomaisen tulee valmistella tariffirakenteen muutos mahdollisimman käytännölliseen vyöhykemalliin. Vyöhykemalli tukee pitkällä aikavälillä paremmin ydinkaupunkirakenteen kehittymistä ja rakennemallin tavoitteita. Lisäksi hinnoittelu muodostuu oikeudenmukaisemmaksi matkan pituuden ollessa kytkettynä matkan asiakashintaan.

Vyöhykeperusteinen tariffijärjestelmä tulee toteuttaa, kun on varmistuttu teknisen maksujärjestelmän toimivuudesta, nähdään miten asiakkaat ottavat uuden järjestelmän vastaan ja paljonko matkoja kaupunkiseudulla todellisuudessa tehdään. Näiden tietojen valossa on syytä tarkastella sitä minkälaiset tariffialueet seudulle on tarkoituksenmukaisinta muodostaa ja lähettää siinä vaiheessa tariffivyöhyke-esitys kunnille arvioitavaksi. Tavoitteena tulee olla, että tariffijärjestelmä muutetaan samanaikaisesti Helsingin ja Tampereen kanssa vuonna 2016 seudullisen viranomaisen sopimuksen edellyttämällä tavalla perustuen viranomaisen sopimuskuntien käymiin neuvotteluihin.

Tariffivyöhykekysymystä tulee kuitenkin tarkastella edelleen tilanteessa, mikäli viranomaisalueen sopimuskuntien määrä kasvaa nykyisestä, toimintavyöhyke laajenee etäisyydeltään kauempana sijaitseviin maaseutukeskuksiin tai kuntarakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.”