Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 23.4.2013:

Aiemmat päätökset ja sopimukset

Kaupunginvaltuusto teki 14.12.2009 § 278 pikaraitiotien toteuttamista koskevan periaatepäätöksen, jonka mukaan raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtion rahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu ja että pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa.

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa 2012-2015 todetaan, että ”Turun kaupunki ja valtio laativat tällä sopimuskaudella pikaraitiotien yleissuunnitelman, jonka perusteella voidaan tehdä päätös vaiheittaisesta toteuttamisesta. Valtio avustaa pikaraitiotien suunnittelua ja toteutusta 30 %:n rahoitusosuudella. Pikaraitiotien edellytyksenä on rakennemallin mukaisen maankäytön kehittäminen pikaraitiotiehen tukeutuen.”

Seudullisen rakennemallin hyväksymisen jälkeen kaupunginhallitus päätti 5.12.2011 § 585, että pikaraitiotien yleissuunnittelu käynnistetään Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa kuvatulla tavalla vuonna 2012 ja apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen oikeutetaan määräämään pikaraitiotien valmistelulle vastuutaho. Apulaiskaupunginjohtaja päätti 23.2.2012 § 3 määrätä pikaraitiotien valmistelun vastuutahoksi ympäristö- ja kaavoitusviraston ja että kiinteistöliikelaitos kytketään mukaan työhön. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti 12.6.2012 § 284, että Turun kaupunki suorittaa yleissuunnitelman hankinnan yhteistyössä Tampereen kanssa. Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö teki kaupunkien yhteisen valmistelun pohjalta hankintapäätöksen 5.12.2012 § 186 Tampereen ja Turun raitioteiden ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelmasta. Yleissuunnitelman laatii Ramboll Finland Oy ja WSP Finland Oy yritysryhmä.

Turun kaupunginhallitus päätti 5.11.2012 § 510, että

1. Yleissuunnittelun lähtökohtana on integroituna kaupunkikehityshankkeena toteutettava raitiotieratkaisu. Raitiotien suunnittelu yhdistetään voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Suunniteltavan raitiotieratkaisun tulee laajasti edistää kestävää kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä.
2. Raitiotien yleissuunnitelma laaditaan viidelle haaralle Kauppatorilta Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Ensimmäisessä vaiheessa näille viidelle reittilinjaukselle vertaillaan karkeasti raidelinjausvaihtoehtoja, minkä jälkeen valitut raidelinjaukset suunnitellaan ja arvioidaan tarkemmin. Lopullinen valinta tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi.
3. Yleissuunnittelun yhteydessä selvitetään raitiotien kustannukset ja mahdolliset rahoitusmallit tarkemmin. Tätä varten valmistellaan erillinen osahanke, jonka tulokset on esiteltävä kaupunginhallitukselle vuoden 2013 aikana.
4. Kysymyksessä on kaupungin johdon alainen strateginen hanke, jonka ohjauksesta ja seurannasta vastaa kaupunginhallitus.

Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma

Yleissuunnittelun kohteena olevat raitiotien reittihaarat perustuvat Turun kaupunkiseudun rakennemalliin 2035, jossa on esitetty kestävää kaupunkirakennetta tavoitellen maankäytön ja liikennejärjestelmän yhdistetty kehittäminen vuoteen 2035 asti. Rakennemallin perusteella ensimmäisessä vaiheessa Turussa raitiotie toteutettaisiin Kauppatorilta Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen ja Varissuolle. Näiden lisäksi yleissuunnitelmaan sisältyy Skanssin reittihaaran suunnittelu liittyen valmistelussa oleviin tehostuviin maankäyttösuunnitelmiin. Raitiotien mahdollisia myöhempiä vaiheita Raisioon, Kaarinaan, Lemunniemeen ja lentokentälle ei nyt tilattavan yleissuunnittelutyön osana vielä suunnitella.

Yleissuunnittelutyön ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2013 asetetaan Turun raitiotien yleissuunnitelmalle tavoitteet. Tämän jälkeen määritellään alustavat linjausvaihtoehdot sekä laaditaan linjausvaihtoehdoista vertailevat vaikutusarviot. Niiden perusteella voidaan tehdä syksyllä 2013 valinta parhaista ratalinjauksista. Työn toisessa vaiheessa suunnitellaan valitut ratalinjat, niiden vaikutusalueen maankäyttö, raitiotien rakentamisen vaiheistus sekä laaditaan tarkemmat vaikutusarvioinnit ja kustannusarviot. Vertailuvaihtoehtona on runkobussivaihtoehto. Yleissuunnitelman perusteella kesällä 2014 tehdään kaupunginvaltuuston päätös raitiotien toteuttamisesta.

Turun raitiotien yleissuunnittelu alkoi tammikuussa 2013 ja on edennyt suunnitellun mukaisesti tavoitteiden asettamisvaiheeseen. Maaliskuussa 2013 järjestettiin internet-kysely sekä työpaja raitiotien tavoitteita koskien.

Turun raitiotien yleissuunnitelman tavoitteiden muodostamista varten järjestettiin kaikille avoin internet-kysely 5.3.-18.3.2013. Kyselyyn vastasi yhteensä 2523 henkilöä. Valtaosa vastaajista (70-80% kysymyksestä riippuen) suhtautui myönteisesti raitiotiehen ja noin 10-30% vastusti hanketta. Kyselyn perusteella raitiotiellä on hyvä imago ja sen nähdään sopivan Turkuun. Tärkeitä asioita kyselyn perusteella ovat mm. täsmällisyys, luotettavuus, tiheä vuoroväli, nopeuden ja pysäkkivälin optimointi, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ensisijaisuus keskustassa, tiivis maankäyttö tukee joukkoliikennettä, laajennuskelpoisuus, Turun kasvun perustuminen joukkoliikenteeseen sekä raitiotien suunnittelu olemassa oleville alueille.

Raitiotien tavoitetyöpajaan 14.3.2013 kutsuttiin kansalaisyhdistyksiä, yrittäjiä ja elinkeinoelämän edustajia, luottamushenkilöitä sekä virkamiehiä. Työpajassa kerättiin intressiryhmien näkemyksiä raitiotien suunnittelulle asetettavista tavoitteista. Painotuksessa teemat saivat tasaisesti kannatusta: kannattava investointi sai 9 ääntä, kestävä kaupunkirakenne 9 ääntä, viihtyisä ja vetovoimainen kaupunki 8 ääntä sekä sujuva liikennejärjestelmä (7 ääntä).

Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelman tavoitteet

Turun raitiotien yleissuunnittelu on edennyt tavoitteiden asettamisvaiheeseen. Tavoitteiden avulla yleissuunnitelman aikana tehdään kokonaisuuden kannalta optimaalisia suunnitteluratkaisuja, yleissuunnittelun aikana päätetään raitiotien linjauksista sekä yleissuunnitelman lopuksi päätetään raitiotien rakentamisesta.

Turun raitiotien yleissuunnitelman tavoitteita muodostettaessa on otettu huomioon aiemmin asetetut valtakunnalliset ja paikalliset tavoitteet,  Turun kaupungin päätökset, Turun raitiotien yleissuunnitelman internet-kysely sekä Turun raitiotien yleissuunnitelman työpaja. Turun raitiotien yleissuunnitelman ohjaus- ja projektiryhmä ovat valmistelleet raitiotien yleissuunnitelman tavoitteet.

Turun raitiotien yleissuunnitelmalle on määritelty viisi tavoitetta, joista jokaiselle on määritelty kokonaisvaltaisen kaupunkikehittämisen kannalta arvovalinta, ensisijainen arvioitava kriteeri, muita arvioitavia kriteereitä ja toiminta-ajatus.

Raitiotien yleissuunnittelun projekti- ja ohjausryhmien käsittelyn perusteella Turun raitiotien yleissuunnitelmalle esitetään seuraavia tavoitteita, arvovalintoja ja ensisijaisia kriteerejä:

Tavoite 1: Kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat

Arvovalinta: Turun keskusta on kaupungille ja seudulle elintärkeä. Sen vetovoima tulee turvata. Kaupungin kasvu mahdollistetaan parantamalla keskustan saavutettavuutta joukkoliikenteellä.

Kriteeri 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

Tavoite 2: Kestävä kaupunkirakenne

Arvovalinta: Maankäytön kehittäminen ja rakentaminen keskitetään keskustaan sekä intensiivisen joukkoliikenteen varteen, jossa rakentaminen on kaupunkimaista, tiivistä ja tehokasta.

Kriteeri 2: Yli 85 % Turun uudesta ja kehittyvästä maankäytöstä (asuminen ja keskustahakuiset työpaikat) vuoteen 2035 mennessä sijoitetaan jalankulun, jalankulun reunavyöhykkeen ja intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeille.

Tavoite 3: Sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne

Arvovalinta: Suositaan kestäviä liikkumistapoja Turun keskustassa ja keskustaan.

Kriteeri 3: Turun kaupungin joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat 55 % nykytilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Keskimäärin Turun joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat 2 % vuodessa.

Tavoite 4: Kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät

Arvovalinta: Kehittämispanokset sijoitetaan ensisijaisesti Turun keskustaan ja keskuksiin.

Kriteeri 4: Kaupunkitilan laadun paraneminen keskustassa ja intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä.

Tavoite 5: Taloudellisesti kestävä investointi

Arvovalinta: Kaupunkilaiset haluavat kehittää kaupunkia joukkoliikenneratkaisuun perustuen ja ovat valmiita maksamaan siitä lisämaksuina tai muiden hankkeiden karsimisena.

Kriteeri 5: Turun kaupungin kassavirta ja taloudellinen kilpailukyky kestävät käyttö- ja pääomakustannukset.

Kriteeri 6: Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

Liite 1Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma, tavoitteet 5.4.2013

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelman tavoitteet 5.4.2013 päivätyn liitteen 1. mukaisesti

PäätösEhdotus hyväksyttiin.