Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus22029.04.20136

4977-2013 (011)

Asukkaiden hyvinvointiohjelman raportointi vuodelta 2012 (Kv)

Tiivistelmä:

Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteet jakautuvat ikäkaarimallin mukaisesti Lasten ja nuorten ohjelmaan, Työikäisten ohjelmaan ja Senioriohjelmaan. Asukkaiden hyvinvointiohjelman raportointi vuodelta 2012 tuodaan kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Kh § 220

Johtaja Maija Kyttä ja kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa:

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Asukkaiden hyvinvointiohjelman 28.9.2009 § 206 osana Turku-sopimusta. Ohjelma jakautuu ikäkaaren mukaisesti kolmeen osaan, jotka ovat Lasten ja nuorten ohjelma, Työikäisten ohjelma sekä Senioriohjelma.

 

Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

 

Lasten ja nuorten ohjelma:

-Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja riittävillä peruspalveluilla

-Lasten ja nuorten palvelut mahdollistavat tasaveroiset kasvuedellytykset

 

Työikäisten ohjelma:

-Työikäisen väestön hyvinvointia edistetään ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen

-Luodaan rakenteet hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi

 

Senioriohjelma:

-Turkulaiset ikäihmiset ovat aktiivisia ja omatoimisia kansalaisia, jotka yhä useammin asuvat kotona turvallisesti ja esteettömästi

-Palvelurakennemuutos turvaa turkulaisten ikäihmisten tarpeenmukaiset ja laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden asukkaiden ikääntyessä

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.5.2010 § 85 Asukkaiden hyvinvointiohjelman kaupunginvaltuustotasoiset seurantamittarit, joita on täydennetty kaupunginvaltuuston päätöksellä 19.12.2011 229 §. Vuoden 2012 seuranta ja arviointitiedot on kerätty hallintokunnilta helmi-maaliskuussa 2013. Samalla on huomioitu tilastointiin liittyvät viiveet ja edellisten vuosien raportointia on täydennetty nyt saatavilla olevilla seurantatiedoilla. Ohjelmakokonaisuuden seurantaan ja tulosten arviointiin tuo kuitenkin epävarmuutta se, että ATH-kyselyä ei toteutettu vuonna 2012.

 

Ohjelmaraportoinnissa on kiinnitetty huomiota ohjelman täytäntöönpanoon, toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin, seurantamittareiden poikkeamiin tavoitetasosta sekä kokonaisarvioon ohjelman etenemisestä.

 

Ohjelman tavoitteiden toimeenpanossa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelutoimen sektorin hallintokunnissa hyvinvointiohjelmaa on jalkautettu sopimusohjauksen avulla ja ohjelma on huomioitu hallintokuntien palvelusopimuksissa eri tasoilla. kaupunkitasolla hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä ja sen ikäkausittaiset alatyöryhmät ovat tukeneet ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toteutumiseen on vaikuttanut yleinen heikko taloustilanne sekä palvelutarpeen ja kysynnän kasvaminen. Lainsäädännöllisistä muutoksista merkittävin on ollut uusi terveydenhuoltolaki, joka oli täysimääräisesti voimassa vuonna 2012. Lisäksi vuoden 2012 aikana valmisteltiin vapaa-aikatoimialan yhdistymistä.

 

Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteita on edistetty niin hallintokunnissa kuin monitoimijaisessa yhteistyössä. Perustyötä on tuettu kehittämistoimin ja –hankkein. Peruspalveluiden kehittämistoimina on käynnistetty mm. ulkoistetun terveysaseman kokeilu perusterveydenhuollossa sekä päihde ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen. Monitoimijaisessa yhteistyössä on saavutettu ohjelman linjausten mukaisia tuloksia esimerkiksi senioreiden palvelupolkujen kehittämisessä ja aktiivisen toiminnan lisäämisessä, virikkeelliseen vapaa-aikaan tähtäävässä Eviva-hankkeessa sekä nuorten yhteiskuntatakuuseen valmistautumisessa. Ennaltaehkäisevän työn toteuttamismahdollisuuksia tulisi jatkossa vielä vahvistaa.

 

Ohjelman seurantatiedoissa on havaittavissa merkittävissä määrin positiivisia kehitystrendejä ja osa asetetuista tavoitteista on jo saavutettu. Lasten ja nuorten ohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuivat mm. lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastuksissa ja päivähoitopaikan saannissa. Myös työikäisten osalta seurattavat palvelut tuotettiin tavoitteen mukaisesti hoito- ja palvelutakuun määräämissä rajoissa. Senioreiden osalta esimerkki positiivisesta kehityksestä oli yli 75-vuotiaiden kotona asuvien määrän nousu yli tavoitteen.

 

Seurantatietojen pohjalta on edelleen havaittavissa myös kehittämistarpeita. Alla olevassa taulukossa ovat analyysit poikkeamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin:

 

Ohjelman tavoite

 

Toteutuma 2012

Analyysi mahdollisesta poikkeamasta tavoitteen toteutumisessa

Kulttuuritoimi, nuorisotoimi ja liikuntatoimi:

Ei raportoitavia poikkeamia

 

 

 

 

Sosiaali- ja terveystoimi:

 

 

Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta

10,3 %

Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden väestöosuus on hieman kasvanut mm. ikäluokkien pienentyessä. Lastensuojelun kokonaistilanne riippuu hyvin pitkälle yhteiskunnallisesta kehityksestä, mihin voidaan vaikuttaa ehkäisevän työn roolia painottamalla koko kaupungin toiminnassa..

Lastensuojelun piirissä olevien alle 18-vuotiaiden

-lukumäärä, lkm

-suhteellinen osuus ikäryhmästä, %

-lastensuojelun piirissä olevista on avohuollossa, lkm

-avohuollossa olevien suhteellinen osuus LS:n piirissä olevista, %

 

 

2 888

 

10,3 %

 

2 510

 

 

86,9%

Vaikka LS:n piirissä olevien lkm on kasvanut, niin merkittävää on, että toimintaa on saatu käännetyksi siten, että entistä suurempi osuus on avohuollon piirissä. Avohuollon suhteellinen osuus LS:n piirissä olevista on kasvanut 79,8 %:sta 86,9%:iin. Avohuollon toiminnan vahvistamista hidastaa resurssien sitoutuminen sijaishuoltoon. Myös perhehoidon osuus huostaan otettujen sijoituksista kasvoi.

Omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 4,5 %:iin. (kasvutavoite on v. 2013 SPS:ssa laskettu 3,5%:iin)

Tavoitteena on tukea saavien määrän kasvu. Tukea saavien määrä on hivenen kasvanut 2,7% >2,8%, mutta kehitys on edelleen alennettuakin kasvutavoitetta jäljessä.

Omaishoidontuen saajien määrä ei ole kasvanut useasta eri syystä johtuen. Tukea ei osata kysyä, tuen mahdollisuudesta ei ole annettu riittävästi tietoa tai tukea ei haluta, koska sen pelätään vaikuttavan muihin etuisuuksiin. Osasyynä on myös tuen suhteellisen pieni rahoitusosuus.

Ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten määrä

Jono pidentynyt: vuoden vaihteessa jono ympärivuorokautisen hoidon laitoksiin oli 150 asiakasta

Tavoitetta ei ole saavutettu huolimatta hoitoketjun jatkuvasta kehittämistyöstä.

 

Oheismateriaali 1               Asukkaiden hyvinvointiohjelman vuosiraportti

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä Asukkaiden hyvinvointiohjelman raportin vuodelta 2012 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten täydennettynä, että raportti tuodaan käsiteltäväksi kaupunginvaltuuston kokoukseen 27.5.2013.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.

Jakelu

esiKaupunginvaltuusto