Kaupunginsihteeri Satu Lehto 17.4.2013:

Lausuntopyyntö

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on käsiteltävänä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen Turun Seudun Jätehuolto Oy:n energian hyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostus yhteysviranomaisen lausuntoa varten.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakaantuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen. Kyseisen hankkeen arviointiohjelma (työohjelma siitä, miten ympäristövaikutuksia arvioidaan) valmistui vuoden 2012 alussa ja Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta antoi siitä lausuntonsa 28.2.2012. Varsinainen arviointityö tehdään arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen antaman lausunnon mukaisesti. Arvioinnin tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen.

ELY-keskus pyytää kaupunginhallitusta antamaan lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 30.4.2013 mennessä. Kaupunginhallituksen tulee tarpeen mukaan varata tilaisuus mm. ympäristönsuojelu- ja maankäyttöasioita käsitteleville lautakunnille tai viranhaltijoille antaa lausuntonsa asiassa.

Kaupungin lausunto pohjautuu ympäristötoimialalta, pääasiassa ympäristönsuojelusta saatuun lausuntoon. Myös kiinteistötoimiala antoi oman lausuntonsa. Myös muille toimialoille on lausuntopyynnön mukaisesti varattu tilaisuus antaa lausunto asiassa. ELY-keskus on lisäksi osoittanut oman lausuntopyyntönsä Varsinais-Suomen maakuntamuseolle. Vapaa-aikatoimialan museopalveluilta saadun tiedon mukaan museopalvelut antaa oman lausuntonsa omalta toimialaltaan.

Kaupunginhallitus on 4.3.2013 § 115 päättänyt, että kaupunginhallitus antaa kaupungilta pyydetyn lausunnon ELY-keskukselle.

Lausuttavana oleva ympäristövaikutusten arviointiselostus

Hankkeen taustaa

Jätevoimalahankkeella pyritään luomaan mahdollisuudet jätteen energiahyötykäytön jatkumiselle jätteen käsittelyn läheisyysperiaatteen mukaisesti Turun seudulla. Jätevoimalan tehtävänä on toimia Turun kaukolämpöverkon peruskuormalaitoksena ja tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Hankkeella toteutetaan valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) tavoitteita ja Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaa vuoteen 2020. Hankkeella vastataan myös Turun seudun kuntien jätepolitiikan tavoitteisiin.

Arvioitavat vaihtoehdot ja hankkeen kuvaus

Hankkeen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kahden sijoituspaikkavaihtoehdon ja kahden 0-vaihtoehdon osalta. Sijoitusvaihtoehdot ovat Topinojan jätekeskus Turun kaupungin alueella (VE1) ja Palovuori Raision kaupungin alueella (VE2). 0-vaihtoehdot ovat seuraavat: nykyinen Orikedon jätteenpolttolaitos jatkaa toimintaa (0-vaihtoehto a) ja poltettava jäte kuljetetaan energiahyötykäyttöön muualle (0-vaihtoehto b). Arviointimenettelyn aikana nykyisen jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvasta tuli KHO:n päätös ja laitoksen ympäristölupa on voimassa vuoden 2014 loppuun.

Jätevoimalassa hyödynnettäisiin energiana kotitalouksien ja palvelutoiminnan syntypaikkalajiteltua, kierrätykseen soveltumatonta jätettä ja mahdollisesti kaupan ja teollisuuden alalta peräisin olevaa jätettä kaikkiaan noin 150.000 tonnia vuodessa. Laitoksessa poltettaisiin myös pieniä eriä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia terveydenhuollon erityisjätteitä sekä öljyntorjuntajätteitä. Jäte koottaisiin Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta-alueelta ja Lounais-Suomen alueelta.

Jätevoimala perustuu arina- tai leijukerrostekniikkaan. Arinatekniikassa jätteet syötetään kattilaan mekaaniselle arinalle, jossa palaminen tapahtuu. Leijukerrospoltossa jäte poltetaan ilmavirran mukana kuuman hiekkamassan joukossa. Leijukerroskattila muodostuu tulipesästä, syklonista ja lämpöpinnoista. Savukaasun puhdistus tapahtuu molemmissa prosesseissa ns. kuivalla tai puolikuivalla tekniikalla, jossa happamat komponentit reagoivat savukaasuun syötetyn kalkin tai kalkkimaidon kanssa. Metallisten ja orgaanisten haitta-aineiden poistamiseksi savukaasuun syötetään aktiivihiiltä. Epäpuhtaudet poistetaan kangassuotimella ennen savukaasun johtamista savupiippuun.

Jätevoimalan tekniset tiedot:

Hankevaihtoehtojen vaikutukset liikenteeseen

Vaihtoehtoiset sijoituspaikat sijaitsevat vilkkaasti liikennöityjen pääväylien varrella ja molempiin sijoituspaikkoihin liikenne ohjataan eritasoliittymän kautta. Pääasiassa kuljetus tapahtuu pakkaavilla jäteautoilla, mutta toimialueen ulkopuolelta jätteitä kuljetetaan myös siirtokuormattuna täysperävaunurekoilla. Jätevoimalan liikennemäärä kokonaisuudessaan on 120–125 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus noin 95 ajoneuvoa.

Topinojan vaihtoehdossa VE1 liikennemäärän lisääntyminen Turun ohitustiellä on nykyliikenteeseen verrattuna 0,3 % ja ennustevuoden 2035 liikenteeseen 0,2 %. Liikenteen vaikutukset jäävät vähäisiksi, koska jätekeskuksen liikenneyhteyksien suunnittelussa on otettu huomioon raskasliikenne.

Palovuoren vaihtoehto VE2 lisää valtatien 8 liikennettä noin 0,4 %. Vaikutukset suhteessa liikenteen yleiseen kasvuun, liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen ovat vähäisiä.

Hankevaihtoehtojen vaikutukset ilmanlaatuun

Topinojan ja Palovuoren vaihtoehdoissa jätevoimalan päästöjen aiheuttamat pitoisuudet jäävät maanpintatasolla pieniksi verrattuna EU:n asettamiin ilmanlaadun raja-arvoihin sekä kansallisiin ja muihin käytettyihin vertailuarvoihin. Arvot ovat korkeimmillaankin alle 20 % ilmanlaadun ohjearvopitoisuuksista, joka on asetuksen mukainen raja yksittäisen laitoksen aiheuttamille pitoisuuksille. Pitoisuudet ovat korkeampia kuin Orikedon nykyisen laitoksen 89 metriä korkean piipun aiheuttamat pitoisuudet, mutta jäävät kuitenkin niin alhaisiksi, että 70 metrin piipun korkeutta voidaan pitää riittävänä.

Normaalin toiminnan aikana jätevaraston ilmanvaihtoilma johdetaan polttoilmaksi, joten olennaisia hajupäästöjä ei muodostu. Hajujen leviäminen mallinnettiin seisokkitilanteessa, jolloin kaasut johdetaan piippuun. Hajun korkeimmat tuntipitoisuudet olivat tällöin selkeästi alle aistittavissa olevan hajupitoisuuden 1 OU/m3 (ou = odor unit = hy = hajuyksikkö, mikä tarkoittaa, että 50 % hajupaneelin osallistujista havaitsee näytteessä hajua).

Myös liikenteen aiheuttamat päästöt jäivät alle ohje- ja raja-arvojen molemmissa kohteissa.

Kumpikaan kohteista ei heikennä merkittävästi alueen ilmanlaatua tai aiheuta ihmisille merkittävää altistumista.

Hankevaihtoehtojen ilmastovaikutukset

Jätevoimalan toiminnalla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä korvaamalla energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita sekä vähentämällä välillisiä kasvihuonekaasuja, kuten kaatopaikkakaasuja. Topinojan ja Palovuoren vaihtoehdoissa jätevoimalan kasvihuonekaasupäästö on noin 55 000 tonnia vuodessa. Jos vastaava energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla (kivihiili), muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä noin 135 000 tonnia, joten jätevoimalalla on alueellisesti kohtalainen positiivinen ilmastovaikutus. Kaatopaikalle sijoitettuna jätevoimalan kapasiteettia vastaava jätemäärä tuottaisi metaania hiilidioksiditonneiksi muutettuna lähes nelinkertaisen määrän energiahyötykäyttöön verrattuna eli noin 210 000 tonnia vuodessa edellyttäen että kaatopaikkakaasun talteenottoaste on 60 %.

Hankevaihtoehtojen vaikutukset maaperään, pohjaveteen ja pintavesiin

Kummassakin kohteessa alueen maaperä on ennestään ihmisen toiminnan muokkaama eikä niiden läheisyydessä sijaitse tärkeitä pohjavesialueita. Mahdollisissa vuototilanteissa molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa vaikutusalue jää pieneksi maaperän tiiveydestä johtuen.

Topinojan alueen ojien vedenlaatu vaihtelee lievästi likaantuneesta voimakkaasti likaantuneeseen. Palovuoren eteläpuolisten ojien vedenlaatu on ammoniumtypen ja biologisen hapenkulutuksen osalta likaantunutta ja ilmentää suljetun kaatopaikan kuormitusta.

Molemmissa sijoituspaikoissa jätevoimalan toiminnanaikaiset jätevedet johdetaan puhdistamolle ja piha-alueiden hulevedet johdetaan sadevesiviemäriin tai maastoon.

Hankevaihtoehtojen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön

Topinojan nykyisen toiminnan takia hanke ei toisi suuria muutoksia ympäröivään maankäyttöön ja jo nykyinen alueella oleva jätteenkäsittelytoiminta leimaa aluetta vahvasti. Jätevoimala on suunnitellun maankäytön mukaista ja kaavoitus sallii sen rakentamisen. Ajantasa-asemakaavan mukainen maankäytön toteutuminen ei vaikuta ympäröivän maankäytön suunniteltuun toteutumiseen.

Palovuorella rakentaminen muuttaa alueen ilmettä. Maisemointialue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Laitoksen sijoittaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäröivään maankäyttöön. Toteuttaminen edellyttää poikkeamisen maakuntakaavasta ja yleiskaavasta tai niiden muuttamisen sekä käyttötarkoitukseen soveltuvan asemakaavan laatimisen.

Hankevaihtoehtojen vaikutukset maisemakuvaan

Topinojan hankealueesta lounaaseen aukeaa pitkä avoin laaksotila, jonka suuntaan maisemavaikutus on merkittävin. Kaukomaisemassa näkyvä piippu on rakennusmassaltaan pieni eikä sitä koeta kaupunkimaisemassa häiritsevänä. Maisemallisesti tai kulttuuriympäristöltään arvokkaille alueille jätevoimala näkynee hyvin rajatuille alueille tai pitkän matkan päästä, jolloin vaikutus jää vähäiseksi.

Palovuoren hankkeen vaikutus maisemaan muodostuu lähinnä valtatie 8:n suunnasta. Laitos sijoittuu korkeammalle kohoavien metsäisten mäkien rajaamalle alueelle selännealueelle, jossa puustoiset mäet estävät näkymiä alueen ympärillä.

Hankevaihtoehtojen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön

Topinojan tai Palovuoren alueella ei tehty havaintoja uhanalaisista lajeista, direktiivilajeista, luonnonsuojelulain luontotyypeistä, metsä- tai vesilakikohteista taikka uhanalaisista luontotyypeistä. Laitoksen toiminnan melu- tai ilmapäästöillä ei ole luontovaikutuksia kummassakaan kohteessa.

Hankevaihtoehtojen meluvaikutukset

Topinojan vaihtoehdossa toiminnan aikainen melutaso jää yöllä ja päivällä alle 40 dB lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (yöohjearvo 50 dB). Voimalan käyntiääni voi kuitenkin olla aistittavissa sopivissa olosuhteissa etenkin yöaikana taustamelun hiljetessä.

Palovuoren toiminnan aikainen melutaso on päivällä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa noin 45 dB ja yöllä pari desibeliä alhaisempi alittaen päiväohjearvon 55 dB ja vanhoille asuinalueille sovellettavan yöohjearvon 50 dB. Käyntiääni voi olla ajoittain kuultavissa, mitä Vt 8:n liikennemelu osittain peittää.

Hankevaihtoehtojen vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Sekä Topinojan että Palovuoren vaihtoehdoissa toiminnan aikaiset ilmapäästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet jäävät selkeästi alle ohjearvojen. Poikkeustilanteiden päästöt aiheuttavat kuitenkin huolta molempien voimalavaihtoehtojen lähimpien asukkaiden keskuudessa. Molemmissa vaihtoehdoissa asukkaat kokevat jätevoimalan ja sen piipun näkymisen muistuttavan mahdollisista haitallisista ilmapäästöistä ja siten vähentävän viihtyisyyttä. Kummassakaan vaihtoehdossa voimalaitoksella ei liene suurta vaikutusta alueen imagoon tai kiinteistöjen arvoon, koska Topinojalla on ennestään mm. jätekeskus. Palovuoren alueella on jo kiviainesten ottoa ja murskausta, maankaatopaikka sekä moottorirata.

Kummassakin vaihtoehdossa jätevoimalan onnettomuustilanteessa terveysvaikutuksia lähiasukkaille voi muodostua tulipaloista (savukaasut) tai kemikaalivuodoista (ammoniakki). Hyvällä suunnittelulla varaudutaan onnettomuustilanteisiin ja vaikutukset saadaan rajattua laitosalueelle myös poikkeustilanteissa.

Hankkeen toteutumisen vaikutukset Orikedon alueeseen

Nykyisen Orikedon voimalaitoksen toiminta lakkaa vuoden 2014 lopussa ennen uuden voimalan valmistumista. Selkein vaikutus on raskaan liikenteen väheneminen Polttolaitoksenkadulla.

Sosiaalisten vaikutusten osalta nykyisen jätteenpolttolaitoksen sulkeminen parantanee alueen viihtyvyyttä.

Nollavaihtoehdot

Nykyisen laitoksen ympäristölupa päättyy vuoden 2014 lopussa, joten vaihtoehto 0a päättyy silloin. Tämän jälkeen jatkuu vaihtoehto 0b eli poltettava jäte kuljetetaan muualle hyödynnettäviksi, jolloin ympäristövaikutukset tapahtuvat pääosin muualla. Liikennemäärät lisääntyvät Topinojalla jätteen siirtokuormauksen takia ja liikenne suuntautuu Turusta pois pääväyliä pitkin. Polttokelpoinen jäte hyödynnetään jossakin muualla ja sen ilmastovaikutus määräytyy sen mukaan millä tavalla tuotettua energiaa se tulee korvaamaan. Luonnonvarojen ja jätehuollon kannalta tämä vaihtoehto on kielteinen, koska Turun alueella jätevoimala korvaa fossiilisia polttoaineita. Huomioitavaa on myös, että sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä asukkaat pitivät jätteiden kuljettamista muualle huonoimpana vaihtoehtona.

Hankkeen toteuttamiskelpoisuus

Hanke todettiin ympäristövaikutusten arvioinnissa toteuttamiskelpoiseksi niin teknisesti, yhteiskunnallisesti, ympäristöllisesti kuin sosiaalisestikin. Lisäksi hanke edistää jätelakiin ja valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan kirjattuja yhteiskunnallisia tavoitteita. Topinojan ja Palovuoren välillä toteuttamispaikkana ei ollut suuria eroja. Vähäiset erot liittyivät maankäyttöön, jonka osalta Topinojan kaavoitus on jo nyt jätevoimalaa tukeva.

Yleisesti jätteen energiahyötykäyttöä Turun seudulla pidettiin hyvänä. Vaihtoehtojen väliset erot kohdistuvat enemmän Orikedon alueeseen, missä nykyisen jätteenpolttolaitoksen vastustus on ollut suurta. Topinojan sijoitusvaihtoehdon sijainti melko lähellä nykyistä laitosta aiheuttaa negatiivisemman vaikutuksen Orikedon alueeseen kuin Palovuoren vaihtoehto. Kuitenkin kyselyn perusteella myös turkulaiset pitivät Topinojan vaihtoehtoa parhaimpana jätevoimalalle.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 18.4.2013:

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Kaupunginhallitus toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle lausuntonaan seuraavaa:

Turun kaupunki on hyväksynyt Turun seudun kuntien jätepolitiikan vuosille 2011–2020. Sen yhtenä keskeisen tavoitteena on, että jätteiden hyötykäyttöä tehostetaan siten, että vuonna 2016 Turun seudulla saavutetaan yli 90 %:n yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste. Samassa tavoitteessa todetaan, että jätteet tulisi hyödyntää ensisijaisesti seudullisissa laitoksissa jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti tai elinkaaritarkastelun avulla parhaimmaksi osoitetun hyödyntämisvaihtoehdon mukaisesti.

Esitetty hanke edesauttaa edellä esitetyn läheisyysperiaatteeseen perustuvan tavoitteen toteutumista nykyisen jätteenpolttolaitoksen toiminnan loppuessa vuonna 2014. Myös aiheesta tehty tuore elinkaariselvitys (”Turun Seudun Biojätehuollon Elinkaariselvitys – kasvihuonekaasupäästöjen vertailu”, Henna Knuutila, Turun Ammattikorkeakoulu, 2012) puoltaa polttokelpoisen jätteen hyödyntämistä energiana suurten kasvihuonekaasupäästöhyvitysten myötä. Jätevoimala toimii kaukolämpöverkon peruskuormalaitoksena, jolloin laitoksen tuottama sähkö- ja kaukolämpöenergiahyöty jää seudulle ja korvaa fossiilista energian tuotantoa. Lisäksi hanke vähentää tai tekee turhaksi jätteiden kuljetukset muualle käsiteltäviksi. Jätevoimalahankkeen lisäksi seudulla ja sen läheisyydessä on vireillä myös muita ajankohtaisia jätehuoltohankkeita, joista merkittävimmät ovat Topinojan Biovakka Suomi Oy:n biokaasulaitoksen laajennushanke, Topinojan ekojalostamohanke sekä Salon jätevoimalahanke.

Hankkeessa on tarkasteltu kahta eri polttotekniikkavaihtoehtoa; arina- ja leijukerrospoltto. Pääpolttoaineena molemmissa tekniikoissa käytetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä (polttokelpoista jätettä). Jätevoimalan kokonaishyötysuhde riippumatta polttotekniikasta on noin 85–90 % tuottaen noin 100 GWh sähköä ja 280 GWh kaukolämpöä (lämmön määrä vastaa noin 18 000 omakotitalon tarpeita). Ympäristön kannalta on hyvä, että jätevoimalaitoksessa on myös pienemmässä määrässä mahdollista polttaa mm. terveydenhuollon erityisjätteitä ja mahdollisia öljyntorjuntajätteitä, koska se vähentää tarvetta välivarastoida kyseisiä vaarallisia jätteitä alueella tai sairaaloissa ennen niiden kuljetuksia muualle käsittelyyn.

Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointi on tehty kattavasti ja siinä on huomioitu Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan YVA arviointiohjelmasta 28.2.2012 § 63 antama lausunto. Selostuksessa on tuotu hyvin esiin eri vaihtoehtojen vaikutukset niin ympäristöön kuin asukkaisiin. Kaikki vaihtoehdot ovat ympäristövaikutuksiltaan ja yhteiskunnallisesti arvioituna todettu arvioinnissa toteuttamiskelpoisiksi ja niiden ilmapäästövaikutukset ovat pienet. Laitoksella esiintyviä mahdollisia poikkeustilanteita on tarkasteltu arvioinnin ympäristöriskiosiossa. Hankkeessa on tehty asukaskyselyjä sekä järjestetty työpajoja.

Arviointiselostusasiakirjassa esiteltyä hankkeen ympäristölupamenettelyä (kappale 9.4 Ympäristölupa) koskevaan osuuteen on syytä korjata oikea lupaviranomainen, joka on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Kaupunkiseudun yhteinen vuoteen 2035 tähtäävä maankäyttöstrategia on hyväksytty seudullisessa ohjausryhmässä 20.3.2012 ja Turun kaupunginvaltuustossa 21.5.2012. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:ssa Topinojan alue on tiivistyvää työpaikka-aluetta ja alueelle on osoitettu vaihtoehtoinen seudullisen jätevoimalan sijoituspaikka. Ohitustien lounaispuolella on vireillä Koroistenkaari-niminen asemakaava (kaavatunnus 6/2011). Vuonna 2011 laaditun alustavan suunnitelman mukaan alueelle sijoittuu uusi katuyhteys Halisista Ohitustielle sekä pääosin työpaikkarakentamista voimassa olevasta yleiskaavasta poiketen. Topinojan välittömään läheisyyteen ei ole suunniteltu merkittävästi uutta jätekeskuksen toiminnasta häiriintyvää maankäyttöä.

Topinojan jätekeskuksen alueen maankäytön suunnittelu on pitkään perustunut näkemykseen siitä, että alueelle luodaan edellytykset tehokkaille jätekeskustoiminnoille, niiden kehittämiselle ja mahdollisuudelle rakentaa kierrätys-, jätteenkäsittely- ja hyötykäyttölaitoksia. Tavoitteena on ollut kaavoittaa jätekeskuksen yhteyteen toiminnallisesti liittyviä alueita, joiden rakentumisella voidaan tehostaa jätehuollon ja ympäristöhuollon toimintoja. Lisäksi on pyritty parantamaan alueen liikennejärjestelyjen sujuvuutta.

Hanke tukee valtakunnallista jätesuunnitelmaa vuodelle 2016 siten, että kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä laskisi alle 5 %:n. Toisaalta energiahyötykäyttöön ohjautuvan jätteen osuus tulisi kaupunkiseudulla ylittämään valtakunnallisen 30 %:n tavoitteen ja alittamaan kierrätykselle asetetun 50 %:n tavoitteen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi lienee tarpeen jatkovalmistelussa selvittää vielä mahdollisuuksia kierrätyksen tehostamiseen esimerkiksi syntypaikkalajittelua tehostamalla.

Vaikutukset suhteessa liikenteen yleiseen kasvuun, liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen ovat vähäisiä. Nykyliikenteeseen verrattuna Topinojan vaihtoehdossa kasvu on hieman alempi (0,2 %) kuin Palovuoren vaihtoehdossa (0,4 %). Hanke ei toisi suuria muutoksia Topinojan ympäröivään maankäyttöön. Palovuorella rakentaminen jossain määrin muuttaisi alueen ilmettä maisemointialueen vaihtuessa rakennetuksi ympäristöksi

Jätevoimalahanke on Topinojan alueen maankäytölle asetettujen tavoitteiden mukaista ja kaavoitus sallii sen rakentamisen. Ajantasa-asemakaavan mukainen maankäytön toteutuminen ei vaikuta ympäröivän maankäytön suunniteltuun toteutumiseen. Palovuorella toteuttaminen vastaavasti edellyttää poikkeamisen maakuntakaavasta ja yleiskaavasta tai niiden muuttamisen sekä käyttötarkoitukseen soveltuvan asemakaavan laatimisen.

Jätevoimalaa tukevat alan muut toiminnot, kuten valmiudet jätteen välivarastointiin, biokaasulaitos ja Ekojalostamohanke, tukevat jätevoimalan toimintaa Topinojalla. Kyselyn perusteella myös turkulaiset pitivät Topinojan vaihtoehtoa parhaimpana sijaintina jätevoimalalle.

Topinojan ja Palovuoren välillä toteuttamispaikkana ei kokonaisuutena arvioiden ole suuria eroja ja molempia voidaan pitää ympäristövaikutusten osalta mahdollisina. Liikenteeseen, maankäyttöön, kaavoitukseen ja jätehuollon synergiaetuihin liittyvät perustelut kuitenkin puoltavat ympäristövaikutusten osalta Topinojan vaihtoehtoa parempana jätevoimalan sijoituspaikkana.