Talousasioiden vastuualueen talousjohtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja 25.3.2013:

Kuntalain 68 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätökseen sisällytetään konsernituloslaskelma ja konsernitase liitteineen sekä konsernin rahoituslaskelma.

Edellä mainitut tilinpäätökseen kuuluvat asiakirjat sidotaan tasekirjaan.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu kuntalakia sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain soveltamisesta.

2. Turun kaupungin tuloslaskelma 1.1.- 31.12.2012

Tilinpäätöksen toimintakate oli – 964,2 milj. euroa (- 908,1milj.euroa v. 2011). Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate heikkeni 6,3 %.

   Toimintatuotot olivat 301,0 milj. euroa. Toimintatuotot laskivat 8,6 milj. euroa (- 2,8 %). Myyntituotot nousivat 7,5 milj. euroa. Kun muihin toimintatuottoihin kirjatut omaisuuden myyntivoitot laskivat yhteensä 15,1 milj. euroa edellisestä vuodesta, jäi toimintatuottojen kehitys kokonaisuudessaan negatiiviseksi. Edellisvuotta vähemmän myyntivoittoja kertyi rakennusten ja toimitilaosakkeiden myynneistä, jotka vuonna 2011 olivat poikkeuksellisen suuret.

Kaupungin toimintakulut olivat 1 269,8 milj. euroa (1 243,2 milj. euroa v. 2011). Kuluista 45,5 prosenttia on henkilöstökuluja ja 39,4 prosentti palvelujen ostoja.

Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön – erällä olivat 1 265,2 milj. euroa. Oikaistut toimintakulut kasvoivat 48,8 milj. euroa (4,0 %) vuoteen 2011 verrattuna.

Toimintakuluihin sisältyvät, omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot on käsitelty menojen oikaisuna tuloslaskelman rivillä Valmistus omaan käyttöön ja kirjattu investointimenoksi ja taseen omaisuuden lisäykseksi. Oman rakentamisen valmistusarvo vuonna 2012 oli 4,6 milj. euroa ja vuonna 2011 se oli 31,9 milj. euroa. Vuoden 2011 oman rakentamisen valmistusarvosta suurin osa oli tilaliikelaitoksen ja kiinteistöliikelaitoksen investointirahoilla rahoitetun rakennusten sekä katujen ja teiden perusparannusmenoja, joiden tuottamisesta vastasivat 1.1.2012 alkaen yhtiöitetyt tuotantoliikelaitokset. Vuoden 2012 alusta alkaen yhtiöiltä ostetut rakentamispalvelut on aktivoitu suoraan taseeseen.

Henkilöstökulut yhteensä olivat 577,7 milj. euroa (603,1 milj. euroa v. 2011). Henkilöstökulujen kasvu oli 21,0 milj. euroa (+ 3,8 %). Henkilötyövoima kasvoi vuoden aikana 60:llä. Luvuissa on huomioitu liiketoimintojen yhtiöittämisen vaikutus. Palkankorotusten kustannusvaikutus oli 3,07 prosenttia. Palvelujen ostot yhteensä olivat 496,1 milj. euroa (443,1 milj. euroa v. 2011). Vuoden 2012 toimintakuluihin Palvelujen ostot sisältyy 34,8 milj. euroa Turun Seudun Kiinteistöpalvelut Oy:ltä, Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:ltä ja Turun Seudun Kunnallistekniikka Oy:ltä hankittuja palveluilta. Vuonna 2011 kaupungin tuotantoliikelaitosten tuottamina em. palveluiden kustannukset sisältyvät riveille Henkilöstökulut, Palvelujen ostot sekä Aineet ja tarvikkeet. Palveluostojen kasvu eliminoimalla em. yhtiöittämisen vaikutus oli 18,2 milj. euroa. Palvelujen ostoista asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 8,7 milj. euroa, joista eniten kasvoivat avohoitopalvelujen, lastensuojelun ostopalvelujen ja vammaispalvelujen ostot.

Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 57,4 milj. eurolla (+ 6,3 %) edellisvuoteen verrattuna.

Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 21,4 milj. euroa (2,2 %). Verorahoituksen kasvu ei kattanut nettokäyttömenojen kasvua. Toimintatuotoilla katettiin 23,8 % toimintakuluista (25,2 % v. 2011). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 76,2 prosenttia (74,8 prosenttia v.2011).

Rahoitustuotot olivat 25,2 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 34,6 milj. euroa (31,6 milj. euroa v. 2011). Kaupungin korkotuottojen kasvuun vaikutti lisääntynyt antolainaus konserniyhtiöille. Rahoitustuotot kasvoivat pääosin rahoitusomaisuuden positiivisen kehityksen ansiosta. Korollisten velkojen kasvu kasvatti korkokuluja 1,7 milj. eurolla. Muut rahoituskulut laskivat 11,4 milj. euroa. Vuoden 2011 muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusarvopapereista kirjattuja arvonalentumisia 10,0 milj. euroa.

Tilikauden tulos ennen satunnaisia tuottoja on 12,5 milj. euroa alijäämäinen.

Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu kaupungin sisäisten tuotantoliikelaitosten liiketoiminnan myyntivoitot 13,3 milj. euroa sekä konsernin sisällä tehtyjen, asunto-osakkeiden hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistusjärjestelyihin liittyvät myyntivoitot 7,1 milj. euroa.

Rahaston lisäyksenä on kirjattu 2,7 milj. euroa ammattikorkeakoulun investointirahastoon. Rahastojen vähennyksenä on kirjattu 0,3 milj. euroa kattamaan kaupungin vastuulle jäävien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvia kuluja.

Tilinpäätöksen ylijäämä oli 8,5 milj. euroa.

Kaupunginhallitus päättänee esittää toimintakertomuksen antamisen yhteydessä, että tilikauden tuloksen lisätään ja siitä vähennetään edellä mainitut poistoeron ja rahastojen muutokset.

Turun kaupungilla on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää 100 409 009,40 euroa. Kun tilikauden 2012 ylijäämä siirretään kertyneisiin ylijäämiin, ovat kertyneet ylijäämät yhteensä 108 948 107,76 euroa.

3. Liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden tulokset

Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen yli-/alijäämät vuodelta 2012 ovat:

Omien rahastojen yli-/alijäämät vuodelta 2010 ovat:

Tuloksissa on ns. peruskaupungin ja liikelaitosten sekä rahastojen väliset sisäiset erät mukana. Yli-/alijäämät on kirjattu liikelaitosten ja rahastojen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämäriville. Edellä mainitut yli-/alijäämät sisältyvät tilikauden aikana erilliskirjanpidoissa hoidettujen liikelaitosten ja rahastojen tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen sisäiset erät eliminoituna.

4. Rahoitusasema ja sen muutokset

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden aikana hyvänä. Kaupungin kassavaranto oli vuoden 2012 lopussa 85,1 milj. euroa (84,4 milj. euroa vuonna 2011) (ei sisällä omien rahastojen sijoituksia) eli kassavaranto säilyi lähes ennallaan vuoden 2012 aikana. Rahavarat, jotka sisälsivät kassavarannon lisäksi omien rahastojen sijoituksia, olivat yhteensä 117,2 milj. euroa. Alimmillaan kassavaranto oli vuoden aikana 53 milj. euroa ja ylimmillään 130 milj. euroa. Keskimääräinen kassavaranto oli 90 milj. euroa. Konsernirahoitus ja tytäryhtiöiden maksuliikenne ovat lisänneet kassavarannon vaihteluita kaupungin omien rahoitustapahtumien lisäksi. Lyhytaikaisia kuntatodistus- tai muita limiittejä on käytetty kaupunginhallituksen lainannostosuunnitelman mukaisesti tasoittamaan kassavarannon vaihteluita. Enimmillään kuntatodistuksia on ollut liikkeellä 110 milj. euroa. Lyhytaikaisia käyttämättömiä kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä kaupungilla oli vuoden lopussa n. 260 milj. euroa.

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2011 lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jälkeen) n. 265,0 milj. euroa ja vuoden 2012 lopussa 320 / 344,9 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko (ml. seuraavan vuoden lyhennykset) vuoden lopussa oli 1,80 %. Pitkäaikaisia lainoja on vuoden aikana nostettu 120,0 milj. euroa ja lyhennetty 65,0 milj. euroa. Vuoden aikana nostettiin kaksi 50,0 milj. euron ja yksi 20,0 milj. euron pitkäaikaista lainaa. Yksi näistä oli Norjassa liikkeelle laskettu 50,0 milj. euron joukkovelkakirjalaina.

Kuntatodistuksia oli liikkeellä vuodenvaihteessa 25 milj. euroa. Tämä lisäksi lyhytaikaiseen velkaan kuuluu tytäryhtiöiden talletukset 29,3 milj. euroa ja henkilöstökassan talletukset 49,5 milj. euroa eli yhteensä 79 milj. euroa.

Korollisen kokonaisvelan määrä vuoden lopussa oli 423,7 milj. euroa. Kaupungin korollinen kokonaisvelka nousi 90,3 milj. euroa vuoden aikana. Korollisen kokonaisvelan keskikorko oli 1,50 %. Kuntatodistuksia oli vuodenvaihteessa ensimmäisen kerran vuoden 1994 jälkeen. Muilta osin lyhytaikainen velka on säilynyt lähes ennallaan.

Antolainaustarve tytäryhtiöille on lisääntynyt vuonna 2012 edellisen vuoden tapaan. Kaupunkikonsernille tulee edullisemmaksi, että rahoitusta keskitetään yhä enemmän. Tämä lisää paineita kaupungin velkamäärän kasvulle. Toisaalta se ei lisää kaupungin nettovelkaa. Suurimmat antolainat myönnettiin Oy Turku Energialle ja TVT Asunnot Oy:lle. Antolainaus oli kokonaisuudessaan 80,4 milj. euroa ja lyhennykset 19,5 milj. euroa. Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden vaihteessa 208,4 milj. euroa ja lyhytaikainen konsernitiliin liitetty 24,8 milj. euroa.

Takausvastuut alenivat lievästi vuoden 2012 aikana. Eräänä syynä tähän oli konsernirahoituksen lisääminen omille tytäryhtiöille edellisen vuoden tapaan. Takausvastuut olivat vuoden 2012 lopussa 215,7 milj. euroa. Leasingvastuut vähenivät vuoden aikana ja olivat 33,6 milj. euroa. Väheneminen aiheutui yhtiöittämisten takia tapahtuneista lunastuksista. Suurimmat leasingvastuut koostuvat puitesopimukseen sisältyvistä käyttöomaisuushankinnoista sekä sataman kiinteistöleasingkohteesta. Takausvastuista suurimmat ovat vesiyhtiöille.

Kaupungin omien rahastojen omaisuusarvot nousivat positiivisen markkinakehityksen seurauksena. Vahinkorahaston pääoma oli vuoden lopussa 37,3 milj. euroa. Nousua vuodessa 2,9 milj. euroa.

Taseen loppusumma on 1 491,5 milj. euroa 31.12.2012. Taseen loppusumma kasvoi 87,3 milj. euroa.

Oma pääoma kasvoi 10,9 milj. euroa. Omaan pääomaan on lisätty tilikauden ylijäämä 8,5 milj. euroa

Lainakanta kasvoi 90,3 milj. euroa. Korolliset nettovelat kasvoivat 32,9 milj. euroa.

Omavaraisuusaste laski 2,6 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 52,7 prosenttia.

Suhteellinen velkaantuneisuus huonontui vuoden aikana. Toimintatuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun 47,8 prosenttia kun vuonna 2011 vastaava suhde oli 40,8 prosenttia.

5. Investoinnit

Kaupungin investoi viime vuonna 111,0 milj. eurolla. Investoineista noin 52,0 milj. euroa oli korvaus- ja ylläpitoinvestointeja ja noin 59 milj. euroa oli uus- ja laajennusinvestointeja sekä investointeja muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja toimialaosakkeisiin.

Suurimmat yksittäiset korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit olivat Liinahaan vanhainkodin (3,0 milj. euroa), Nunnavuoren palloiluhallin (2,6 milj. euroa) ja johtokeskusluolan (1,8 milj. euroa) sekä Puolalan koulun ja Puolalanmäen lukion 2. ja 3. vaihe (1,7 milj. euroa) perusparannukset. Katu-, viher- ja ulkoilualueita perusparannettiin 9,3 milj. eurolla. Uus- ja laajennusinvestoinneista suurimpia olivat Kellonsoittajan päiväkoti ja koulun uudisrakennushanke (4,7 milj. euroa) ja Työkeskuksen rakennushanke (1,1 milj. euroa). Suikkilantien rakentamiseen käytettiin 6,8 milj. euroa. Uusia kaava-alueita toteutettiin 7,7 milj. eurolla (Vakiniitun kaava-alue, Telakkarannan kaava-alue, Alfa Barkerin kaava-alue, Kakolan kaava-alue, Vaiste).

Investoinneilla panostetaan kaupungin toimintaympäristön ylläpitoon ja kehittämiseen palvelutason, vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

6. Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista, pääomarahoituksesta sekä rahoitusaseman muutoksista.

Kaupungin vuosikate oli 45,4 milj. euroa. Vuosikate ilmoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin.

Varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei riittänyt investointien omahankintamenon kattamiseen. Investointien tulorahoitusprosentti oli 41,3 prosenttia.

Investointien omahankintameno oli 109,9 milj. euroa. Omaisuuden luovutustulot olivat 36,7 milj. eurolla, josta maa-alueiden luovutustuloja 11,8 milj. euroa, rakennusten luovutustuloa 0,4 milj. euroa ja loput osakkeiden luovutustuloja. Osakkeiden luovutustuloihin Turun Osakehuoneiston Oy:n osakkeiden myyntulo, jota vastaava summa annettiin lainana TVT Asunnot Oy:lle em. osakkeiden hankinnan rahoitusta varten. Osakkeiden myynnillä ei ole kaupungin maksuvalmiutta parantavaa vaikutusta.

Kaupungin varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli – 27,1 milj. euroa.

Antolainojen lyhennyksistä kertyi 19,5 milj. euroa. Uusia antolainoja myönnettiin yhteensä 80,4 milj. euroa tytäryhtiöiden investointien rahoittamiseen; josta TVT Asunnot Oy:lle 34,0 milj. euroa, Oy Turku Energialle 23,0 milj. euroa, Kuntatekniikka Oy:lle, Rakennustekniikka Oy:lle ja Kiinteistöpalvelu Oy:lle yhteensä 8,5 milj. euroa, Turun tekstiili Oy:lle 2,5 milj. euroa, Turun kaupunkiliikenne Oy:lle 1,5 milj. euroa ja Kiinteistöyhtiö Logomo Oy:lle 1,5 milj. euroa. Turun osakehuoneistot Oy:lle 9 milj.euroa.

Varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei riittänyt investointien omahankintamenon kattamiseen. Investointien tulorahoitusprosentti oli 41,3 prosenttia.

7. Konsernitilinpäätös

Konsernin toimintatuotot olivat 842,9 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen oli 71,2 milj. euroa. Toimintakulut vähennettynä valmistus omaan käyttöön – erällä olivat 1 701,3 milj. euroa, jossa kasvua oli 123,8 milj. euroa (+ 7,8 %).

Konsernin toimintakate oli – 858,4 milj. euroa (- 805,8 milj. euroa v. 2011). Toimintakate heikkeni 52,6 milj. euroa eli 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin toimintatuotoilla rahoitettiin 49,5 prosenttia toimintakuluista. Edellisenä vuonna toimintatuotoilla rahoitettiin 48,8 prosenttia toimintakuluista.

Konsernin nettorahoituskulut vähenivät 10,5 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailuvuoden 2011 rahoituskuluihin sisältyy noin 10,0 milj. euroa rahoitusarvopapereiden arvonalennuksia, joka kasvatti kyseisen vuoden nettorahoituskuluja. Lainakannan kasvu nosti korkokuluja 6,4 milj. euroa.

Konsernin vuosikate oli 103,5 milj. euroa (124,1 milj. euroa v. 2011), joka on käytettävissä konsernin investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 20,6 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Konsernin vuosikate asukasta kohden oli 574 milj. euroa (695 milj. euroa v. 2011).

Tilikauden tulos oli 8,2 milj. euroa alijäämäinen (+ 17,7 milj. euroa v. 2011). Tulos heikentyi edelliseen tilikauteen 25,8 milj. euroa. Tilikaudella 2012 toteutettiin konsernin sisäisiä organisaatio- ja omistusjärjestelyjä, jotka vahvistivat erityisesti Turun kaupungin tulosta. Kaupunkikonserniin yhdisteltyjen erillistilinpäätösten yhteenlasketuista tuloksista on eliminoitu em. järjestelyihin liittyvät sisäiset katteet ja siten poistettu niiden vaikutus konsernin tulokseen.

Tuloksesta tehtiin uusia investointivarauksia noin 4,5 milj. euroa (3,3 milj. euroa v. 2011) tytäryhteisöjen asuintalovarauksiin. Rahastojen muutoksiin sisältyy Turun kaupungin tuloksesta tehty 2,7 milj. euron siirto ammattikorkeakoulun investointirahastoon.

Tuloksenjärjestelyerien jälkeen konsernin alijäämäksi tilikaudelta 2012 muodostui 11,1 milj. euroa

Konsernin sijoitukset kasvoivat 3,0 milj. euroa. Kasvusta suurin osa tulee sijoituksista osakkuusyhteisöihin. Konsernin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kirjanpitoarvo taseessa kasvoi 26,2 milj. euroa. Kasvusta 18,9 milj. euroa on Turun kaupungin katujen, teiden ja yleisten alueiden investointeja.

Turku-konsernin lainakanta vuoden päättyessä oli 1 184,3 milj. euroa (1 121,2 milj. euroa v. 2011). Kasvu oli 63,1 milj. euroa. Konsernin lainat asukasta kohden olivat 6 571 milj. euroa (6 277 milj. euroa v. 2011). Lainakantaan sisältyy lyhytaikaisina korollisina velkoina kaupungin henkilöstökassatalletuksia yhteensä 49,5 milj. euroa (46,7 milj. euroa v. 2011).

Konsernin koko lainakannasta kohdistuu kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaan 42 prosenttia (47 % v. 2011) ja muuhun elinkeino- ja liiketoimintaan 18 prosenttia (19 %). Kuntayhtymien osuus lainakannasta oli 7 prosenttia (6 %) ja emon eli Turun kaupungin osuus oli 33 prosenttia (28 %).

Konsernin koko vieraan pääoman määrä vuoden lopussa oli 1 528,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 89,3 milj. euroa.

Konsernin leasingvastuiden määrä 31.12.2012 oli 99,3 milj. euroa (101,7 milj. euroa 2011). Leasingvastuista Turun kaupungin osuus on 41,4 milj. euroa ja tytäryhteisöiden osuus 57,9 milj. euroa. Suurin osa tytäryhteisöjen leasingvastuista on seudullisen jätevedenpuhdistamon investointihankkeen leasingrahoitusta sekä seudullisen vesiyhtiön investointihankkeista.

Konsernin omavaraisuusaste on hieman heikentynyt edellisestä vuodesta 39,3 prosenttia (40,9 % v. 2011). Konsernin käyttötuloista tarvittaisiin 83,4 prosenttia konsernin vieraan pääoman takaisinmaksuun.

Konsernin bruttoinvestointimenot olivat yhteensä 187,3 milj. euroa (195,3 milj. euroa v. 2011). Suurimmat investoijat olivat Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri sekä Turku Energia Oy ja Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy. Investointien omahankintamenosta 55,6 prosenttia katettiin tulorahoituksella.

Toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 40,7 milj. euroa negatiivinen. Antolainaus ja velkojen lyhennykset rahoitettiin lainojen lisäyksellä.

Konsernin korolliset velat lisääntyivät 63,0 milj. euroa. Eniten konsernivelkaa lisäsi Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri. Konsernin velkaa vähensivät TVT Asunnot Oy, Turun Ylioppilaskyläsäätiö, Turun Puhdistamo Oy ja Turun Seudun Vesi Oy.

8. Talousarvion toteutuminen

8.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Kuntalain 69 pykälän mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.

Kaupunginvaltuuston toimielimille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen esitetään tilinpäätöksen Talousarvion toteutuminen – osassa toimielimittäin. Toteutumisvertailuihin sisältyvät kaupunkikonsernin strategisille yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisselvitykset.

Talousarviovertailussa on huomioitu kaupunginvaltuuston tilikauden aikana tekemät muutokset.

Käyttötalouden nettomenot alittuivat muutettuun talousarvioon verrattuna 4,6 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna käyttötalouden nettomenot ylittyivät 11,2 milj. euroa.

Suurimmat käyttötalouden määrärahaylitykset ovat varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnalla sekä lukio- ja ammattiopetuslautakunnalla. Peruspalvelulautakunnan nettomenot alittivat 1,6 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kaupunginvaltuusto päätti 1.10.2012 § 190 muuttaa peruspalvelulautakunnan talousarviota korottamalla määrärahoja 17,0 milj. eurolla ja tuloeriä 1,7 milj. eurolla.

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta ylitti muutetun talousarvion nettomenot 2,2 milj. eurolla. Taustalla on päivähoitopalvelujen odotettua suurempi kysynnän kasvu. Kysyntä kasvoi sekä kaupungin omassa päivähoitopalvelussa että palveluseteleissä.

Kaupunginvaltuusto päätti 21.5.2012 § 80 korottaa varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan talousarvion 2012 toimintatuottoja 1 769 000 eurolla ja toimintakuluja 3 813 000 eurolla. Talousarvion nettomuutos katettiin korottamalla valtionosuustuloja vastaavalla summalla. Valtuuston myöntämä lisärahoitus on käytetty käytännössä kokonaan varhaiskasvatuksen menojen kattamiseen.

Lukio- ja ammattiopetuslautakunnan nettomenojen ylitys oli 0,8 milj. euroa. Ammatillisessa koulutuksessa oli budjetoitua laajempi oppisopimustoiminta sekä kesällä 2012 toteutettu kesäpajatoiminta. Lukiokoulutuksessa virkaehtosopimuksen tuoma kustannusvaikutus palkkoihin oli suurempi kuin talousarviossa oli osattu varautua.

Liikelaitosten suurimmat talousarviopoikkeamat olivat Turun Vesiliikelaitoksella ja Turun Satamaliikelaitoksella.

Vesiliikelaitoksen tulostavoite alittuu 1,7 milj. euroa. Syynä on ostoveden budjetoitua suuremmat kustannukset. Alkuperäisenä laskentaperusteena on käytetty vesiyhtiöltä saatua ennakkotietoa, joka on perustunut huomattavasti alhaisempiin kuutiohintoihin sekä pääomakustannukseen. Myös Halisten laitoksen suunniteltua korkeampi käyttöaste nosti materiaalikustannuksia budjetoidusta. Tulosta paransi hieman ennakoitua suurempi veden myynti.

Satamaliikelaitos alitti tulostavoitteensa 3,1 milj. eurolla. Sataman kautta kulkeva tavaraliikenne vähentyi 8,6 % viime vuoteen verrattuna ja tavaramaksutulot alentuivat 11,2 %.

8.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Tuloslaskelmaosan toteutuminen esitetään tässä kaupungin kokonaistarkastelua kuvaavan tuloslaskelmaosan vertailuna. Talousarvion tuloslaskelmaosan määrärahoihin ja tuloeriin sisältyvät palvelutoimen lisäksi myös liikelaitosten sekä omien rahastojen menot ja tulot. Sisäisiä eriä ei ole eliminoitu talousarviosta eikä toteutumisesta. Toteutunut 2012 sarakkeeseen sisältyy palvelujen ja hallinnon sekä liikelaitosten toimintamenot ja toimintatulot sekä lisäksi rahastojen rahoitustuotot ja -kulut rivi riviltä yhdisteltynä.

Kaupungin kokonaisverotulot vuonna 2012 olivat yhteensä 638,8 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli vain 0,8 milj. euroa. Talousarvion verotulokohtaan oli merkitty verotuloja 645,8 milj. euroa, joten talousarvio alitettiin 7,0 milj. eurolla. Verotulojen alittuminen johtui pääosin Turun alueen talouden ennakoitua heikommasta tilanteesta syksyyn 2011 nähden, jolloin verotulot arvioitiin talousarvioon. Sekä kuntaryhmän että kuntien kunnallisveron jako-osuutta laskettiin joulukuussa ja joulukuun tilityksessä oikaistiin alkuvuoden kertymät. Turun osalta oikaisu merkitsi 8,2 milj. euron vähennystä kunnallisverotuottoon.

Valtionosuustuloja toteutui yhteensä 345,6 milj. euroa. Alkuperäiseen vuoden 2012 talousarvioon oli merkitty valtionosuustuloja 335,5 milj. euroa. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 10,1 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat 6,3 % edelliseen tilinpäätökseen nähden.

Vuoden aikana tuli monia valtionosuuksiin vaikuttaneita muutoksia. Valtionosuuksia korotettiin mm. valtiovarainministeriön päätöksellä 22.12.2011. Kunnan peruspalveluiden valtionosuuksia lisättiin kertaluonteisesti liittyen kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseen. Tämä lisäsi Turun saamaa valtionosuutta noin 2 milj. euroa. Lisäksi kunnallisveropohjan kaventamisen kompensaatio toi noin 2,3 milj. euroa lisää valtionosuuspohjaan aikaisemmin budjetoidun lisäksi. Kunnan omarahoitusosuudet olivat lopullisessa valtionosuuspäätöksessä noin 1,6 milj. pienempiä kuin mitä ne olivat budjettipohjassa.

Turun työllisyyden suhteellinen heikkeneminen verrattuna koko valtakuntaan lisäsi peruspalveluiden valtionosuutta noin 2,1 milj. euroa budjetoituun nähden. Yksikköhinnan ja oppilasmäärän kehitys ammattiopetuksessa kasvatti valtionosuutta 1,9 milj. euroa ja lukiokoulutuksessa 1,1 milj. euroa. Valtionosuutta sen sijaan laski yksikköhintavähennykset ammattikorkeakouluopetuksessa 1,2 milj. euroa.

Nettorahoitustuottoja kertyi 25,2 milj. euroa eli 8,9 milj. euroa budjetoitua enemmän. Vuoden aikana myönnettiin uusia antolainoja enemmän kuin talousarviossa oli suunniteltu. Korkotuottoja talousarvioon verrattuna nostaa edellä mainittujen antolainojen lisäyksestä kertyneet korkotuotot. Rahoitustuotot lisääntyivät pääosin rahoitusomaisuuden positiivisen arvonkehityksen takia. Korkomenot pysyivät budjetoitua pienempänä markkinakorkojen laskun takia. Kaupungin rahoitustarvetta on hoidettu myös lyhytaikaisella rahoituksella, josta on maksettu hyvin alhaista korkoa. Tämä lisää kuitenkin painetta seuraavana vuotena korkokulujen huomattavaan prosentuaaliseen kasvuun. Muut rahoituskulut toteutuvat talousarvion mukaisina.

8.3. Investointiosan toteutuminen

Kaupungin investointimenot yhteensä mukaan lukien liikelaitokset olivat 111,0 milj. euroa.

Palvelujen ja hallinnon investointimenoihin varattiin alkuperäisessä talousarviossa 15,5 milj. euroa. Toteutuneet investoinnit olivat 13,7 milj. euroa.

Kiinteistöliikelaitoksen investointimenot ylittyivät 2,1 milj. euroa. Omaisuuden myyntitavoite alittui 8,0 milj. euroa. Kiinteistöliikelaitoksen alkuperäisen talousarvion mukaiset investoinnit olivat yhteensä 44,8 milj. euroa ja toteutuneet investoinnit olivat 42,7 milj. euroa. Määrärahasta käytettiin pääliikenneväylien rakentamiseen ja keskustan kehittämiseen yhteensä 9,8 milj. euroa, joka ylitti 2,1 milj. eurolla talousarvion.

Tilalaitoksen investointimenot yhteensä olivat 35,6 milj. euroa. Uudisrakennuksiin käytettiin 6,1 milj. euroa ja perusparannuksiin 29,3 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa varauduttiin 48,8 milj. euron investointeihin. Määrärahaa lisättiin vuoden aikana 2,6 milj. euroa. Toteutuneet investoinnit olivat 15,9 milj. euroa pienemmät. Tilalaitoksella ei ollut omaisuuden myyntejä v. 2012. Tilalaitoksen investointiosassa sitovia ovat hankkeen kustannusarvio ja toteuttamisaikataulu.

Vesiliikelaitoksen investoinnit olivat 11,2 milj. euroa ja ne toteutuivat lähes budjetoidusti.

Satamaliikelaitos investoi 7,9 milj. eurolla. Investointirahat ylittyivät 2,3 milj. eurolla.

8.4. Rahoitusosan toteutuminen

Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu (sis. kaupunki + liikelaitokset + rahastot)

Toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 25,2 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Rahoitusasemaa talousarvioon verrattuna paransivat sekä tulorahoituksen paraneminen että nettoinvestointien väheneminen.

Pitkäaikaisia lainojen nostettiin kaupunginvaltuuston myöntämän lainavaltuuden mukaisesti yhteensä 120, 0 milj. euroa. Lyhytaikaisten korollisten lainojen muutos oli 10,3 milj. euroa arvioitua suurempi. Koko lainakannan kasvu oli vastaavasti budjetoitua suurempi.

9. Henkilöstö

Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla 1.1.–31.12.2012 oli 12 183,2 htv eli 1 333,7 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2011.

Organisaatiomuutokset vaikuttivat työvoiman vähenemiseen. Vuoden 2012 alussa kunnallistekniikkaliikelaitos, viherliikelaitos, talotoimiliikelaitos ja kiinteistöliikelaitos yhtiöitettiin. Liikelaitosten henkilökunta siirtyi kaupungin perustamien tytäryhtiöiden palvelukseen. Terveyskeskuspäivystyksen hoito- ja toimistohenkilökunnan siirtyi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palvelukseen 9.1.2012. Kun organisaatiomuutosten vaikutukset jätetään huomioimatta, kokonaistyövoima kasvoi 60 henkilötyövuotta. Kasvua oli lähinnä varhaiskasvatuksessa, perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Muualla organisaatiossa muutokset olivat pieniä tai työvoiman vähentyi.

Työvoimasta (koko henkilöstö) 5 871,3 htv oli palvelutoimessa (sosiaali- ja terveystoimi, nuorisoasiainkeskus, liikuntapalvelukeskus ja kulttuuriasiainkeskus), 4 587,8 htv osaamistoimessa (varhaiskasvatus, perus- ja lukio-opetus, ammattiopetus- ja ammattikorkeakouluopetus), 1 186,1 htv ympäristötoimessa (ympäristö- ja kaavoitusvirasto, kunnalliset liikelaitokset ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos) ja 538,0 htv ja keskitetyissä palveluissa (revisiotoimi, keskushallinto ml. matkailu, keskitetty IT, taloushallintopalvelut, hankinta- ja logistiikka).

Kaupungin palkkamenot (palkat ilman henkilösivukuluja) 1.1. – 31.12.2012 olivat 3,2 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Palkankorotusten kustannusvaikutus vuonna 2012 oli 3,07 %. Henkilöstökulut yhteensä olivat 577,7 milj. euroa (+ 3,8 %).

Turun kaupunki julkaisee erillisen henkilöstöraportin keväällä 2013.

10. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat ja näkymät vuodelle 2012

Tilikauden tulokseen sisältyy 21,7 milj. euroa satunnaisia tuottoja. Ilman satunnaisia eriä tilikausi olisi olut 12,5 milj. euroa alijäämäinen. Kokonaisverotulojen kasvu lähes pysähtyi viime vuonna. Yhteisöverotulojen lasku söi kunnan tuloveron kasvun kokonaan. Verorahoituksen kasvu jäi valtionosuustulojen varaan. Valtionosuustulot kasvoivat 20,6 milj. euroa. Kaupungin nettomenojen kasvu oli 36,0 milj. euroa verorahoituksen kasvua suurempi.

Varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei kattanut investointien omahankintamenoja. Kun tulorahoitukseen otetaan mukaan satunnaiset tuotot, riitti tulorahoitus korvaus- ja perusparannusinvestointeihin. Uus- ja laajennusinvestointien omahankintamenot sekä antolainaus ja pitkäaikaisen velan lyhennykset rahoitettiin lisävelalla. Kaupungin korolliset velat kasvoivat 90,3 milj. euroa. Korolliset nettovelat kasvoivat 32,9 milj. euroa. Kaupunki investoi lähivuosinakin vielä merkittävästi palvelujen ja kaupungin toimintaympäristön kehittämiseen ja ylläpitoon.

Tilikauden 2013 verotulojen kasvuksi on talousarviossa arvioitu 3,3, prosenttia vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden. Verotulojen kasvu tuskin toteutuu näin suurena, vaan alkuvuoden verotilitysten ja kuntaryhmäjako-osuuden ja Turun kuntajako-osuuden laskun myötä verotulojen osalta jäädään budjetoidusta tavoitteesta.

Tilikauden 2012 toimintakate (nettotoimintakulut) kasvoi vuonna 6,3 prosenttia. Talousarvion 2013 toimintakate on – 1.012,7 milj. euroa. Kasvua päättyneen tilikauden toteutuneeseen toimintakatteeseen on 5,0 prosenttia.

Vuoden 2013 taloussuunnitelmajakso sisältää paljon epävarmuustekijöitä tulokehityksen suhteen. On kuitenkin ilmeistä, että ilman toimenpiteitä kustannukset kasvavat nopeammin kuin tuotot. Tulorahoituksen supistuessa suunnitelmakauden investoinnit pysyvät korkealla tasolla, mikä lisää painetta velanottoon. Käyttötalouden tasapainottamiseksi ja investointikyvyn turvaamiseksi talousarvion yhteydessä on esitetty kevään 2013 aikana laadittavaksi uudistamisohjelma. Uudistamisohjelman tulee sisältää toimenpiteet kustannustason sopeuttamiseksi 1 % vuosittain, toimintatuottojen arviointi, analyysi pysyvien vastaavien hyödykkeiden omistamisen vaihtoehdoista sekä kunnallisveron korotustarpeen arviointi.

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 käynnistää uudistamisohjelman valmistelun edellä esitetyn mukaisesti siten, että uudistamisohjelma saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 17.6.2013 pidettävään kokoukseen.

Vuoden 2013 alussa käynnistetty uudistamisohjelma tavoittelee tehtävien palveluanalyysien ja tuottoanalyysien kautta vaikuttavuutta ja tehokkuutta toimintaan suunnittelukaudelle 2013 – 2016. Uudistamisohjelma kytkeytyy kaupungin toimintamalliuudistukseen ja strategiakauteen ja sillä haetaan kaupunginhallituksen johdolla toimenpiteitä, joilla kaupungin toimintaa uudistetaan tavoiteltujen kustannussäästöjen aikaansaamiseksi.

11. Tasekirja

Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, kaupungin tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman sekä konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja konsernin rahoituslaskelman sekä näiden liitetiedot. Lisäksi tasekirjaan sisältyvät talousarvion toteutumisvertailut.

Tasekirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Turun kaupungin tilinpäätös 2012 (Toimintakertomus, Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, Tuloslaskelma, Tase, Rahoituslaskelma, Konsernituloslaskelma, Konsernitase, Konsernin rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot), liitetään kokouksen asiakirjoihin.