Johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 14.3.2013:

1) 10958-2011

26.9.2011 Pentti Huovinen ym.

Aloite maahanmuuttajien kielikoulutuksen nykytilan tutkimisesta ja kielikoulutuksen kattavuuden lisäämisestä (Otj, Pj)

Vs. kaupunginsihteeri Outi Kari-Granfors ja va. palvelussuhdepäällikkö Merja Jokela 10.12.2012:

Valtuutettu Pentti Huovinen on 26.9.2011 tehnyt aloitteen maahanmuuttajien kielikoulutuksen nykytilan tutkimisesta ja kielikoulutuksen kattavuuden lisäämisestä.

Turkulaisten maahanmuuttajien kielikoulutuksesta vastaavat TE-hallinto ja Turun kaupunki. TE-hallinnon vastuulla on aikuisten, 17–64-vuotiaiden asiakkaiden kotoutumiskoulutus, ja kaupunki vastaa oppivelvollisuusikäisten, äitiys-, vanhempain- ja kotihoidontuen varassa elävät kotiäitien ja yli 65-vuotiaiden koulutuksesta. Kaupungin vastuulla olevan kielikoulutuksen järjestäminen maahanmuuttajille kuuluu pääsääntöisesti kasvatus- ja opetustoimelle. Lisäksi suomen kielen koulutusta järjestään pienimuotoisesti myös sosiaali- ja terveystoimen hallinnoimissa hankkeissa. Maahanmuuttaja-asioiden koordinointi on keskitetty palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajalle.

TE-hallinnon vastuulla oleva kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena koulutuksena. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella hankkimia koulutuksia järjestetään mm. Turun AKK:ssa, Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa ja Raision AKK Timalissa. Näihin koulutuksiin päästään TE-toimiston kautta. Tällä hetkellä koulutukseen pääsemistä joutuu usein jonottamaan.

TE-hallinnon vastuulla oleva maahanmuuttaja voi opiskella myös opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia ns. omaehtoisia opintoja, jotka voivat olla myös ammattiin suuntautuvia koulutuksia. Esim. Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa on aikuisille suunnattuja maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavia ryhmiä. Moniin koulutuksiin maahanmuuttajan on kuitenkin vaikea päästä puuttuvan kielitaidon takia, eikä sopivia omaehtoisia suomen kielen alkeiskoulutuksia ei ole tarjolla riittävästi.

Turun kaupungin vastuulla olevat oppivelvollisuusikäiset opiskelevat peruskoulussa. Sekä kantaväestön että maahanmuuttajanuorten siirtymistä perusopetuksesta toiselle asteelle pyritään tukemaan erilaisilla siirtymävaiheen koulutuksilla, esim. Turun ammatti-instituutin ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavalla ja valmistavalla koulutuksella (Ammattistartti). Erityisesti maahanmuuttajanuorille on Turussa tarjolla esim. seuraavia nivelvaiheen koulutuksia: Turun ammatti-instituutin maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus ja maahanmuuttajien sosiaali- ja terveysalalle valmistava koulutus 17–25-vuotiaille, Turun Kristillisen Opiston maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus, suomen kielen linja sekä suomen kielen linja venäjänkielisille maahanmuuttajille yli 17-vuotiaille, Turun iltalukion Vieraskielisten nuorten opetus ensisijaisesti 16–17-vuotiaille ja perusopetuksen johdanto-opinnot 15–17-vuotiaille. Koulutuksia järjestetään myös lähikuntien oppilaitoksissa.

Turun kaupungissa toimii ns. maahanmuuttajanuorten nivelvaihe- ja tiedonsiirtotiimi, joka mm. toteuttaa keväisin epävirallista ”yhteishakua” nuorten koulutuksiin. Nuorten ohjaus koulutuksien välillä tapahtuu siten hyvin koordinoidusti.

Valtuustoaloitteen mukaan suomen kielen koulutukseen on hakenut 322 henkilöä, mutta koulutukseen on voitu ottaa vain 109 henkilöä. Kasvatus- ja opetusvirastosta saadun tiedon mukaan ko. luvut koskevat vain Turun iltalukion opetusta. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa opiskeli vuonna 2011 yli 800 vieraskielistä opiskelijaa, joista suuri osa nimenomaan ammatillisessa koulutuksessa. Turun suomenkielisessä työväenopistossa opiskeli noin 650 ja ruotsinkielisessä noin 80 opiskelijaa.

Turku on mukana sisäasiainministeriön v. 2010 käynnistämässä Osallisena Suomessa -kokeilussa, jonka tarkoituksena on kokeilla maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen henkilöpiirin laajentamista sekä uusia tapoja hankkia ja järjestää kotoutumiskoulutusta. Lisäksi tarkoituksena on tehostaa kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta kokeilemalla uusia asiakaslähtöisiä koulutussisältöjä.

Turun osahankkeen kohderyhminä ovat kaupungin vastuulla olevat nuoret sekä kotiäidit, joille hankkeessa on toteutettu ja kehitetty kieliopetusta yhteistyössä Turun suomenkielisen työväenopiston kanssa. Hankkeessa toteutetussa kielikoulutuksessa on huomioitu kotiäitien koulutukseen pääsyn monia haasteita esim. järjestämällä lastenhoito opetuksen ajaksi. Tavoitteena koulutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa on ollut uudenlainen kielikoulutuksen mallin kehittäminen. Samalla hankkeessa on hyödynnetty myös aikaisemmissa hankkeissa (mm. Drop in) luotuja käytäntöjä. Osallisena Suomessa -hanke päättyy 30.6.2013, mutta hankkeen tavoitteena on, että kotiäitien suomen kielen koulutuksesta tulee kaupungin pysyvää toimintaa ja että se olisi systemaattista, uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukaista kotoutumiskoulutusta.

Em. koulutusten lisäksi Turussa järjestetään suomen kielen kursseja erilaisissa projekteissa sekä esim. työväenopistossa harrastusmuotoisena. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen alaisen ulkomaalaistoimiston koto-toiminta järjestää erilaista kotouttavaa toimintaa kaupungin vastuulla oleville kotiäideille ja kaupungin vastuulla oleville 65 vuotta täyttäneille henkilöille.

Kasvatus- ja opetustoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa toteutettavilla edellä kuvatuilla toimintatavoilla ja kaupungin keskushallinnon Osallisena Suomessa -hankkeessa meneillään olevilla ja kehitettävillä toimintamuodoilla on pyritty edistämään aloitteessa esiin tuotua tavoitetta kielikoulutuksen kattavuuden lisäämiseksi niin, että mahdollisimman moni koulutukseen haluava maahanmuuttaja pääsee hakemaansa suomenkielen koulutukseen.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

2) 13727-2011

28.11.2011 Ulla-Maija Vierimaa ym.

Aloite tykyrahan antamisesta sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen henkilöstölle kulttuurisetelien muodossa (Kj)

Henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen 23.8.2012:

Kaupunginvaltuutettu Ulla-Maija Vierimaa on tehnyt aloitteen tykyrahan antamisesta kulttuuriseteleiden muodossa opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle.

Aloitteessa on todettu mm., että aloitteessa mainittujen hallintokuntien ”työntekijöiden lakisääteiset tykyrahat ovat hallintokunnan säästötoimien johdosta jääneet hyvin alhaiselle tasolle verrattuna kovan sektorin hallintokuntien työntekijöille myönnettyihin työkyvyn ylläpitämiseen tarkoitettuihin rahasummiin.”

Työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö ovat yksi kaupunginvaltuuston hyväksymän Turun henkilöstöohjelman tavoitteista. Keinoina em. tavoitteen saavuttamiseksi on henkilöstöohjelmassa mainittu mm. tavoitteellinen ja suunnitelmallinen työkykyä ylläpitävä toiminta kaikissa yksiköissä.

Kaupunginjohtajan 19.6.2012 antamissa Turun kaupungin vuoden 2013 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2013 – 2016 taloussuunnitelmaehdotuksen laadintaohjeissa ja periaatteissa on todettu talousarviotavoitteiden asettamista koskevassa kappaleessa, että henkilöstön työhyvinvoinnista on huolehdittava suunnitelmallisesti.

Turussa työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta on sisällytetty osaksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin sisältyvissä työkykyä ylläpitävissä suunnitelmissa on huomioitu mm. työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden antama neuvonta ja ohjaus, työfysioterapeutin ja työpsykologin työ, työpaikkakohtainen työ, päihdetyö ja kuntoutukseen ohjaaminen. Suunnitelmat lähestyvät työhyvinvointia laajasta näkökulmasta.

Työhyvinvoinin huolehtimisen edellyttämät talousarvionvaraukset tehdään pääsääntöisesti hallintokuntien talousarvioihin. Henkilöstöasioiden vastuualueen näkemyksen mukaan tulee kaikkien hallintokuntien varata vuoden 2013 talousarvioon riittävät määrärahat työhvyinvointia tukevan toiminnan rahoittamiseen. Hallintokuntien sisällä tulee miettiä ne keinot, joilla parhaiten tuetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä henkilöstöohjelmassa asetettujen työhyvinvointiin liittyvien tavoitteiden toteutumista. Valtuutettu Ulla-Maija Vierimaan aloitteessa todettu kulttuuriseteleiden antaminen henkilökunnalle voi olla yksi tällainen työhyvinvointia parantava toimenpide, ensisijainen ja pääasiallinen keino edistää työhyvinvointia ei kuitenkaan voi olla kulttuuriseteleiden jakaminen. Työhyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan monipuolista ja tavoitteellista toimintaa.

Erikseen on syytä todeta, että tykyrahat eivät ole aloitteessa todetulla tavalla lakisääteisiä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

3) 13730-2011

28.11.2011 Sakari Hihnala ym.

Aloite kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Paattisille Säkyläntien varteen Tortinmäkeen saakka (Yj)

Katu- ja viheralueet, Pia Caven, 13.11.2012:

Kv 3.9.2012 § 176 palautti Kiinteistöliikelaitokselle uudelleen valmisteluun Sakari Hihnalan ym. aloitteeseen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Paattisille Säkyläntien varteen Tortinmäkeen saakka laaditun vastineen.

Säkyläntie on maantie, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Varsinais-Suomen Ely-keskus. Kaupunginhallituksen hyväksymässä (Kh 25.10.2010 § 568) Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa 2010 todetaan, että ”Tiehallinnon teihin liittyvät kävely- ja pyöräilyhankkeet tulee rahoittaa pääasiassa valtion varoin.” Kiinteistöliikelaitoksen investointisuunnitelmaan ei ole varattu rahoitusta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Säkyläntien varteen välille Paavolan koulu – Tortinmäki. Tämän kevyen liikenteen väylän kustannusarvio on 2,2 M€. Kiinteistöliikelaitos voi esittää tätä hanketta Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuraavalle aiesopimuskaudelle, mikäli kaupunginhallitus antaa luvan investoida valtion maanteihin. Nykyinen MAL-aiesopímuskausi päättyy v. 2015.

Auvaismäentie on maantie, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Auvaismäentien kevyen liikenteen väylästä välille Jäkärlä – Paattistentie on Ely-keskus laatinut v. 2009 alustavan esiselvityksen. Tämän esiselvityksen mukaan hankkeen kustannusarvio on 0,7 M€. Turun kaupungin tulisi osallistua hankkeen toteutuskustannuksiin >50 % osuudella. Esiselvitykseen on kirjattu kaupungin kanta: ”Keskustan ja muun tiiviin kaupunkirakenteen väylä tarpeet ajaa tämän kaupungin reuna-alueilla olevan tarpeen edelle”. Kuten ed. on todettu kaupunginhallituksen päätöksellä valtion teihin liittyvät kävely- ja pyöräilyhankkeet tulee rahoittaa pääasiassa valtion varoin.

Kaupunginhallituksen 12.11.2012 hyväksymässä Kiinteistöliikelaitoksen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa 2013 – 2016 on investointimenoja vähennetty v. 2013 4,725 M€ ja vuosilta 2014 – 2016 5 M€ / vuosi. Täten Kiinteistöliikelaitoksella ei ole mahdollisuutta esittää rahoitusta em. uusille hankkeille vuosina 2013 – 2016 ilman, että Kh tekee uuden päätöksen valtion teihin investoimisesta ja lisärahoituksen myöntämisestä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

4) 1057-2012

23.1.2012 Jukka Mikkola ym.

Aloite lasten päivähoidon saattamisesta maksuttomaksi (Otj)

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 25.4.2012 § 69:

Palvelujohtaja Vesa Kulmala ja varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Raili Koski:

Valtuutettu Jukka Mikkola ym. ovat esittäneet aloitteessaan, että Turussa toteutettaisiin maksuton päivähoito kaikissa päivähoidon muodoissa.

Kaupunginhallitus päätti 30.1.2012 § 55, että aloite lähetetään valmisteltavaksi ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.

Vuotta 2013 koskeva talousarvion valmistelu on jo aloitettu, joten valtuustoaloite tulee valmistella.

Vuoden 2012 talousarviossa on arvioitu saatavan 8 milj. euroa asiakasmaksutuloina päiväkotihoidossa, perhepäivä- ja kolmiperhehoidossa sekä leikkipuistossa ja - kerhoissa olevien lasten vanhemmilta. Sosiaalihuollon asiakasmaksulain mukaan perheiltä voidaan periä kulloinkin voimassa oleva perheen tulojen mukaan määräytyvä kuukausimaksu päiväkoti- ja perhepäivähoidon hoitomuodoissa.

Leikkipuistojen ja leikkikerhojen asiakasmaksuista ei ole määräystä maksulaissa, vaan niiden suuruudesta on päätetty lautakunnassa. Nykyiset maksut näissä hoitomuodoissa ovat 27 tai 23 euroa kuukaudessa. Tuloina vuodessa saadaan näistä kerättyä n. 100.000 euroa.

Sen lisäksi, että asiakkailta kerätään päivähoitomaksuja, on Turussa käytössä tulosidonnainen päivähoidon palveluseteli. Mikäli tulosidonnaisuus poistetaan, tulee palvelusetelin arvon kattaa kokonaisuudessaan myös päivähoidon tuotantokustannukset palvelusetelipäiväkodeissa. Mikäli näin ei toimittaisi, on erittäin todennäköistä että vanhemmat siirtyisivät käyttämään kunnallista päivähoitoa, koska siitä ei aiheutuisi kustannuksia perheille. Maaliskuussa 2012 palvelusetelillä järjestettiin 752 lapsen päivähoito. Kustannukset vuositasolla lisääntyisivät vähintään 1,5 miljoonalla eurolla nykyisellä asiakasmäärällä arvioituna.

Kolmantena hoitovaihtoehtona Turussa on Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä. Tämän tuen piirissä on 680 lasta, joista perheet maksavat kunnan maksaman tuen lisäksi hoitomaksua. Mikäli Turussa toteutettaisiin maksuton päivähoito, pitäisi näitä perheitä tukea myös hoitomaksun verran. Lisäkustannuksen voidaan arvioida olevan n.1,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaupungin investointiohjelmassa ei ole varauduttu siihen, että yksityisestä päivähoidosta siirryttäisiin kunnallisten palvelujen piiriin. Yksityisessä päivähoidossa on lähes 1 580 lasta, tämä vaatisi noin kymmenen 140-paikkaisen päiväkodin rakentamista nopealla aikataululla.

Asiakasmaksujen poistaminen, palvelusetelin tulosidonnaisuuden poistaminen sekä yksityisen hoidon tuen korottaminen lisää varhaiskasvatuksen nettomenoja yhteensä vähintään 11,2 milj. euroa.

- - -

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta päätti, että aloitteen mukaista asiakkaille maksutonta päivähoitoa ei tarjota Turussa, koska kaupungin taloudellinen tilanne ei salli noin 8 miljoonan vähennystä tulokertymään eikä reilun 3 milj. euron menojen lisäystä palvelujen hankinnoissa. Lisäksi varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta toteaa, että kaupungin investointiohjelmassa ole varauduttu yksityisten palvelujen piirissä olevien lasten siirtymiseen kunnallisten palvelujen piiriin.

Kaupunginhallitus toteaa, että aloite on tullut käsitellyksi kaupunginvaltuustossa 3.12.2012 § 237 Turun kaupungin vuoden 2013 talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

5) 1067-2012

23.1.2012 Pentti Kosonen ym

Aloite yleisilmailun mahdollisuuksien parantamiseksi Turun lentoasemalla (Kj)

Talouden vastuualue 20.10.2012:

Talouden vastuualue toteaa, että Turun kaupungilla ei tällä hetkellä ole taloudellisia mahdollisuuksia lähteä tukemaan Turun lehtokerhoa lentokonehallin rakentamisessa. Kaupunki joutuu keventämään myös omia investointisuunnitelmiaan lähivuosina, jottei velkataakka kasvaisi liian suureksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että aloite on tullut käsitellyksi kaupunginvaltuustossa 3.12.2012 § 237 Turun kaupungin vuoden 2013 talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

6) 1069-2012

23.1.2012 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite päivähoidon ryhmäkokojen selvittämisestä ja enimmäiskoon määrittämisestä (Otj)

Vapelk § 68

Varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Raili Koski:

Valtuutettu Johannes Yrttiaho ym. ovat esittäneet aloitteessaan, että varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta selvittää päivähoitoyksiköittäin, mitkä ovat lapsiryhmien todelliset koot ja miten ne vastaavat päivähoitoasetuksen mukaisia suhdelukuja. Lisäksi ryhmille tulisi määritellä enimmäiskoot, joiden ylityksiä ei sallita.

Sen lisäksi mitä aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta aloitteessa todetaan, on päivähoitoasetuksessa maininta siitä, että osapäivähoidossa olevia lapsia voi olla 13 yhtä aikuista kohden. Tällaisia pelkkiä osapäiväryhmiä on perustettu vain vähän, koska perheiden tarpeet muuttuvat ja lapsille tulee järjestää kokopäiväinen hoitopaikka esim. äidin työhönmenon takia. Esiopetuksen aikana ryhmässä voi olla myös 13 lasta.

Päiväkodeissa pyritään toimimaan mahdollisimman paljon pienissä ryhmissä. Päiväkotien suunnittelussa on tähän asiaan kiinnitetty huomiota. Tosin päiväkotien perussuunnittelu lähtee 21 lapsen lapsiryhmäajattelusta, jolloin kutakin aikuista kohden on seitsemän yli 3-vuotiasta lasta ja 4 alle 3-vuotiasta lasta.

Päiväkodeissa on tavallisten lapsiryhmien lisäksi erityisryhmiä, integroituja erityisryhmiä, vuorohoitoryhmiä, iltahoitoryhmiä, ryhmiä, joiden toiminta alkaa aikaisin aamulla ja ryhmiä, joiden kokoa on pienennetty lapsen erityistarpeen suhteen.

Liitteessä 1 on neljän päiväkodin tarkempi selvitys lapsiryhmistä ja päiväkodin henkilöstömääristä. Toiseen liitteeseen on koottu 1.3.12 oleva tilanne päivähoidon Effica -tietojärjestelmästä. Tietojärjestelmään merkityt ryhmät eivät välttämättä tarkoita sitä, että ryhmä toimii koko päivän kyseisen suuruisena, vaan yleensä kyseessä on käytännön järjestelyt tietokoneen käytössä.

Mikäli yhtä aikuista kohden olevaa lasten määrää vähennetään seitsemästä lapsesta kuuteen lapseen, voitaisiin jokaiseen ryhmään ottaa 1-3 erityistarpeessa olevaa lasta ryhmäkokoa pienentämättä. Toisaalta suhdeluvun pienentäminen aiheuttaa sen, että tarvitsemme n. 300 uutta hoitopaikkaa ja vastaavasti 50 uutta lastentarhanopettajan/lastenhoitajan tointa.

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen:

Ehdotus   Merkitään selvitys tietoon saatetuksi.

Päätös   Yrttiaho ehdotti Kunnarin kannattamana, että asia palautetaan.

Asia palautettiin yksimielisesti.

Vapelk § 148

Varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen:

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta päätti 25.4.2012 § 68 palauttaa selvityksen lasten ryhmäkokojen suuruudesta uudelleen selvittelyyn.

Asetus lasten päivähoidosta 16.3.1973/239 (liite 1: asetus soveltuvin osin) määrittelee aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun kokopäivähoidossa olevien alle ja yli kolmivuotiaiden lasten kohdalta sekä aikuisten ja lasten suhdeluvun yli kolmivuotiaiden osapäivähoidossa olevien lasten kohdalta. Lisäksi asetus ottaa kantaa siihen, miten lapsen erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeet tulee huomioida hoidossa olevien lasten ja aikuisten suhdeluvussa, hoito- ja kasvatushenkilöstön määrässä tai henkilökohtaisen avustajan tarpeessa. Asetus määrittelee myös, minkälaisissa tilanteissa kunta voi poiketa säädetyistä suhdeluvuista. Asetus määrittelee lasten ja aikuisten välisen suhdeluvun päiväkotitasolla, eikä siis ota kantaa yksittäisten ryhmien kokoihin.

Aloitteessa pyydetyn selvityksen pohjamateriaalina on käytetty Effica - päivähoitojärjestelmän tilastohakua: Toimintayksiköiden täyttöaste. Tilastossa (liite 2) käy ilmi päivähoitoyksiköt ryhmittäin. Ryhmittäin nähdään sille varatut kasvatus- ja ohjaushenkilöresurssit, resurssien mukainen ryhmän paikkaluku, ryhmään tehtyjen yksittäisten sijoitusten määrä ja lasten lukumäärä ryhmässä. Laskennalliset sijoitukset / resurssit kuvaavat yksittäisten lasten kertoimineen muodostamaa paikkamäärää alle ja yli kolmivuotiaiden kokopäivälasten sekä yli kolmivuotiaiden osapäivälasten kohdalla. Laskennallisiin sijoituksiin ja resursseihin vaikuttaa edellä mainittujen lisäksi lapsen yksilöllisen tuen kertoimet, jotka käyvät ilmi liitteestä 3. Laskennallinen täyttöasteprosentti kertoo joko ryhmän vajaa- tai ylitäytöstä.

Liitteessä 4 kuvaillaan lisäksi vuorohoidon ominaispiirteisiin liittyviä käytäntöjä ryhmiä rakennettaessa sekä ryhmäkokojen toteumia käytännössä.

Effica –tilasto on ajettu tilastopäivälle 20.9.2012, jonka perusteella tulosaluejohtaja on pyytänyt päivähoitoyksiköistä selvityksen, mikäli ryhmien täyttöaste on ylittänyt 100%. Tilanne on päivähoitoyksikössä päivittäin elävä lasten sijoitteluista, hoitomuodosta ja iästä johtuen.

20.9.2012 ajetun täyttöastetilaston perusteella voidaan todeta, että:

•Koko kaupungin osalta täyttöaste on 98,29.

•Alueittain:

oLäntisen keskustan täyttöaste on 96,08

oMartin täyttöaste on 99,36

oMoikoisten täyttöaste on 101,55

oHaarlan täyttöaste on 102,93

oVasaramäen täyttöaste on 99,09

oHaritun täyttöaste on 94,53

oUittamon täyttöaste on 103,32

oVarissuon täyttöaste on 98,05

oLausteen täyttöaste on 101,82

oPääskyvuoren täyttöaste on 88,71

oYo-kylän täyttöaste on 106,18

oHalisten täyttöaste on 97,59

oHannunniityn täyttöaste on 98,71

oRunosmäen täyttöaste on 96,69

oKaerlan täyttöaste on 100,58

oNättinummen täyttöaste on 99,66

oSuikkilan täyttöaste on 98,08

oPohjolan täyttöaste on 96,27

oPernon täyttöaste on 102,05

oHärkämäki-Vienolan täyttöaste on 92,58

oJäkärlän täyttöaste on 95,56

oMoision täyttöaste on 104,24

oPaattisten täyttöaste on 96,42

oItäisen keskustan täyttöaste 98,93

•Päivähoitoyksiköistä 100 %:n täyttöasteen ylittävät:

oAsemanseudun phy 101,92

oMoikoisten phy 101,55

oHaarla-Pikisaaren phy 102,93

oVasaramäen phy 101,29

oUittamon phy 108,42

oKoukkarinkadun phy 101,79

oPiinokankadun phy 102,19

oHuhkolan phy 106,31

oLausteen phy 101,82

oKuuvuoren phy106,18

oHannunniityn phy 101,96

oMunterinkadun phy 100,97

oKaerlan phy 100,58

oTaoskujan phy 106,09

oHeinikonkadun phy 102,65

oPernon phy 102,07

oMoision phy 104,24

oItäinen ruotsinkielinen phy 102,96

oKerttulin phy 100,79

oSirkkalan phy 100,31

oTuomaansillan phy 100,34

Kyseisissä päivähoitoyksiköissä suhdeluku ylittää päivähoitoasetuksen määräämän suhdeluvun ylitysprosenttien ollessa 100,31-108,42. Päivähoitoyksiköiden sisällä yksittäisten ryhmien täyttöasteet vaihtelevat alitäytöstä ylitäyttöön. Lapsiryhmien todelliset koot käyvät ilmi liitteestä 1.

Päivähoitoyksiköiden esimiesten selvityksissä ryhmäkokojen ylitysten syiksi ilmeni:

•esiopetuksen järjestämisen ongelmat alueella

•kysymyksessä on alle kolmivuotiaiden ryhmä, jossa on syksyllä kolme vuotta täyttäviä lapsia

•monivammaisten lasten 8 lapsen ryhmä, sijoitettuna 7 yli kolmivuotiasta ja 1 alle kolmivuotias lapsi

•kaksi vierekkäistä ryhmää toimivat yhteistyössä pienryhmittäin, Efficaan on pitänyt toiseen ryhmään merkitä kasvattajia enemmän kuin suhdeluku edellyttää, vastaavasti toisessa ryhmässä on alitusta

•ryhmässä tällä hetkellä vielä syksyllä pois muuttava lapsi

•lasten hoitosuhteet tulevat muuttumaan syksyn aikana

•sijoituksen jälkeen lapsen tuen tarve on havaittu ja hän on saanut kertoimia

Ehdotus        Kasvatus- ja perusopetuslautakunta merkitsee selvityksen tietoon saatetuksi.

Päätös          Ranne ehdotti Nymanin ja Yrttiahon kannattamana asian palauttamista valmisteltavaksi. Asia päätettiin palauttaa yksimielisesti.

Vapelk § 157

Palautus Vapelk 3.10.2012 § 148

Varhaiskasvatuksen vs. tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen:

Valtuutettu Johannes Yrttiaho ym. ovat esittäneet aloitteessaan, että varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta selvittää päivähoitoyksiköittäin, mitkä ovat lapsiryhmien todelliset koot ja miten ne vastaavat päivähoitoasetuksen mukaisia suhdelukuja. Lisäksi ryhmille tulisi määritellä enimmäiskoot, joiden ylityksiä ei sallita.

Asetus lasten päivähoidosta 16.3.1973/239 (liite 1: asetus soveltuvin osin) määrittelee aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun kokopäivähoidossa olevien alle ja yli kolmivuotiaiden lasten kohdalta sekä aikuisten ja lasten suhdeluvun yli kolmivuotiaiden osapäivähoidossa olevien lasten kohdalta. Lisäksi asetus ottaa kantaa siihen, miten lapsen erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeet tulee huomioida hoidossa olevien lasten ja aikuisten suhdeluvussa, hoito- ja kasvatushenkilöstön määrässä tai henkilökohtaisen avustajan tarpeessa. Asetus määrittelee myös, minkälaisissa tilanteissa kunta voi poiketa säädetyistä suhdeluvuista. Asetus määrittelee lasten ja aikuisten välisen suhdeluvun päiväkotitasolla, eikä siis ota kantaa yksittäisten ryhmien kokoihin.

Aloitteessa pyydetyn selvityksen pohjamateriaalina on käytetty Effica - päivähoitojärjestelmän tilastohakua: Toimintayksiköiden täyttöaste.

Täyttöaste on prosenttiluku, joka kertoo miten suuri prosenttiosuus laskennallisista päivähoitopaikoista on täytetty verrattaessa lasten määrää käytettävissä olevaan kasvatus- ja ohjaushenkilöstön resurssiin.

Laskennalliset päivähoitopaikat Effica-järjestelmässä

•Effica-ohjelma vertaa lasten lukumäärää aina 1/7 (1 hoitaja = 7 lasta, 2 hoitajaa = 14 lasta jne.)

•Lasten iän (alle tai yli kolmivuotias) ohjelma huomioi lapsen sosiaaliturvatunnuksesta

•Laskennalliseen sijoitukseen vaikuttaa myös palvelun tarve: kokopäivähoito (yli 5h/pv), osapäivähoito (alle 5h/pv), esiopetusta täydentävä kokopäivähoito (yli 5h/pv), esiopetusta täydentävä osapäivähoito (alle 5h/pv) ja esiopetus (4h/pv)

•Laskennalliseen päivähoitopaikkaan vaikuttaa myös lapsen yksilöllisen tuen kertoimet, jotka on kuvattu liitteessä 2

Käyttöastetta seurataan varhaiskasvatuksen tulosalueella kuukausittain (yleensä edellisen kuukauden toteumana)

•Käyttöaste perustuu täyttöaste-kohdassa selvitettyihin lasten laskennallisiin sijoituksiin ja ryhmän kasvatus- ja ohjaushenkilöstön määrään.

•Käyttöastetiedot ohjelmaan saadaan päiväkirjatietojen kautta. Sähköinen päiväkirja talletetaan päivähoitoyksiköissä päivittäin. Talletuksessa kirjataan ylös lasten poissaolot sekä kasvatus- ja henkilökunnan poissaolot.

Tilastossa Paikkatilanne haku / Toimintayksiköiden täyttöaste (liite 3) käy ilmi päivähoitoyksiköt ryhmittäin. Alla olevassa taulukossa on selvennetty tilaston eri sarakkeiden sisältämää tietoa järjestyksessä vasemmalta oikealle.

Selvityksen Effica täyttöaste tilastot (paikkatilanne haku) on ajettu 17.10.2012. Täyttöasteen tilanne on päivähoitoyksikössä päivittäin elävä lasten sijoitteluista, hoitomuodosta ja iästä johtuen.

Päivähoitoyksiköiden esimiesten antamissa selvityksissä ryhmäkokojen ylitysten syiksi ilmeni:

•esiopetuksen järjestämisen ongelmat alueella

•kysymyksessä on alle kolmivuotiaiden ryhmä, jossa on syksyllä kolme vuotta täyttäviä lapsia

•monivammaisten lasten 8 lapsen ryhmä, sijoitettuna 7 yli kolmivuotiasta ja 1 alle kolmivuotias lapsi

•kaksi vierekkäistä ryhmää toimivat yhteistyössä pienryhmittäin, Efficaan on pitänyt toiseen ryhmään merkitä kasvattajia enemmän kuin suhdeluku edellyttää, vastaavasti toisessa ryhmässä on alitusta

•ryhmässä tällä hetkellä vielä syksyllä pois muuttava lapsi

•lasten hoitosuhteet tulevat muuttumaan syksyn aikana

•sijoituksen jälkeen lapsen tuen tarve on havaittu ja hän on saanut kertoimia

Päiväkotien käyttöaste- haku on otettu syyskuulta 2012 (ajopvm 18.10.12) (liite 4) Päivähoitoyksiköistä 100 %:n täyttö- tai käyttöasteen ylittävät alla olevassa taulukossa luetellut päivähoitoyksiköt. Sadan prosentin täyttö ylittyy 19 päivähoitoyksikössä ylityksen vaihdellessa 100,13 – 105,90. Koko kaupungin täyttöaste oli tilaston mukaan 98,97. Kuten taulukosta voidaan huomata, yksikään yli sadan prosentin täyttöasteen yksikkö ei ylitä sadan prosentin käyttöastetta. Tämä johtuu lasten poissaoloista eli varattujen paikkojen vajaakäytöstä päivähoitoyksiköissä. Koko kaupungin osalta käyttöaste oli syyskuussa 2012 85,02. Voidaan siis todeta, että lapsiryhmien todelliset koot vastaavat päivähoitoasetuksen mukaisia suhdelukuja.

Asetus lasten päivähoidosta ei ota tällä hetkellä kantaa lapsiryhmien enimmäiskokoihin, vaan määrittelee kasvatus- ja ohjaushenkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun päiväkotitasolla. Lapsiryhmien muodostaminen käytännössä riippuu monesta tekijästä: lasten iästä ja vertaisryhmästä, palvelun tarpeesta, käytettävissä olevista tiloista jne. Ryhmien muodostaminen vaatii ammattitaitoa sekä lapsen ja perheiden tarpeiden tuntemusta. Tällä hetkellä voimassa olevan asetuksen määräämä lasten ja kasvattajien välinen suhdeluku päiväkotitasolla antaa ryhmien muodostamiseen riittävät ehdot ja joustomahdollisuudet.

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen:

Ehdotus   Kasvatus- ja perusopetuslautakunta merkitsee selvityksen tietoon saatetuksi.

Päätös   Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta päätti äänestyksen jälkeen merkitä selvityksen tietoon saatetuksi.

Yrttiaho esitti Kunnarin kannattamaa esityksen muuttamista siten, että Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta merkitsee selvityksen tietoon saatetuksi. Lautakunta toteaa lisäksi, että 100% täyttöasteen ylityksistä kaupungin päiväkodeissa on pyrittävä eroon päiväkotien resursseja lisäämällä. Lisäksi lautakunta seuraa jatkossa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä päiväkotien täyttöastetta.

Asiasta äänestettin. Alkuperäinen esitys voitti äänin 10-2. Alkuperäistä esitystä kannattivat Nordqvist, Koikkalainen, Auvinen, Heinonen, Karlsson, Mickelsson, Nyman, Ranne, Torppa ja Peltonen. Yrttiahon esitystä kannattivat Yrttiaho ja Kunnari.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

7) 2440-2012

27.2.2012 Pentti Kosonen ym.

Aloite katetun katsomon rakentamiseksi Kupittaan pesäpallostadionille (Yj)

Kupittaan pesäpallostadionin katetun katsomon rakentaminen ei sisälly vuoden 2013 talousarvioon.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

8) 3710-2012

26.3.2012 Heikki Mäki ym.

Aloite Kuralan kylämäen kehittämisestä (Yj)

Kiinteistöliikelaitos 31.10.2012:

Kiinteistöliikelaitos toteaa aloitteen johdosta seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.9.2012 § 174 kohdalla ns. Säkömäen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (24/2009), joka rajautui Kaarinan kuntarajaan Säkömäen ja Hämeen valtatien välisellä osuudella. Kaavassa osoitettiin Kaarinan kuntarajaan sitoutuen 24 omakotitontin suuruinen korttelikokonaisuus, joka sijoittui alueella ennestään voimassa olleen asemakaavan 13/1948 korttelialueelle. Muulta osin alueen peltomaana oleva alue osoitettiin merkinnällä MA/s (maisemallisesti arvokas pelto, joka säilytetään) Jaaninojaan saakka rajautuen jo 1980 -luvulla kaavoitettuun Kuralan Kylämäen muinaismuistoalueeseen (SM/ym).

Muu osa Kuralan Kylämäkeen välittömästi sitoutuvasta alueesta on osoitettu asemakaavassa 9/1984 lähivirkistysalueeksi (VL), mikä alue ulottuu Kuralan Kylämäestä lukien Jaanintiehen ja Kohmontiehen saakka. Jaaninoja sijoittuu edellä mainitulle lähivirkistysalueelle ja yllä olevassa asemakaavassa 24/2009 osoitetun maisemapeltoalueen ja Kuralan Kylämäen muinaismuistoalueen rajalle. Kuralan Kylämäen käyttöön on Turun museokeskukselle vuokrattu peltoa noin 24 ha suuruisena alueena. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2023 saakka, ja se käsittää Jaaninojan molemmin puolin olevia peltoja Kohmontien ja Hämeen valtatien välisellä alueella. Säkömäen asemakaava ei uhkaa miltään osin museokeskukselle vuokratun peltoalueen käyttämistä, päinvastoin osa entisen asemakaavan lähivirkistysalueesta osoitettiin Säkömäen asemakaavassa maisemapeltoalueeksi.

Kiinteistöliikelaitoksella ei ole tarvetta mihinkään erityisiin toimenpiteisiin museokeskuksen kanssa tehdyn peltoalueiden vuokrasopimuksen osalta. Museokeskuksella on voimavarojensa puitteissa mahdollisuus kehittää peltojen hoitoa museaalisella tai luontoarvoja kunnioittavalla tavalla.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

9) 3724-2012

26.3.2012 Christel von Frenckell-Ramberg ym.

Aloite sisäilmatyöryhmän organisatoorisesta asemasta sekä toiminta- ja tiedottamisohjeiden laatimisesta (Kj)

Perla § 243

Lakimies Mikko Heiskanen 4.6.2012:

Kaupunginhallitus on pyytänyt 26.8.2012 mennessä lausuntoa sosiaali- ja terveystoimelta valtuutettu Christel von Frenckell-Rambergin tekemästä sisäilmatyöryhmää koskevasta valtuustoaloitteesta. Valtuustoaloitteen mukaan työryhmä tulisi sijoittaa kaupungin organisaatiossa sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen. Aloitteessa ehdotetaan myös, että kaupungin tiloissa esiintyvistä sisäilmaongelmista laadittaisiin selkeät toiminta- ja tiedottamisohjeet.

Sisäilmatyöryhmä Turussa

Työryhmän on asettanut alun perin kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty 13.01.2003 (Dnro 13138-2002). Asettamisen yhteydessä työryhmän jäseniksi määrättiin johtaja Jukka Marttila, rakennustarkastaja Reima Ojala, johtava hygieenikko Pentti Janatuinen, vt. johtava lääkäri Hannu Virtanen ja työsuojelupäällikkö Matti Rantanen. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin johtaja Martti Kuitunen tilalaitokselta ja sihteeriksi Jarmo Love tilalaitokselta.

Päätöksessä määrättiin työryhmän tehtäväksi koordinoida sisäilmaan liittyviä ongelmia sekä niiden poistamiseksi suoritettavia toimenpiteitä ensimmäisenä tehtävänään ohjeistuksen laatiminen ongelmatapauksia varten.

Em. koordinointiin liittyvinä tehtävinä työryhmä pitää 15.10.2003 antamassaan väliraportissa seuraavia:

• sopia toimintatavoista sisäilmaa koskevien ongelmakohtien kartoittamiseksi ja poistamiseksi

• määritellä ne sisäilmaongelmalliset kohteet, joissa suoritetaan tarkempi tutkimus sekä tutkimusten laajuus

• tehdä esityksiä Tilalaitokselle sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaustarpeista ja -järjestyksestä

• valvoa sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaustoimien jälkiseurantaa

• antaa lausuntoja kaupungin muille organisaatioille sisäilman laatua koskevissa asioissa

• antaa ohjeita rakennusten oikeista käyttötavoista

• antaa ohjeita sisäilmaa koskevien tutkimusten näytteidenottoon liittyvistä asioista

Työryhmä on laatinut ohjeet (15.10.2003) ongelmatapausten ratkaisemiseksi.

Sisäilmatyöryhmän raportin mukaan kosteusteknisiä kuntotutkimuksia oli suoritettu 15.10.2003 mennessä 23 kohteessa ja kuntotutkimus oli meneillään 12 kohteessa.

Työryhmä on toiminut keskeytyksittä asettamisestaan lähtien ja työryhmän menettelytavat ovat vakiintuneet. Tällä hetkellä työryhmä on valmistelemassa Turun kaupungin toimintasuunnitelmaa sisäilmasto-ongelmissa.

Sisäilmatyöryhmiä koskevat yleiset ohjeistukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuonna 2008 oppaan koulurakennusten kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseen (kansanterveyslaitoksen julkaisu 2008 C2). Oppaan mukaan on suositeltavaa, että ongelman ilmaannuttua perustetaan keskeisistä virkamiehistä koostuva työryhmä, joka sopii menettelytavoistaan yhdessä. Työryhmä päättää tarvittavien rakennusteknisten, mikrobiologisten ja terveysselvitysten tekemisestä tai teettämisestä. Tehtävien toimenpiteiden ja tilattavien selvitysten merkitys tulee olla työryhmän tiedossa ja hyväksymiä. Työryhmän tulee myös edellyttää, että teetetyt selvitykset raportoidaan kunnolla ja selkeästi. Tiedon kulkuun eri toimijoiden välillä on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Samoin asiasta on hyvä tiedottaa avoimesti sidosryhmille prosessin eri vaiheissa.

Suomen kuntaliitto on julkaissut vuonna 2010 ohjeen toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Ohjeen mukaan hyväksi koettu tapa organisoida yhteistyötä on moniammatillinen sisäilmaryhmä. Sisäilmaryhmä alkaa olla vakiintunut nimitys moniammatilliselle yhteistyöryhmälle, vaikka ryhmässä käsitellään yleensä laajasti sisäympäristöön liittyviä tekijöitä.

Kuntaliiton ohjeen mukaan laajoissa tai vaikeissa sisäympäristöongelmatilanteissa voi olla tarpeen perustaa moniammatillinen kohdekohtainen sisäilmaryhmä, jossa erityishuomio on kohdetilojen käyttäjien edustuksessa. Kuntien tilanteen ja tarpeiden perusteella arvioidaan, minkälaisia sisäilmaryhmiä tarvitaan. Joissakin isoissa kunnissa toimii edellisten lisäksi myös virastotason sisäilmaryhmä, joka mm. toimeenpanee kaupunkitason koordinoivan sisäilmaryhmän suosituksia ja ohjeita sekä ohjaa ja seuraa hallintokuntaan kuuluvien rakennusten kohdekohtaisten sisäilmaryhmien toimintaa. Pysyvät sisäilmaryhmät voivat hyvin vaikuttaa sisäympäristöongelmien ehkäisemiseen vaikuttamalla mm. rakennusten kunnossapitoprosesseihin.

Ohjeen perusteella voidaan todeta, että Turun toteuttama malli noudattaa yleisesti käytössä olevaa kunnan keskusjohdon asettaman kuntatasoisen koordinoivan sisäilmaryhmän mallia, jolla on yleensä etenkin ohjauksellisia tehtäviä.

Johtopäätökset

Turun kaupungin sisäilmatyöryhmän toiminnan on katsottava organisoinniltaan vastaavan niitä vaatimuksia, joita toiminnalle on asetettu. Työryhmän puheenjohtajana toimii liikelaitosjohtaja Martti Kuitunen, mutta työryhmä ei toimi tilaliikelaitoksen alaisuudessa vaan kaupunginjohtajan alaisuudessa samoin kuin työryhmän aloittaessa vuonna 2003. Työryhmän asema kaupungin organisaatiossa vastaa niitä ohjeita, joita sisäilmatyöryhmistä valtakunnallisesti on annettu. Mitään perusteltua syytä siirtää sisäilmatyöryhmä sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen ei näyttäisi olevan. Koska sisäilmatyöryhmän toiminnassa tarvitaan eri hallinnonalojen saumatonta yhteistyötä, on johdonmukaista, että työryhmä toimii edelleen alkuperäisen toimeksiannon mukaisesti.

Va. tulosaluejohtaja Liisa Palmu ja va. tulosaluejohtaja Marjo Sinokki 6.5.2012:

Emme näe siirtoa sosiaali- ja terveystoimeen tarkoituksenmukaisena. Nykyinen käytäntö, missä sisäilmatyöryhmä toimii kaupungin keskusjohdon alaisuudessa, on tarkoituksenmukaisin ja takaa parhaiten eri hallinnonalojen yhteistyön. Puheenjohtajana on myös hyvä toimia tilaliikelaitoksen edustajan, koska kiinteistön omistaja on vastuussa kiinteistöjensä kunnosta.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

Ehdotus   Peruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon sisäilmatyöryhmän organisatorista asemaa koskevasta aloitteesta.

Päätös   Ehdotus hyväksyttiin.

Tilajk § 166

Lakimies Eeva Erkamo-Aalto 15.8.2012:

Kaupunginhallitus on pyytänyt 26.8.2012 mennessä lausuntoa Tilaliikelaitokselta valtuutettu Christel von Frenckell-Rambergin tekemästä sisäilmatyöryhmää koskevasta valtuustoaloitteesta. Valtuustoaloitteen mukaan työryhmä tulisi sijoittaa kaupungin organisaatiossa sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen. Aloitteessa ehdotetaan myös, että kaupungin tiloissa esiintyvistä sisäilmaongelmista laadittaisiin selkeät toiminta- ja tiedottamisohjeet.

Sisäilmatyöryhmä Turussa

Työryhmän on asettanut alun perin kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty 13.1.2003 (Dnro 13138-2002). Asettamisen yhteydessä työryhmän jäseniksi määrättiin johtaja Jukka Marttila, rakennustarkastaja Reima Ojala, johtava hygieenikko Pentti Janatuinen, vt. johtava lääkäri Hannu Virtanen ja työsuojelupäällikkö Matti Rantanen. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin johtaja Martti Kuitunen Tilalaitokselta ja sihteeriksi Jarmo Love Tilalaitokselta.

Päätöksessä määrättiin työryhmän tehtäväksi koordinoida sisäilmaan liittyviä ongelmia sekä niiden poistamiseksi suoritettavia toimenpiteitä ensimmäisenä tehtävänään ohjeistuksen laatiminen ongelmatapauksia varten.

Edellä mainittuun koordinointiin liittyvinä tehtävinä työryhmä piti 15.10.2003 antamassaan väliraportissa muun muassa toimintatavoista sopimista sisäilmaa koskevien ongelmakohtien kartoittamiseksi ja poistamiseksi, niiden sisäilmaongelmaisten kohteiden määrittämistä, joissa suoritetaan tarkempi tutkimus, sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaustoimien jälkiseurannan valvomista, lausuntojen antamista kaupungin muille organisaatioille sisäilman laatua koskevissa asioissa sekä ohjeiden antamista sisäilmaa koskevien tutkimusten näytteidenottoon liittyvissä asioissa.

Työryhmä on toiminut keskeytyksittä asettamisestaan lähtien ja työryhmän menettelytavat ovat vakiintuneet. Työryhmä on parhaillaan valmistelemassa Turun kaupungin toimintasuunnitelmaa sisäilmasto-ongelmissa.

Suomen kuntaliitto on julkaissut vuonna 2010 ohjeen toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Ohjeen mukaan hyväksi koettu tapa organisoida yhteistyötä on moniammatillinen sisäilmaryhmä. Sisäilmaryhmä alkaa olla vakiintunut nimitys moniammatilliselle yhteistyöryhmälle, vaikka ryhmässä käsitellään yleensä laajasti sisäympäristöön liittyviä tekijöitä. Pysyvät sisäilmaryhmät voivat hyvin vaikuttaa sisäympäristöongelmien ehkäisemiseen vaikuttamalla muun muassa rakennusten kunnossapitoprosesseihin.

Johtopäätökset

Turun kaupungin sisäilmatyöryhmän toiminnan on katsottava organisoinniltaan vastaavan niitä vaatimuksia, joita toiminnalle on asetettu. Työryhmän puheenjohtajana toimii liikelaitosjohtaja Martti Kuitunen, mutta työryhmä ei toimi Tilaliikelaitoksen alaisuudessa vaan kaupunginjohtajan alaisuudessa, samoin kuin työryhmän aloittaessa vuonna 2003. Työryhmän asema kaupungin organisaatiossa vastaa niitä ohjeita, joita sisäilmatyöryhmistä valtakunnallisesti on annettu. Koska sisäilmatyöryhmän toiminnassa tarvitaan eri hallinnonalojen saumatonta yhteistyötä, on johdonmukaista, että työryhmä toimii edelleen alkuperäisen toimeksiannon mukaisesti kaupungin keskusjohdon alaisuudessa.

Liikelaitosjohtaja Martti Kuitunen:

Ehdotus   Tilaliikelaitoksen johtokunta päättää antaa edellä olevan lausunnon sisäilmatyöryhmän organisatorista asemaa koskevasta aloitteesta.

Päätös   Ehdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli rakennuttamispäällikkö Merja Lumme.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

10) 4907-2012

23.4.2012 Alpo Lähteenmäki ym.

Aloite linja-autoyhteyden parantamisesta Varsisuolta Lausteelle (Yj)

Ote Jlk 14.6.2012 § 96

Turun sisäisen joukkoliikenteen talviaikataulut 2012-2012 (6033-2012)

Vs. suunnittelupäällikkö Jouko Tervonen 1.6.2012:

-----

Linjalle 99 esitetään reittimuutosta Varissuon alueelle. Nykyisin linja kulkee Hintsa Knaapin kadulta Littoistentielle Pääskyvuoren suuntaan ja päinvastoin. Uudeksi reitiksi esitetään seuraavaa: Hintsa Knaapin katu – Littoistentie – Karvataskunkatu – Suurpäänkatu – Littoistentie jatkuen nykyistä reittiä. Linjapituus lisääntyy muutoksella noin 2,5 kilometriä. Vuositason kustannuslisäys on noin 21 000 euroa. Reittimuutos lisää linjasivun ajoaikaa 5 – 6 minuuttia. Nykyinen aikataulu sallii tällaisen ajoajan lisäyksen, joten reittimuutos tehostaa linjaa. Palvelutason parantamisesta johtuen kustannuslisäyksestä puolet voidaan kattaa suurten kaupunkien joukkoliikennetuesta. Hyväksyttäessä muutos antaa vastauksen jäsen Kavénin ym. lautakunta-aloitteeseen ja valtuutettu Alpo Lähteenmäen ym. valtuustoaloitteeseen.

-----

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 1.6.2012:

-----

Päätös   Joukkoliikennelautakunta päätti, että Turun sisäisen joukkoliikenteen talviaikataulut 2012 – 2013 ovat voimassa 24.9.2012 – 21.4.2013 ja vuorovälit ovat pääsääntöisesti viime talvikauden mukaiset ottaen huomioon kesälle 2012 tehdyt muutokset. Lisäksi joukkoliikennelautakunta päätti, että

-----

Linjan 99 reitti Varissuon alueella on Hintsa Knaapin katu – Littoistentie – Karvataskunkatu – Suurpäänkatu – Littoistentie jatkuen nykyistä reittiä ja aikatauluun tehdään reittimuutoksen johdosta mahdollisesti tarvittavat tarkennukset.

Päätös tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi joukkoliikennelautakunta päätti Heikkilän esittämänä yksimielisesti, että muihin linjaesityksiin palataan runkolinjan toimeenpanon yhteydessä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

11) 4909-2012

23.4.2012. Jarmo Laivoranta ym.

Aloite Kupittaan siirtolapuutarhan säilyttämiseksi (Yj)

Kiinteistöliikelaitos 31.10.2012:

Kiinteistöliikelaitos on pyytänyt otsikkoasiassa ympäristö- ja kaavoitusvirastolta kirjallisen kannanoton kaavoituksen ja maankäytön näkökulmasta. Ympäristö- ja kaavoitusvirasto lausuu seuraavaa:

Asemakaavatoimisto / Anja Latvala

Siirtolapuutarhan toiminta alueella on voimassa olevan asemakaavan mukaista: 2.7.1951 vahvistetun kaavan mukainen käyttötarkoitus on siirtolapuutarha-alue.

Asemakaavatoimisto on suunnitellut siirtolapuutarha-alueen maankäyttöä viereisen marketin asemakaavoitukseen liittyen.

• Kaupunginhallitus päätti 1.6.1998 Keskon Eläkekassan poikkeuslupahakemusta käsitellessään, että Kurjenmäen kaupunginosan 2 korttelia aloitetaan kaavoittaa siten, että kauppatoiminnan säilyminen on mahdollista.

• Kaavoitusosasto laati kaksi asemakaavanmuutosluonnosta, joita ei kuitenkaan viety lautakuntakäsittelyyn yleiskaavan palveluverkkosuunnitelman keskeneräisyyden vuoksi. Luonnoksista toinen oli silloisen tilanteen toteava ja toisessa esitettiin siirtolapuutarha poistettavaksi ja kerrostaloja rakennettavaksi strategista keskusakselia toteuttamaan.

• Alueen maankäyttöä arvioitiin ja luonnosteltiin syksyllä 1999 ja keväällä 2000, kun käsiteltävänä oli Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n anomus siirtolapuutarha–alueen vuokra-ajan jatkamisesta. Kaavoitusosasto esitti alueen kehittämistä osana yleiskaavaehdotukseen sisältyvää keskusakselia, ehdotti kerrostalorakentamista marketin paikalle ja kaupunkimaisen liikerakennuksen sijoittamista Kunnallissairaalantien ja Uudenmaantien kulmaan. Perusteluna oli uusien asuntojen rakentaminen kävelymatkan päähän keskustasta ja Kupittaan työpaikka-alueesta. Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta päätti 24.5.2000 jatkaa siirtolapuutarhan vuokra-aikaa 20 vuodella. Kaupunginhallitus päätti 12.6.2000 pysyttää kiinteistö- ja rakennuslautakunnan päätöksen. Tällä päätöksellä määräytyi marketin asemakaavan valmistelun sisältö.

Kiinteistöliikelaitos toteaa, että kaikkien Turun siirtolapuutarha-alueiden vuokrasopimukset ovat tällä erää voimassa vuoden 2020 loppuun. Siirtolapuutarha-alueiden luonteen ja toimintaan liittyvän vähäisen ja tavanomaista kevyemmän rakentamisen perusteella on vuokrasopimusten kestoaikoja harkittaessa katsottu, että sopimusaikojen tulee olla pysyvään asumiseen ja toimitilarakentamiseen luovutettavia tontteja lyhyempiä. Kun toimitilatonttien osalta tavanomaiset vuokra-ajat ovat tyypillisesti 30-40 vuotta, on siirtolapuutarha-alueiden vuokra-aikojen jatkoissa hyvin perusteltua pysyttäytyä enintään 20 vuoden pituisissa ajanjaksoissa. Kyseinen vuokra-aika antaa alueen toimijoille riittävän näkymän toiminnan jatkuvuudesta ajatellen esimerkiksi palstojen rakennuskannan uudistamista.

Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt joukkoliikenneselvitys 2020 -raportin 14.1.2009 § 278. Joukkoliikennejärjestelmän rungoksi hyväksyttiin runkobussijärjestelmä, jonka keskeisten osien toteuttaminen pikaraitiotienä ratkaistaisiin Turun seudun rakennemallin 2035 yhteydessä. Turun seudun rakennemalli 2035 hyväksyttiin Turun kaupunginvaltuustossa 21.5.2012 § 82. Rakennemallissa Kupittaan Citymarketin ympäristöön on osoitettu palvelutoimintojen lähikeskus välittömästi keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle. Uudenmaantiehen linjaukselle on osoitettu tiheävuoroinen joukkoliikenteen seutulinja.

Edellä mainittujen kaupunginvaltuuston päätösten perusteella on tarkoituksenmukaista, että rakennemallin 2035 ja joukkoliikenneselvitys 2020 -raportin osoittamilla suunnilla varaudutaan mahdollisuuteen tehdä tulevaisuudessa tarvittavia maankäytön muutoksia. Tällä perusteella ei ole edellytyksiä päättää Kupittaan siirtolapuutarhan alueen vuokrauksen jatkamisesta aloitteessa esitetyllä tavalla.

Tulevaisuuden maankäyttöratkaisuihin otetaan kantaa yleiskaavan 2035 valmistelun yhteydessä. Yleiskaavatyön lähtökohtia ja tavoitteita on selvitetty mm. vuoden 2012 aikana pidetyissä työpajoissa. Yleiskaavatyölle asetetun aikataulutavoitteen mukaan yleiskaava 2035 olisi kaupunginvaltuuston käsittelyssä vuoteen 2015 mennessä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

12) 4911-2012

23.4.2012 Rauno Artesola ym.

Aloite vapaan sisäänpääsyn tarjoamisesta yli 70 -vuotiaille Ruisrock –tapahtumaan (Kj)

Yhteysjohtaja Mikko Lohikoski 20.9.2012:

Aloitteessa mainittu järjestely yli 70-vuotiaiden turkulaisten vapaasta pääsystä Ruisrock-musiikkijuhliin ja myös kuljetus vesibussilla konserttipaikalla on toteutettu jo kolmena vuonna.

Järjestelyä on laajasti arvostettu kaupunkilaisten keskuudessa ja se on konkreettisella tavalla toteuttanut kaupungin hyvinvointiohjelman ja kulttuuripolitiikan tavoitteita.

Vantaan Festivaalit Oy:n kanssa on neuvoteltu ja yhtiö on ilmoittanut että tämä järjestely on voimassa toistaiseksi myös tulevina vuosina. Näin ollen turkulaiset 70 vuotta täyttäneet voivat jatkossakin nauttia Ruisrockin musiikkitarjonnasta ja festivaalitunnelmasta Ruissalon hienossa ympäristössä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

13) 4916-2012

23.4.2012 Pauli Kossila ym.

Aloite kampanjan toteuttamisesta, jolla tarjotaan ohjattuja, erilaisia liikuntapalveluita nuorille (Pj)

Liiklk § 122

Liikuntapalveluvastaava Jorma Fisk / liikuntapalvelupäällikkö Minna Lainio-Peltola:

Valtuutettu Pauli Kossila on tehnyt aloitteen kaupunginvaltuustossa 23.4.2012 § 74 kampanjasta, jolla tarjotaan ohjattuja, erilaisia liikuntapalveluita nuorille.

Liikuntapalvelukeskus toteaa lausuntonaan, että on erittäin hienoa, kun valtuutettu on kiinnittänyt huomiota nuorten 13-17-vuotiaiden liikkumattomuuteen. Samalla liikuntatoimi toteaa, että se on jo noin kymmenen vuoden ajan toteuttanut aloitteessa toivottua tuotetta.

Turussa ryhdyttiin vuonna 2002 pohtimaan miten valtavan joukon lapsia tavoittavan Nappulaliigan jälkeen tapahtuu 11-12 -vuotiaille lapsille. Havaittiin, että vain osa heistä jatkoi pelaamista eri urheiluseurojen jalkapallojoukkueissa. Osa lapsista vaihtoi kokonaan harrastamaansa lajia, mutta osa lopetti liikkumisen kokonaan urheiluseuroissa. Näistä lopettaneista suurin osa halusi pelata, mutta eivät seurojen resurssien tai tavoitteiden mukaisesti mahtuneet joukkueisiin. Heistä tuli ns. drop out -nuoria, joilla ei ollut liikuntaharrastusta.

Kaupungin haasteeksi tulikin pohtia kuinka saada lopettaneet nuoret taas kiinnostumaan liikunnasta ja kuinka luoda heille kiinnostavia harrastamisen edellytyksiä sekä mahdollisuuksia. Erilaisten kokeilujen jälkeen yläkouluikäisille nuorille lanseerattiin syksyllä 2003 maksuton liikuntatuote nimeltä Poweraction. Tuotetta alettiin toteuttaa yhdessä liikunta-, koulu- ja nuorisotoimen sekä turkulaisten urheiluseurojen kanssa. Kohderyhmäksi ensimmäisen toimintakauden ajaksi valikoitui yläkouluikäiset 13 -15-vuotiaat. Vuonna 2004 toimintaa laajennettiin nostamalla yläikärajaa. Kohderyhmäksi otettiin kaikki 13-19-vuotiaat Turussa koulua käyvät nuoret eli yläkouluissa, lukioissa tai ammatti-instituuteissa opiskelevat. Syrjäytymisen kannalta jo tällöin nähtiin ensiarvoisen tärkeäksi, että toiminnasta tehtiin maksutonta.

Tällä hetkellä Poweraction-liikuntatuotteessa on maksutta tarjolla viikoittain 42 vuoroa ja 24 eri lajia ympäri kaupunkia.

Toimintaa järjestetään edelleen yhteistyössä ostamalla palveluja turkulaisilta urheiluseuroilta (22 kpl) ja myös eri hallintokunnat ovat edelleen yhteistyössä. Nuoret pääsevät kokeilemaan vuosittain eri lajeja juuri valtuustoaloitteessa mainitulla tavalla. Lajeina esimerkiksi tällä kaudella ovat jalkapallo, futsal, salibandy, sirkus, kuntonyrkkeily, hiihto, jooga, keilailu ja jääkiekko. Tarjolla on siis sekä yksilölajeja, että joukkuelajeja, joissa nuoret pääsevät yhteisöllisesti harrastamaan liikuntaa ilman kilpaurheilun asettamia paineita. Samalla urheiluseuroilla on myös mahdollisuus markkinoida omia toimintojaan niin, että aktiivisimmat voisivat halutessaan jatkaa urheiluseuran harrastajana.

Tuotetta markkinoidaan pääasiassa suoraan nuorille itselleen koulujen ja nuorisotoimen kautta, mutta myös esimerkiksi facebookissa, tuotteen omilla nettisivuilla, tapahtumissa, Turku Liikkeelle -lehdessä ja myös sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille jaettavassa esitteessä. Tuotetta ei sen sijaan ole kovin paljon voitu markkinoida ostamalla mainontaa resurssien puutteen takia, ja siksi ehkä muilla kuin tuotteen kohderyhmällä ei välttämättä ole tästä tuotteesta riittävästi tietoa. Markkinoinnin kehittämistä kuitenkin koko ajan pohditaan ja onkin hienoa, että tämän aloitteen kautta tuote tullee tutummaksi valtuutetuille.

Poweractionin rinnalle on runsas vuosi sitten lanseerattu Power20+ liikuntatuote 20-28 -vuotiaille, mikä toimii selkeänä jatkumona edelliselle ja tarjoaa myös maksuttomia vuoroja vastaavalla tavalla niille, jotka eivät vielä ole omaa lajiaan urheiluseurojen perustarjonnasta löytäneet.

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

Ehdotus   Liikuntalautakunta päättää antaa lausuntonaan em. selvityksen ja toteaa valtuutettu Pauli Kossilan aloitteen käsitellyksi.

Päätös   Ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

14) 6129-2012

21.5.2012 Mika Maaskola ym.

Aloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta (Kj)

Va. kaupunginsihteeri Merja Jokela:

Kaupunginjohtaja on päätöksellään 25.1.2013 § 16 (dnro 13540-2012) asettanut ohjausryhmän seuraamaan nuorisotakuun toteutumista Turussa ja nimennyt ohjausryhmään jäseniksi seuraavat henkilöt:

- toimialajohtaja Timo Jalonen, sivistystoimiala, puheenjohtaja

- palvelujohtaja Mika Helva, sivistystoimiala

- projektipäällikkö Matti Mäkelä, sivistystoimiala

- nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio, vapaa-aikatoimiala

- toiminnanjohtaja Taina Laaksonen, vapaa-aikatoimiala

- toimialajohtaja Riitta Liuksa, hyvinvointitoimiala

- palvelujohtaja Sirpa Kuronen, hyvinvointitoimiala

- toimistopäällikkö Jaana Malén, hyvinvointitoimiala

- erityisasiantuntija Sami Savolainen, konsernihallinto, kaupunkikehitysryhmä, elinkeino ja osaaminen

- kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa, konsernihallinto, strategia ja kehittäminen

Kaupunginjohtajan päätöksen mukaan ohjausryhmän tulee raportoida työnsä etenemisestä kaupunginjohtajalle ja kaupungin johtoryhmälle tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään puolivuosittain.

Kaupunginhallitus on päättänyt 11.3.2013 § 130, että asiasta raportoidaan myös kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

15) 6132-2012

21.5.2012 Ulla-Maija Vierimaa

Aloite toimenpiteistä kunnallisen perhepäivähoitotilanteen parantamiseksi (Otj)

Vs. tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen ja palvelujohtaja Vesa Kulmala

Kaupunginvaltuutettu Ulla-Maija Vierimaa on tehnyt aloitteen siitä, että Turun kaupunginvaltuusto ryhtyisi toimenpiteisiin kunnallisen perhepäivähoitotilanteen parantamiseksi. Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunki palkkaisi lisää perhepäivähoitajia siten, että vapaalla olevan perhepäivähoitajan ryhmä voisi siirtyä yhtenä ryhmänä toisen hoitajan hoidettavaksi.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto on käsitellyt kokouksessaan 13.2.2013 § 4:ssä perhepäivähoidon tilannekatsausta. Valtakunnallinen suuntaus hoitajamäärien vähenemisestä näkyy myös Turussa. Tämän rinnalla korostuukin hoitomuodon sisäinen kehittäminen niin, että se edelleen pysyisi yhtenä vaihtoehtona varhaiskasvatuksen palveluvalikossa. Perhepäivähoitajan työn arvostukseen ja työsuhteen ehtoihin tulee kiinnittää huomiota, jotta perhepäivähoitajan ammatti houkuttelee puoleensa uusia työntekijöitä.

Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia oli vuonna 2012 yhteensä 92, kolmiperhepäivähoitajia 22 ja varahoitajia 12. Hoitopaikkoja perhepäivähoidossa oli yhteensä 437. Pääsääntöisesti varhaiskasvatusalueilla työskentelee 1-2 varahoitajaa, ainoastaan Läntisen keskustan alueella ei ole hoitajien (3) vähäisyyden vuoksi varahoitajaa. Varahoidossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös päiväkotiryhmiä. Varahoitajat voivat myös työskennellä päiväkodeissa erillisessä varahoitoon varatussa tilassa. Varahoitajien määrää on kuitenkin lisätty sen jälkeen kun työaikalainsäädäntö tuli koskemaan myös omassa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia.

Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain alaisuuteen 1.8.2011 on työllistänyt niin varhaiskasvatuksen johtoa ja perhepäivähoidonohjaajia kuin perhepäivähoitajia. Uuden lain vaikutukset näkyvät myös perhepäivähoitajan arjessa esim. työpäivän /-jakson pituudessa, työvuoroluetteloiden suunnittelussa ja työajan seurannassa. Perheiden hoitosopimuksien tärkeys korostuu ja varahoidon järjestämisen haasteet realisoituivat. Tämän vuoksi varahoidon kehittäminen onkin nostettu keskeiseksi kehittämistoimenpiteeksi. Yleistä kaikkia koskevaa toimintamallia on kuitenkin mahdotonta laatia, koska varahoitojärjestelyt joudutaan laatimaan hoitajakohtaisesti riippuen lasten hoitoajoista.

Edellä mainitussa tilannekatsauksessa linjataan yhdeksi kehittämiskohteeksi perhepäivähoidon varahoidon kehittäminen, seuraavat teemat on nostettu painopistealueiksi:

• Varahoidon järjestämisessä tulee taata varahoitopaikkoja riittävästi joka palvelualueella

• Varahoitotilojen tulee olla sopivia perhepäivähoidon varahoitopaikaksi

• Hoitosopimukseen tulisi kirjata mahdollisimman pysyvät varahoitopaikat

• Lapsen varahoito sovitaan mahdollisimman pysyväisluonteisesti hoitosopimuksessa

• Jokaisella lapsella on ensisijainen ja tarvittaessa toissijainen varahoitopaikka iästä riippumatta

• Kun varahoito on päiväkodissa, lapsi on aina samassa ryhmässä koko toimintavuoden

• Varahoidossa huomioidaan perheen työmatkat mahdollisuuksien mukaan

• Perhepäivähoitaja perehdytetään päivähoitoyksikköön hänen ollessaan ilman omia hoitolapsia ja hänelle nimetään ns. kotiryhmä

• Varahoidon järjestelyissä tehdään yhteistyötä päiväkodin kanssa niin, että varahoitaja voi luovuttaa lapset päiväkodin työntekijöiden vastuulle iltapäivästä sopimuksen mukaisesti

• Yhteistyötä leikkipuiston henkilöstön kanssa tulee jatkaa ja pelisääntöjä tarkentaa

Tiivistäen voidaan sanoa, että perhepäivähoidossa varahoito pyritään järjestämään mahdollisimman pysyväksi järjestelyksi ja varahoidon riittävyyttä seurataan lähijohtajien toimesta jatkuvasti mm. kesällä 2013 käyttöönotettavan sähköisen työajan suunnittelu ja seurantajärjestelmän myötä. Jatkuvaa muutosta aiheuttaa lapsiryhmässä tapahtuvat vaihdokset sekä muutokset lasten hoitoajoissa. Aina ei kuitenkaan esim. perheiden arjen järjestelyjen vuoksi ole perusteltua toteuttaa samanlaista varahoitojärjestelyä koko ko. hoitoryhmän osalta. Osa perheistä haluaa järjestää varahoidon itsenäisesti, kaupunki hyvittää tuolloin ko. päivien hoitomaksun. Lisäksi on huomioitava se, että äkillisissä poissaolotapauksissa joudutaan joskus toteuttamaan poikkeusjärjestelyjä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

16) 6777-2012

4.6.2012 Pauli Kossila

Aloite terveyden edistämisen yksikön asiantuntemuksen lisäämiseksi (Pj)

Tulosaluejohtaja Anne Santalahti, tulosyksikköjohtaja Pirjo-Riitta Liuksila, johtava ylihammaslääkäri Minna Kinnarinen ja palvelujohtaja Maisa Kuusela 21.8.2012:

Valtuutettu Pauli Kossila on jättänyt aloitteen 4.6.2012 suun terveyden asiantuntijan ottamiseksi terveyden edistämisen yksikköön.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että suun terveys on oleellinen osa ihmisen hyvinvointia ja sairauksien ennalta ehkäisyä ja sen toteuttaminen vaatii erikoisosaamista. Suun terveyttä lisäämällä voidaan lisätä terveyttä ja hyvinvointia ja vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.

Terveyden edistämisellä tarkoitetaan kaikkia terveyskeskuksille kuuluvia kansanterveystyön tehtäviä väestön terveydentilan ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Terveyden edistämisen yksikkö on osa perusterveydenhuoltoa ja tarjoaa asiantuntijuutta ja kehittämistukea sosiaali- ja terveystoimen kaikille yksiköille, kaupungin eri hallinnonaloille ja kaupungissa toimiville järjestöille. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon muiden yksikköjen kanssa.

Terveyden edistämistyötä tehdään myös terveyden edistämisen yksikön ulkopuolella, koko sosiaali- ja terveystoimessa. Suun terveydenhuollon tulosyksikkö on tehnyt erinomaista ehkäisevää työtä. Esimerkiksi SUUKKI, kiertävä terveyskioski on kuntalaiselle näkyvä osa toimintaa. SUUKKI-kioski on vieraillut mm. kirjastossa ja Hansan kauppakeskuksessa. Merkittävä osa suun terveydenhuollon ehkäisevästä työstä tehdään neuvoloissa ja kouluissa.

Kun suun ehkäisevän terveydenhuollon ammattilaiset toimivat muun suun terveydenhuollon yhteydessä, toiminnan vaikuttavuus on selvästi suurempi ja parempi kuin, että terveydenedistämisen yksikössä olisi yksittäinen suun terveydenhuollon ammattilainen.

Ehdotamme, että peruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen ja lähettää sen tiedoksi aloitteen tekijälle.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

Ehdotus   Peruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen ja lähettää sen tiedoksi aloitteen tekijälle.

Päätös   Ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

17) 9785-2012

3.9.2012Piia Elo ym.

Aloite tuntiveloitteiseen päivähoitomaksuun siirtymisestä (Otj)

Vs. tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen ja palvelujohtaja Vesa Kulmala:

Valtuutettu Piia Elo on jättänyt aloitteen 3.9.2012 siirtymisestä tuntiveloitteiseen todelliseen käyttöön pohjautuvaan päivähoitomaksukäytäntöön siirtymisestä.

Taustaa päivähoitomaksujen määräytymisestä tällä hetkellä:

Laki lasten päivähoidosta takaa oikeuden päivähoitoon alle kouluikäisille lapsille (36/1973). Kunnan tulee järjestää lapselle päivähoitopaikka vanhempainrahakauden päätyttyä. Päivähoito voidaan järjestää päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Päivähoitoa on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vanhempien toivomassa muodossa. Päivähoitoa tulee päivähoitoasetuksen mukaan järjestää kokopäivä- ja osapäivähoitona (239/1973). Lapsen hoitoaika kokopäivähoidossa voi yleensä olla yhtäjaksoisesti enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa ja osapäivähoidossa enintään viisi tuntia vuorokaudessa.

Päivähoidosta perittävän maksun perusteista ja kokopäivähoidon maksun määrästä säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Maksu voidaan periä enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toimintavuoden aikana. Kokopäivähoidon kuukausimaksu on enintään perheen koon mukaan määräytyvän maksuprosentin mukainen euromäärä vähimmäistulorajan ylittävistä kuukausituloista. Maksulle on asetettu enimmäismäärä, ja tietyn euromäärän alittavaa maksua ei peritä. Päivähoitomaksuihin tehdään joka toinen vuosi indeksitarkistus. Osapäivähoidosta tai säännönmukaisesti lyhyemmästä hoitoajasta tulee periä hoitoaikaan suhteutettu, kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Osapäivähoidon maksun perusteet ovat kunnan päätettävissä. (734/1992).

Päivähoitomaksuun vaikuttavat perheen koko ja tulotaso. Se määräytyy tietyn prosenttiosuuden mukaan perheelle määritellyn tulorajan ylittävistä bruttotuloista (Taulukko 1). Korkein kokopäivähoidon maksu perheen nuorimmasta lapsesta on 1.8.2012 alkaen 264 euroa kuussa. Toiseksi nuorimman lapsen päivähoitomaksu on enintään 238 euroa kuussa ja seuraavista päivähoidossa olevista lapsista perittävä maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta, enimmillään 52,80 euroa kuussa. Pienin perittävä maksu on 24 euroa kuussa. Perhekoossa huomioidaan kaikki perheen alaikäiset lapset.

Taulukko 1. Päivähoitomaksujen määräytyminen 1.8.2012 alkaen asiakasmaksulain mukaan.

Turun kaupungissa tällä hetkellä voimassa olevat päivähoidon asiakasmaksujen ja maksun määräämisen periaatteet on vahvistettu Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa 1.2.2012 § 16. Päätöstä tarkennettiin Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa 28.3.2013 § 43 vastaamaan Turun seudun kuntien yhtenäisiä päivähoidon asiakasmaksujen ja maksun määräämisen periaatteita. Päivähoitomaksujen maksuprosenttien määräytymisen tulorajat määrittyvät Turussa asiakasmaksulain mukaisesti, jonka perusteella voidaan todeta oikeudenmukaisuuden myös toteutuvan. Turun kaupungin päivähoidossa osapäivähoidosta perittävä maksu on 65% kokopäivähoidon maksusta. Mikäli lapselle on sovittu kuukausittaisia hoitopäiviä korkeintaan 11, peritään hoitomaksuna 65% laskennallisesta päivähoitomaksusta. Mikäli sovittuja kuukausittaisia hoitopäiviä on korkeintaan 16, peritään 85% laskennallisesta päivähoitomaksusta. Ympärivuorokautisessa päivähoidossa hoitomaksu on 85% kokopäivähoidon maksusta, mikäli hoitotunteja on kalenterikuukaudessa enintään 160 ja 65% kokopäivähoidon maksusta, mikäli hoitotunteja on kalenterikuukaudessa enintään 110. Maksuun vaikuttavien hoitotuntien määrästä tulee sopia vähintään kolmen kuukauden ajaksi ja sovittuja hoitotunteja seurataan kalenterikuukausittain. Jos toteutuneet hoitotunnit ylittävät sopimuksen, laskutetaan ko. kalenterikuukaudelta täysi hoitomaksu.

Maksujen määräytymisestä eri kunnissa ei ole tehty valtakunnallista selvitystä. Kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistämistä selvittäneen työryhmän (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:4. Helsinki 2013) mukaan kuntien internetsivuilta poimituista tiedoista ilmenee, että valta-osassa kunnista päivähoitomaksu korkeintaan viisituntisesta hoitopäivästä on 60 prosenttia perheelle määritellystä kokopäivähoidon maksusta. Joissakin kunnissa, kuten Turun kaupungissa, maksu on korkeampi, esimerkiksi 65 prosenttia kokopäivähoidon maksusta. Osa kunnista on porrastanut osapäivähoidon maksuja. Tällöin vanhemmat voivat valita korkeintaan viisituntisen hoitopäivän ja kokopäivähoidon ohella myös viisituntista lyhyemmän tai sitä pidemmän osapäivähoidon. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla valittavana on 5–7-tuntia päivässä kestävä osapäivähoito, jonka maksu on 80 % kokopäivähoidon maksusta. Myös säännöllistä lyhyemmän hoitoajan maksukäytännöt vaihtelevat suuresti kunnittain.

Selvitystä tuntiperusteiseen maksujärjestelmään siirtymisestä:

Ehdotusta tuntiperusteiseen päivähoitomaksujen perintäjärjestelmään siirtymistä voidaan tarkastella monesta, esimerkiksi vanhempien, lasten tai palvelujen järjestäjän näkökulmasta.

Vanhempien näkökulmasta osa-aikatyön tekeminen voi olla keino helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista ja vähentää kokemusta näiden elämänalueiden välisistä ristiriidoista. Osapäivähoidon maksu on suhteessa korkeampi kuin kokopäivähoidon maksu, eikä korkeintaan viisi tuntia päivittäin kestävä osapäivähoito usein ole riittävä silloinkaan, kun vanhempi on lyhentänyt työaikaansa. Perheiden näkökulmasta joustavuutta vähentää myös se, että osapäivähoidossa olevan lapsen päivittäisen hoitoajan tulee yleensä aina olla enintään viisi tuntia eivätkä vaihtelevan pituiset hoitopäivät ole mahdollisia. Vaikka osapäivähoito pääsääntöisesti riittäisikin perheelle, saattavat vanhemmat varmuuden vuoksi varata lapselleen kokopäiväisen päivähoitopaikan.

Kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuutta selvittänyt työryhmä kuuli työskentelynsä aikana monia varhaiskasvatuksen asiantuntijoita, jotka korostivat sitä, että lapsen ollessa päivähoidossa sen laadulla on suuri merkitys. Erityisesti tarpeeksi pieni ryhmäkoko, hoitajien ja ryhmän pysyvyys sekä hoitajien pätevyys ovat tärkeitä seikkoja. Lisäksi päivähoitopäivien tulee pysyä kohtuullisen mittaisina ja päivärytmin on oltava säännöllinen. Alle kouluikäisellä lapsella on subjektiivinen oikeus laadukkaaseen, hänen kasvuaan, oppimistaan ja kehitystään tukevaan varhaiskasvatukseen, jonka perustana on pysyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä lapsen mahdollisuus liittyä vertaisryhmään sekä muodostaa siinä pysyviä vuorovaikutussuhteita sekä aikuisten että lasten kanssa. Tästä näkökulmasta erilaisten palvelujen (mm. osapäivähoitoryhmät, avoimet varhaiskasvatuspalvelut) tarjoaminen on tärkeää.

Palveluiden järjestäjän näkökulmasta joustavuuden haasteena päivähoidossa on hoidon tarpeen yhteensovittaminen henkilöstön työaikojen ja riittävyyden kanssa. Palvelujen järjestäjän tulee suunnitella tilojen käyttö, henkilöstön tarve ja toimintaan varattavat resurssit etukäteen budjetoinnissa vuositasolla ja työvuorojen järjestelyissä 3-6 viikon sykleissä. Näin ollen tuntiperusteisen järjestelmän maksun perusteet tulisi sitoa ennalta kullekin lapselle hoitosopimuksessa suunniteltuun päivittäiseen hoitoaikaan sekä kuukausittaiseen hoitotuntien määrään. Perhepäivähoitoryhmissä toteutuneen päivähoitotuntien määrän seuranta onnistuu ryhmäkoon pienuudesta johtuen nykyisin menetelmin, mutta päiväkodeissa päivähoidon käytön seurannassa tarvitaan sähköisiä järjestelmiä, joita on jo käytössä joissakin kunnissa. Joissakin Turun päiväkodeissa on tällä hetkellä olemassa tekniset edellytykset sähköisen kulunvalvonnan käyttöön ottamiseksi, mutta suuressa osassa päiväkoteja vaaditaan investointeja järjestelmän rakentamiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Joustavan maksujärjestelmän luomisen lisäksi kokopäiväisen päivähoidon sijaan muiden varhaiskasvatuspalvelujen, esimerkiksi osapäivähoidon, kerhotoiminnan, leikkitoiminnan ja muiden avoimien palvelujen tarjoaminen ja toiminnan uudelleen järjestäminen on yksi keino joustavoittaa päivähoitoa ja vastata perheiden erilaisiin tarpeisiin. Tällä hetkellä palvelujen järjestämisen lähtökohtana on pitkälti asiakkaiden toivoma kokopäiväinen päivähoito ja esimerkiksi osapäivähoidon käyttö on vähäistä. Eri palvelumuotojen sijoittuminen saman katon alle tai vähintään lähipalveluperiaatteen mukaisesti lisää lapsen näkökulmasta pysyvyyttä silloin, kun hoidon tarve muuttuu.

Kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistämistä selvittänyt työryhmä esittää raportissaan päivähoitomaksujen määräytymisperusteiden uudistamista siten, että maksu määräytyy kuukausittaisten sovittujen hoitotuntien mukaan. Päivähoitomaksuja koskevat yksityiskohtaiset muutokset valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmässä, jonka toimikausi on 7.12.2012–28.2.2014. Päivähoitomaksujen määräytymisperusteiden uudistaminen yhtenäistäisi maksukäytäntöjä myös osapäivä- ja osaviikkohoidon osalta ja edistäisi siten eri kunnissa elävien perheiden tasavertaisuutta. Päivähoitomaksun määräytyessä kuukausittaisten hoitotuntien mukaan osapäivähoito ei tule perheille kokopäivähoitoa kalliimmaksi, ja osapäivä- ja osaviikkohoidon maksut määräytyvät samoin perustein. Tämä lisää osa-aikatyön tekemisen kannattavuutta. Lisäksi päivähoitomaksun määräytyminen kuukausittaisten hoitotuntien mukaan lisää päivähoidon joustavuutta perheiden näkökulmasta.

Työryhmä esittää päivähoitomaksun määräytymistä kuukausittaisen hoitoajan perusteella (tuntiperusteinen malli). Työryhmässä on ollut esillä malli, jossa maksu määritellään laskemalla asiakasmaksulain 7 a §:n (734/1992) mukaan perheelle määräytyvän kuukausimaksun perusteella yhden hoitotunnin maksu ja kertomalla tämä maksu lapsen kuukausittaisten hoitotuntien määrällä. Yhden päivähoitotunnin laskennallisen hoitomaksun määritteleminen perustuu kuukauden laskennalliseen hoitotuntimäärään. Lapsen hoitoajasta on lähtökohtaisesti sovittava toimintakausittain. Muutoksista sovittuun hoitoaikaan tulisi ilmoittaa mahdollisimman pian. Hoitosopimuksesta määritellystä hoitoajasta voitaisiin poiketa perhetilanteen muuttuessa, vanhemman työllistyessä tai työtilanteen muuttuessa tai opinnoista tai koulutuksesta johtuen.

Päivähoitomaksujen uudistus valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmässä. Jotta päivähoidon käytön joustavuus paranisi, työryhmän tulisi arvioida lasten päivähoidosta annetun asetuksen 4 § (239/1973) osapäivähoidon rajan muuttamista ja osapäivähoito-termin korvaamista osa-aikaisen hoidon käsitteellä. Lisäksi tarkastelussa tulee ottaa huomioon uudistuksen vaikutus myös lapsen ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Työryhmä pitää tarpeellisena, että uudistuksen toimeenpanossa ja sen aikataulutuksessa otetaan huomioon joustavan hoitoajan käyttöönoton tuomat lisähenkilöstö- ja muut resurssitarpeet, jotta laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut turvataan.

Koska varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamistyöryhmä selvittää parhaillaan päivähoitomaksujen määräytymisperusteiden uudistamista valtakunnallisesti, ei kunnallisella tasolla ole syytä tässä vaiheessa lähteä laatimaan omaa tuntiperusteista päivähoitomaksujärjestelmää. Kunnan tasolla uuden maksujärjestelmän käyttöönotto vaatii periaatepäätösten lisäksi paljon valmistelutyötä kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti kohtelevan maksuperusteiden aikaansaamiseksi sekä teknistä työtä tietojärjestelmien ajan tasalle saattamiseksi toimimaan uusien laadittujen perusteiden pohjalta

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

18) 9786-2012

3.9.2012 Mirka Muukkonen ym.

Aloite palveluntuottajien verojärjestelyjen vaikutuksista paikallistalouteen (Kj)

Johtaja Jukka Laiho ja hankintalakimies Jukka Vanto 8.10.2012:

Valt. Mirka Muukkonen ja muut allekirjoittaneet valtuutetut ovat tehneet 3.9.2012 aloitteen ja selvityspyynnön eräistä sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisistä palveluntuottajista, joilta kaupunki ostaa palveluja sekä kyseisten palveluntuottajien yhteisöverojen maksamisesta Suomeen/suomalaisesta verokohtaannosta ja sen vaikutuksesta edelleen paikallistalouteen.

Aloitteessa todetaan mm. seuraavaa:

”Turun kaupungin on selvitettävä, kuinka sen käyttämien palveluntuottajien verojärjestelyt vaikuttavat paikallistalouteen” sekä edelleen

”Turun kaupungin on selvitettävä, kuinka paljon se ostaa palveluja yrityksiltä, jotka sopivin järjestelyin välttyvät maksamasta veroja Suomeen sekä arvioitava, minkä suuruinen kyseinen rahavirta on”. Aloitteessa on mainittu kolme palveluntuottajaa: Mehiläinen, Terveystalo ja Attendo Medone. Attendon osalta on tarkasteltu sekä Attendo Medone Oy:n että Attendo Medone Hoiva Oy:n suorituksia.

Kaupunginhallitus on 10.9.2012 antanut talouden vastuualueen tehtäväksi aloitteeseen vastaamisen.

Valtuustoaloitteessa käytettyjä käsitteitä ovat muun muassa verojärjestely ja veroparatiisi. Eri maiden verotusjärjestelmät poikkeavat toisistaan. Veroparatiisia tai verokeidasta käytetään yleisesti kuvainnollisena ilmaisuna maista joissa verokanta on lähes minimaalinen tai sitä ei ole lainkaan ja verovalvonta on vähäistä tai olematonta. Niin sanottuja veroparatiisijärjestelyitä pidetään usein kokonaisuutena ja objektiivisesti arvioiden keinotekoisina.

Turun kaupungilla ei ole toimivaltaa ratkaista niin sanottuja veroparatiiseja koskevia tulkintaongelmia. Valtuustoaloitteessa onkin todettu, että verojärjestelyihin pitää ensisijaisesti puuttua eduskuntatasolla. Lainsäädäntövalta asiassa on eduskunnalla ja toimeenpanovalta verotuksen toimittamisen, verovalvonnan, verojen ja maksujen kannon, perinnän ja tilityksen sekä veronsaajien oikeudenvalvonnan osalta verohallinnolla. Lainsäädännällä siis varaudutaan tai on varauduttava siihen, että veroparatiisiin perustettavaa yhtiötä käytetään epäasiallisesti Suomen kansallisen lainsäädännön ja verotusta koskevien keskeisten periaatteiden kiertämiseksi. Muun muassa nk. väliyhteisölainsäädännöllä pyritään estämään verotulojen menetyksiä niin sanottuihin veroparatiisivaltioihin. Valtiovarainministeriössä valmistellaan muutoksia väliyhteisölainsäädäntöön. Verohallinnon tehtävänä on lainsäädännön suomin mahdollisuuksin puuttua niin sanottujen veroparatiisivaltioiden hyväksikäyttöön.

Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden tarkoituksena on muun ohella turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. EU:n perustamissopimuksen säännökset ja periaatteet, hankintadirektiivit ja Suomen hankintalainsäädäntö edellyttävät, että hankinnoissa hankintayksiköiden on turvattava tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Euroopan unionin tuomioistuin (30.11.2009 asti EY-tuomioistuin) ja komissio ovat useissa tapauksissa kiinnittäneet huomiota jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa perustamissopimuksen tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden sekä sijoittautumisvapauden ja erityisesti kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevaa periaatetta.

Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate edellyttää, että hankintapäätökset perustuvat ennalta asetettuihin objektiivisiin valinta- ja arviointikriteereihin, joita sovelletaan samalla tavoin kaikkiin tarjoajiin, ketään suosimatta tai syrjimättä. Kuten hankintalain tulkintaa ohjaavissa hankintalain esitöissä (HE 502006 vp, s. 7 ja 47) todetaan, ”Kaikkia tarjoajia on kohdeltava samalla tavalla kansallisuudesta ja kotipaikasta riippumatta.” ”Yhdenvertainen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa ehdokkaita ja tarjoajia kohdellaan samalla tavalla riippumatta sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity hankinnan toteuttamiseen. Tällaisia tekijöitä ovat erityisesti ehdokkaiden tai tarjoajien kansallisuus taikka sijoittautuminen johonkin jäsenvaltioon tai alueelle. Syrjimätön kohtelu edellyttää siten myös, että eri paikkakunnilta olevia ehdokkaita tai tarjoajia kohdellaan samalla tavoin kuin esimerkiksi oman kunnan yrityksiä.”

Turun kaupunki noudattaa kilpailuttaessaan Suomessa sovellettavia säännöksiä ja edellyttää myös palveluntuottajiltaan niiden noudattamista. Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty, kuuluvat nk. tilaajavastuulain nojalla mahdolliselta tulevalta sopimusosapuolelta pyydettäviin selvityksiin. Hankintalain 54 §:ssä on mahdollistettu tarjoajan poissulkeminen muun ohella verojen maksamatta jättämisen johdosta.

Kaupungin kirjanpidon mukaan kyseisiltä neljältä palveluntuottajalta on vuonna 2011 ostettu palveluja yhteensä 9.318.237,61 euroa (alv 0). Tämä vastannee siten aloitteen kysymykseen ”kuinka paljon kaupunki ostaa palveluita kyseisiltä yrityksiltä” vuonna 2011. Vuoden 2012 osalta kysymys on vaikeampi, johtuen mm. loppuvuoden ostojen toteumasta ja avoinna olevista laskuista, minkä vuoksi pidättäydymme vuoden 2011 tarkastelussa.

Kysymyksen jatko ”minkä suuruinen kyseinen rahavirta on?” viitataan ilmeisesti siihen teoreettiseen rahamäärään, mikä olisi kyseisten yritysten maksama yhtiön tulovero (esim. vuonna 2011) verrattuna siihen rahamäärään, joka olisi ko. yritysten ”maksimivoitostaan” maksama tuloveron potentiaalinen määrä. Tästä tulisi sitten edelleen laskea mikä olisi Turun kaupungin saama yhteisövero näiden yritysten voittojen perusteella. Jako-osuuteen vaikuttaa:

1.   mikä on kuntien jako-osuus koko valtion keräämästä yhteisöverosta

2.   mikä on Turun kaupungin jako-osuus kuntien yhteisestä osuudesta

Kyseiset yhteisöt toimivat monissa kunnissa ja niiden työntekijämäärä eri kunnissa vaihtelee. Yhteisöveron Turun kaupungin jako-osuuteen vaikuttaa kyseisen yhteisön työntekijämäärä kaupungissa ja yhtiön maksama tulovero. Kyseisten yhtiöiden työntekijämäärät Turussa eivät ole tiedossamme, minkä vuoksi mahdollisen yhteisöveron Turun jako-osuuden arviointi on jokseenkin mahdotonta. Lisäksi ongelmalliseksi laskennan tekee se tosiasia, että kaupungin käytössä ei ole sellaista aineistoa, jolla voisi arvioida kyseisten yritysten tiettynä verovuonna maksettavan ”maksimivoiton” määrää ja edelleen maksimaalista potentiaalista tuloveroa.

Tämä johtuu mm. siitä, että mikäli yhtiöiden tulosta suunnitellaan konsernin (yhtiöiden omistajat ja ko. palveluyhtiö muodostavat konsernin) siirtohinnoittelun tai sisäisten konsernilainojen avulla, ei pystytä kyseenalaistamaan ovatko konsernin sisäinen siirtohinnoittelu ja/tai konsernilainojen marginaalit jollain tavalla virheellisiä. Mikäli kyseiset laina- ja/tai siirtohinnoittelut ovat verottajan (konserniverokeskuksen) hyväksymiä ja lainmukaisia, niin järjestelyihin on mahdotonta ottaa muuta kantaa. Poikkeava kannanotto vaatisi syvällistä perehtymistä mm. tehtyihin yritysjärjestelyihin sekä niiden hinnoitteluun ja rahoitukseen.

Aloitteen kohdassa ”Turun kaupungin selvitettävä, kuinka sen käyttämien palveluntuottajien verojärjestelyt vaikuttavat paikallistalouteen” on epäselvää mitä termillä ”paikallistalous” tarkoitetaan. Mikäli sillä viitataan kunnallisverokertymään, niin on mahdotonta arvioida miten kyseisten yhtiöiden konsernitason verosuunnittelu vaikuttaisi yhtiöiden työntekijämäärään ”paikallisalueella” ja edelleen työntekijöiden maksamaan kunnan tuloveroon.

Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että palveluyritysten voittojen minimointi Suomen verolainsäädännön alla johtaa pienempään yhteisöveron tuottoon valtiolle ja kuntien jako-osuuden kautta myös kunnille kokonaisuutena. Sellaisenaan vaikutukset ”paikallistalouteen” jäävät kuitenkin vähäisiksi, koska kyseiset yritykset kuitenkin työllistävät henkilökuntaa paikallisesti ja työntekijät maksavat kunnallisveronsa asuinkuntaansa riippumatta siitä, miten yhtiöt hyödyntävät verosuunnittelun mahdollisuuksia.

Yritysveroasiat ovat olleet paljon julkisuudessa viime aikoina ja sen ongelmat ovat tiedostettuja. Suomessa hallitus on ryhtynyt vastatoimenpiteisiin ja aikoo antaa korkojen vähennysoikeutta rajoittavan lakiesityksen lokakuussa. Samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden lainoissa korkomenoja voitaisiin vähentää korkeintaan 30 prosenttiin elinkeinotoiminnan tuloksesta ennen korkoja ja poistoja. Myönnettävälle vähennykselle ehdotetaan puolen miljoonan euron ylärajaa. Menettely muuttaisi nykyistä käytäntöä, jossa suomalainen yritys voi ottaa lainaa hyvin korkealla korolla esimerkiksi ulkomaiselta emoyhtiöltään. Korkotuloja saava konserni ei maksa ulkomailla juurikaan veroja, ja Suomessa suuret korkokulut voi vähentää verotuksessa. Myös Suomen yhteisöverokannan taso laskettiin vuoden 2012 alusta 24,5 %, mikä on yleisesti Euroopassa kilpailukykyistä tasoa. Ranskassa yhteisövero on 33 %, Norjassa 28 % ja Tanskassa 25 %. Ruotsin tiedetään tällä hetkellä olevan laskemassa omaansa 22 % vuoden 2013 alusta alkaen.

Seuraavassa on erittely valtuustoaloitteessa mainittujen yritysten vuoden 2011 tilinpäätöksen liikevoiton ja tilikauden tuloksen määrästä. Mehiläisen osalta kyseessä on 8 kk tulos. Kaikki yhtiöt ovat ulkomaalaisomistuksessa ja niiden yhteenlaskettu liiketoiminnan tulos on vähän yli 39 milj. € ja tilikauden tulos n. -13 milj. €.

Liiketoiminnan tulos €   Tilikauden tulos €

Mehiläinen   19.005.000      -1.376.000

Terveystalo   -2.222.000      -12.071.000

MedOne   14.857.900      -5.600

MedOne Hoiva7.702.900      448.900

Ulkomaisen yrityksen velvollisuus maksaa liiketulosta tuloveroa Suomeen määräytyy sen mukaan, muodostuuko yritykselle Suomeen kiinteä toimipaikka vai ei. Kiinteä toimipaikka lienee ainakin Mehiläisellä ja Terveystalolla sekä MedOne Hoivalla. Työvoimanvuokrausta harjoittava MedOne yhtiöllä ei välttämättä ole kiinteää toimipaikkaa.

Kaupungin käytössä ei ole sellaista tietoa, jonka pohjalta voisi arvioida liiketoiminnan tuloksen ja tilikauden tuloksen välille kuuluvia aidosti markkinahintaisia korkokuluja, eikä siten hypoteettisen yhteisöveron jakautumista niille paikkakunnille, joissa yhtiöillä on toimintaa.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

19) 9792-2012

3.9.2012 Elina Rantanen ym.

Aloite lapsiperheiden kodinhoitajatoiminnan selvittämisestä (Pj)

Perla § 383

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelujohtaja Sirpa Kuronen 1.11.2012:

Valtuutettu Elina Rantanen ym. toteavat aloitteessaan, että Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tavoitteissa on lapsiperheiden varhainen tuki, mutta perheet eivät saa riittävästi konkreettista arjen apua (Kv 3.9.2012 § 181). Aloitteessa halutaan selvitystä mahdollisuudesta kodinhoitajien saamiseksi apua tarvitseviin lapsiperheisiin.

Velvoitteet kotipalvelunpalvelun järjestämiseen

Kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaista palvelua, joka on asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Lastensuojelulaki ja terveydenhuoltolaki edellyttävät kunnilta tämän palvelun järjestämistä. Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia järjestämään perheelle lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän välttämättömäksi arvioimia avohuollon tukitoimia (LsL 36 §). Kotipalvelu mainitaan yhtenä näistä palveluista.

Lapsiperheille kotiin annettava apu Turussa

Turun kaupungilla on useita lapsiperheille kotiin annettavan avun palveluja.

Lastensuojelun perhetyö palvelee pääosin lastensuojelun asiakkaana olevia perheitä. Palvelua sai vuonna 2011 n. 2 % turkulaisista perheistä. Ilman lastensuojelun asiakkuutta perhetyötä 51 perhettä. Lisäksi sosiaalityö ostaa kotipalvelua muutamille perheille avohuollon tukitoimena, jos omaa palvelua ei ole kriisitilanteissa saatavilla. Neuvolan perhetuki antaa vauvaperheille apua ja ohjausta vauvan hoitoon ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Neuvolan perhetuki käynnistyi vuonna 2011, tuolloin palvelua sai 36 perhettä. Vammaispalveluissa alle 18-vuotiaiden omaishoidontuen lisäpalveluna on palvelusetelillä hankittava kotipalvelu. Ilman lastensuojelun tai vammaispalvelujen tarvetta kotiin annettavaa apua sai vain 0,5 % lapsiperheistä. Turun sosiaali- ja terveystoimi käytti vuonna 2011 perhetyöhön kaikkiaan n. 1 325 000 €, josta n. 44 000 € ehkäisevään perhetyöhön (3,3 % koko kustannuksesta).

Peruspalvelulautakunta avustaa Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin järjestämää lastenhoitotoimintaa vuosittain erikseen päätettävällä summalla. Kuluvana vuonna avustus on 64 000 €. Sairaan lapsen hoidon järjestäminen on mainittu avustusperusteena. Vuonna 2011 lastenhoitopalvelua on käyttänyt 363 turkulaista perhettä, työtunteja on n. 7 500. Perheet voivat varata hoitajan MLL:n hoitajavälityksestä. Palvelun perustuntihinta on 8,20 €/h ja siihen saa verotuksen kotitalousvähennystä.

Sosiaali- ja terveystoimessa on kuluvan syksyn aikana kokeiltu lapsiperheiden ennaltaehkäisevän kotipalvelun järjestämistä palvelusetelillä. Kokeiluun on käytettävissä 150 000 €. Kokeilussa mukana olevat perheet voivat hankkia palvelun palvelusetelillä yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelu on maksullista, palvelusetelin arvo on maksimissaan 28 €/h ja minimissään 7 €/h. Arvon määritys perustuu asiakasmaksulakiin. Toimeentulotukiasiakkaille palvelu on ilmainen. Kokeilu päättyy vuoden 2012 lopussa. Kokeilun tuloksia on tarkoitus käyttää kotipalvelun käynnistämiseen vakinaisena palveluna.

Tavoitteet kotiin annettavan avun lisäämiseksi

Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2013 toiminnan tavoitteissa on ehkäisevän ja lastensuojelun perhetyön sekä neuvolan perhetuen lisääminen niin, että palvelua saisi entistä useampi perhe. Peruspalvelulautakunta lisäsi talousarviokäsittelyssä sosiaali- ja terveystoimen budjettiesitykseen 300 000 € lapsiperheiden kotipalvelun käynnistämiseen, koska määrärahaa ei ollut mahdollista sisällyttää virastolle annettuun ohjelukuun.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 5.11.2012:

Ehdotus   Peruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan vastauksen valtuutettu Elina Rantasen ym. aloitteeseen.

Päätös   Ehdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

20) 10872-2012

1.10.2012 Eeva-Johanna Eloranta ym.

Aloite Turun kaupungin palvelujen toimittajan sitoutumisesta olemaan käyttämättä veroparatiiseja (Kj)

Hankintalakimies Jukka Vanto ja hankinta- ja logistiikkajohtaja Pauliina Lautiainen:

Kaupunginvaltuutettu Eeva Johanna Eloranta ja muut allekirjoittaneet kau-punginvaltuutetut ovat tehneet 1.10.2012 valtuustoaloitteen siitä, että Turun kaupungin hankinta-asiakirjoihin tulee liittää ehto, jonka mukaan palvelun toimittaja sitoutuu olemaan käyttämättä veroparatiiseja tai niin sanottuja finanssisalaisuusalueita veronkiertoon. Valtuustoaloitteen mukaan samalla kyseisen yrityksen olisi sitouduttava siihen, että Turun kaupunki saa halutessaan tarkastaa palvelun toimittajan tilinpidon ja saa halutessaan maakohtaisia tilinpäätöksiä ja raportteja toimittajan sellaisista yhtiöistä, jotka toimivat veroparatiisimaissa. Valtuustoaloitteessa 1.10.2012 ehdotetaan, että Turun kaupungin tulisi irtisanoutua yhteistyöstä edellä kuvatun-kaltaisten yritysten kanssa ja että kilpailutuksissa olisi laitettava etusijalle ne yritykset, jotka maksavat koko liikevoitostaan veronsa Suomeen ja ettei hankintoja tehtäisi suoraan tai välillisesti veroja kiertäviltä kansallisilta tai kansainvälisiltä toimijoilta.

Turun kaupunginhallitus on päätöksellään 9.10.2012 päättänyt lähettää aloitteen toimenpiteitä varten keskushallinnon hankinta- ja logistiikkakes-kukselle, jonka on ilmoitettava toimenpiteistään aloitteen ensimmäiselle al-lekirjoittajalle viimeistään 1.4.2013.

Asiasta käytävää keskustelua voidaan pitää tärkeänä. Teemaa koskevia selvityksiä on parhaillaan käynnissä eri kunnissa ja kaupungeissa. Val-tuustoaloitteessa on mainittu Helsingin ja Espoon kaupungit, Ruotsin Kal-marin kunta sekä Ranska. Helsingin kaupungin kaupunginhallitus on pää-töksessään 1.10.2012 § 1082 kehottanut kaupungin talous- ja suunnittelu-keskusta valmistelemaan kaupunginhallitukselle helmikuun 2013 loppuun mennessä selvityksen veroparatiisien välttämismahdollisuuksista ja tie-donhankintakeinoista. Espoon kaupungissa on puolestaan tehty veropara-tiiseja koskeva valtuustoaloite. Turussa teemaa koskevia valtuustoaloitteita on tehty kuluvan syksyn aikana kaksi. Ruotsin Kalmarin kunnan hankinta-johtajalta 22.10.2012 saadun selvityksen mukaan Kalmarin kunta ei ole vielä, tavoitteistaan huolimatta, löytänyt hankintalainsäädännöstä perusteita sulkea niin sanottuja veroparatiisiyhtiöitä tarjouskilpailuista. Ranskan hankintalainsäädännön taustalla ovat samat periaatteet ja hankintadirektiivit kuin Suomenkin hankintalainsäädännön.

Kaupunginvaltuutettu Elorannan ja muiden allekirjoittaneiden valtuusto-aloitteessa käytettyihin käsitteisiin kuuluvat muun muassa veroparatiisi ja finanssisalaisuusalue. Eri maiden verotusjärjestelmät poikkeavat toisistaan. Lainsäädännössä ei käytetä finanssi- tai verosalaisuusalueen käsitettä eikä veroparatiisin käsitettä, sen sijaan oikeuskirjallisuudessa käytetään verosalaisuuden ja -paratiisin käsitteitä. Verosalaisuudella tarkoitetaan yleisesti verotusta varten annettavien tietojen salassa pysymistä, joskus käsite rinnastetaan myös pankkisalaisuuden käsitteeseen. Veroparatiisia tai -keidasta käytetään yleisesti kuvainnollisena ilmaisuna maista, joissa verokanta on lähes minimaalinen tai sitä ei ole lainkaan ja verovalvonta on vähäistä tai olematonta. Niin sanottuja veroparatiisijärjestelyitä pidetään usein kokonaisuutena ja objektiivisesti arvioiden keinotekoisina.

Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden tarkoituksena on muun ohella turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa han-kinnoissa. EU:n perustamissopimuksen säännökset ja periaatteet, hankin-tadirektiivit ja Suomen hankintalainsäädäntö edellyttävät, että hankinnoissa hankintayksiköiden on turvattava tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Euroopan unionin tuomioistuin (30.11.2009 asti EY-tuomioistuin) ja komissio ovat useissa tapauksissa kiinnittäneet huomiota jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa perustamissopimuksen tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden sekä sijoittautumisvapauden ja erityisesti kan-salaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevaa periaatetta.

Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate edellyttää, että hankinta-päätökset perustuvat ennalta asetettuihin objektiivisiin valinta- ja arviointi-kriteereihin, joita sovelletaan samalla tavoin kaikkiin tarjoajiin, ketään suo-simatta tai syrjimättä. Kuten hankintalain tulkintaa ohjaavissa hankintalain esitöissä (HE 502006 vp, s. 7 ja 47) todetaan, ”Kaikkia tarjoajia on kohdel-tava samalla tavalla kansallisuudesta ja kotipaikasta riippumatta.” ”Yh-denvertainen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjousmenettelyn kai-kissa vaiheissa ehdokkaita ja tarjoajia kohdellaan samalla tavalla riippu-matta sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity hankinnan toteuttamiseen. Täl-laisia tekijöitä ovat erityisesti ehdokkaiden tai tarjoajien kansallisuus taikka sijoittautuminen johonkin jäsenvaltioon tai alueelle. Syrjimätön kohtelu edellyttää siten myös, että eri paikkakunnilta olevia ehdokkaita tai tarjoajia kohdellaan samalla tavoin kuin esimerkiksi oman kunnan yrityksiä.”

Turun kaupunki noudattaa kilpailuttaessaan Suomessa sovellettavia sään-nöksiä ja edellyttää myös palveluntuottajiltaan niiden noudattamista. Todis-tus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty, kuuluvat niin kutsutun ti-laajavastuulain nojalla mahdolliselta tulevalta sopimusosapuolelta pyydet-täviin selvityksiin. Hankintalaissa on mahdollistettu tarjoajan poissulkeminen muun ohella verojen maksamatta jättämisen johdosta.

Euroopan unionin hankintadirektiivien uudistus on parhaillaan käynnissä. Suomen valtio voi niin katsoessaan tuoda veroparatiiseihin liittyvää näkö-kulmaa esiin valmistelutyössä.

Kuten liitteenä olevassa eduskunnan täysistunnossa 28.9.2012 saapu-neeksi ilmoitetusta vastauksesta ilmenee, hankintamenettelyssä asetettujen kriteerien tulee muun muassa liittyä hankinnan kohteeseen ja niiden tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä. ”Tilanteessa, jossa toimittajan Suomeen maksamien verojen arvo on vähäinen mutta jossa toimittaja on täyttänyt Suomen verolainsäädännössä asetetut velvoitteet, ei hankintayksiköllä ole hankintalainsäädännön mukaan mahdollisuutta sulkea toimittajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle. Vaikka hankintayksiköt voivat tarjouskilpailuissa asettaa tarjoajille ja ehdokkaille myös niiden taloudelliseen tai rahoitukselliseen tilanteeseen liittyviä vaatimuksia, tulisi tällaisten vaatimusten liittyä toimittajan kykyyn suoriutua hankintasopimuksesta. Yrityksen vero-suunnittelua koskevilla vaatimuksilla ei lähtökohtaisesti tällaista liityntää ole.” Edelleen vastauksessa todetaan, että ”sinänsä verolainsäädännössä sallitun verosuunnittelun johdosta olisi todennäköisesti ristiriidassa unionin julkisia hankintoja koskevan oikeuden kanssa.” Vastauksessa on arvioitu, että ”hankintasäännösten sijasta tehokkaamman puuttumisvälineen yritysten verosuunnittelun ongelmallisiin piirteisiin tarjoaisi verolainsäädäntö.” Vastausta voidaan pitää perusteltuna.

Valtuustoaloitteessa esitetään vielä, että kaupungin sopimusosapuolten olisi sitouduttava siihen, että kaupunki saa halutessaan tarkastaa palvelun toimit-tajan tilinpidon ja saa halutessaan maakohtaisia tilinpäätöksiä ja raportteja toimittajan sellaisista yhtiöistä, jotka toimivat veroparatiisimaissa. Kun otetaan huomioon edellä esitetyt näkökohdat, näin laajojen tietojen keräämiseltä puuttuisi asiallinen käyttötarkoitus.

Hankinta- ja logistiikkakeskus seuraa aktiivisesti teemaa koskevan lainsää-dännön, oikeuskäytännön ja käytäntöjen kehittymistä sekä tekee edellytysten muuttuessa asiaan liittyviä esityksiä ja toimenpiteitä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

21)10888-2012

1.10.2012 Mika Maaskola ym.

Aloite jalkapallomaalien palauttamisesta Munkkionpuiston lähiliikuntapaikalle (Yj)

Liikuntasuunnittelija Kristina Karppi:

Munkkionpuiston nurmi on suosittu vapaamuotoisen jalkapallon pelailun paikka. Puistossa olleet maalit poistettiin kuitenkin turvallisuussyistä kesällä 2012: kentän viereen rakennettiin uusi rakennus, ja lentävien pallojen arveltiin voivan rikkoa kerrostalon ikkunoita, parvekkeiden rakenteita tai irtaimistoa. Haasteena paikalla on myös vilkasliikenteinen Jaanintie: maaleja ei voida sijoittaa toisin päin, sillä silloin pallot vierisivät helposti tielle aiheuttaen vaaratilanteita. Näitä turvallisuusriskejä pidettiin merkittävinä maalien poistosta päätettäessä.

Pelailupaikka on kuitenkin suosittu, ja maalien palauttamisesta on tullut palautetta. Lähiliikunta lähivihreässä on erinomaisen kannustettavaa, kuten aloitteen tekijät kuvailevat. Siksi Liikuntapalvelukeskus esittääkin - edellä kuvatuista ongelmista huolimatta -, että Munkkionpuistoon viedään jalkapallomaalit pelikaudelle 2013. Ne sijoitetaan kuitenkin niin, että pelailu olisi turvallisempaa: hivenen kauemmaksi talosta eli pohjoisemmas sekä mahdollisesti hieman vinottain. Näin toimitaan kesäkausi 2013. Mahdollisia aita- ja/tai viheristutusinvestointeja pohditaan vasta myöhemmin, mikäli tässä asettelussa ilmenee ongelmia.

Aloitteen tekijöiden ehdottama suojaverkko tai kevyempi aita ei riitä rakennuksen suojaksi, jos kenttä säilytetään tarkalleen nykyisellä paikallaan lähellä taloa. Todellisen ja hiljaisen suojan antaisi ainoastaan kokomittainen ja laadukas jalkapalloaita korkeudeltaan 4 metriä ja pituudeltaan n 25 metriä. Tällainen investointi asennuksineen maksaisi kaikkiaan vähintään 10 000 euroa.

Huomautettakoon myös, että mikään ei estä pelailua Munkkionpuistossa ilman maaleja tälläkään hetkellä. Järjestyslain mukaan julkisilla alueilla saa oleilla ja toimia vapaasti kunhan toiminta ei aiheuta vaaraa eikä järjestyshäiriöitä toisille henkilöille tai rakenteille.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

22) 10893-2012

1.10.2012 Ulla-Maija Vierimaa ym.

Aloite opettajien ylituntikaton kumoamisesta (Otj)

Toimialajohtaja Timo Jalonen 4.1.2013:

Valtuutettu Vierimaa on tehnyt valtuuston kokouksessa 1.10.2012 aloitteen yleissivistävän koulutuksen ylituntikaton kumoamisesta.

Asiasta on keskusteltu tulosaluejohtajien Outi Rinne ja Esko Heikkonen kanssa. He eivät puolla ylituntikaton kumoamista.

Ylituntikatto on aikanaan päätetty tilanteessa, jossa oppilasmäärät olivat voimakkaasti alenemassa ja oppilaitoksia yhdistettiin. Tällä voitiin turvata vakaa työllisyystilanne. Tässä onnistuttiin erinomaisen hyvin eikä ketään tarvinnut irtisanoa.

Toisena tekijänä oli työntekijöiden tasapuolinen kohtelu sekä se, että rehtorit ovat vastuussa myös opettajien jaksamisesta ja opetuksen korkeasta tasosta.

Opettaja ja rehtori voivat yhdessä hyvin pitkälti ratkaista opettajan työmäärän.

Ylituntikatto ei myöskään ole ollut ehdoton. Tulosaluejohtajat ovat vuosittain tehneet lukuisia poikkeamispäätöksiä.

Myös ammatillisessa koulutuksessa on rajoitettu opettajien maksimityömäärää.

Edellä mainituin perusteluin en näe tarpeelliseksi ryhtyä päätöksen kumoamiseen.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

23) 12015-2012

29.10.2012 Sauli Saarinen ym.

Aloite pitkäaikaisasunnottomuuden aiesopimuksesta ja asunnottomuuden poistamisesta (Pj)

Sosterla § 36

Suunnittelupäällikkö Ossi Niininen, palvelujohtajat Sirpa Kuronen ja Maisa Kuusela 24.1.2013:

Kaupunginvaltuutettu Sauli Saarinen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ovat tehneet 29.10.2012 aloitteen pitkäaikaisasunnottomuuden aiesopimuksesta ja asunnottomuuden poistamisesta.

Aloitteessa todetaan, että Turun kaupungin talousarvioon 2012 sisältyvästä lausekkeesta aiesopimuksen saamiseksi valtion kanssa ei ole raportoitu riittävästi. Lisäksi aloitteessa edellytettiin TVT Oy:n raportointia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisesta.

Valtion ja Turun kaupungin aiesopimus pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi

Valtioneuvosto päätti 15.12.2011 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta vuosille 2012-2015. Turku on solminut valtion kanssa asiaa koskevan aiesopimuksen.

Asunnottomuus Turussa

Marraskuussa 2012 tehdyn asunnottomuusselvityksen mukaan Asunnottomuuden vähentämisohjelma Turussa on tuottanut odotettua tulosta:

Edelliseen vuoteen verrattuna ulkona ja tilapäissuojissa majailevien määrä on vähentynyt. Vastaavasti sukulaisten ja tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi asuvien määrä on kasvanut. Nuoria asunnottomia on arvioitu olevan enemmän kuin aikaisemmin.

Nuorten asunnottomuuskartoitus (Viitanen 2012) maaliskuulta 2012 arvioi asunnottomia nuoria olevan Turussa vähintään sata. Nykyiset asunnottomien palvelut eivät vastaa nuorten tarpeisiin. Myös nuorilla asunnottomuus yhdistyy usein päihdeongelmiin ja muihin syrjäytymisen riskitekijöihin.

Asunnottomuuskartoituksen huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä asuvista 144 asiakkaista valtaosa on asiakkaita, jotka hoidon, hoivan ja kuntoutuksen perusteella ovat päihdehuollon asumispalveluiden tarpeessa. Paattisten huoltokodin ja Niuskalan hoitokodin toiminta tulee siirtymään suunnitteilla olevaan Orikedon palvelukeskukseen, johon TVT Asunnot Oy on saanut ARA:n investointirahoitusta.

Asunnottomuutta on pystytty vähentämään

Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke (TALK) on luonut toimivan väylän päihdeongelmaisten siirtymiseen palveluasumisesta kevyemmin tuettuihin asumismuotoihin ja edelleen normaaliasumisen piiriin. Hankkeen päätyttyä toiminta vakinaistettiin vuoden 2012 alusta.

TALKin tavoitteena oli tarjota asuntoa vailla oleville pitkäaikaisasunnottomille mahdollisuus omaan vuokra-asuntoon lisäämällä tukiasuntoja ja tarjoamalla riittävät tukipalvelut asumisen onnistumiseksi. TALK-hanke sai STM:n Kaste-ohjelman hankerahoituksen. Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet ja sen toimintamalli todettiin erittäin toimivaksi. Hankkeella parannettiin vailla vaki-naista asuntoa olevien turkulaisten asemaa, palveluiden saatavuutta ja oikeaa kohdentumista sekä asiakaslähtöisten asumisratkaisujen löytymistä.

Hankkeen aikana Turussa syntyi erittäin toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon ja kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoivan yhtiön (TVT-asunnot) välillä. Hankkeen päätyttyä yhteistyö on jatkunut hankkeessa kehitetyn mallin mukaisena. Tukiasuntoja osoitetaan kaupungin omasta vuokra-asuntokannasta. Hankkeen aikana asuntoja saatiin 60. Ohjaajien tuella ja muilla tarvittavilla tukipalveluilla henkilöiden asuminen uudessa asunnossaan on myös onnistunut. Asiakkaalle osoitettu asunto ei ole väliaikainen, vaan pysyvä ja asukas voi asua siinä niin pitkään kuin asuminen sujuu normaalisti. Kun asiakas ei enää tarvitse tukea asumisessaan, niin tukea vähennetään ja lopetetaan kokonaan kun sen aika on, mutta asunto säilyy edelleen asiakkaan hallussa. Uusille, tukea tarvitseville asiakkaille haetaan uusia tukiasuntoja vuokra-asuntokannasta ja järjestetään heille yksilöity, tarpeellinen tuki.

Uusilla toimenpiteillä vähennetään nuorten asunnottomuutta

TALK-toiminnasta saatuja hyviä kokemuksia hyödynnetään nyt nuorten asunnottomuuden vähentämisessä. TALKin toimintamallia sovelletaan nuorten erityistarpeisiin ja kehitetään heille soveltuvat työmuodot. Vuoden 2013 alusta lähtien neljä ohjaajaa työskentelee erityisesti lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina olevien asunnottomien tai vielä laitoksissa sijoitettuna olevien nuorten kanssa. Vuoden aikana palvelussa voi olla n. 40 nuorta. TVT –asunnot osoittaa myös nuorten tukiasunnoiksi tarvittavat vuokra-asunnot. Nuorten asumiseen liittyvien palvelujen kehittämistä varten on STM:ltä haettu Kaste-ohjelman rahoitusta.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 25.2.2013:

Ehdotus   Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa oheisen vastauksen Sauli Saarisen ym. aloitteeseen pitkäaikaisasunnottomuuden aiesopimuksesta ja asunnottomuuden poistamisesta.

Päätös   Ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

24) 12933-2012

19.11.2012 Pentti Kosonen ym.

Aloite kevyenliikenteensillan rakentamiseksi epäonnistuneen kampiförin tilalle (Yj)

Infrapalvelut, Anna-Kaisa Kaukola 6.3.2013:

Kuralan ja Halisten välille on tarkoitus rakentaa betoniponttonisilta. Joen keskelle tehdään käyntisilta, joka mahdollistaa kanootti ym pienveneliikenteen sillan alitse. Silta toteutetaan kampiförin paikalle. Kampiförin rantarakenteet hyödynnetään ponttonisillan rakenteina. Sillan lupahakemus on parhaillaan vireillä Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa. Sillalle on rahoitus varattuna vuodelle 2013.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

25) 13590-2012

3.12.2012 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite Pansion yläkoulun uudisrakennus- ja alakoulun peruskorjaushankkeen rahoituksen hakemisesta (Yj)

Kaupunginvaltuuston 7.3.2011 § 61 hyväksymien tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeiden mukaan valtionapuhakemusten tekemisen valmisteluvastuu on käyttäjähallintokunnalla, mihin Tilakeskus antaa teknistä apua. Hankkeen tulee olla kaupungin taloussuunnitelman investointilistalla, jolloin valtionavustus on haettavissa.

Kasvatus- ja opetusviraston Tilapalvelut toteaa em. perustein asiasta lausuntonaan seuraavan:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 3.12.2012 rakennushankkeiden investointiohjelman vuosille 2013 -2016. Hyväksytyssä ohjelmassa on mukana Pansion koulun peruskorjaus, jolle on varattu 100 000 euron suunnittelu-rahoitus vuodelle 2016. Uudis- tai lisärakennuksen suunnittelulle ei ole rahoitusta.

Aloitteessa esitetään, että Pansion yläkoulun uudisrakennus- ja alakoulun peruskorjaushankkeeseen haetaan valtion rahoitusta vuonna 2013 siten, että rakennushanke voidaan käynnistää vuoden 2014 talousarviolla.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähetti kirjeellään 26.11.2012 oppilaitosten ylläpitäjille ohjeet vuosille 2014 -2017 tehtäviä oppi-laitosten perustamishanke-ehdotuksia ja vuoden 2013 valtionavustushakemuksia varten. Ohjeiden mukaan

- ehdotetun hankkeen tulisi sisältyä toiminnan järjestäjän viralliseen suunnitelmaan, esim. talous- tai investointisuunnitelmaan

- mikäli eduskunta päättää korottaa oppilaitosrakentamisen valtuutta vuodelle 2013, olisi hyvä että kunnat toimittaisivat valtionavustushakemukset sellaisista hankkeista, joiden aloittamiseen on valmiudet vuonna 2013.

Esitykset tuli tehdä 31.12.2012 mennessä.

Kasvatus- ja opetusviraston Tilapalvelut lähetti 5.12.2012 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esityksen vuosille 2014 -2017 laadittavaa oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa ja vuoden 2013 valtionavustushakemuksia varten.

Rahoitussuunnitelmaan vuosille 2014 -2017 esitettiin seuraavia hankkeita:

1. Kombikoulun uudisrakennushanke

2. Yli-Maarian koulun ja päiväkodin uudisrakennushanke

3. Juhana Herttuan koulukiinteistön peruskorjaus

4. Puolalan koulukiinteistön (Kauppiaskatu 14) peruskorjaus

Kaikki em. hankkeet ovat rahoituskohteina mukana kaupunginvaltuuston 3.12.2012 hyväksymässä taloussuunnitelmakauden 2013 -2016 investointiohjelmassa. Kasvatus- ja opetusviraston Tilapalvelut on neuvotellut näistä hankkeista ja niiden suunnittelu- ja muista valmiuksista sekä tarpeellisuudesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Tilakeskuksen ja Tilaliikelaitoksen edustajat ovat osallistuneet neuvotteluihin.

Lisäksi esitettiin, että Kombikoulun uudisrakennushanke saisi valtionavustusta vuonna 2013 käynnistyvänä kohteena. Perusteluna todettiin, että hankkeen käynnistämiseen on sekä suunnittelulliset että rahoitukselliset valmiudet vuona 2013. Muiden em. hankkeiden osalta ei näitä valmiuksia ole.

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta antoi kokouksessaan 23.5.2012 lausuntonsa Tilakeskukselle Pansion koulun hankesuunnitelmasta. Hanke-suunnitelma piti sisällään eri vaihtoehtoja:

• Pansion koulu alakouluna (peruskorjaus, 6,7 milj. euroa)

• Pansion koulu ala- ja yläkouluna (peruskorjaus ja uudisrakennus, 10,4 milj. euroa)

• Pernon koulun tontille rakennettava yhtenäiskoulu (uudisrakennus, 11,0 milj. euroa)

Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen esittää, että Pansion koulun laajennus tai uudisrakennus toteutetaan, jotta yhtenäiskoulu toteutuu myös 7.-9.luokkien osalta.

Tilaliikelaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan 30.5.2012 esittää lausuntonaan Tilakeskukselle, että se osaltaan hyväksyy esitetyn Pansion koulun hankesuunnitelman vaihtoehdon 2 mukaisesti.

Vaihtoehto 2 tarkoittaa Pansion kouluhankeen toteuttamista ala- ja yläkouluna (peruskorjaus ja uudisrakennus).

Kaupunginhallitus ei ole toistaiseksi käsitellyt hankesuunnitelmaa.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää loppuvuodesta 2013 oppilaitosten ylläpitäjille ohjeet vuosille 2015-2018 tehtäviä oppi-laitosten perustamishanke–ehdotuksia ja valtionavustushakemuksia varten.

Pansion koulun peruskorjaus- ja uudisrakennushanketta voidaan esittää valtion perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan 2015 -2018 edellyttäen, että hankesuunnitelma hyväksytään kaupunginhallituksessa ja – valtuustossa vaihtoehto 2:n mukaisesti, ja että hanke saa rahoitusta loppusyksystä 2013 valtuuston hyväksymässä investointiohjelmassa 2014-2017.

Mikäli hankkeen valmistelu jatkuu peruskorjausvaihtoehdon pohjalta, ei uudis-rakennukselle voida valtionavustusta jatkossa hakea.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

26)14249-2012

17.12.2012 Jiri Keronen ym.

Aloite toimenpiteistä Onnibussin linja-autojen pysäkkimerkintöjen yhdenvertaistamisesta (Yj)

Suunnitteluyksikkö / Eero Paavola 25.1.2013:

Ympäristötoimen kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikkö on laatinut selostuksen reittiliikenteen Raisio-Turku-Helsinki edellyttämistä kaukoliikenteen pysäkeistä Turun alueella. Liikennemerkkimuutokset on hyväksytty suunnittelupäällikön päätöksellä 19.12.2012. Selostuksessa pikavuoropysäkkimerkit on sijoitettu katuverkolle olemassa oleville pysäkeille ELY-keskuksen 4.6.2012 myöntämän reittilupapäätöksen mukaisesti. Muilla reiteillä Onnibussi käyttää suunnitteluyksikön tietojen mukaan pysäkkejä, jotka jo on varustettu pikavuorojen pysäkkimerkeillä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.