Liite 2

Kulttuurin strateginen palvelusopimus

 

 

1. Strategiahierarkia ja sopimusosapuolet

 

Kaupunginhallitus on 17.10.2005 §752 päättänyt siirtymisestä sopimusohjaukseen ja sitä on valmisteltu kolmiportaisen sopimushierarkian mukaan. Kulttuurilautakunta on päättänyt 17.12.2008 §300 siirtymisestä sopimusohjauksen piiriin vuoden 2009 alusta, niin että vuoden 2009 aikana toiminnan ja talouden suunnittelu vuodelle 2010 tehdään sopimusohjauksen mukaisesti. Vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi, jolle sopimus on tarkoitus solmia.

 

Poliittiset ryhmät ovat solmineet Ryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009-2012 (Kv 16.2.2009 §55). Tämän lisäksi kaupunginvaltuusto on päättänyt Turku-sopimuksen muodostavien ohjelmien laatimisesta 9.3.2009 §78 ja 20.4.2009 §103. Näistä asukkaiden hyvinvointiohjelma ja veto-voimaohjelma ovat lähinnä kulttuurilautakunnan toimialaa. Hyvinvointiohjelma hyväksyttiin kaupungin-valtuustossa 28.9.2009 § 206.

 

 

 

Kulttuurin strategisen palvelusopimuksen solmivat kulttuurilautakunta ja kaupunginhallitus. Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puolesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kulttuurijohtaja.

 

2. Sopimuksen tarkoitus

 

Kulttuurin strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohjata kaupunkitasolla Turun kaupungin kulttuuritoimialaa yhteisesti sovittavaan suuntaan ottaen huomioon kulttuuritoimen toiminta-ajatuksen, vision ja toimintaa ohjaavat periaatteet sekä ryhmien välisen sopimuksen ja ohjelmat. Tältä pohjalta Kulttuuritoimi on koonnut oman toiminta-ohjelmansa, josta osa nousee seurattavaksi kaupunkitasolla ja osa jää lautakuntatason seurantaan.

 

3. Sopimuksen lähtökohdat

 

Toiminta-ajatus: Kulttuuritoimi vahvistaa Turun vetovoimaa sekä edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä aktiivisuutta

tuottamalla kulttuuripalveluja ja tukemalla kulttuurituotantoa

sekä aktivoimalla ihmisiä kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin harrastamiseen.

 

Visio 2016:       Turku tunnetaan kulttuurin edelläkävijänä Suomessa ja maailmalla.

Vuonna 2016 Turku on luova ja monisärmäinen menneen ja tulevan näyttämö. Kulttuuripalvelut ovat asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupungin kansallisen ja kansainvälisen vetovoiman lähde.

 

Kulttuuritoimen toimintaa

ohjaavat periaatteet:   Saavutettavuus

      Ennakkoluulottomuus

      Sivistyksen vaaliminen

      Vuorovaikutteisuus

      Ilon tuottaminen

 

Kulttuuritoimialan toimintaympäristön muutokset:

 

Toimintaympäristön keskeiset muutostekijät 2010-2013

Miten muutostekijä heijastuu Turun kaupungin kulttuuritoimialaan?

Miten kulttuuritoimialaa pitäisi Turussa uudistaa?

1. Taloudelliset ja poliittiset muutostekijät:

Taantuma/lama

Asiakkaiden tuloerot kasvavat

Kaupungin rahoitusosuus vähenee

Toiminnallisten päällekkäisyyksien poistaminen

Paine tilojen käyttöasteen nostamiseen

Tulorahoituksen varmistaminen ja lisääminen

Uusien tuotantomalli-ratkaisujen/-rakenteiden sekä ylikunnallisia yksiköitä (esim. orkesterit, teatterit, kirjastot, museokeskus) kehittäminen

Hallintokuntien ja tukitoimintojen yhdistäminen sekä uusi työnjako

Tietyistä vanhoista toimintatavoista luopuminen ja resurssien uudelleen kohdentuminen

2. Virtuaalisten palveluiden kehittyminen:
Palveluiden siirtyminen verkkoon ja sosiaalinen web 2.0

-Uudet järjestelmät ja uudet ohjelmat

Vuorovaikutuksellisten verkkopalveluiden kehittämistarve

Sukupolvierot sähköisten palveluiden hyödyntämisessä

Toimintakonseptien osittainen uudistaminen: (henkilöstön osaamisen kehittäminen, opastus-palvelut, uudenlaiset tilat ja niiden uudenlainen käyttö, uudet laitteet ja lisää päätteitä jne.)

Uudet palvelut ja tuotteet

3. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011
Uusi näkyvyys, katseiden alla oleminen

Kaupungin kehittäminen

Onnistumispaine – suuret odotukset

Uudistumispaineet

Uusien toimintamuotojen vakiinnuttaminen vuoden 2011 jälkeen

Toimintakonseptien ennakoiva uudistaminen ja samanaikaisesti tietyistä vanhoista toimintatavoista ja toiminnoista luopuminen

4. Muutokset asiakaskunnassa:
Ikääntyminen, monikulttuuristuminen osa-kulttuurit ja intressiryhmät, yhteisöllisyyden muutokset

Yhteisvastuu, perhe, yhteisöllisyys, vapaa-ajan merkityksellisyys, elämyshakuisuus

 

 

5. Henkilöstöön liittyvät muutokset:
Suhde työntekoon muutoksessa

Uuden osaamisen tarve

Paine kohdennettujen palveluiden luomiseen ja niiden brändäys sekä tuotteistus

Palvelujen sisältövaatimusten kasvu (sisältö kohtaa kokijan; innovatiivisuuden vaatimukset)

Palvelujen tavoitettavuus (fyysinen ja henkinen) ja interaktiivisuus (yhdessä tekeminen)

”Ei-asiakkaat”

 

 

Paine kehittää ja uudistaa osaamista: oikean osaamisen tunnistaminen ja löytäminen muutoksessa

Pieni/suuri, halpa/kallis, itse tuotettu/ostettu –tuote

Itse tekeminen, kokeilu, työpajat

Yhteiset foorumit (asiakastrendien ymmärtäminen, yhdessä sidosryhmien kanssa)

Avoin tila

Liikkuvat palvelut

Tilojen toimivuus

7/24

Osaamisen johtamisen ja hallinnan kehittäminen

Kehittymismahdollisuuksien tukeminen

Moninaisuuden johtaminen

 

Ryhmien välisen sopimuksen keskeiset haasteet kaupunkitasolla kulttuurilautakunnalle

 

-Kulttuuri läpäisyperiaatteella huomioon kaikessa kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa

-Kulttuurin infrastruktuurin parantaminen

 

-Ennaltaehkäisevä työ linjaava ajatus palvelutuotannon kehittämisessä

-Kulttuuri olennainen hyvinvoinnin lisääjä ja syrjäytymisen ehkäisijä

-Kulttuuri keskeinen osa kaupunkilaisten hyvää elämää sen rikastuttajana

-Paikallisen kaupunkikulttuurin elävyyden lisääminen

-Kehittyvä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa

-Kulttuuri työllistäjänä ja varallisuuden tuojana

-Kulttuuri kaupungin vetovoiman olennaisena lähteenä

 

Asukkaiden hyvinvointiohjelman haasteet kulttuurilautakunnalle (ltk käsitellyt 26.8.2009)

 

Kaupunginvaltuuston 29.11.2010 budjettikäsittelyn yhteydessä hyväksytty kulttuurin, liikunnan ja nuorison Eviva –ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika –hanke tulee täydentämään osaltaan hyvinvointiohjelman tavoitteita ja terveyserojen kaventamista. Hankkeen raportointiformaatti työstetään syksyn 2011 aikana ja se liitetään osaksi normaalia raportointia.

 

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukumäärä on kasvussa. Tämä on johtanut kalliiden erityispalvelujen kasvuun ja kustannusten nousuun. Kulttuuritoimi ehkäisee tätä kehitystä omalla lapsiin ja nuoriin suuntautuvalla toiminnallaan laajassa yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. lapsille tuotetaan palveluja laajasti kaupungin omissa ja vapaan kentän kulttuurilaitoksissa. Tavoitteena on saada kasvatettua lasten osallistumista ja sosiaalisia verkostoja. Kulttuuripolku tarjoaa peruspaketin kulttuuria jokaiselle turkulaiselle koululaiselle ja Taidekoulu mahdollisuuden harrastaa kulttuuria omassa koulussa koulupäivän jälkeen. Tavoitteena kulttuuripolussa on kattaa koko ikäpolvi kustakin luokka-asteesta ja taidekoulun osalta kasvattaa osallistujamäärää ja toisaalta laajentaa mukana olevien koulujen määrää. Kirjastopalvelut ovat ilmainen ja monipuolinen kulttuuripalvelu. Tavoitteena on lasten kirjastokorttien lukumäärän kasvattaminen ja lapsille ja nuorille tarjotun kirjastoaineiston pitäminen vähintään samalla tasolla.

Lasten ja nuorten ohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta:

-Lasten tapahtumien määrä

-Lasten ja nuorten palveluiden käyttäjien lukumäärä

-Kulttuuripolun käyttöaste (yläkoulut, alakoulut ja yhtenäiskoulut)

 

Työikäisten hyvinvointiohjelma

 

Työikäiset ovat kulttuurin suurin asiakasryhmä. Kulttuuritarjonnalla pyritään lisäämään viihtyvyyttä kaupungissa sekä sen vetovoimaa. Kulttuuripalvelut ovat myös olennaisessa osassa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjinä. Erityisen tärkeä tehtävä on aktivoida ei-aktiivisia kulttuurin käyttäjiä ja harrastajia osallistumaan.

Työikäisten hyvinvointiohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta

-Kulttuuripalveluja erittäin runsaasi, melko runsaasti tai keskitasoisesti käyttävien turkulaisten osuus kaikista turkulaisista

-Kulttuuria erittäin runsaasti, melko runsaasti tai keskitasoisesti harrastavien osuus kaikista turkulaisista

 

Senioriohjelma

Kulttuuripalveluista kirjastopalvelut kattavat toimipisteineen lähes koko kaupungin alueen. Sen palveluverkkoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ikääntyvän väestön palvelunohjauksen järjestämisessä niin, että ohjausta olisi saatavilla lähipalveluna. Kirjaston toimipisteitä on mahdollista käyttää myös sosiaalisen kanssakäymisen paikkoina erilaisten vapaamuotoisten ryhmien kokoontumiseen, joilla ehkäistään vanhusväestön kokemaa yksinäisyyttä. Tämän lisäksi tulee panostaa myös muiden kuin kirjastopalvelujen saavuttavuuteen kirjastoverkkoa apuna käyttäen, sekä hakeutuviin palveluihin.

Kulttuuriasiainkeskuksessa on syksyn 2009 alusta vastuutettu senioripalveluiden kehittäminen ja työtä on alettu tehdä selvitys- ja kartoitustyöllä sekä kokoamalla yhteen toimialan olemassa olevaosaajat ja palvelut.

Senioriohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta

-Seniorikansalaisille suunnattujen kulttuuripalvelujen käytön lisäämiseksi ensisijaisesti selvitetään kulttuuripalvelujen lisääminen liikuntakorttiin

-Erityisen senioritoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen suunnitelmakauden aikana

-kulttuuripalveluja erittäin runsaasti, melko runsaasti tai keskitasoisesti käyttävien 65+ turkulaisten osuus kaikista 65+ turkulaisista

-kulttuuria erittäin runsaasti, melko runsaasti tai keskitasoisesti harrastavien 65+ turkulaisten osuus kaikista 65+ turkulaisista

 

 

Vetovoima-ohjelman haasteet lautakunnalle

 

Tähän voidaan ottaa kantaa, kun vetovoima-ohjelma valmistuu.

 

4. Lautakunnan ohjelmakortti (-kortisto) ja prioriteetit

 

Lautakunnan tavoitteet on jaettu viiteen eri näkökulmaan, joista kaksi kaupunkitasoista (yhteiskunnalliset vaikutukset ja välittömät vaikutukset) ja 3 lautakuntatasoista (asiakasnäkökulma, resurssien ja prosessien näkökulma ja henkilöstön näkökulma). Myös lautakuntatasoisista näkökulmista on nostettu joitakin edellä mainituista ohjelmissa painotettuja asioita kaupunkitasolla seurattavaksi.

 

 

 

Ohjelmakortin jokaiselle tavoitteelle on kunkin näkökulman kortissa määritelty mittari, mittarille tietolähde ja tavoitetila sekä konkreettisia keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.

 

Ohjelmakortin alla kulttuuritoimen toiminta jakaantuu neljään tuottajapuolen palvelukokonaisuuteen ja kulttuuriasiainkeskuksen kansliaan, joka toimii tilaajapuolena.

 

Tuotanto

 

Tuottajapuolen palvelukokonaisuudet ovat:

-Tiedon ja kulttuurin jäsentäminen ja välittäminen

-Taide- ja kulttuuriperinnön tallentaminen, ylläpito ja välittäminen

-Esittävän taiteen tuottaminen ja mahdollistaminen

-Musiikki- ja säveltaiteen tuottaminen ja mahdollistaminen

Palvelukokonaisuudet jakaantuvat omaan tuotantoon ja avustuksilla tuettuun tuotantoon.

 

Tuottajapuolen asiakasnäkökulmat:

-Lapset ja nuoret

-Aikuiset

-Yhteisöt, yritykset, ryhmät, palvelulaitokset (myös maakunnassa) viranomaiset, tutkijat, taiteilijat

-Maahanmuuttajat

-Ruotsinkieliset

-Erikoispalveluja tarvitsevat esim. ikääntyvät

 

Palveluntuottajista ja asiakasnäkökulmista muodostuu palvelumatriisi, jossa ovat otsikkotasolla kuvattuna kaikki palvelutuotteet ja niiden hinnat. Jokaisesta oman palvelutuotannon palvelutuotteesta on tehty palvelutuotekortti. Vapaan kentän avustuksilla tuettavasta toiminnasta tehdään kustakin palvelutuotteesta yksi pääkortti, jonka alle tulee kultakin tuottajalta (vakiintuneelta avustuksensaajalta) oma korttinsa.

 

Tilaaja- ja tukipalvelut

 

Kanslian palvelukokonaisuus:

Keskitetyt hallinto- koordinointi- ja tapahtumatuotantopalvelut

 

Kanslian palvelukokonaisuudet:

-Toiminnan ja talouden suunnittelu

-Kulttuuripalveluiden kehittäminen ja vapaan kentän tukeminen

-Kulttuuripalveluiden käyttämiseen aktivointi ja tiedon välittäminen

 

Kanslian asiakasnäkökulmat:

-Ulkoiset asiakkaat (kaupunkilaiset, toimittajat, ulkoiset palveluntuottajat)

-Sisäiset asiakkaat (omat tulosalueet, kv, kh, keskushallinto)

 

Kulttuurilautakunta on 9.9.2009 asettanut seuraavat prioriteetit toiminnassaan:

 

1.Avustusten tason pitäminen vähintään ennallaan

2.Kaikkien toimialojen (kirjasto, museo, teatteri, orkesteri) toiminnan ylläpitäminen

3.Lasten ja nuorten toiminnan pitäminen vähintään samalla tasolla

4.Tulonmuodostuksen varmistaminen ja lisääminen

 

Kulttuurilautakunta on 14.9.2011 asettanut seuraavat prioriteetit liittyen kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 jatkuvuuteen:

 

Kulttuurilautakunta sitoutuu osaltaan pitämään yllä kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 saavutettuja tavoitteita, jatkamaan ja kehittämään niitä.

 

Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa:

-markkinointiin panostaminen siinä suhteessa, että ensikävijöille (ja muillekin) tulee tietoon se, että loistava kulttuuritarjonta Turussa jatkuu ja että kulttuuri tekee hyvää vuoden 2011 jälkeenkin, kulttuuri osana arkea ja juhlaa

-vapaan kentän avustusten korottaminen 120.000 eurolla vuodelle 2012

-yhteistyöhankkeiden painottaminen avustusten jaossa

-kulttuuripääkaupunkivuoden mukanaan tuomien uusien toimintatapojen jatkaminen sekä taiteellisen tason säilyttäminen ja odotuksiin vastaaminen: hyvinvointivaikutukset, saavutettavuus, kansainvälisyys, yleisöyhteistyön vahvistaminen

-kansalaisten kohtaamispaikkojen vahvistaminen (kulttuuri tulee luo)

-Evivan keskeinen rooli hyvinvointihankkeiden jatkuvuudelle ja vapaa-ajallaan aktiivisten kaupunkilaisten määrän lisäämisessä 10.000:lla vuoteen 2015 loppuun mennessä

-taiteenalakohtaisten neuvottelukuntien hyödyntäminen ja kehittäminen edelleen uusien yhteistyöverkostojen ylläpitäjänä

 

Tämän lisäksi kulttuurilautakunta ehdottaa seuraavia toimenpiteitä muille toimijoille toteutettavaksi yhteistyössä kaupunkitasolla

-kulttuurin pitäminen mukana kaikessa kaupungin markkinoinnissa, erityisesti matkailumarkkinoinnissa

-Logomon taiteilijoiden työtilojen pysyvyys ja Logomon muu käyttö luovan talouden kehittämisen yhtenä moottorina kaupungissa

-Myönteinen suhtautuminen matalan kynnyksen tapahtumien ja festivaalien järjestämiseen esim lupaprosessia varten luotavalla ”Yhden luukun periaatteella”

-Teatterin ja konserttitalon peruskorjauksen eteneminen

-Fortuna-korttelin tapahtumatoiminnan jatkuminen

-Vanhan Suurtorin kehittäminen luovan talouden ja kansalaisille avoimen kulttuurin foorumina

 

Kulttuurilautakunnan talousarvio ja käyttösuunnitelma (SPS ja SPTS:t) vuodelle 2012 sisältävät lisäksi monia toimenpiteitä kulttuuripääkaupunkivuoden jatkuvuuden turvaamiseksi. Merkittävimpiä tulosalueiden hankkeita ovat Filharmonisen orkesterin Sävelsilta-hankeen jatko; kaupunginkirjaston ohjelmatarjonnan jatkaminen, Museokeskuksen näyttelytoiminnan kehittäminen ja teatterin sitoutumi9nen kansainvälisen toiminnan jatkumiseen.

 

 

5. Kaupunkitasolla sovittavat ja seurattavat tavoitteet eli strategisessa palvelusopimuksessa (SPS) sovittavat tavoitteet

 

Ryhmien välisestä sopimuksesta ja laadituista ohjelmista johdetut lautakunnan toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle:

 

I. Asukkaiden hyvinvointi – ennaltaehkäisevä työ

A)Väestön asumisviihtyvyyden ja koetun hyvinvoinnin lisääminen

B)Kulttuuripalvelujen kohdentuminen eri väestöryhmiin

C)Palvelujen asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus

 

II. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky

D)Kaupungin vetovoimaa kasvattavat kulttuuripalvelut

E)Moniarvoinen kulttuurikaupunki ja uutta luova kaupunkikulttuuri

 

III. Tasapainoinen talous ja resurssien tasapainoinen ohjaus

F)Tarpeiden mukaan muuntuva palveluverkko, -rakenteet ja tuotteet

 

IV. Rakenteelliset muutokset tuottavuuden tehostamiseksi

 

Kaupunkitasolla sovittavien tavoitteiden seurantataulukko (SPS:n seurantataulukko)

 

 

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

Toteutumat

TAM

TAE

Taloussuunnitelman
tavoitteet

 

TP2010

TP2011

2012

2013

2014

2015

2016

I. Asukkaiden hyvinvointi – Ennaltaehkäisevä työ

A) Väestön asumisviihtyvyyden ja koetun hyvinvoinnin lisääminen

mittarina turkulaisten kulttuuriaktiivisuus (käyttö ja harrastaminen)

1. Kulttuuripalveluja erittäin runsaasi, melko runsaasti tai keskitasoisesti käyttävien turkulaisten osuus kaikista turkulaisista (ATH-kyselystä)*

Vast. ATHsta ei saatu

50%

x

51%

x

52%

x


2. Kulttuuria erittäin runsaasti, melko runsaasti tai keskitasoisesti harrastavien osuus kaikista turkulaisista (ATH-kyselystä)*

Vast. ATHsta ei saatu

41,3%

x

42%

x

43%

x

B) Kulttuuripalveluiden kohdentuminen eri väestöryhmiin

4. Lasten tapahtumat,
esitykset ja kurssit

yhteensä

2 448

3 205

2 990

2 906

898

898

2 898

5. Lasten tapahtumissa
kävijöiden määrä

yhteensä

69 635

84 165

74 266

94 000

89 000

89 000

89 000

6. Kirjastojen kävijämäärä (kaikki kävijät)

1,7 milj.

1,9 milj.

1,85 milj

1,9 milj.

1,9 milj.

1,9 milj.

1,9 milj.

7. Kulttuurilaitosten (muiden kuin kirjastojen) yhteenlaskettu
kävijämäärä (kaikki
kävijät) ***)

542 185

591 651

365 560

395 000

390 000

395 000

400 000

8. Vapaa kenttä, sopimuksen tehneet avustuksen saajat, kaikki kävijät

332 303

542 023

590 000

600 000

605 000

610 000

615 000

9. Vapaa kenttä, sopimuksen tehneet avustuksen saajat, lapset

75 461

89 495

82 000

84 000

86 000

88 000

90 000

10. Kulttuuripolun käyttöaste % (Asukkaiden hyvinvointiohjelmasta)

 

yläkoulu

71,7%

85%

85 %

88 %

90 %

91%

92 %

alakoulu

 

68,6%

77%

74 %

82 %

84 %

86%

88 %

 

yhtenäiskoulut

56,1%

60%

64 %

68 %

72 %

74%

74 %

11. Erityisen senioritoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen suunnitelmakauden aikana (Asukkaiden hyvinvointiohjelmasta)

toimenpiteet aloitettiin

toimenpiteet käynnissä

toimenpiteet käynnissä

toimenpiteet käynnissä

toimenpiteet käynnissä

toimenpiteet käynnissä

toi-menpi-teet käyn-nissä

C) Palvelujen asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus

12. Asiakastyytyväisyys (asiakaskyselystä)**

4,2

4,22

4,24

4,26

4,28

4,28

4,3

II. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky

D) Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen

13. Matkailijoiden absoluuttinen määrä kulttuurilaitoksissa kasvaa (otanta asiakaskyselyssä) **)

10,39%

12%

13%

14%

15%

15%

16%

E) Moniarvoinen kaupunkikulttuuri ja uutta luova kulttuurikaupunki

14. Kulttuuripääkaupungin pitkäaikaisten vaikutusten ja kulttuuripääkaupungin perinnön siirtymiseksi osaksi kaupungin normaalia kulttuuritoimintaa Kulttuurilautakunta sitoutuu osaltaan pitämään yllä vuonna 2011 saavutettuja tavoitteita, jatkamaan ja kehittämään niitä.

 

valmistelu käynnissä

tavoitteista päätetty ja niitä toteutetaan

tavoitteista päätetty ja niitä toteutetaan

tavoitteista päätetty ja niitä toteutetaan

tavoitteista päätetty ja niitä toteutetaan

tavoitteista päätetty ja niitä toteutetaan

Markkinointiin panostaminen siinä suhteessa, että ensikävijöille (ja muillekin) tulee tietoon se, että loistava kulttuuritarjonta Turussa jatkuu ja että kulttuuri tekee hyvää vuoden 2011 jälkeenkin, kulttuuri osana arkea ja juhlaa

 

 

Tavoitetta tukevat markkinointitoimenpiteet

Kulttuurin markkinointi kehittyy

Kulttuurin markkinointi kehittyy

Kulttuurin markkinointi kehittyy

Kulttuurin markkinointi kehittyy

Vapaan kentän avustusten korottaminen.

 

 

Avustussumma nousi 120.000 eurolla

Avustukset vähintään samalla tasolla

Avustus-summa nousee 100.000 eurolla

Avustukset vähintään samalla tasolla

Avustukset vähintään samalla tasolla

Yhteistyöhankkeiden painottaminen avustusten jaossa

 

 

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Kulttuuripääkaupunkivuoden mukanaan tuomien uusien toimintatapojen jatkaminen sekä taiteellisen tason säilyttäminen ja odotuksiin vastaaminen: hyvinvointivaikutukset, saavutettavuus, kansainvälisyys, yleisöyhteistyön vahvistaminen

 

 

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Kansalaisten kohtaamispaikkojen vahvistaminen (kulttuuri tulee luo)

 

 

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Otetaan huomioon valmistelussa

Evivan keskeinen rooli hyvinvointihankkeiden jatkuvuudelle ja vapaa-ajallaan aktiivisten kaupunkilaisten määrän lisäämisessä 10.000:lla vuoteen 2015 loppuun mennessä

 

 

Toiminta tavoitetta kohti osatoimenpiteiden ja tavoitteiden kautta

Toiminta tavoitetta kohti osatoimenpiteiden ja tavoitteiden kautta

Toiminta tavoitetta kohti osatoimenpiteiden ja tavoitteiden kautta

Toiminta tavoitetta kohti osatoimenpiteiden ja tavoitteiden kautta

Toiminta vakiintunut toimialalla .

Taiteenalakohtaisten neuvottelukuntien hyödyntäminen ja kehittäminen edelleen uusien yhteistyöverkostojen ylläpitäjänä

 

 

Neuvottelukuntien työn kehittäminen

Neuvottelukuntien työn kehittäminen

Neuvottelukuntien työn kehittäminen

Neuvottelukuntien työn kehittäminen

Neuvottelukuntien työn kehittäminen

III. Tasapainoinen talous – Resurssien tasapainoinen ohjaus

F) Tarpeiden mukaan muuntuva palveluverkko, -rakenteet ja -tuotteet

TP 2010

TP2011

TAM 2012

TAE 2013

TS 2014

TS 2015

TS2016

16. Orkesterin ja konserttitalon
nettomenot/kuulija €

83,5

63,6

100,8

83,9

84,4

85,7

86,5

17. Teatterin
nettomenot/katsoja €

87,3

84,1

93,2

68,4

79,0

79,8

80,6

18. Kirjaston
nettomenot/asukas €

56,2

58,3

59,8

59,8

59,8

59,9

60,0

19. Museokeskuksen nettomenot / kävijä €

15,6

14,4

27,5

27,8

27,5

27,3

27,0

20. Lautakunnan avustukset/vapaan kentän kävijät, katsojat (sopimuksen tehneet) €

3,26 € /kävijä

(1083955€ / 332303)

1,70 €

3,92 €

1,57

(939.400€ /600.000)

1,72

1,70

1,69

21. Omatoiminen tuotto/ulkoiset menot %

24 %

14 %

14 %

14 %

14 %

14 %

14 %

22. Omatoiminen tuotto/kulttuurilaitosten (muut kuin kirjasto) kävijät,

12,94

11,14

8,0

7,99

8,10

8,27

8,43

IV. Rakenteelliset muutokset

 

 

 

 

 

 

 

23. Myynnin ja markkinointiviestinnän uudistaminen ja yhdistäminen hallintokuntatasolla

 

aloitettu

käynnissä

vakiintumassa

vakiintunut ja toimintaa kehitetään

vakiintunut ja toimintaa kehitetään

vakiintunut ja toimintaa kehitetään

24. Matkailumarkkinoinnin kehittäminen (Yhteistyö Turku Touringin ja 2011-säätiön kanssa)

 

aloitettu

edistyy

kulttuurimatkailu olennainen osa Turun markkinointia

kulttuurimatkailu olennainen osa Turun markkinointia

kulttuurimatkailu olennainen osa Turun markkinointia

kulttuurimatkailu olennainen osa Turun markkinointia

25. Kulttuuripalvelujen järjestämistapojen selvittäminen

 

aloitettu

selvitystyö edistyy

päätös uudistuksesta

toimialan uusi toimintamalli

toimialan uusi toimintamalli

toimialan uusi toimintamalli

26. Lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen päällekkäisyyksien selvittäminen

 

aloitettu

jatkuu

jatkuu

jatkuu

 

 

jatkuu

jatkuu

* Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueellinen terveys- ja hyvinvointikysely (ATH)

** Finnish Consulting Groupilta tilattava kysely

*** V 2012 alkaen keskiajan markkinoiden ja vanhan ajan joulumarkkinat ulkoistettu (sopimuksen tehnyt toimija), kävijämäärät siirretty vapaan kentän tilastoihin.

 

Kestävän kehityksen budjetointi

 

Kestävä kehitys hallintokunnan toiminnassa

 

TA 2012

TAE 2013

TS 2014

TS 2015

TS 2016

1

Kasvihuonepäästöjen vähentäminen

 

 

 

 

 

 

Kasvihuonepäästövähennyssuunnitelma

 

 

 

 

 

 

-Lähtötilannekartoitus tehty

 

X

 

 

 

 

-Suunnitelma valmistunut tai päivitetty

 

 

X

 

 

 

-Suunnitelman toimenpiteet toteutettu tai käynnistetty

 

 

 

X

 

2

Ekotukihenkilöiden määrä

 

 

 

 

 

 

-Uudet koulutetut ekotukihenkilöt

Toiminta käynnistyy pilottikohteessa.

Pilotin mallinnus.

Pilottia laajennetaan.

Pilottia laajennetaan.

Pilottia laajennetaan

 

-Ekotukihenkilöiden määrä yhteensä

1

2

4

4

4

3

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

 

 

 

 

 

 

Toimenpide:

Hanke 1 EVIVA hanke

toteutetaan

toteutetaan

toteutetaan

10.000 uutta aktiivista vapaa-ajan harrastajaa

Uudet toimintatavat vakiintuneet toimialalla

 

Mittari seurantaa varten

 

 

 

 

 

 

Hanke 2 Hallintokunnan lasten ja nuorten toiminnan kehittäminen

lisäpanostus, 1 uusi vakanssi

kehitetään edelleen

kehitetään edelleen

kehitetään edelleen

kehitetään edelleen

 

 

Henkilöstö

 

2011
(toteuma)

2012
(
ennuste)

2013

2014

2014

2016

Työvoiman käyttö (henkilö-
työvuosina, ilman
työllistet-
tyjä ja harjoittelijoita)

567,6

558,9

561

555

550

545

Eläkkeellelähtöennuste

 

23

14

16

16

15

Palkkamenojen kehitys
(tiliryhmä 400)

17.087.625

18.315.627

17.176.729

17.687.311

18.041.057

18.401.878

Sairauspoissaolojen määrä
(sairauspoissaolo %)

3,09

3,3

2,9

2,8

2,7

2,7

Työtapaturmat
(
tapaturmapoissaolo %)

0,12

0,08

0,08

0,08

0,08

0,08

Varhemaksut

291.200

299.937

 

 

 

 

 

Kunta 10- mittarit, tulokset vuosina 2010,
2012 ja 2014

2011

TAM 2012

TS 2013

TS 2014

TS 2015

TS 2016

Työnantajan suositteleminen (suosittelee %)

x

55%

x

60%

x

65

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus

x

2,8%

x

3%

x

3,2

Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %)

x

60%

x

80%

x

80

Työpaikan ilmapiiri

x

3,4%

x

3,45%

x

3,5

 

 

Raportointi tehdään kerran vuodessa mitattavista asioista vuosittain ja muista kaksi kertaa vuodessa talouden ja toiminnan raportoinnin yhteydessä.

 

Turussa xx.xx.2013

 

Kaupunginhallituksen puolesta:

 

 

________________________________   ___________________________________

Minna Arve

puheenjohtaja

 

 

 

________________________________   ____________________________________

 

 

Kulttuurilautakunnan puolesta:

 

 

 

_________________________________   _____________________________________

         

puheenjohtaja         varapuheenjohtaja

 

 

 

_________________________________

Minna Sartes

toimialajohtaja