Toimialajohtaja Timo Jalonen 5.3.2013:

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi koulujen ja oppilaitosten työrauhaa edistäviksi ja siihen liittyviksi lakiehdotuksiksi. Esitykseen sisältyy muutoksia perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa säädetyn opetuksen ja koulutuksen työrauhaa ja kurinpitoa sekä osallisuutta ja oppilaskuntatoimintaa koskeviin säännöksiin. Muutoksia kohdistuu myös perusopetuslaissa säädettyyn sairaalaopetukseen. Kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain säädöksiä muutettaisiin sairaalaopetuksen ja lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan kotikuntakorvausta koskien.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt mm. Turun kaupungilta lausuntoa ehdotuksista 15.3.2013 mennessä.

Hallituksen esitysluonnos on luettavissa ja tulostettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilta osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/koulujen_tyorauha/index.html.

Sivistystoimialalla on valmisteltu ehdotus annettavaksi lausunnoksi. Talouden ja rahoituksen sisäiseltä vastuualueelta on ilmoitettu, ettei vastuualueella ole huomautettavaa tai lisättävää lausuntoon.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi:

”Peruskoulujen työrauhakysymys on noussut vahvasti esille. Ministeriön esityksessä koulujen kurinpitokeinoja kehitetään ja näiden rinnalle säädetään uusia puuttumiskeinoja epätoivottavaan käytökseen. Nykyisetkin perusopetuslakiin kirjatut kurinpito- ja ojentamiskeinot tarjoavat mahdollisuudet puuttua työrauhan häiriöihin. Häiriöihin puuttumisen osalta tulee kuitenkin tarkistaa käytössä olevien keinojen tarkkarajaisuutta, jotta laillisuus ja yhdenvertaisuusperiaate eri kouluissa toteutuisivat entistä paremmin. Kasvatuksellista lähestymistapaa kurinpitoon ja ojentamiseen vahvistetaan koulurauhan parantamiseksi.

Monet nyt esitettävät toimintatavat ovat olleet käytössä pitkän aikaa. Suurena ongelmana on ollut, että maan tavalta on puuttunut juridinen pohja. Tällöin asiallisissakin toimissa rehtorin ja opettajien oikeusturva on ollut vähäinen.

Uutena puuttumiskeinona perusopetuslakiin ehdotetaan lisättäväksi jo nyt suuressa osassa kouluissa käytössä oleva kasvatuskeskustelu, josta tulisi ensisijainen keino puuttua rakentavasti oppilaan moitittavaan käyttäytymiseen. Lisäksi jälki-istuntoa kehitetään ottamalla paremmin huomioon oppilaan kasvatukselliset tarpeet. Jälki-istunnossa oppilaalle voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia.  Koululle säädetään puuttumisvelvollisuus tietoon tulleisiin välittömällä koulumatkalla tapahtuviin kiusaamis- ja häirintätilanteisiin.

Lisäksi opettajille ja rehtoreille annetaan toimivalta tietyissä välttämättömissä tilanteissa tarkastaa oppilaiden tavaroita sekä ottaa haltuun oppilaiden esineitä oppituntien rauhoittamiseksi ja turvallisen opetusympäristön turvaamiseksi. Tunnettua on, että oppilailla on kaikenlaisia tarvikkeita koulussa.

Uusi esitys lisää opettajien ja rehtorien toimivaltuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen ja se tehostaa opettajien ja rehtorin mahdollisuuksia huolehtia turvallisesta oppimisympäristöstä. Ehdotetuilla säädöksillä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus ja ne lisäävät oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Samat muutokset ehdotetaan tehtäväksi myös lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin, joten muutokset tulevat koskemaan myös koko nuorisoastetta.

Ilkivallan ja vahingontekoihin liittyvien menettelyjen osalta tilanne on myös selkiytymässä. Myös kasvatuksellisesti perusteltu mahdollisuus velvoittaa oppilas ilman vahingonkorvausoikeudellista menettelyä siivoamaan aiheuttamansa sotku aiotaan kirjata entistä selkeämmin perusopetuslakiin.

Myös osallisuutta edistetään ja selkiytetään sairaalaopetuksen sekä sijoitettujen lasten opetuksen järjestämistä.

Turun kaupunki haluaa kiinnittää huomiota eräisiin seikkoihin:

- avohoidossa olevien lasten osalta olisi ensisijaisesti pyrittävä siihen, että lapsi voisi käydä omaa lähikouluaan. Mikäli tämä ei onnistu, tulisi lapsella olla oikeus sairaalakouluopetukseen. Turussa on ollut käytössä päiväkohtainen hinnoittelu, joka on ollut selkeä ja aiheuttanut varsin vähän hallinnollista työtä, mutta on ollut kiistämättä yksittäisen oppilaan kotikunnan näkökulmasta epäoikeudenmukainen. Tarkkaan aiheuttamisperiaatteeseen siirtyminen aiheuttaa huomattavasti lisää hallinnollista työtä sekä epäilemättä kiistoja sairaalakoulun ylläpitäjän ja muiden kuntien välillä, koska kustannukset eivät ole etukäteen tiedossa.

- sijoitettujen lasten osalta on perusteltua, että lapsen kotikunta ja sijoituskunta määrittelevät lapsen tehostetun ja erityisen tuen tarpeen tilanteessa, jossa kotikuntakorvaus ei riitä kulujen kattamiseen. Kotikuntaa tulee vähintään kuulla oppilaan opetusta järjestettäessä ja näin vältetään ainakin osaksi riitelyltä kuntien kesken ja ”piikki auki”-toimintatavalta.

- lakiehdotuksessa pidetään tärkeänä, että koulukiusaamiseen tulee puuttua välittömällä koulumatkalla. Koulukiusaamiseen on puututtu aina myös koulumatkoilla, mikäli asiat ovat tiedossa. Välittömän koulumatkan käsite on nyt jäänyt määrittelemättä. Aamuisin peruskoululaiset tulevat suoraan kouluun, joten välitön koulumatka on helposti hahmotettavissa. Iltapäivisin peruskoululaiset lähtevät iltapäiväkerhoihin, harrastuksiin, kavereidensa luo tai hengailemaan kauppakeskuksiin, joten välitön koulumatka on vähintäänkin epäselvä. Välittömän koulumatkan käsite kaipaa selkeää määrittelyä. Tämä on koko lakipaketin pahin puute.

- varsinkin toisen asteen oppilaitoksissa on aikaisemmin käytetty esim. Tullin huumekoiraa tarkistuksissa. Olisi tarpeellista määritellä, voidaanko huumekoiraa käyttää oppilaitoksissa huumausaineiden etsinnässä.

- esityksessä otetaan selkeästi kantaa oppilaiden ja opiskelijoiden laukkujen tarkistamiseen, mutta ei muodosteta mitään kantaa siihen, millä tavoin vanhempien oppilaiden ja opiskelijoiden käyttöön oppilaitoksen luovuttamien kaappien, lokeroiden tai muun lukittavan säilytystilan tarkistaminen tehdään. Käyttäjän näkökulmasta olisi perusteltua, että vastaanottaessaan oppilaitoksen tarjoaman säilytystilan, hän samalla sitoutuu siihen, että oppilaitoksen edustaja voi tarkistaa sen sisällön.

- on erittäin hyvä, että osallisuuden merkitystä korostetaan aiempaa enemmän ja että lakipaketti on ulotettu myös nuorisoasteen koulutukseen.

- Opetushallituksen tulisi varata riittävän tehokkaat resurssit lakipakettiin liittyvään koulutukseen. Kohderyhmä on todella iso: koulutuksen järjestäjät, rehtorit, opettajat, koulun muu henkilökunta, oppilaat ja opiskelijat sekä oppilaiden huoltajat.

Lausunnon keskeinen sisältö: Lakiehdotuksessa pidetään tärkeänä, että koulukiusaamiseen tulee puuttua välittömällä koulumatkalla. Koulukiusaamiseen on puututtu aina myös koulumatkoilla, mikäli asiat ovat tiedossa. Välittömän koulumatkan käsite on nyt jäänyt määrittelemättä. Välittömän koulumatkan käsite kaipaa selkeää määrittelyä. Tämä on koko lakipaketin pahin puute. Esityksessä otetaan selkeästi kantaa oppilaiden ja opiskelijoiden laukkujen tarkistamiseen, mutta ei muodosteta mitään kantaa siihen, millä tavoin vanhempien oppilaiden ja opiskelijoiden käyttöön oppilaitoksen luovuttamien kaappien, lokeroiden tai muun lukittavan säilytystilan tarkistaminen tehdään.”

Oheismateriaali 1Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 12.2.2013

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.