Infrapalvelut, Mari Helin 8.2.2013:

Kaupunginhallituksen ja Turun Kiinteistöliikelaitoksen sisäisen sopimuksen palvelumaksun määrä sopimusvuonna on 26.827.792 euroa, jolla rahoitetaan Kiinteistöliikelaitoksen taseessa oleva katu- ja viheralueiden sekä muiden yleisten alueiden ylläpito pääomamenoineen. Kiinteistöliikelaitos vastaa kaikista investoinneistaan tulorahoituksellaan.

Kiinteistöliikelaitos on tarkistanut sopimuksessa mainittujen määrätiedot YAOH- rekisteristä.

Sisäisestä palvelumaksusta on laadittu erillinen sopimus, joka on liitteenä 1. Sopimus edellyttää perustason ylläpitoa normaalien sääolosuhteiden vallitessa. Palvelumaksusopimuksen optiona esitetään perustason ylittävää lisätilausmahdollisuutta peruspalvelutasosta liitteessä 3.

Liite 1Sisäinen palvelumaksusopimus vuodelle 2013

Liite 2Sisäisen palvelumaksusopimuksen liikenne- ja viheralueiden tuotekuvaukset 2013

Liite 3Perustason ylittävät ylläpitotyöt 2013

Toimialajohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää hyväksyä omalta osaltaan kaupunginhallituksen ja Turun Kiinteistöliikelaitoksen sisäisen palvelumaksusopimuksen vuodelle 2013 sekä päättää esittää asian edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 6.3.2013:

Käsittelyssä oleva kaupunginhallituksen ja Turun Kiinteistöliikelaitoksen välinen palvelumaksusopimusmenettely perustuu vuoden 2000 hallinnonjärjestämispäätökseen ja liikelaitoksen perustamiseen. Samassa yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti, että silloisella ympäristötoimen sektorilla otettiin käyttöön tilaaja-tuottaja - malli ja palvelutoimen sektorilla sopimusohjausjärjestelmä. Silloisen kiinteistölaitoksen kanssa käynnistetty sopimusmenettely ei siten liittynyt kaupungin käyttämään sopimusohjausjärjestelmään.

Ensimmäisessä vaiheessa palvelumaksusopimuksella pyrittiin eriyttämään kiinteistöveron tuottoon kytketty verorahoitteinen infrastruktuurin ylläpito liiketoiminnan tuotoilla rahoitetuista investoinneista ja kiinteistökehittämishankkeista. Käytännössä rahoituksen kytkentä oli kiinteistöverotulon yleiskatteellisuuden vuoksi ainoastaan tavoitteellinen ilman varsinaista muodollista tai juridista kytköstä.

Järjestelmän käyttöönottamisen jälkeen kiinteistöveron kokonaistuotto on jäänyt vuosittain jälkeen ylläpidon todellisista kustannuksista, jotka muodostuvat osittain indeksiperusteisesti ja osittain uudisrakentamisesta johtuvien poistojen ja hoidettavan pinta-alan kasvusta. Vuonna 2012 ylläpidon kokonaiskustannukset poistoineen olivat menona 35,1 miljoonaa euroa ja niitä vastaava verorahoitteinen kaupunginhallituksen osoittama palvelumaksu tulona 26,6 miljoonaa euroa. Käytännössä noin 8,5 miljoonan euron erotus on katettu vuosittain tonttiliiketoiminnan tuotoilla.

Vuoden 2013 talousarvion Kiinteistöliikelaitosta sitovassa osiossa palvelumaksun kattavuus ylläpidon kokonaiskustannuksista on ainoastaan 66 %.

Sopimuksessa esitetyt toiminnalliset osiot eivät ole siten talousarvioteknisesti kytköksissä ylläpidon tosiasiallisten menojen kanssa. Sopimuksessa kuvatuilla ylläpidon tuotekuvauksilla ja tasoluokituksella onkin lähinnä informatiivinen arvo. Kaupunginhallituksella ei ole talouskytkennän puuttumisen vuoksi tosiasiallisesti mahdollisuutta ohjata palvelusopimuksen sisällöllisiä valintoja.

Palvelumaksusopimuksella ei ole myöskään mahdollista ohjata organisaation oman toiminnan kehittämistä vaan vaikuttaa ainoastaan välillisesti kaupungin ulkopuolisiin kiinteistötoimialan järjestämisvastuulla oleviin toimintoihin. Mikäli nykyisenkaltaista sopimusmenettelyä halutaan jatkaa, palvelumaksusopimuksen tulisi ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi olla täyskatteellinen ja ylläpidon kustannusten tulisi olla suorassa kytkennässä harjoitettavan toiminnan kanssa.

Kaupunginvaltuuston tekemän toimintamallilinjauksen yhteydessä luovuttiin aiemmasta sektorimuotoisesta ohjausjärjestelmästä ja siirryttiin kaikkia toimialoja koskevaan sopimusohjausmalliin. Tämän ratkaisun myötä myös nykymuotoinen palvelumaksusopimus tulisi arvioida uudelleen. Maankäytön ohjausjärjestelmä tulisi kytkeä kokonaisuudessaan kaupungin valittavaan strategiahierarkiaan ja integroida osaksi toimialojen sopimusohjausta vuoden 2014 talousarvioprosessin yhteydessä.

Esitettävä palvelumaksusopimus ei ole ristiriidassa kaupunginvaltuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden kanssa. Sen hyväksymisellä esitetyssä muodossa ei ole myöskään henkilöstöresursseja kasvattavaa vaikutusta. Palvelumaksusopimus voidaan hyväksyä vuoden 2013 osalta esitetyssä muodossa siten, että samalla käynnistetään valmistelu kiinteistötoimialan sopimusohjausmallin käyttöönottamiseksi vuoden 2014 alusta lukien.

Liite 1Sisäinen palvelumaksusopimus vuodelle 2013

Liite 2Sisäisen palvelumaksusopimuksen liikenne- ja viheralueiden tuotekuvaukset 2013

Liite 3Perustason ylittävät ylläpitotyöt 2013

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan kaupunginhallituksen ja Turun Kiinteistöliikelaitoksen välisen sisäisen palvelumaksusopimuksen liitteen mukaisena vuodelle 2013.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että nykyinen palvelumaksusopimusmenettely arvioidaan uudelleen ja valmistellaan sopimusrakenne Turun Kiinteistöliikelaitoksen uuden sopimusohjausmallin mukaiseksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.