Kaupunginsihteeri Satu Lehto 1.2.2013:

Kaupunginvaltuusto on 19.11.2012 § 230 hyväksynyt Korppolaismäen (42) kaupunginosan Kölikadun, Maununtyttärenkadun, Vanhan Hirvensalontien ja Korppolaispuiston osalle asemakaavanmuutosehdotuksen ”Maunun kulma”.  

Alueen asukas on valittanut valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja vaatinut valtuuston päätöksen kumoamista. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan asiassa valtuuston lausunnon 18.2.2013 mennessä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 17.12.2012 § 252) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja kaavan sisältö

Kaava-alue sijaitsee Korppolaismäen pientaloalueella. Maununtyttärenkadun varrella sijaitseva, nykyisen asemakaavan mukainen puistoalue, jota asemakaavanmuutos koskee, on pääosin heinää kasvavaa niittyä. Puistoalueen pohjoiskulmassa kasvaa muutamia suurehkoja lehtipuita ja pajupensaita. Alue on rakentamaton, mutta rajautuu itäpuolelta pientalotontteihin. Maununtyttärenkadun vastakkaisella puolella on kaksi uudehkoa pienkerrostaloa.

Hyväksytyssä asemakaavanmuutoksessa lähivirkistysalueen osalle on osoitettu kolme erillispientalotonttia (AO-1), joiden rakennusoikeus on 250 k-m2.  Kerrosluvut ovat maastomuotoja mukaillen 1/2kI, I ja II.

Valtuuston 18.6.2001 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Turun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK) ja pieneltä osin myös pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP).

Puistoalueen kaavoittaminen pientalotonteiksi

Valituskirjelmän mukaan kaavaehdotus on täysin Turun viheralueohjelman vastainen. Telakkarannan rakentamisen myötä Korppolaismäen luonnonmukaisen metsän pinta-ala pieneni, ja nyt puistoa pienennetään edelleen vaikka alueelle on tulossa 1000 uutta asukasta. Nyt pientaloille kaavoitettu puisto on myös tarpeellinen puskurialue kerrostalo- ja omakotitaloalueen välissä.

Kiinteistölautakunnan 4.40227 § 226 hyväksymä Turun viheralueohjelma 2006-2015 on laadittu ohjaamaan viheralueiden ylläpidon ja investointien tilaamista käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Ohjelmassa ei oteta kantaa kaavoitukseen vaikka siinä onkin tuotu esiin viheralueisiin liittyviä erityisarvoja.

Viherverkkosuunnitelmassa, jota hyödynnetään Turun yleiskaava 2035:n laadinnassa ja muussakin kaavoituksessa, on esitetty ehdotus kaupungin kattavaksi pääviherverkostoksi ja sitä seurailevaksi ulkoilureitistöksi. Maununtyttärenpuisto on ehdotuksessa osa pääviherverkostoa mm. historiallisten, maisemallisten ja luonnonsuojelullisten arvojensa vuoksi. Korppolaispuistoa ei ole viherverkkosuunnitelmassa ehdotettu osaksi pääviherverkostoa.

Hyväksytystä asemakaavanmuutoksesta huolimatta pääosa Korppolaispuistosta säilyy edelleen puistona, jonne on myös kulkuyhteys Maununtyttärenkadulta. Telakkarannan asemakaavanmuutoksen yhteydessä osa asemakaavassa teollisuustontiksi osoitetusta alueesta liitettiin Maununtyttärenpuistoon, jolloin asemakaavanmukainen puistoalue tosiasiallisesti laajeni. Erityinen puskurialue omakotitalo- ja kerrostaloalueenvälissä ei ole tarpeen.

Asemakaavanmuutosalueella ja sen lähiympäristössä on riittävästi puistoa tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaisesti. 

Luontoselvitysten riittämättömyys ja luonnonarvojen vaaliminen

Valituskirjelmän mukaan luontoselvityksessä ei ole tutkittu eliölajeja tarpeeksi hyvin. Alueella on paljon ojia ja sammakoita esiintyy runsaasti, vaikka kaupungin tutkimuksessa niitä ei löytynyt.

Kaavanmuutosalueella on tehty maastotarkastus lokakuussa 2011. Luonnoltaan arvokkain osa kaava-alueen luoteiskulmassa on pienalainen ketokumpare, joka liittyy Korppolaismäen läntisen kärjen kallioalueeseen ja Maununtyttärenpuistoon. Tämä aiemmin katualueeksi asemakaavassa osoitettu alue on hyväksytyssä asemakaavanmuutoksessa osoitettu luonnon ja kulttuurihistorian kannalta tärkeäksi virkistysalueeksi (VL-1). Kaavamääräyksen mukaan alueella ei saa suorittaa maa-ainesten läjitystä, puiden istutusta tai muuta viherrakentamista niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Kohteen säilyminen puoliavoimena tulee turvata raivaamalla umpeenkasvua aiheuttavaa puustoa ja pensastoa.

Korppolaismäellä, aivan kaavanmuutosalueen pohjoispuolella, Maununtyttärenpuistossa on edustava kosteikko, jonka lammikoissa elää ja lisääntyy tavallinen sammakko. Sen sijaan viitasammakosta, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49.1 §:n perusteella kielletty, ei alueella ole havaintoja.

Kaavanmuutos perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavanmuutos vaalii myös luonnonympäristöä eikä hävitä niihin liittyviä erityisiä arvoja maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaisesti.

Kaavamääräysten riittävyys

Kaava-alueen naapuruston yksi viimeisistä jäljellä olevista näkymistä on ollut nyt pientaloille kaavoitetulla Korppolaispuiston kulmalla. Kaavoitut rakennusalat ilman täsmällisiä korkeusrajoituksia sulkevat näköalasektorin Pitkällesalmelle. Kaavan sallimat paritalot (250 m2 + 250 m2 kellaria) ovat liian suuria sopiakseen vanhan omakotitaloalueen yhteyteen. Tontin 19-11 poikki kulkeva putkilinja olisi tullut merkitä rasitteena asemakaavaan. 

Asemakaavanmuutokset aiheuttavat väistämättä muutoksia vallinneeseen tilanteeseen mm. näkymien suhteen. Maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavoitusta koskevat säännökset eivät kuitenkaan turvaa yksittäisten kiinteistöjen näkymiä eikä niihin voida katsoa kenelläkään olevan ehdotonta oikeutta.

Asemakaavassa uusille tonteille osoitettu rakennusoikeus on kohtuullinen. Rakentamisen soveltuminen ympäristöön on turvattu sillä, että kerrosluku on määritelty kullekin tontille erikseen maaston mukaisesti.

Tontilla 19-11 ei ole osoitettu rakennusalaa tontin 19-1 vesi- ja viemäriputkien linjan kohdalle. Asia tulee ratkaistavaksi tontin 19-11 lohkomisen ja rekisteröinnin yhteydessä, jolloin putkilinjalle tulee perustaa rasite. Asemakaavamerkinnäksi rasitetta ei ole tarpeen ottaa.

Asemakaavalla ei näin ollen aiheuteta maankäyttö- ja rakennuslain 54.3 §:ssä tarkoitettua kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Asemakaavassa on myös maankäyttö- ja rakennuslain 57.1 §:n mukaisesti sellaiset kaavamääräykset, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. 

Telakkarannan rakentamisen aikaiset häiriöt

Kaavanmuutoksessa ei ole otettu huomioon sitä, että kolmesta rakennushankkeesta (Maunun kulman pientalojen ja Telakkarannan rakentaminen sekä Telakkarannan yhteystunnelin louhinta) voidaan toteuttaa samanaikaisesti, mikä tekee alueesta rauhattoman. Telakkarannan louhinta oli lähes vuoden kestävä ongelma. Myös Telakkarannan kerrostalojen rakentamisesta aiheutuva melu kantautuu esteettä naapurustoon.

Asemakaavan lainmukaisuus arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella. Kaavan toteuttamiseen liittyviä, rakentamisen aikaisia mahdollisia häiriöitä ympäristölle ei kaavan lainmukaisuusarvioinnissa ollen oteta huomioon. Asemakaavanmuutoksen hyväksymisen yhteydessä ei myöskään vahvisteta rakentamisaikataulua.

Yhteenveto

Edellä esitetyn perusteella Maunun kulman asemakaavanmuutos on maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavoitusta koskevien säännösten (9 §, 54 §, 55 §, 57) mukainen. Kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita päätöksen kumoamiseksi. Valitus tulee hylätä perusteettomana.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Anderssonin valituskirjelmä 20.12.2012

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle yllä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon Maunun kulman asemakaavanmuutoksesta tehdystä valituksesta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.