Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Katri Sarlund:

Pyydän selvitystä Aurajoen vierasvenesatamaan suunnitellusta ja jo vuosia sitten toteutetustakin mutta sittemmin poistetusta melontalaiturista. Melonnanharrastajat ovat vuosikausia toivoneet laituria vierasvenesataman yhteyteen. He ovat keskustelleet ja kirjelmöineet asiasta, ja heille on suullisesti luvattu laiturin järjestyvän. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. 

Melonta on kasvava harrastus, ja melonta Aurajoessa tarjoaa niin paikallisille kuin matkailijoillekin vaihtoehtoisen ja erittäin mieleenpainuvan tavan tutustua Aurajokeen ja sen kansallismaisemaan. Kaupungissa järjestetään mm. useita melontatapahtumia vuosittain. Melonnan edellytyksiä on vuosien mittaan parannettu monin tavoin Halistenkoskella, ja kaupungissa on ollut kesäisin kanoottivuokrausta myös keskikaupungilla. Yksi kuitenkin puuttuu: turvallisen rantautumisen mahdollisuus joen alajuoksulla keskusta-alueella.

Melonnassa vaikeinta ja vaarallisinta on rantautuminen ja rannalta kanoottiin nouseminen. Ilman melontalaiturin apua kanootti kaatuu helposti. Kyse ei ole vain mukavuudesta, vaan kaatuessa erityisesti kokemattomat melojat voivat helposti loukata itsensä pahastikin mm. teräviin rantakiviin.

2000-luvun alussa melojat saivat turvallisen laiturin Turun Sataman toimesta ja lahjoittamana vierasvenesatamaan kalanpyrstöveistoksen tuntumaan. Myöhemmin laituri kuitenkin vietiin pois. Siitä pitäen laituri on saamieni tietojen mukaan maannut käyttämättömänä Peltolan varastoalueella. Melojat rantautuvat nykyisellään vierasvenesataman rantakivikkoon, mutta paikka ja tilanne on melojille vaarallinen eikä kunniaksi kaupungille. Melojat ovat itse pyrkineet lisäämään turvallisuuttaan käyttämällä rantautumisapuna kuormalavaa, mutta tämä ei ole kenenkään kannalta toivottava tilanne.

Mikä siis on tilanne Aurajoen alajuoksun melontalaiturin suhteen, ja millä aikataululla melontalaituri voitaisiin saada paikalleen tukemaan kaupungin melontaharrastajien toimintaa ja erinomaista tapaa tutustua Aurajokeen vaihtoehtoisesta ja ikimuistoisesta näkökulmasta? Parasta olisi, että laituri saataisiin paikoilleen jo tänä kesänä. Vanhat kiinnikkeet ovat olemassa, mutta jos paikkaa pidetään tarpeellisena vaihtaa, sekin on toki mahdollista.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus lähettää selvityspyynnön asianmukaisesti valmisteltavaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen ja liikuntasuunnittelija Kristina Karppi 19.11.2012:

Melontalaituri, joka oli vierasvenesatamassa Harmonia-teoksen eli nk valaanpyrstön vieressä poistettiin aikanaan siksi, että suunnittelutoimiston maisema- ja miljöösuunnittelun mukaan se ei sopinut lähelle Harmonia-teosta maisemallisista syistä. Tuolloin laituri siirrettiin Förin viereen. Sieltä se poistettiin turvallisuussyistä. Nyt laituri on Peltolan varastoalueella. Laituri vaatisi ainakin kevyttä pintakäsittelyä ennen mahdollista uudelleen sijoittamista.

Kulttuurikuntoilun keskuspuisto –hankkeessa (2009-2011) pyrittiin edistämään kaupunkimelontaa Aurajoen alajuoksulla. Hanke selvitti mahdollisuuksia melontalaiturin sijainneiksi. Poikkihallinnollinen työryhmä tutki ja vertaili eri vaihtoehtoja. Nämä karsiutuivat lopulta yllättävän vähiin, kun asiassa tarkasteltiin sekä käyttöpotentiaalia, saavutettavuutta, esteettömyyttä että muita yhteensopivia toimintoja sekä maisemallisia seikkoja.Kulttuuripääkaupunkivuoden kesäksi 2011 hankittiin uusi pienempi melontalaituri, koska vanha on verrattain suuri (3,5 x 5 m) ja haastava sijoittaa. Uusi laituri sijoitettiin Aurasillan eteläpuolella kaupungintalon kohdalle. Laiturin käyttö oli kuitenkin valitettavasti vähäistä, ja siksi sille pohdittiin jälleen syksyllä 2011 uutta sijoituspaikkaa seuraavaa kesäkautta varten. Kulttuurikuntoilun keskuspuiston johtoryhmä piti parhaana vierasvenesatamaa. Asian edistäminen jäi tässä vaiheessa kiinteistöliikelaitoksen vastuulle. Suunnittelutoimisto vastusti kuitenkin tätä paikkaa useammastakin syystä: Aurasillan ja vierasvenesataman väliä, erityisesti Martinsillan alajuoksua ei pidetty turvallisena aloitteleville melojille vilkkaan veneliikenteen takia. Lisäksi laiturin uumoiltiin häiritsevän tapahtumantäyteistä Varvintoria ja vilkasta kevyen liikenteen väylää. Turvallisuussyitä on sittemmin tähdennetty myös kiinteistöliikelaitoksella. Aurajoen pohjoisrannalle, Martinsillan alapuolelle ollaan lisäksi suunnittelemassa kahta charter-aluksille sopivaa laituria, joten liikenne tulee vilkastumaan entisestään samoin kuin turvallisuusriskit aloitteleville melojille.

Sijainnin haasteista huolimatta liikuntapalvelukeskus ehdottaa, että kesäkausi 2013 kokeiltaisiin vanhan melontalaiturin sijoittamista vierasvenesatamaan, Harmonia-teoksen viereen, kuten Katri Sarlund ehdottaa. Tässä paikassa laituri edistäisi melontaa monipuolisena liikunnan ja matkailun muotona Aurajoen alajuoksulla – ja toimisi elämysliikuntaa edistävänä vetovoimatekijänä sekä turkulaisille että matkailijoille. Tämän lisäksi Kulttuurikuntoilun keskuspuiston hankkima uusi melontalaituri sijoitettaisiin Aurasillan pieleen, kaupungintalon edustalle, jossa se oli kesän 2011.

Nämä Aurajoen alajuoksulle sijoitettavat laiturit täydentäisivät hyvin melonnan palveluverkkoa, jonka monipuolisimmat palvelupisteet löytyvät yhtäältä yläjuoksun Halistenkoskelta ja toisaalta Pitkäsalmen Soutu- ja melontakeskukselta Ispoisten uimarannan välittömässä läheisyydessä. Halistenkoskella on kaksi liikuntapalvelukeskuksen melontalaituria, toinen ylä- ja toinen alajuoksulla. Alajuoksun laituri hankittiin ja urakoitiin niin ikään Kulttuurikuntoilun keskuspuiston hankkeena. Halistenkoskella Aurajokisäätiö vuokraa melontakalustoa, järjestää retkiä jne. Soutu- ja melontakeskuksella Ispoisissa taas Saaristomeren melojat vuokraa kalustoa sekä järjestää koulutuksia ja retkiä. Turvallisuussyistä asiallisinta onkin, että vuokraus- ja opastuspalvelut aloittelijoille tarjotaan juuri näissä Halistenkosken ja Ispoisten asiantuntevien melontatoimijoiden pisteissä - ja  Aurajoen alajuoksua rauhallisemmilla vesillä. Aurajoen alajuoksulle sijoitettavat laiturit puolestaan täydentäisivät verkostoa tarjoamalla turvalliset rantautumis- /lähtöpisteet keskeisellä kaupunkialueella hieman kokeneemmille melojille.

Vs. kaupunginsihteeri Satu Lehto 22.11.2012:

Liikuntapalvelukeskus esittää edellä olevassa lausunnossaan, että vanha melontalaituri sijoitettaisiin Sarlundin ehdottamalla tavalla kesäkaudeksi 2013 vierasvenesatamaan, Harmonia-teoksen viereen. Kulttuurikuntoilun keskuspuiston hankkima uusi melontalaituri puolestaan sijoitettaisiin Aurasillan pieleen, kaupungintalon edustalle, jossa se oli kesän 2011.

Kiinteistöliikelaitos (Katu- ja viheralueet) sekä ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto kannattavat ajatusta siitä, että kesäkaudella 2013 kokeillaan melontalaiturin sijoittamista Aurajoen alajuoksulle. Kokeilu kannattaa kuitenkin aloittaa yhdellä laiturilla, joten tarkoituksenmukaisinta on sijoittaa uusi, Kulttuurikuntoilun keskuspuiston hankkima melontalaituri Sarlundin esittämään paikaan vierasvenesatamaan, Harmonia-teoksen viereen. Melontakauden päättyessä arvioidaan tilanne uudelleen.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee melontalaitureista annetun selvityksen tiedoksi ja Sarlundin selvityspyynnön käsitellyksi.

PäätösKaupunginhallitus merkitsi Sarlundin selvityspyynnön käsitellyksi ja totesi seuraavaa: Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan vanha melontalaituri tulee sijoittaa vierasvenesatamaan ja uusi melontalaituri Aurasillan pieleen, kaupungintalon edustalle. Näin Aurajoen alajuoksulle sijoitettavat laiturit täydentävät hyvin melonnan palveluverkkoa.

Päätös tehtiin Sarlundin Laaksosen kannattamana tekemästä muutosehdotuksesta yksimielisesti.