Asemakaavatoimisto/Paula Keskikastari 26.10.2012:

Asemakaavatoimisto on laatinut ehdotuksen asemakaavan muuttamiseksi otsikossa mainituille tonteille. Kaavanmuutosehdotus on päivätty 20.9.2012 ja sitä on muutettu 26.10.2012 lausuntojen johdosta. Asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaon muutos VI-4.-10 ja 11. Alueen pinta-ala on n. 0,41 ha.

Kaavoituksen pyrkimyksenä on ollut mahdollistaa alueen tuleva kehitys siten, että rakennusten kulttuurihistorialliset arvot turvataan ja alueen vanhaa rakennuskantaa täydennetään kaupunkikuvaan sopivalla uudisrakentamisella. Samalla alue yhdistyy toria ympäröivien kaupallisten tilojen kehään.

Kaupunkikuvallisena tavoitteena on rauhoittaa kadunkulman sekä tyylillisesti että mittakaavaltaan erittäin hajanaista yleisilmettä ja varmistaa, että Alvar Aallon merkkiteoksen, Turun Sanomien toimitalon arvo kaupunkikuvassa säilyy.

Aloite ja aiempi kaavanmuutos

Aiempi samalle kaava-alueelle Kiinteistö Oy Eerikinkatu 8:n aloitteesta valmisteltu asemakaavanmuutos 38/2000 (diarionumero 11257-2000) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 31.3.2008. Siinä oli suojeltu Aallon Turun Sanomien toimitalo, Bassin suunnittelema (nk. Ålandsbankenin) rakennus sekä Kajanuksen talon (Cafe Noirin) julkisivu ja kattolape. Näiden lisäksi oli osoitettu n. 6500 k-m² uudisrakennusoikeutta, joka jakautui pihan 9-kerroksiseen, Eerikinkadun varren 4-kerroksiseen ja Kauppiaskadun varren 2-kerroksiseen uudisrakennukseen.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin (Lounais-Suomen ympäristökeskus nyk. ELY-keskus, Meidän Turku ry ja Museovirasto) ja 21.1.2009 Turun hallinto-oikeus kumosi päätöksen kahdella perusteella: Ensinnäkään Kajanuksen talon suojelua ei pidetty riittävänä. Purettavaksi esitetyn Kauppiaskadun varren puutalon osalta todettiin, etteivät rakennushistorialliset selvitykset olleet riittäviä.

Alueen kaavoitus käynnistettiin uudelleen vuonna 2009. Kiinteistö Oy Eerikinkatu 8 on täydentänyt kaavanmuutoshakemustaan 15.5.2009 päivätyllä suunnitelmalla, jossa esitetään kaarevan 11-kerroksisen (11085 k-m²) uudisrakennuksen rakentamista tontille 2004 suojeltavien rakennusten (1400 k-m²) lisäksi. Perusteluna suunnitelman suurelle rakennusoikeuden määrälle hakija esittää peruskorjauksen ja uudisrakentamisen välisen hintaerolaskelman, jonka mukaan rakennusten peruskorjaaminen tulee 2,95 M€ vastaavien uudisrakentamista kalliimmaksi.

Kohteesta tehdään maankäyttösopimus kaupungin ja tontin 2004 maanomistajan välillä.

Nykytilanne

Muutosalue on osa Turun ydinkeskustan keskustatoimintojen aluetta ja voimassa olevissa asemakaavoissa asuin-liikerakennusten korttelialuetta.

Kauppiaskatu 5a, nykyinen tontti 1004:

Tontilla on Alvar Aallon suunnittelema vuosina 1929–30 rakennettu Turun Sanomien toimitalo. Rakennus on kansainvälisesti merkittävä funktionalismin merkkiteos, joka sisältyy Museoviraston luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista (RKY).

Tontin asemakaava on vuodelta 1953 ja rakennusoikeus vastaa nykyistä eli n. 8000 m². Turun Sanomien talolla ei ole suojelumerkintää, mutta sen muoto on suojeltu tarkkaan määritellyillä rakennusalan rajoilla ja korkeuksilla.

Eerikinkatu 8, nykyinen tontti 2004:

Tontilla on 1800-luvulta peräisin olevia liikerakennuksia: Eerikinkadun varrella on Arthur Kajanuksen 3-kerroksinen uusrenessanssikivirakennus vuodelta 1889. Sen vieressä on puinen 2-kerroksinen liikerakennus, alkujaan Charles Bassin suunnittelema asuintalo vuodelta 1831, jonka alkuperäinen tilajako ja julkisivut ovat hävinneet muutostöissä. Kadunkulmassa sijaitsee Bassin 2-kerroksinen klassistinen kivirakennus vuodelta 1831. Kauppiaskadun varren puurakenteinen vanha leivintupa (Bassi 1831) muutettiin vuonna 1909 liikekäyttöön. Piha on toiminut pysäköinti- ja huoltopihana.

Tontin asemakaava on vuodelta 1897, jota täydentää vuoden 1964 rakennusjärjestys. Tontin koko on 2020 m², tonttitehokkuusluku e = 2,0 ja rakennusoikeus 4040 m². Nykyrakennuksissa on kerrosalaa n. 2400 k-m².

Tontit omistavat Oy Turun Sanomat ja Kiinteistö Oy Eerikinkatu 8.

Asemakaavaehdotus

Kaavaa muutetaan Eerikinkadun ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitsevilla tonteilla Kauppatorin itäreunalla. Ehdotuksessa suojellaan mm. Alvar Aallon suunnittelema Turun Sanomien toimitalo sekä Eerikinkadun puoleisella tontilla 2004 kaksi kivirakennusta. Niiden väliin mahdollistetaan uudisrakentaminen siten, että 2-, 3- ja 8-kerroksiset täydennysrakennusmassat jatkavat viereisten rakennusten korkeuksia ja pienentävät rakennusten välisiä mittakaavaeroja. Uudisrakennusoikeutta tontilla on yhteensä 7410 k-m².

Aikaisempaan, kumoutuneeseen kaavaprosessiin verrattuna Kajanuksen talon suojelua on lisätty: aiemmin suojeltuja olivat vain kadunpuoleinen julkisivu ja kattolape, nyt koko rakennus siten, että sen takaosa jää uudisrakennuksen sisään. Kauppiaskadun varren puutaloa ei esitetä suojeltavaksi. Laadittujen rakennushistoriallisten selvitysten perusteella rakennuksella ei ole sen kaltaisia arvoja, että se kiistattomasti olisi suojeltava.

Vuorovaikutus, päätöksenteko

Kaavanmuutoksen vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa sekä lähetetty 8.5.2009 osallisille kirjeitse ilmoitus kaavanmuutoksen valmistelusta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Lisäksi vireilläolosta on tiedotettu vuosien 2010–2012 kaavoituskatsauksissa. Näiden perusteella jätettiin viisi mielipidettä. Kooste mielipiteistä ja niiden huomioon ottamisesta on kaavaselostuksen kappaleessa 4.3.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 24.5.2011:

Kokouksessaan 24.5.2011 § 253 ympäristö- ja kaavoituslautakunta valitsi luonnosvaihtoehto A:n (pvm 19.4.2011) laadittavan asemakaavamuutosehdotuksen pohjaksi ja edellytti samalla, että ehdotusvaiheessa on selvitettävä rakennusten käyttötarkoitus, autopaikkojen sijoitus sekä mahdollisuudet tehdä uudisrakennuksesta enintään Turun Sanomien rakennuksen korkuinen.

Korttelialueen käyttötarkoitusmerkintä mahdollistaa vastaavanlaisen käytön kuin suurimmassa osassa ruutukaavakeskustaa, eli kaavamääräys sallii liikeyritysten ja toimistojen sijoittumisen alueelle. Asumista korttelialueella saa olla enintään 30 %, mikä vastaa sitä määrää asuntoja mikä Turun Sanomien talossa on sen valmistumisvaiheessa ollut. Asumisen määrää on ollut tarve rajoittaa, koska alueella ei voida järjestää asukkaille riittävästi laadukkaita piha-alueita ja toisaalta on toivottavaa, että kaupungin ydinkeskustassa on puolijulkista tilaa ja liiketoimintaa. Kaavamääräys vastaa hyvin myös alueen nykyistä käyttöä.

Autopaikkoja on osoitettava vähintään yksi kutakin kerrosalan 150 m² kohti. Vaatimus ei koske suojeltuja rakennuksia (sr). Autopaikat saa osoittaa oman tontin ulkopuolelta, kuitenkin enintään 300 metrin etäisyydeltä tontilta. 300 metrin etäisyydellä kaava-alueesta on mm. Julian pysäköintilaitos, Louhen pysäköintilaitos sekä mahdollisesti tulevaisuudessa myös Kauppatorin alainen pysäköintilaitos, jotka kaikki sijaitsevat käyttökelpoisella etäisyydellä alueen autopaikkojen sijoittamiseen.

Vaihtoehto, jossa uudisrakennus on enintään Turun Sanomien talon korkuinen

Tällöin uudisrakennukset jatkavat Turun Sanomien toimitalon ja tontin 2004 olemassa olevan rakennuskannan mittakaavaa. Kuva kts selostuksen kpl 4.7 (Oheismateriaali 1).

- Uudisrakentaminen, kaupunkikuva: Eerikinkadun varteen, Kajanuksen talon viereen sijoittuu samankorkuinen nelikerroksinen uudisrakennus, joka parantaa katutilan rajausta. Kajanuksen talon takana ja osittain sen päällä on viereisen Turun Sanomien toimitalon korkuinen 5-6-kerroksinen uudisrakennus. Kauppiaskadun puolella, Turun Sanomien vieressä on kaksikerroksinen uudisrakennus.

- Suojelu: Bassin kulmatalo suojellaan kokonaisuudessaan. Kajanuksen talo säilyy kokonaan, vaikka uudisrakennus rakennetaan siihen kiinni. Turun Sanomien tutuksi muodostunut päätynäkymä säilyy.

- Mitoitus: Tontin 2004 rakennusoikeus on noin 7700 k-m²  ja tehokkuus e = 3,81 (sisältää suojellut rakennukset 1490 k-m² ja mahdollistaa liiketilojen sijoittamisen kellariin 1455 k-m²). Enimmäisrakennusoikeuden lisäksi tonttien välinen n. 8 metrin levyinen piha-alue saadaan rakentaa lasikatteiseksi.

TS:n rakennuksen kadunpuoleinen räystäskorkeus on noin 18 m, ylin korkeus noin 23 metriä. Mikäli tontin 2004 keskiosan uudisrakennus rakennetaan samankorkuiseksi, mahtuu siihen 5 ²/₃ kerrosta. Uudisosan kerrosalaksi muodostuisi täten 6210 k-m².

Lausunnot ja asemakaavatoimiston niihin laatimat vastineet:

20.9.2012 päivätty asemakaavanmuutosehdotus oli lausunnoilla 24.9. – 23.10.2012 välisen ajan. Lausuntopyyntökirjeessä todettiin, että mikäli lausuntoa ei toimiteta määräajassa, katsotaan, ettei lausunnonantajalla ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta.

Vesiliikelaitoksella, ympäristönsuojelutoimistolla ja KOY Eerikinkatu 8:lla ei ollut huomautettavaa.

Kiinteistöliikelaitos, joukkoliikennetoimisto, Turkuseura ry ja Turun seudun arkkitehdit SAFA eivät jättäneet lausuntoa.

Vastineissa on tehty tarkennuksia, lisätty kaavamääräyksiä ja määräystekstiin tehdyt muutokset on alleviivattu.

1) Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos/ riskienhallinnan palvelualue

Uudisrakentaminen ja piha-alueen kattaminen rajoittavat pelastuslaitoksen operatiivisia toimintaedellytyksiä rakennusten ympärillä. Asemakaavamääräyksiin tulee sisällyttää ehto varmistaa asuntojen poistumisturvallisuuden vaatimusten toteutuminen pelastuslaitoksen kanssa erikseen sovittavin eritysjärjestelyn.

Vastine:

Lisätään määräys: ”Mikäli asuntojen poistumisturvallisuus vaatii erityisjärjestelyjä, niille tulee saada pelastuslaitoksen hyväksyntä.”

2) Turku Energia Oy/ kaukolämpö ja sähköverkot

Kiinteistömuuntamon sijoituspaikka tulee täsmentää kaavassa.

Vastine:

Muuntamolle osoitetaan sijoituspaikka kellaritilassa Eerikinkadun varressa, sisääntulosyvennyksen alla. ”Muuntamoa varten varattava tila pihakannen alla, enintään 25 k-m². Laitteiston tulee olla nostettavissa nosturilla ja muuntamotilaan tulee olla pääsy kellarin kautta huoltoa varten.”

3) Museokeskus

”…kaavanmuutosalueen olemassa olevan rakennuskannan arvoa on tarkasteltava rakennushistoriallisena kokonaisuutena, johon kuuluu oleellisesti rakennuskannan kerroksellisuuden ja perinteisen katunäkymän säilyminen.”

Suojelumerkintöjen osalta Turun museokeskuksen lausunnossa ei huomauteta muusta kuin Kauppiaskadun varren Bassin puutalon suojelumerkinnän puutteesta. Lausunnossa halutaan pienentää uudisrakennusoikeuden määrää ja laskea rakennuksen korkeutta siten, että uudisrakentaminen sopeutuu säilytettäviin rakennuksiin eikä peitä Tuomiokirkon tornin näkymistä Kauppatorille:

”Turun museokeskus katsoo, että asemakaavanmuutosehdotuksen ”Torinkulma” mahdollistama rakentaminen heikentää Turun kaupallisen keskustan historiallisen kaupunkikuvan arvoa ja vetovoimaisuutta. Rakennushistoriallisen kokonaisuuden säilyttäminen edellyttää myös Kauppiaskadun puoleisen puurakennuksen suojelemista Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella tavalla. Tontille 2004 uudisrakentamiseen osoitettua rakennusoikeuden määrää ja kerroskorkeutta tulee laskea siten, että uudisrakentaminen sopeutuu säilytettäviin rakennuksiin eikä peitä Tuomiokirkon tornin näkymistä Kauppatorille.”

Vastine:

Bassin puutalo Kauppiaskadun varressa on kaavassa osoitettu kaksikerroksisen rakennuksen rakennusalaksi, eikä sille ole asetettu suojelumerkintää. Rakennushistoriaselvityksen mukaan kyseisen Bassin rakennuksen rakennustaiteellinen merkittävyys ei ole valtakunnallisesti erityinen. Samalla tontilla sijaitseva Bassin suunnittelema kivirakenteinen talo on esitetty suojeltavaksi (sr-2). Ratkaisu pyrkii kohtuullistamaan kaavaratkaisua tontinomistajan kannalta. Tärkeänä pidetty Turun Sanomien päätynäkymä säilyy katukuvassa.

Uudisrakentamisen mittakaava, määrä ja korkeus:

Kaupunkirakenteen mittakaava Kauppatorin kulmalla on nykyisin hyvin hajanainen. Lähtökohta suojeltavine rakennuksineen on ristiriitainen; tässä kohdassa kaavalla ei pystytä eikä pyritäkään luomaan tasakorkuista kaupunkimaisemaa. Tavoite on kuitenkin eheyttää kaupunkikuvaa siten, että esitetyt täydennysrakennusmassat jatkavat viereisten rakennusten korkeuksia ja pienentävät rakennusten välisiä mittakaavaeroja. Siten pyritään rauhoittamaan kadunkulman erittäin hajanaista yleisilmettä.

Uudisrakennus tulee rajoittamaan Tuomiokirkon näkymistä Kauppatorille, kun kirkontorni ei enää näy torille kaava-alueen kohdalta. Nykyiset näkemäsektorit on esitetty selostuksen liitteessä 7.

4) Museovirasto

Museoviraston näkemyksen mukaan Kajanuksen talon taakse tuleva rakennusoikeus tulee ratkaista siten, että suojeltava rakennus säilyttää itsenäisen hahmonsa sulautumatta osaksi uudisrakennusta. Uudisrakentamisen mitoituksen ja sijoittamisen lähtökohtana tulee muutoinkin olla tontilla säilytettävä rakennuskanta eikä mittakaavallisesti vaihteleva lähiympäristö. Myöskään Tuomiokirkon näkyvyyttä torimaisemassa ei tulisi olennaisesti heikentää.

Kaavan suunnittelualueella sijaitsevat puurakennukset ovat ainoita säilyneitä Bassin suunnittelemia puutaloja ja niistä ainakin alkuperäisen luonteensa paremmin säilyttänyt Kauppiaskadun puoleinen puurakennus tulee suojella.

Rakennuksia koskevissa suojelumääräyksissä sr-1/RKY, sr-2 ja sr-3 ilmaus "eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä" on syytä korjata sensisältöiseksi, että rakennuksessa ei saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka muuttavat rakennuksen arkkitehtuurin ominaispiirteitä tai heikentävät sen kaupunkikuvallisia, rakennustaiteellisia tai historiallisia arvoja.

Vastine:

Museoviraston lausunnon mukainen ratkaisu olisi luonnosvaihtoehto B. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti kuitenkin kokouksessaan, että valmistelua jatketaan luonnosvaihtoehdon A:n pohjalta.

Kaavan suojelumääräyksen sanamuoto on Turussa vakiintuneen käytännön mukainen ja siksi johdonmukainen. Lisäksi rakennusvalvontatoimisto pitää nykyistä määrittelyä ”rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo ja tyyli” parempana kuin esitetty muutos.

5) Alvar Aalto -säätiö

Alvar Aalto -säätiö näkee ”varsinaisen Alvar Aallon suunnitteleman Turun Sanomien rakennuksen suojelun ohella keskeiseksi tavoitteeksi sen, että suojellun rakennuksen ympäristöä on käsiteltävä siten, että suojeluarvoa tuetaan.”

Säätiö toteaa, että uudisrakentaminen ei kohtuuttomasti uhkaa Turun Sanomien rakennuksen kaupunkikuvallista asemaa. Tiiviillä keskusta-alueilla rakennuskanta on perinteisesti sijoittunut tonteille suorakulmaisesti ja kaavan sallima uudisrakennuksen vino sijoitus on outo ja voi negatiivisella tavalla korostaa tätä lisärakentamista.

Syvät massat aiheuttavat sen, että tonttien välinen sisäpiha on muodostumassa ”syväksi, korkeaksi ja kapeaksi onteloksi, ja kokonaisuus voi tulla Turun Sanomien rakennuksenkin kannalta harmillisella tavalla raskaaksi.”

Sisäpihaontelon lasikatteen ylin korkeusasema olisi syytä määritellä ja varmistaa, ettei kate nouse esiin rakennusmassojen takaa. ”Lasikatettavan alueen esitetty rajaus tontin 11 puolella voi johtaa Turun Sanomien rakennuksen pitkän sivujulkisivun polveilujen ja vaihtelevien aukotusten vuoksi epäsopiviin tai olemassa olevan rakennuksen muuttamista vaativiin järjestelyihin, mikä ei ole toivottavaa. Kattamiseen soveltuva ratkaisu tulisi varmistaa kaavan yhteydessä esimerkiksi rakennustapaohjeen kaltaisella ennakkotutkielmalla.”

”Toivomme panostettavan korkealaatuiseen ja ympäristöön sovittavaan arkkitehtuuriin.”

”sr-1/RKY” -merkintä on kaavakartassa muodossa ”sr-1”.

Vastine:

Turun Sanomien ja uudisrakennuksen väliin jää minimissään 8 m levyinen tila, joka heikentää näkymiä Turun Sanomien toimitalosta. Uudisrakennuksen kaartuminen Eerikinkadulle päin väljentää Turun Sanomien talon puoleista välikköä.

Korkean uudisrakennusmassan sijoitukselle on pyritty löytämään sijoitus, jossa se ei kohtuuttomasti haittaisi Turun Sanomien eikä Kajanuksen talon suojeluarvoja. Rakennuksen kaartuva muoto perustuu maanomistajan esitykseen sekä YKL:n jatkosuunnittelun pohjaksi valitsemaan vaihtoehtoon, mutta kaavan rakennusala mahdollistaa myös suoran version, joka olisi myös asemakaavatoimiston näkemyksen mukaan kaupunkikuvallisesti tasapainoisempi.

Lasikatettavan sisäpihan kaavamääräystä tarkistetaan: va = Alueen osa, jonka saa kattaa pääosiltaan läpinäkyvällä valokatolla suurimman sallitun kerrosalamäärän ylittäen. Valokate tulee sovittaa sr-1/RKY -rakennukseen ottaen huomioon rakennuksen suojeluarvot ja katteen korkeusasema saa olla enintään toisen kerroksen katon korkeudella. Tällä varmistetaan, ettei lasikate nouse esiin kaksikerroksisen rakennusmassan takaa.

sr-1/RKY merkintä korjataan kaavakarttaan.

6) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö- ja luonnonvarat

ELY-keskuksen mukaan säilytettävän rakennuskannan arvo ja asema kaupunkikuvassa eivät saa uudisrakentamisessa hävitä. Uudisrakentamisen tulee sopeutua rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen määrä tulee sopeuttaa tontin pinta-alaan sekä alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja suojeltavien rakennusten vaatimaan tilaan.

ELY-keskus puoltaa Kauppiaskadun puoleisen puutalon säilyttämistä osana kerroksellista ja historiallista katunäkymää.

Kaavaehdotuksen korkeimmasta uudisrakennusmassasta ELY-keskus toteaa seuraavasti: ”Uudisrakennus jatkaa viereisen kerrostalon rakennusmassaa ja rakentamisen voidaan tämän perusteella katsoa sopeutuvan tyydyttävästi kaupunkikuvaan, vaikka rakentaminen kaventaakin näkymää torilta Tuomiokirkon suuntaan.”

”Uudisrakennuksilta on edellytettävä tarkkaa suunnittelua, jotta rakentaminen ei vaaranna Bassin kulmatalon kaupunkikuvallista asemaa ja historiallista arvoa sekä on sopivaa Alvar Aallon suunnitteleman Turun Sanomien toimitalon rakennustaiteelliseen arvoon nähden. Tätä koskeva määräys on vielä hyvä lisätä kaavaan.”

Vastine:

Bassin puutalon suojelukysymys, katso vastine Museokeskukselle.

Uudisrakentamisen laatua koskeva määräys lisätään kaavaan muodossa ”Erityistä huomiota on kiinnitettävä uudisrakennuksen arkkitehtonisesti korkeaan laatuun, jotta se olisi sopivaa sr-1/RKY -rakennuksen rakennustaiteelliseen arvoon nähden eikä vaaranna sr-rakennusten kaupunkikuvallista asemaa ja historiallista arvoa”. Kts myös vastine kohdassa Rakennusvalvontatoimisto ja kaupunkikuvaneuvottelukunta.

7) Rakennusvalvontatoimisto ja kaupunkikuvaneuvottelukunta

Rakennusvalvontatoimisto esittää, että:

a) ”Tontin 10 kadunpuoleisilla … räystäslinjaa” -kaavamääräystä tulee tarkentaa, jotta noudatetaan oikeaa räystäskorkeutta.

b) sr-1/RKY -merkintä on syytä merkitä kaavakarttaan.

c) sr-3 -rakennuksen kaavamerkinnän osa ”Rakennuksessa tulee … ja kattomaalauksineen” tulee tarkentaa siten, että se ei rajaa muita suojeltavan rakennuksen rakennusosia suojelun ulkopuolelle vaan sen tulee korostaa erityisesti suojeltavia rakennusosia.

d) Asemakaavaan tulee lisätä kaavamerkintä, jolla sallitaan palomuurin rakentamatta jättäminen tonttien 10 ja 11 rajalle, kun paloturvallisuudesta huolehditaan korvaavin järjestelyin.

Lisäksi kaupunkikuvaneuvottelukunnan kokouksessa esitettiin parannusehdotuksia kaavamääräyksiin:

e) Kaavamääräystä tulee tarkentaa siten, että asuntojen enimmäismäärä (30 %) on tonttikohtainen.

f) julkisivujen laatuominaisuudet ja väri tulee määritellä.

g) tekniset tilat tulee sijoittaa kellariin, rakennuksen korkeus on syytä määritellä vesikaton maksimikorkeutena, jolloin teknisiä tiloja ei voi rakentaa katolle.

h) tontin rajalle sallittavien ikkunoiden tulee olla palo-osastoivia.

i) sr-määräyksen tarkennus koskemaan myös toimenpidelupaa (mainoksia).

j) Turun Sanomien toimitalon kohdalla rakennusoikeus tulee määriteltyä suojelumerkinnällä, rakennusoikeusluku pois.

Vastine:

a) Kaavamääräys ei aiheuta sekaannusta, koska kadunvarren uudisrakennusalat rajoittuvat vain joko sr-2 tai sr-3 rakennukseen. Kauppiaskadun puoleinen sr-2 -rakennusalaan ja Eerikinkadun puoleinen sr-3 -rakennusalaan.

b) kts vastine Alvar Aalto -säätiölle.

c) Tarkennetaan sr-3 -kaavamerkintää seuraavasti: ”Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas rakennus. Osa rakennuksesta sijaitsee rakennettavan uudisrakennuksen sisällä. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä poislukien pihajulkisivu, jonka eteen saa rakentaa laajennusosan. Rakennuksessa tulee säilyttää holvattu porrashuone kiinteine sisustuksineen, lattiamateriaaleineen ja kattomaalauksineen. Rakennus- ja toimenpidelupaa käsitellessään on rakennuslautakunnan kuultava asiassa museoviranomaista.”

d) Lisätään kaavaan merkintä ”Palomuurin rakentamatta jättäminen sallitaan tonttien 10 ja 11 rajalle, kun paloturvallisuudesta huolehditaan korvaavin järjestelyin.”

e) Tarkennettiin kaavamääräystä siten, että asuntojen enimmäismäärä on tonttikohtainen. ”Tontin rakennusoikeudesta enintään 30 % saadaan käyttää asuinhuoneistoja varten.”

f) ”Uudisrakentamisen rakennusmateriaaleilta vaaditaan korkeatasoisia laatuominaisuuksia. Julkisivujen tulee olla paikallarakennettuja ja niiden väri tulee sovittaa yhteen Turun Sanomien toimitalon kanssa.”

g) Rakennuksen maksimikorkeus varmistetaan seuraavalla määräyksellä ”Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeus metreinä, jonka yläpuolelle ei saa sijoittaa rakenteita, rakennelmia, teknisiä tiloja eikä laitteita”, jolla myös varmistetaan, ettei teknisiä tiloja sijoiteta katolle. Samalla oikaistaan kaavakartan tekninen virhe, jossa em. määräyksessä lukee korkeusasema tarkoitettaessa korkeutta metreinä. Määräyksen tavoite on käynyt ilmi kaavaselostuksesta ja havainnekuvista ja lausunnonantajat ovat sen myös oikein ymmärtäneet.

h) ”Uudisrakennuksen päätyyn tonttien 10 ja 7 rajalle saa sijoittaa palo-osastoivia ikkunoita 8 m matkalla tontin itäkulmasta IV kerroksen tasosta ylöspäin.”

i) Lisättiin sr-merkintään velvoite kuulla museoviranomaisia myös toimenpideluvan yhteydessä, jolloin mainosten järjestämistä voidaan paremmin kontrolloida.

j) poistetaan rakennusoikeuden määrää kuvaava luku kaavasta TS toimitalon kohdalta, rakennusoikeus tulee yksiselitteisesti määriteltyä suojelumerkinnällä.

8) Suunnittelutoimisto

Suunnittelutoimisto ei jättänyt kirjallista lausuntoa, mutta keskustelussa on nähty tarpeelliseksi määrätä tontin 10 huoltoajo kellariin jalkakäytävien ruuhkaantumisen välttämiseksi.

Vastine:

Lisätään kaavamääräys: ”Tontin 10 huoltoajo tulee sijoittaa kellariin.”

9) Varsinais-Suomen liitto

Kaavaehdotus tukeutuu vahvasti katutilan yhtenäistämiseen ja kaupunkikuvan eheyttämiseen. Uudisrakentamisen lähtökohtana tulee olla suojeltu rakennuskanta, eikä pelkästään torin ympäristön rakentamisen mittakaavallinen yhtenäisyys. Tätä edellyttävät myös Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Ehdotetun uudisrakentamisen kokonaisvaikutus korttelin olemassa oleviin rakennuksiin on alistava. Se heikentää Turun Sanomien toimitalon asemaa kaupunkikuvassa sekä Kajanuksen talon suojeluarvoa. Myös näkymä Turun tuomiokirkolle heikkenee.

Vähemmän alistavan ratkaisuvaihtoehdon hakemista tulisi jatkaa. Vaihtoehtoisena esitetty ratkaisu antaa viitteitä siitä, että sellainen on mahdollista löytää.

Kaavakartasta puuttuu korkeimman rakennusmassan kerrosluvun osoittava merkintä.

Vastine:

Uudisrakentamisen mittakaava, määrä ja korkeus, katso vastine Museokeskukselle.

Kaavasta on tarkoituksella jätetty pois korkeimman rakennusmassan kerrosluku, koska on haluttu jättää ratkaisu kerroskorkeudesta rakennussuunnitteluvaiheeseen. 30 metriä korkeaan rakennusmassaan mahtuu 8 kerrosta, jos kerroskorkeus on 3,6 m ja liiketiloissa 4 m. Mikäli kerroskorkeus on matalampi, esim. 3,3 metriä, voidaan rakennus toteuttaa 9-kerroksisena ja hoikempana. Ympäristön kannalta räystään ja katon korkeusasema on oleellisempi, kuin kerrosten lukumäärä.

10) Keskikaupunkiseura Toispual jokke ry

a) Seura kannattaa 4. korttelin kehittämistä, puoltaa keskustan liike-elämän toimintaedellytysten parantamista ja toivoo että liike-elämä voisi kehittyä tasapainoisesti torin kaikilla laidoilla, myös Österbladin tontin tulisi olla mukana kaavassa.

b) Kauppatoria ympäröivien kortteleiden läpi kulkeva jalankulkuraitti pitäisi huomioida kaavamääräyksellä.

c) Engelin empirekaavassa maamerkit näkyivät matalien kortteleiden yli, näistä toria ympäröivistä rakennuksista on jäljellä ainoastaan Bassin rakennus ja siksi juuri sen kohdalta tulisi olla näkymä Tuomiokirkolle.

d) Vaikka luonnosvaihtoehto B:n on todettu sopeutuvan parhaiten hankalaan ympäristöön, on kaavaehdotukseen valittu vaihtoehto A, jossa 8-kerroksen korkuinen rakennusmassa on sijoitettu Kajanuksen talon taakse ja yläpuolelle. Rakennustapa ei kunnioita Kajanuksen ja Bassin rakennuksia.

Uudisrakennusmassat Bassin ja Kajanuksen sekä Turun Sanomien rakennusten välillä ovat luontevia. Sen sijaan Engelin kaavan mukaisen Tuomiokirkkonäkymän korvaantumista Kajanuksen talon yläpuolelle huonosti istuvalla kaarevalla syvärunkoisella rakennuksella on vaikea hyväksyä.

e) Viereisillä tonteilla korkeiden lamellirakennusten etäisyys on yli 55 m toisistaan, kun esitetyssä kaavassa Turun Sanomien ja uudisrakennuksen väliin jää vain 8 m levyinen ja 24 m syvä kanjoni. Sekä uudisrakennuksesta, että Turun Sanomien rakennuksesta näkymät huonetiloista ovat todella surkeat, auringonvalon puutteesta puhumattakaan. 26 m runkosyvyys, joka muodostuu Kajanuksen talon ja uudisrakennuksen yhdistelmästä lisää edelleen pimeiden tilojen määrää rakennuksessa.

f) Lausunnossa pidetään hyvänä sitä, että ikkunat pilaavasta desibelivaatimuksesta on Turun Sanomien toimitalossa luovuttu ja pohditaan onko kaavassa suojeltua alkuperäistä kiinteää sisustusta enää jäljellä. Edelleen toivotaan, että alkuperäinen kahden kerroksen korkuinen lasiseinä Turun Sanomien etusivuheijastuksineen - Suomen ensimmäinen "mediaseinä" - saataisiin vihdoin toteutettua, varsinkin, kun myyntikonttori siirtyy ko. lasiseinän taakse.

Vastine:

a) Kaavaprosessin aikana selvitettiin yhteisen kaavallisen kilpailun järjestämistä Österbladin tontin kanssa, lopulta tultiin siihen tulokseen, että kilpailua ei ole tarkoituksenmukaista järjestää.

b) Kaavaan lisätään määräys jalankulkuraitista: ”Tontin 10 läpi tulee järjestää esteetön yleinen jalankulkuyhteys Kauppiaskadulta Eerikinkadulle.”

c) Tuomiokirkkonäkymä, kts. vastine Museokeskukselle.

d) Uudisrakentamisen mittakaava, määrä ja korkeus, kts. vastine Museokeskukselle.

e) Turun Sanomien ja uudisrakennuksen väli, kts. vastine Alvar Aalto-säätiölle.

f) Suojelumääräykset on määritelty yhdessä museoviranomaisten kanssa.

11) Meidän Turku ry

Meidän Turku ry:n mukaan nyt tehdyt muutokset eivät tuo parannusta aiempaan, Turun hallinto-oikeuden 21.1.2009 kumoamaan kaavaratkaisuun:

a) ”Tontin 2004 rakennusoikeus KASVAA huomattavasti, 1900 k-m² ja tehokkuusluvuksi muodostuu 4,4, kun torin ympäristön tehokkuusluvut vaihtelevat 2,7 ja 4,2 välillä.” Tämä on tontin omistajan yksipuolisten taloudellisten etujen takaamista piittaamatta tontin erilaisten arvojen yhteensovittamisesta.

b) Uudisrakentaminen ei sopeudu säilytettävien rakennusten mittakaavaan ja tärvelee niiden kulttuurihistoriallisen ja arkkitehtonisen arvon lehtitaloa lukuun ottamatta. Ålandsbankenin rakennukseen suhtaudutaan ”vakavasti”, mutta senkin pihajulkisivun eteen saa rakentaa laajennuksen.

Kajanuksen talon käsittely on ristiriitainen ja täysin epätyydyttävä, sen takaosa jää korkean uudisrakennuksen sisään. Rakennuksen suojeluarvo vähenee kun puolet rakennuksesta ujutetaan uudisrakennuksen sisään.

Bassin Kauppiaskadun puoleisen puutalon paikalla on uudisrakennus. Kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen ei ole ollut kaavoituksen lähtökohtana, vaan yksinkertaisesti rakennustehokkuus.

c) Kaavassa oleva korkea rakennusmassa peittää Tuomiokirkon tornin Kauppatorin suunnasta katsottuna. Massan jättäminen vaille kerroslukua kaavakartassa ihmetyttää, merkintä on edelleen tarpeen: 7-8 -kerroksinen rakennus on aivan liian massiivinen suunnitellulle paikalle.

d) Autopaikkamääräys ei kohtele kaupungin kaikkia tontinomistajia samalla tavalla. Tässä autopaikat voidaan sijoittaa 300 m etäisyydelle tontista, kun taas Sinisen talon kaavassa ne oli löydettävä tontilta. Torinkulman autopaikkakysymys voidaan ratkaista tulevan toriparkin avulla. Sieltä on rakennettavissa oma uloskäynti tontille, jolloin Kauppiaskadun puutalo voidaan säilyttää.

e) Yhdistys panee tyydytyksellä merkille, että vanhoilta rakennuksilta ei vaadita samaa ääneneristävyyttä kuin uusilta.

f) Kaava on syytä muuttaa luonnosvaiheen vaihtoehdon B mukaiseksi, jolloin Kajanuksen ja Bassin kulmatalon arvo itsenäisinä rakennuksina säilyy, Bassin Kauppiaskadun puoleinen talo säilytetään ja Turun tuomiokirkon torni näkyy jatkossakin Kauppatorille.

g) Yhdistys ei pidä kaavaprosessia menettelyltään hyvänä. Luonnosvaiheessa päättäjille esitettiin kolme vaihtoehtoa, jolloin ”ilmeisen älyttömän” C-vaihtoehdon ja suojelevan B-vaihtoehdon välinen vaihtoehto A on saatu näyttämään kohtuulliselta ja sen vuoksi ainoalta hyväksyttävältä vaihtoehdolta.

Vastine:

a) Kaupungin ydinkeskustassa rakentaminen on tehokasta. Lähiympäristön rakentamistehokkuudet (e = rakennusoikeus/ tontin pinta-ala) sekä tontin 10 eri vaihtoehtojen tehokkuudet on esitetty selostuksen liitteessä 6. Tehokkuuksia vertailtaessa on huomattava, että kaavan tontilla 10 osa rakennusoikeudesta sijaitsee kellarissa.

b) Katso vastine Museokeskukselle.

c) Katso vastine V-S liitolle.

d) Autopaikkavaatimukset määritellään tonttikohtaisesti, erityisesti keskustassa tilanteet vaihtelevat; tässä kohteessa erityistä merkitystä on sillä, että alue sijaitsee ydinkeskustassa hyvien joukkoliikenneyhteyksien vieressä. Autopaikkojen sijainti kts. selostuksen kohta 5.3.

e) Kaavassa ei ole asetettu ääneneristävyysvaatimusta vanhoille rakennuksille. Vaatimuksia astuu kuitenkin voimaan muun lainsäädännön kautta, mikäli niihin sijoittuu asuntoja.

f) Kaava on valmisteltu ympäristö- ja kaavoituslautakunnan valitseman vaihtoehdon pohjalta.

g) Kaavaprosessia ei voi moittia huonoksi, sillä perusteella, että ympäristö- ja kaavoituslautakuntaan on tuotu käsittelyyn kolme vaihtoehtoa, mikä nimenomaan oli lautakunnan tahto kesäkuussa 2010. Tuolloin palautuksen syynä oli se, että kiinteistön omistajan vaihtoehto haluttiin mukaan käsittelyyn muiden rinnalla.

12) TS-Yhtymä Oy

TS-Yhtymä Oy:n mielestä Kauppiaskatu 5 -kiinteistön suojelumääräyksiä ei pidä nykyisestään kiristää, vaan korkeintaan säilyttää olemassa oleva tilanne eli suojeltuina ovat julkisivut ja porrashuoneet tietyin osin sekä tietyt aikakaudelle tyypilliset rakenteet (mm. sienipilarit). Erityisen hankalia ovat sellaiset määräykset, jossa kaikissa muutostilanteissa pitäisi "palata" kohti alkuperäistä ulkoasua. Tiukentuva suojelumääräys estää kiinteistön modifioinnin käyttökelpoisella ja järkevällä tavalla ja torpedoi kohteen jatkokehittämisen tai mm. energiatehokkaat talotekniikkaratkaisut lähes kokonaan.

Rasiteoikeus naapuritonttiin (Vihanto) halutaan säilyttää myös uudessa kaavassa ennallaan. Uuden kaavan pitäisi myös mahdollistaa / sallia maanalaiset yhteydet naapurikiinteistöihin (sekä Vihanto että Österblad).

Vastine:

Suojelumääräys on työstetty yhdessä museo- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Heidän näkemyksensä mukaan tämä määräys ei juurikaan muuta nykykäytäntöä. Toisaalta määräys vahvistaa kohteen nykyisen rakennusoikeuden, joka on huomattavasti enemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Lisäksi suojellulle rakennukselle on annettu helpotuksia - se on vapautettu autopaikkavelvoitteesta ja ikkunoiden desibelivaatimuksesta.

Rasiteoikeus on korvattu maanalaisella yhteydellä tontin rajan yli. Kaava ei estä vastaavien maanalaisten yhteyksien toteuttamista myös Kauppiaskadun ja Österbladin tontin suuntaan kiinteistöjen välisellä sopimuksella.

Yhteenveto lausunnoista ja ehdotukseen 26.10.2012 lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

Lausuntojen pohjalta kaavaan ja kaavaselostukseen on tehty teknisluonteisia korjauksia sekä tarkennettu ja täsmennetty mm. muuntamon sijoituspaikka, poistumisturvallisuusasiaa, rajalle rakentamiseen liittyviä paloteknisiä asioita, sanamuotoja suojelumääräyksissä, lisätty vaatimuksia uudisrakentamisen julkisivujen laatuominaisuuksista, valokatteen korkeudesta sekä yleisen jalankulun mahdollistamisesta.

Asemakaavanmuutosehdotukseen tehdyt muutokset on kuvattu yksityiskohtaisesti edellä lausuntoihin laadituissa vastineissa.

Lausunnoissa on lisäksi arvosteltu kaavaehdotuksen suojelun riittämättömyyttä, uudisrakennuksen vinoa sijoitusta ja sitä, että korkea uudisrakentaminen asettaa suojellut rakennukset alisteiseen asemaan. Useissa lausunnoissa on todettu, että uudisrakentamisen lähtökohta tulee olla suojeltu rakennuskanta ja siksi uudisrakentamisen tulee olla esitettyä matalampaa ja rakennusoikeutta tulee olla vähemmän (Museokeskus, Museovirasto, ELY-keskus, V-S liitto, Keskikaupunkiseura Toispual jokke ry ja Meidän Turku ry).

Kauppiaskadun varressa sijaitsevan Bassin puutalon osalta lausunnoissa todetaan, että rakennus tulisi suojella osana kerroksellista ja historiallista katunäkymää sekä siitä syystä, että tontin puurakennukset ovat ainoat säilyneet Bassin Turkuun suunnittelemat puutalot (Museokeskus, Museovirasto, Alvar Aalto -säätiö, ELY-keskus ja Meidän Turku ry).

Kajanuksen talosta todetaan, että tulisi säilyttää itsenäinen hahmonsa sulautumatta osaksi uudisrakennusta (Museovirasto ja Meidän Turku ry).

Tuomiokirkon näkymistä torille kaava-alueen kohdalta ja sen vuoksi matalampaa uudisrakentamista puolustavat Museokeskus, Museovirasto, V-S liitto, Keskikaupunkiseura Toispual jokke ry ja Meidän Turku ry.

Kaupunkikuvasta lausunnoista todetaan myös, ettei uudisrakentaminen kohtuuttomasti uhkaa Turun Sanomien rakennuksen kaupunkikuvallista asemaa (Alvar Aalto -säätiö) ja että jatkaessaan viereisen kerrostalon rakennusmassaa uudisrakennuksen voidaan katsoa sopeutuvan tyydyttävästi kaupunkikuvaan, vaikka rakentaminen kaventaakin näkymää torilta Tuomiokirkon suuntaan (ELY-keskus).

Lausunnoissa on myös moitittu uudisrakennuksen ja TS:n toimitalon väliin jäävää kapeaa ja korkeaa välitilaa (Alvar Aalto -säätiö, Toispual jokke ry).

Jo kaavan luonnosvaiheessa on harkittu Bassin puutalon suojelukysymys sekä uudisrakentamisen tapa ja lautakunta on antanut asemakaavatoimiston tehtäväksi valmistella esitetyn kaavanmuutosehdotuksen.

Vaikka luonnosvaihtoehto B ottaa parhaiten huomioon suojelunäkökulman, valittua kaavaratkaisua perustelee tavoite tukea keskustan elinvoimaisuutta ja tehdä suojeltujen rakennusten korjaaminen kiinteistönomistajalle kohtuulliseksi.

Asemakaavatoimisto esittää, etteivät lausunnot anna aihetta asemakaavaehdotuksen enempään muuttamiseen.

Asemakaavanmuutosehdotuksen nähtävilläolo ja muistutukset

20.9.2012 päivätty asemakaavanmuutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 24.9. – 23.10.2012 välisen ajan. Ehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Rakennushistoriaselvitys ym. selostuksen liitteet on nähtävillä kokouksessa sihteerillä tai www.turku.fi/kaavahaku > torinkulma > selvitykset.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Oheismateriaali 1Pienoismallikuva TS:n korkuisesta vaihtoehdosta

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 20.9.2012 päivätty ja 26.10.2012 muutettu 6. (VI) kaupunginosan korttelin 4 tontille 4 (1004 ja 2004) laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään maankäyttösopimuksen solmimisen jälkeen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: VI-4.-10 ja 11.

Samalla ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n ja 82 §:n perusteella periä asemakaavanmuutoksen hakijalta KOy Eerikinkatu 8:lta kaavan laatimisesta ja käsittelystä sekä tonttijaon laatimisesta aiheutuneina kustannuksina:

-       asemakaavakartan laatimiskuluja      6 000 euroa

-       kuulutuskuluja                                      500 euroa

-       tonttijaon laatimiskuluja                        650 euroa

Yhteensä                                                  7 150 euroa

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on päätöksen hyväksynyt.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Uotilan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 6.11.2012 § 455.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 8-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hellstén, Kari, Lammi, Mäki, Taavitsainen ja Vehniäinen.

Sundqvistin Oksasen kannattamana tekemän kaavaehdotuksen hylkäysehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Koivisto, Mastomäki ja Uotila.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 7-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Ekroth, Hellstén, Kari, Lammi, Mäki, Taavitsainen ja Vehniäinen.

Sundqvistin Uotilan kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Koivisto, Mastomäki ja Oksanen.

Aaltonen oli poissa.

Sundqvistin palautus- ja hylkäysehdotuksen perustelut

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää palauttaa 20.9.2012 päivätyn ja 26.10.2012 muutetun 6. (VI) kaupunginosan korttelin 4 tontille 4 (1004 ja 2004) laaditun asemakaavanmuutosehdotuksen uuteen valmisteluun niin, että asemakaavamuutosehdotus laaditaan luonnosvaihtoehto B:n pohjalta.

Perustelu

Käsittelyssä oleva asemakaavanmuutosehdotus ei turvaa torinkulman tontin kaupunkikuvan eikä rakennetun ympäristön kulttuuriarvojen vaalimista ja säilymistä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla.

Kauppias- ja Eerikinkadun kulmatontti on rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti merkittävä, kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 mom:n mukaan asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa asemakaavan sisältövaatimuksena on muun muassa, että rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Nyt esitetty asemakaavanmuutosehdotus ei täytä tätä edellytystä vaan uudisrakentamisen vaikutus korttelin olemassa oleviin rakennuksiin on alistava eivätkä suojellut rakennukset säilytä arvoistansa asemaa kaupunkikuvassa. Kuten V-S liittokin lausunnossaan toteaa, tulisi uudisrakentamisen lähtökohtana olla suojeltu rakennuskanta, etenkin kun Valtakunnalliset maankäyttötavoitteet tätä edellyttävät.

Kauppiaskadun varren puutalo tulisi suojella.

Bassin suunnittelemalla puutalo on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa hyvin, mikä todetaan myös rakennushistoriallisessa selvityksessä. Rakennuksen suojelu on tärkeää myös rakennushistoriallisen kokonaisuuden säilyttämiseksi. Rakennuksen säilyttämistä puolletaan lisäksi Museokeskuksen, Museoviraston, Alvar Aalto –säätiön, ELY-keskuksen ja Meidän Turku ry:n lausunnoissa.

Suojeltujen rakennusten korjauksesta aiheutuva kustannus ei ole pätevä peruste suuren rakennusoikeuden myöntämiselle.

Asemakaavoitustoimisto ja hakija perustelevat suurta rakennusoikeutta suojeltujen rakennusten korjaamisesta aiheutuvien kustannusten kohtuullistamisella. Aivan samoin kuin muidenkin rakennusten osalta on omistaja velvollinen pitämään suojellun rakennuksen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämässä kunnossa, toisin sanoen niin, että rakennus täyttää turvallisuuden ja terveellisyyden vaatimukset (MRL § 166).

Kauppias- ja Eerikinkadun kulmatontti on rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti merkittävä, kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Nyt esitetty asemakaavaehdotus ei turvaa tontin kulttuurihistoriallisten tai kaupunkikuvallisten arvojen säilymistä.

Rakennussuojelun mahdollistava ratkaisu on tutkittu ja todettu mahdolliseksi. Lukuisista rakennussuojelua puoltavista lausunnoista huolimatta sitä ei ole otettu kaavan lähtökohdaksi, vaikka uudisrakentamisen lähtökohtana tulisi olla suojellun rakennuskannan arvo ja asema kaupunkikuvassa tontin omistajan taloudellisen edun sijaan.

Nyt käsittelyssä oleva kaavaehdotus ei poikkea mainittavasti samaisen tontin aikaisemmasta kaavaehdotuksesta, jonka Turun hallinto-oikeus kumosi 21.1.2009. Näin ollen tulkitsemme, ettei nyt valittu luonnosvaihtoehto täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

Torinkulman asemakaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Ehdotuksesta annetuissa lausunnoissa on esitetty näkemyksiä siitä, että asemakaava ei maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaisesti vaalisi rakennettua ympäristöä vaan hävittäisi niihin liittyviä erityisiä arvoja.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esityksessä, Yhteenveto lausunnoista ja ehdotukseen 26.10.2012 lausuntojen johdosta tehdyt muutokset –otsikon alla on näiltä osin asianmukaisesti perusteltu ehdotuksen mukainen ratkaisu.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on 7.11.2012 § 549 hyväksynyt maankäyttösopimuksen, joka allekirjoitettiin 15.11.2012.

Rakennushistoriaselvitys ym. selostuksen liitteet ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/kaavahaku> torinkulma > selvitykset.

Liite 1Selostus "Torinkulma"

Liite 2Kaavakartta "Torinkulma"

Liite 3Tilastolomake "Torinkulma"

Liitteet arkistoidaan kaupunginvaltuuston päätöksen yhteyteen.

EhdotusKaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 20.9.2012 päivätty ja 26.10.2012 muutettu 6. (VI) kaupunginosan korttelin 4 tontille 4 (1004 ja 2004) laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: (6. kaupunginosa) 6-4 tontit 10 ja 11.

PäätösAsia pantiin pöydälle Rinteen Artesolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 19.11.2012 § 551

PäätösKaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että 20.9.2012 päivätty, 26.10.2012 ja 26.11.2012 muutettu 6. (VI) kaupunginosan korttelin 4 tontille 4 (1004 ja 2004) laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: (6. kaupunginosa) 6-4 tontit 10 ja 11.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta.

Ensimmäisessä nimenhuutoäänestyksessä äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 9-4.

Käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Arve, Eklund, Lundahn, Ilola, Keskinen, von Frenckell-Ramberg, Vierimaa, Hihnala ja Leppä.

Laaksosen Sarlundin kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Rinne ja Artesola.

Päätös asiassa tehtiin äänin 9-4.

Suoritetussa toisessa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän muutetun päätösehdotuksen puolesta äänestivät Arve, Eklund, Lundahn, Ilola, Keskinen, von Frenckell-Ramberg, Vierimaa, Hihnala ja Leppä.

Sarlundin Laaksosen kannattamana tekemän ehdotuksen, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle asemakaavamuutosehdotuksen hylkäämistä, puolesta äänestivät heidän lisäkseen Rinne ja Artesola.

Laaksonen ja Sarlund ilmoittivat eriävänä mielipiteensä pöytäkirjaan.

Kokouksessa esittelijä teki esittelytekstiin seuraavan lisäyksen:

Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen asemakaavamääräystä (K-1/sm) on kuitenkin tarpeen täydentää autopaikkoja koskevalta osaltaan seuraavalla tavalla (lisäys kursiivilla):

Autopaikkoja on osoitettava vähintään yksi kutakin kerrosalan 150 m2 kohti. Autopaikat saa osoittaa oman tontin ulkopuolelta, kuitenkin enintään 300 metrin etäisyydeltä tontilta. Autopaikat tulee olla osoitettuina ennen rakennusluvan myöntämistä. Vaatimus ei koske suojeltuja rakennuksia (sr).