vs. kaupunginsihteeri Satu Lehto 6.11.2012:

Kaupunginvaltuusto on 3.9.2012 § 174 hyväksynyt nimellä Säkömäki asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen sekä tonttijako/tonttijaonmuutosehdotuksen (Kohmon) 14 kaupunginosan kortteleille 5 ja 6, Hämeen valtatien osalle, Hämeentienpuistolle ja Jaaninlaakson virkistysalueen osalle (os. Hämeen valtatie).

Kuralan Kylämäen Ystävät ry ja Maatiainen ry ovat valittaneet valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Kuralan Kylämäen Ystävät ry on pyytänyt lisäksi katselmusta. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan valitusten johdosta valtuuston lausunnon 16.11.2012 mennessä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 14.2.2011 § 43) 7 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Asemakaavanmuutoksen sisältö ja alueen sijainti

Asemakaavanmuutosalue on rakentamatonta peltoaluetta, joka on tällä hetkellä käytössä viljelysmaana. Alue on osa Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa. Muutosalueen länsipuolella sijaitsee elävän historian kylä, Kuralan Kylämäki. Hämeen valtatien ja Kaarinantien risteyksessä sijaitsee ABC-huoltoasema.

Säkömäen asemakaavaehdotus mahdollistaa Kuralan Kylämäen ja Auranlaakson ABC-aseman välisen peltoalueen itäosaan 24 erillispientalon rakentamisen noin 100 asukkaalle. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 5 520 k-m2 siten, että tonttien rakennusoikeudet vaihtelevat 195 k-m² ja 235 k-m² välillä. Tonttien pinta-ala on keskimäärin 765 m². Kulku uudelle asuinalueelle järjestetään Kaarinan kaupungin kautta. Kaava-alueen itäreunalle on osoitettu puisto- ja lähivirkistysalueet.

Kuralan Kylämäen ja kaavoitetun pientaloalueen välinen pelto on kaavamääräyksellä (MA/s) osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, joka säilytetään. Alueen säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on kulttuurimaiseman käytön kannalta tärkeää eikä sinne saa sijoittaa rakennuksia, rakennelmia tai ilmajohtoja.

Menettelyvirheet

Kuralan Kylämäen Ystävät ry:n valituksen mukaan asian käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa on ollut puutteellista, sillä lautakunnan puheenjohtajalle lähetettyä muistiota ei ole käsitelty lautakunnan kokouksessa. Tämä on vastoin hyvää hallintotapaa. Lisäksi luottamusmiesten oman käsityksen muodostamista on rajoitettu sitomalla ne ryhmäpäätöksiin, mikä on tullut kiistattomasti esiin asian käsittelyn yhteydessä. Kaupunginvaltuuston kokouksesta julkaistussa ilmoituksessa ei kokouksessa käsiteltävien asioiden luettelossa ollut mainintaa Säkömäen asemakaavasta.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kokouksessa 13.12.2011, jossa on käsitelty Säkömäen asemakaavaehdotusta, on ollut nähtävillä alkuvaiheen mielipiteet ja Kuralan Kylämäen Ystävät ry:n keräämä adressi. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 2.1. ja 31.1.2012 välisen ajan, minkä aikana jätettiin kuusi muistutusta. Lisäksi yksi muistutus saapui myöhästyneenä. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 15.5.2012 käsitellyt muistutuksiin annettavat, maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65.2 §:n mukaiset vastaukset.

Kuntalain 54.4 §:n ja 64 §:n mukaan valtuuston kokouksesta on annettava yleisesti tieto julkaisemalla ilmoitus kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen (Kv 9.12.2002 § 285) 10 §:n mukaan valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.

Henkilökohtaisesti lautakunnan puheenjohtajalle osoitettuja kirjelmiä ei voi pitää viranomaiselle toimitettuina asiakirjoina, joten ne jäävät kirjaamatta, ellei luottamushenkilö niitä erikseen kirjauta. Turun Sanomissa 29.8.2012 ollut ilmoitus valtuuston kokouksesta on ollut kuntalain 54.4 §:n ja valtuuston työjärjestyksen 10 §:n mukainen.

Museoviraston lausunnon tarve ja selvitysten riittävyys

Valituksen mukaan hallinto-oikeuden tulisi pyytää asiassa museoviraston lausunto asian kiistattoman ja kirjatun valtakunnallisen merkittävyyden vuoksi. Perusselvityksissä ei ole viittauksia museokeskuksen lausunnoista ja niiden huomioimisesta, joten ne ovat vajaita.

Museokeskus on luonnosvaiheen lausunnossa 21.6.2010 vastustanut alueen kaavoittamista rakentamiselle, sillä museokeskuksen mukaan suunnitellun asuinalueen rakentaminen tuhoaa maisemallisesti erittäin merkittävät Kuralan Kylämäen viimeiset avo-ojitetut pellot. Avo-ojitetun peltomaiseman tuhoutuminen puolestaan köyhdyttää maisemakuvaa. Museokeskuksen mukaan alue tulisi kaavoittaa avoimena säilytettäväksi maatalousmaaksi.

MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tämän vuoksi museokeskukselta pyydettiin jo luonnosvaiheessa lausunto, jotta alueen historialliset arvot saadaan selville jo kaavoitusprosessin alkuvaiheessa. Arvot on kirjattu myös kaavaselostukseen ja ne ovat olleet tiedossa päätöstä tehtäessä. Lausunnon perusteella luonnosvaiheessa peltoalueeksi merkitty MA-alue muutettiin MA/s-alueeksi eli maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, joka säilytetään. Museoviraston lausunnon pyytäminen ei näin ollen tässä vaiheessa ole tarpeen. Myös perusselvitykset ovat olleet MRL 9 §:n mukaiset.

Yleiskaavan ja maakuntakaavan ohjausvaikutus

Valituksen mukaan kaavoitettu alue on yleiskaavassa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Vaikka kaavamääräyksessä on mainittu yhtenä mahdollisena maankäyttömuotona asuminen, se ei tarkoita, että alue voitaisiin osoittaa pääasiassa asumiseen pääkäyttötarkoituksesta poiketen. Maakuntakaava on uudempi ja osoittaa alueelle virkistyskäyttöä. Asemakaavaa laadittaessa ei maakuntakaavaa ja oikeusvaikutteista yleiskaavaa ole otettu huomioon (MRL 54.1 §).

MRL 32.1 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Turun yleiskaavassa 2020 (kaupunginvaltuusto 18.6.2001 § 208) alueen itäosa on osoitettu merkinnällä PK (Palvelujen ja hallinnon alue): Työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa toimistojen, liikkeiden ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman tuotannon, asumisen sekä virkistyksen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Muutosalueen länsiosa on virkistysaluetta (V). Jaaninojan rantavyöhyke on myös huomioitu yleiskaavassa vinoviivarasteroinnilla (maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa).

Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistetussa maakuntakaavassa muutosalue on merkitty virkistysalueeksi, osittain kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Suunniteltu asuinalue sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeän alueen ulkopuolella.

Osayleiskaavassa osoitetun PK-alueen pääkäyttötarkoitus voi olla esimerkiksi toimistoja tai asumista tai virkistystä. Määräys on yleispiirteinen eikä ota kantaa siihen kuinka paljon pääkäyttötarkoituksen mukaista toimintoa täytyy asemakaavoissa olla. Asemakaavaehdotuksessa on näin ollen otettu Turun yleiskaava 2020:n huomioon MRL 54.1 §:ssä säädetyllä tavalla. Myös ELY-keskuksen lausunnon mukaan alueen käyttö asuinalueena on maisemallisista syistä parempi vaihtoehto kuin se, että alue osoitettaisiin palveluiden ja hallinnon alueeksi. Kun otetaan huomioon, että valtaosa muutosalueesta (n. 65 %) on osoitettu MA/s-alueeksi, myös maakuntakaava on otettu MRL 54.1 §:n mukaisesti huomioon.

Luontoarvot ja niiden selvittäminen

Valituksen mukaan on tarvetta kartoittaa ja selvittää jatkotutkimuksella vv. 1984-86 tehtyjä eläin- ja kasvikuntaa koskevia tutkimuksia, joissa todettiin harvinaisia ja ainutlaatuisia eläin- ja kasvilajeja. Rakentamisuhan alainen pelto on ornitologien ja luonnonsuojelujärjestöjen mukaan ainutlaatuinen muuttolintujen levähdyspaikka, joka menetetään, jos osa pellosta rakennetaan.

Ympäristönsuojelutoimiston lausunnon mukaan luonnonympäristöltään kaava-alueen arvokkainta osaa edustaa sen länsireunaa myöten kohti Aurajokea virtaava Jaaninoja. Sen uomasta ja siihen välittömästi rajautuvista alueista tehtiin varsin yksityiskohtainen luontoselvitys vuosina 2000-2001. Kaava-alueella sijaitseva jakso edustaa Jaaninojan parhainta kosteikkoympäristöä kasvilajistoltaan. Alueelle keskittyy myös edustava puoliavointen ja avointen elinympäristöjen lintulajisto.

Alueen merkitys avomaalinnustolle on näin ollen ollut tiedossa päätöstä tehtäessä. Lisäksi lausunnon perusteella luo-1 -kaavamääräystä tarkennettiin. Luontoarvot on näin ollen otettu kaavaehdotuksessa huomioon MRL 54.2 §:n edellyttämällä tavalla.

Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot sekä niiden vaaliminen

Valitusten mukaan maisemalliset seikat ovat tärkeimpiä perusteita alueen suojelemiseksi rakentamiselta. On ilmeistä, että rakennukset muuttavat Kuralan Kylämäen ympäristöä raskaasti. Rakentaminen ei suojaa näkymiä ABC-asemalta vaan tuo maisemaan uuden kaupunkimaisen elementin ja peittää olemassa olevaa perinne- ja kansallismaisemaa. Kaikki alueella toteutettava moderni rakentaminen rapauttaa museokokonaisuutta ja on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista. Asemakaava tuhoaa myös ainoan avo-ojitetun pellon. Muinaispelto on vailla perusteellista arkeologista tutkimusta.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet antavat perustaa erityisesti kaavoituksen ennakko-ohjaukselle valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä. Asemakaavan osalta erityistavoitteet täsmentävät ja konkretisoivat MRL 54 §:ssä säädettyjä asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta, mutta eivät tuo kaavoitukseen varsinaisesti uusia oikeudellisia perusvaatimuksia. (Hallberg et al. 2006, Maankäyttö- ja rakennuslaki, s. 106).

Valtakunnallisia, kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä koskevia alueidenkäyttötavoitteita konkretisoivat museoviraston RKY-kohteet (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt). Kuralan Kylämäen alue on tällainen RKY-kohde, jota valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet turvaavat. RKY-alueen rajaus ei kuitenkaan ulotu kaavanmuutosalueelle. Myöskään Turun kaupunginvaltuuston 7.3.2011 hyväksymässä kaupunkipuisto-suunnitelmassa asuinalueeksi ehdotettu alue ei ole osa kansallista kaupunkipuistoa.

Valtakunnalliset, kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä koskevat alueidenkäyttötavoitteet eivät sinällään edellytä maiseman museoimista vaan sitä, että maisemassa tapahtuvat muutokset tehdään alueen arvoja kunnioittaen. Läheisyys Kuralan Kylämäkeen on suunnitelmissa huomioitu siten, että valtaosa (n. 65 %) muutosalueesta on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, joka säilytetään. Peltoalue sijaitsee Kuralan Kylämäen ja asuinkorttelin välillä. Näin syntyy kapeimmillaan noin 125 metriä leveä peltovyöhyke niiden väliin, samalla näköyhteys Hämeentieltä lounaaseen Jaaninojan suuntaan säilyy avoimena.

Alueen yleisilmeen säilymisen kannalta näköyhteyden säilyttämistä Hämeentieltä lounaaseen Jaaninojan suuntaan on pidetty maisemallisesti tärkeämpää kuin avo-ojien säilyttämistä. Tätä ajatusta tukee myös Turun yleiskaava 2020, jossa Jaaninojan jokilaakso on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueen osaksi, avo-ojitettuja peltoja sen sijaan ei ole huomioitu vastaavalla tavalla vaan niiden kohdalle yleiskaavassa on osoitettu rakentamista.

Tarkkaan määrätyllä rakentamisella nimenomaan parannetaan alueen sirpaleista maisemallista ilmettä ja Kuralan Kylämäen alueen asemaa arvokkaassa maisemakokonaisuudessa. Tähän päästään rajaamalla maisematilaa korkeatasoisella rakentamisella ja ohjaamalla maisematilan luontevaa jatkumista Kylämäkeä kohti kaarevalla rakennusrivistöllä.

On totta, että kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen hävittää alueen historialliset avo-ojat. Museokeskus on lausunnossaan todennut niiden olevan vanhoja rintapeltoja ja peltosarat on merkitty alueesta vuonna 1781 tehtyyn isojakokarttaan. Museokeskus ei ole lausunnossaan kuitenkaan maininnut, että alueella olisi muinaispeltoja tai että alue tulisi merkitä muinaismuistoalueeksi tai että sillä tulisi tehdä arkeologisia kaivauksia. Muinaismuistolain 1 §:n mukaan kajoamiskielto on voimassa alueella suoraan lain nojalla.

Asemakaavanmuutoksessa on näin ollen huolehdittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta kokonaisuutena ja edistetty niiden toteuttamista MRL 24.2 §:n mukaisesti. Kun arvioidaan MRL 54.2 §:n asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia kokonaisuutena, vaalii ratkaisu rakennettua ympäristöä eikä hävitä siihen liittyviä erityisiä arvoja.

Kaava-alueen infrastruktuuri ja palvelut

Valituksen mukaan asuinalue ei ole liikenteellisesti, kunnallistekniikaltaan eikä ekologisesti tarkoitukseen sopiva. Suuri osa infrastruktuurista joudutaan hankkimaan naapurikunnista ja palvelut ovat etäällä. Alueen rakentaminen ei ole välttämätöntä. Kaavan mukainen rakentaminen aiheuttaa myös elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

MRL 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. MRL 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Kaarinan kaupungilta on 4.11.2011 pyydetty lausuntoa asemakaavanmuutosehdotuksesta. Kaarinan kaupungin edustaja ilmoitti 25.11.2011, että he eivät anna erikseen lausuntoa Säkömäestä. Sen sijaan sovittiin Turun ja Kaarinan kaavoituslautakuntien tapaamisessa (22.11.2011), että Kaarinassa käynnistetään asemakaavan muutos Säkömäen katua varten. Kaarinasta saadun tiedon mukaan katua koskeva asemakaava on luonnoksen hyväksymistä varten Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan esityslistalla 14.11.2012.

Olennaista infrastruktuurin ja palvelujen kannalta on se, että asemakaavan vaatimat järjestelyt pystytään hoitamaan tarkoituksenmukaisesti. Päinvastoin kuin valituksessa väitetään, palvelut eivät ole etäällä, sillä 1,5 kilometrin säteellä löytyy kolme erikokoista liikekeskusta (ABC, Kuralan liikekeskus ja Ravattulan Citymarket). Myös liikenneyhteydet ovat hyvät ja keskusta on pyöräilyetäisyydellä.

MRL 51 §:n mukaan asemakaava on pidettävä ajan tasalla sitä mukaa, kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Alueella voimassa olleet asemakaavat eivät olleet ajan tasalla mm. Kaarinan puolella toteutuneen rakentamisen vuoksi. Lisäksi osa maisemallisesti merkittävästä peltoalueesta oli asemakaavoittamatonta. Tämän vuoksi on päädytty päivittämään voimassa olleessa asemakaavassa osoitettu pientaloalue paremmin maisemaan ja ympäristössä toteutuneeseen rakentamiseen sopivaksi. Samalla on suojeltu maisemallisesti merkittävä Kuralan Kylämäkeen liittyvä peltoalue.

Hyväksytty asemakaavanmuutos täydentää näin ollen luontevasti nykyistä yhdyskuntarakennetta ja sillä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle MRL 54.2 §:n mukaisesti. Kaavanmuutos ei myöskään aiheuta kenenkään elinympäristön laadun MRL 54.3 §:ssä tarkoitettua merkityksellistä heikkenemistä.

Yhteenveto

Edellä esitetyin ja kaava-aineistosta ilmenevin perustein kaupunginhallitus katsoo, että valituksissa ei ole esitetty perusteita Säkömäen asemakaavanmuutosta koskevan päätöksen kumoamiseksi, joten valitukset tulee hylätä. Kaupunginhallitus katsoo myös, että katselmuksen toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

Lisätietoja antaa tarvittaessa vs. kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku. Päätös pyydetään toimittamaan myös sähköisessä muodossa sekä kaupunginhallitukselle osoitteeseen turun.kaupunki@turku.fi että ympäristö- ja kaavoitusvirastolle osoitteeseen ykv@turku.fi.