Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, talousjohtaja Jukka Laiho ja talousarviopäällikkö Heikki Silpola 2.11.2012: 

Johdanto  

Kunnat ovat lähivuosina monien uusien haasteiden edessä. Parhaillaan maan hallitus hioo kuntauudistusta. Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki, joka tullee voimaan ensi vuonna. Osana kuntauudistusta Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. Näiden muutosten lisäksi olisi vuoden 2015 alusta alkaen tarkoitus saada voimaan uusi valtionosuusjärjestelmä.

Kaupungin organisaatio muuttuu vuoden 2013 alusta. Toimintansa aloittavat viisi uutta toimialaa. Nykyinen sektorihallinto korvautuu toimialoilla, jota ovat kiinteistötoimiala (entiset kiinteistö- ja tilaliikelaitos), vapaa-ajan toimiala (entiset kulttuuriasiain-, liikuntapalvelu- sekä nuorisoasiain­keskukset), sivistystoimiala, hyvinvointitoimiala sekä ympäristötoimiala. Vuoden 2013 alusta Turun Satama aloittaa kaupungin omistamana uutena yhtiönä.

Vuoden 2013 osalta toimintamalliuudistuksen toimenpano jatkuu kaupungin strategian uudistamisella. Tammikuussa 2013 käynnistyy laajamittainen kaupungin johtamiskulttuurin uudistaminen teemana yhtenäisempi ja asiakaslähtöisempi Turku. Tuottavuuden parantamisen painopisteinä ovat toimialojen esikuntien uudelleensuunnittelu päällek­käisyyksien poistamiseksi ja mielekkäiden tehtävänkuvien varmistamiseksi.

Talouden kehitysnäkymät

Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Tämä heijastuu Suomen talouteen useita välittymiskanavia myöden. Epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa. Kysynnän laimeus erityisesti euroalueella johtaa viennin hienoiseen supistumiseen. Kuluvan vuoden kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 1 % ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy yllättävän hyvänä: työttömyysaste alenee ja vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,6 %.

Vuonna 2013 kokonaistuotanto kasvaa myös 1 prosentin valtiovarainministeriö ennusteen 17.9.2012 mukaan. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun. Historiaan nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Vuonna 2014 talouden ennustetaan kasvavan 2 %.

Hallituksen esitys valtion vuoden 2013 talousarvioksi on 7,0 mrd. euroa alijäämäinen. Vaikka päätetyt sopeutustoimet pienentävät valtion alijäämää v. 2013 ja edelleen ennustejaksolla, se on jäämässä hallitusohjelman tavoitetta suuremmaksi. Valtiontalouden velan kasvu näyttäisi kuitenkin taittuvan suhteessa kokonaistuotantoon. Väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta ja myös niiden rahoitusasema uhkaa jäädä selvästi alijäämäiseksi. Työeläkemaksujen korottaminen ja maksutulojen rahastointi pitävät puolestaan sosiaaliturvarahastojen rahoitusaseman ylijäämäisenä.

Kuntatalous

Kuntaliiton mukaan valtion viime kevään kehysvalmistelussa suoritettiin hallituksen toimesta sopeutustoimia, joista iso osa kohdistuu kuntiin. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi.

Kuntien tehtävät laajenevat erityisesti vanhushuollon osalta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan 1.7.2013. Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle 2015. Kevään kehysratkaisussa alennettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitettuja kehittämisvaroja aiemmin sovitusta 145 miljoonasta 125 miljoonaan vuonna 2015. Kehysriihessä nämä varat palautettiin niin, että 10 miljoonaa euroa kohdistetaan vanhuspalveluihin ja 10 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen. Vanhuspalvelulain toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi vuoden 2015 tasossa arvioidaan hallituksen esityksessä 151 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi 86 miljoonaa, eli 54,3 %. Vanhuspalvelulain toteutumisen vuositason kustannusten luotettava arviointi on kuitenkin vielä hyvin vaikeata.Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut pienemmät, kuten liikenne- tai rakennusvalvonnan ratkaisut kiristävät kuntataloutta.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kuntien veropohjan vahvistamiseen. Viime keväänä valtion talouden kehyksen yhteydessä keskustelua herätti jäteveron tuoton siirto kunnille. Valitettavasti tätä siirtoa ei sisälly hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen. Mikäli talouskehitys ei parane, maan hallitus tulee viimeistäin ensi kevään kehysriihessä arvioimaan hallitusohjelman tavoitteita. Edessä saattaa olla vielä uusia sopeuttamistoimenpiteitä.

Talousarvion laadinnan lähtökohtia

Väestö

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Turun kaupungin väestö tulee kasvamaan lähivuosina hyvin maltillisesti. Ennusteen mukaan vuonna 2030 väestöä olisi 191.503 henkeä. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan väestö kasvaisi hieman nopeammin. Vuoden 2012 lopussa ennustetaan väkimäärän olevan 179.700, vuodelle 2013 ennustaan 180.900, vuodelle 2014 182.100 ja vuodelle 2015 183.300. Vähäinen väestön kasvu ei sinällään aiheuta kaupungin palvelutuotannolle erityisiä ongelmia. Sen sijaan palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien sisällä tapahtuvat muutokset. Talouden kehittymisen ja veropohjan kasvun kannalta olisi tärkeää, että työikäisen väestön määrä kasvaisi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan 15 - 64-vuotiaat määrä pikemminkin laskee kuin kasvaa lähi vuosina. Sen sijaan yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa jyrkästi vuoteen 2030 mennessä. Tästä seuraa suuri ongelma, miten turvataan palvelut vanhenevalle väestölle vähenevällä veronmaksajamäärällä.

Työllisyys

ELY-keskusten julkaiseman raportin: ”Alueelliset kehitysnäkymät” mukaan Turun seutukunnan vahvuudet ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus (teknologiateollisuus ml. meriteollisuus, lääkkeiden ja diagnostisten tuotteiden, elintarvikkeiden valmistus), kaupan ja palveluiden keskittymät sekä koulutetun työvoiman hyvä saatavuus. Myös logististen palveluiden saatavuus ja monipuolisuus on alueella hyvä. Haasteena on teollisten toimialojen rakennemuutoksen hallinta.

Suhdannetilanne ja -näkymät vaihtelevat toimialasta ja yrityksestä riippuen huomattavasti. Yleisesti suhdannetilanne on normaalia huonompi, esim. rakennusalan tuotantomäärät ovat huomattavan alhaalla. Kaupan alan ja palveluiden tulevaisuuden näkymät ovat myös heikentyneet laskevan ostovoimakehityksen vuoksi. Toisaalta meriteollisuudessa tilauskanta on lyhytaikaisesti vahvistunut vuosien 2010 ja 2011 suhdannekuopasta.

Työttömyyden määrä ja rakenne

Työllisyystilanne on työttömyyden kehityksen valossa jäänyt Turun seudulla Varsinais-Suomen keskimääräistä heikommaksi. Taantuman alettua tapahtui voimakas käänne Turun seudulla vasta kesällä 2009, mutta vastaavasti huonompi kausi muodostui pitemmäksi kuin muualla Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Tuloksena tästä kolme vuotta kestäneestä tilanteesta työttömyysaste on nykyisellään Turun seudulla 11,4 %, joka on 3,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2008 alussa, kun koko maassa vastaava tason korotus on 2,0 prosenttiyksikköä.

Työttömyys kasvoi Turun seudulla vuoden 2010 lopulle eli pitempään kuin muissa maakunnallisissa keskuksissa. Työttömyyden kehitystrendit pysyivät samantyyppisinä vuoden 2011 lopulle saakka kun työttömyyden eri lohkojen kuten nuorten työttömyyden kohdalla aleneminen oli hitaampaa kuin muualla maassa. Pitkäaikaistyöttömyys oli kasvussa Turun ja Salon seuduilla pisimpään koko maassa. Valitettavasti pitkäaikaistyöttömyys on kääntymässä kasvuun jälleen myös Turussa, kuten on jo tapahtunut nuorten ja yleisen työttömyyden osalta.

Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 syyskuussa 12,5 % (12,1 % syyskuussa 2011). Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Turun työttömyysaste on neljänneksi korkein, takana Tampere, Lahti ja Oulu. Turun työttömyyden taso on paljon korkeammalla kuin valtakunnassa keskimäärin.

Kaupungin talouden lähtökohta

Vuoden 2011 tilinpäätös osoitti 6,7 milj. euron ylijäämää, mutta tulorahoitus ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja ja antolainoja, rahavarat vähenivät vuoden 2011 aikana 89,9 milj. euroa. Kaupungin taloudellinen asema on heikentynyt vuoden 2012 aikana. Kulumassa oleva vuosi ei ole tuonut parannusta tilanteeseen, sillä tämän vuoden toisen ennusteen mukaan tilikauden tulos jäisi 14 milj. euroa alijäämäiseksi ja investointien ja antolainojen rahoittamiseksi joudutaan ottamaan lainaa 60 milj. euroa ja lisäksi maksuvalmius heikkenee toiset 60 milj. euroa. Käyttömenojen määrärahat ovat ylittyneet tämän vuoden talousarviossa erityisesti  peruspalvelulautakunnan sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan osalta. 

Lähtökohdat vuoden 2013 talousarvion valmistelulle olivat palkkaratkaisujen osalta selkeät. Kaikilla on tiedossa palkankorotusten suuruudet ja ajankohdat hyväksytyn raamisopimuksen perusteella. Määrärahojen budjetoinnin lähtökohdaksi annettiin, että vuositasolla palkat kasvavat korkeintaan 2,1 %.

Tiedossa on myös valtiovallan säästötoimet, joiden perusteella kuntien valtionosuuksia ollaan leikkaamassa vuosina 2012 - 2015. Epävarmaa on sen sijaan yleinen talouden kehittymineni vuoden 2013 aikana.  

Talousarvioprosessissa on pyritty tiivistämään ja nitomaan yhteen toiminnan, talouden, henkilöstön ja toimitilojen suunnittelu. Kevään aikana käydyssä hallintokuntien ja keskushallinnon vuoropuhelussa on tarkasteltu esityksiä yhtäläisesti määrärahojen riittävyyden, valtuuston vahvistaman htv -tavoitteen ja toimitilojen kustannusten kannalta.

Hallintokuntien esittämät näkemykset toiminnan muutostarpeista ja tarvittavista määrärahoista eivät ole realistisia tämän hetken taloudelliseen tilanteeseen nähden. Arvioidut verotulot, valtionosuudet ja muut tulot eivät kata sitä menopainetta, joka hallintokuntien taholta kohdistuu rahoitukseen.

Talouden tasapainon saavuttaminen

Turun kaupunginhallitus hyväksyi 25.6.2012 § 336 hallintokunnille annettavat tarkistetut suunnitteluluvut vuoden 2013 talousarvion valmistelua varten. Hallintokuntien tuli antaa omat ehdotuksensa talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi syyskuun 14. päivään mennessä. Hallintokuntien esitykset käyttötalouden osalta olivat noin 31,5 milj. euroa yli suunnittelulukujen. Hallintokuntien esitykset käyttömenojen osalta kumuloituisivat taloussuunnitelmavuosille siten, että lopputuloksena olisi nopea velan kasvu nykyisillä tuloperusteilla. Kaupunginjohtajan talousarvio ja taloussuunnitelmaesitys sisältää nopeasti käynnistettävän uudistamisohjelman, jonka avulla käyttömenojen kasvua saadaan hillittyä ja koko kaupungin talous saadaan tasapainoiselle uralle. 

Hallintokuntien määrärahaesityksiä tasapainotettiin vuoden 2013 osalta siten, että hallintokuntien esittämistä talousarvioehdotuksia on kevennetty kaikilta vähintään yksi prosentti menoista. Sataman yhtiöittämiseen liittyen on sataman liiketoiminnan satunnaista myyntituloa merkitty 28,5 milj. euroa. Verotuloja on tarkistettu vähän ylöspäin ja antolainojen lisäyksestä on voitu merkitä korkotuloja lisää. Näin vuoden 2013 tuloslaskelmassa vuoden tulos on saatu lähelle nollaa.

Taloussuunnitelmavuosien tasapainottamiseksi on käytetty kunnallisveron korottamista vuodelle 2014. Verotulojen kasvattamiseksi on kaavailtu ½ - 1 prosenttiyksikön kunnallisveron korotusta. Veronkorotuksen suuruus päätetään vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä. Veronkorotuksen yhteyteen on suunniteltu toimintatulojen erillinen korotuspaketti, jossa noin 10 milj. euron edestä hallintokuntien tulee tarkistaa mahdollisuuksia tulojen lisäämiseksi pysyvästi siten, että vaikutukset on laskettavissa myös tuleville vuosille. Suunnitelma vuosina voidaan hallintokunnille sallia korkeintaan 1 prosentin menojen kasvu, poikkeuksena peruspalvelulautakunta ja varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta, jolle voidaan sallia hieman suurempi menojen kasvu. Liikelaitoksilta edellytetään liikeylijäämän kasvua 1 prosentti. Näillä toimenpiteillä tuloslaskelmassa saadaan myös taloussuunnitelmavuodet tuloksen puolesta lähelle nollaa.

Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma vuosille 2013 - 2016

Käyttötalousosa

Kaupunginhohtajan talousarvioehdotuksessa hallintokuntien toimintatuotot ovat 505,5 milj. euroa. toimintakulut ovat 1 515,8 milj. euroa. Toimintakatteen kasvuksi tulee vuoden 2012 muutettuun talousarvioon verrattuna 4,4 %. Toimintakatteen kasvu suunnitelmavuodelle 2014 on -5,0 %, vuodelle 2015 2,1 % ja vuodelle 2016 2,3 %.  Vuoden 2014 toimintakatteen lasku, johtuu pääosin ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä. Vertailukelpoinen toimintakatteen kasvu vuodelle 2014 on 1,3 %.

Tuloslaskelmaosa

Verotulot ja valtionosuudet

Verotulot ovat kaupungin tärkein tulonlähde ja toteutuneiden tilitysten mukaan ne kattavat vuoden 2013 palveluiden ja hallinnon nettomenoista noin 65 prosenttia.

Verotuloista kunnallisvero on merkittävin ja toteutuneiden tilitysten mukaan vuoden 2012 kertymäksi ennustetaan noin 529 milj. euroa. Muut kunnan saamat verot ovat yhteisövero ja kiinteistövero. Yhteisöveroa kertyy tänä vuonna n. 76 milj. euroa ja kiinteistöveroa kertyy n. 42 milj. euroa.

Kaupunginjohtajan ehdotuksessa kaupungin veroperusteita ei vuodeksi 2013 esitetä muutettavaksi. Vuodelle 2014 on laskettu kunnallisveron korotuksena yksi prosenttiyksikkö 18,75 à 19,75. Veronkorotuksen lopullinen taso (½ - 1 prosenttiyksikköä) tullaan päättämään vuoden 2014 talousarvion valmistelun yhteydessä. Korotuksen suuruuteen  vaikuttaa talouden kehittyminen ja se miten toiminnan tulot ja toiminnan menot saadaan sopeutettua talouden tasapainoon.

Verotuloarviot talousarviovuodelle ja suunnitelmakaudelle perustuvat suuntaa-antavasti kuntaliitolta saatuun kuntakohtaiseen ennustekehikkoon.

Kunnallisveron kertymistä arvioitaessa on otettu huomioon työllisyystilanteen epävarmat kehitysnäkymät ja Turun kuntakohtaisen jako-osuuden jatkuva vähäinen aleneminen. Verotulojen arviointi vaikeuttaa talouden epävarma kehitys ja verotusjärjestelmän soveltumattomuus kunnallisen vuosibudjetoinnin aikatauluun. Vuodelle 2013 on ennustettu kunnallistuloveron kasvuksi 4,1 %. Kasvuprosentti on yllättävän korkea kun ottaa huomioon talouden näköalat. Kasvuprosenttia nostaa melkoisesti verotukseen liittyvä ”rytmihäiriö”. Kulumassa olevan vuoden verotuloa laskee verovuodelta 2010 aiheutuva suuri marraskuun maksuunpanotilitys, yhteensä 55,9 milj. euroa. Ennakkotietojen mukaan ensivuonna marraskuussa maksuunpantavatilitys verovuodelta 2011 on vain 47,2 milj. euroa. Tämä ero vaikuttaa jo yksistään kunnallisveron kasvuprosenttiin 1,6 %. Lisäksi talouden hienoinen varmentuminen elokuun synkimmistä arvioista on antanut mahdollisuuden nostaa kunnallisveron toteutumisarviota.

Yhteisöveroa saataneen vuonna 2013 67,7 milj. euroa, laskua edelliseen vuoteen 11,1 %. Yhteisöveropotin on arvioitu pienentyvän valtakunnantasolla vuodesta 2012. Lisäksi yhteisöveron kuntakohtaista jako-osuutta vuodelle 2013 ollaan myös alustavien tietojen mukaan pienentämässä Turun osalta noin 2,5 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan koko verotuloarvio talousarviovuodelle 2013 on 660 milj. euroa ja kasvua vuoden 2012 toiseen ennusteeseen tulee 2,1 %.

Arvio Turun vuoden 2013 valtionosuuksista pohjautuu vuoden 2013 peruspalvelubudjettitarkasteluun sekä kuntaliitolta saatuun kuntakohtaiseen alustavaan laskelmaan

Vuoden 2013 valtionosuuksien on talousarviossa arvioitu nousevan vain 1,0 % vuoden 2012 muutettuun talousarvioon nähden. Kokonaismääräksi vuodelle 2013 arvioidaan 345,7 milj. euroa. Laskelmassa on huomioitu valtion kuntiin kohdistamat valtionosuusleikkaukset vuosina 2012 – 2015.  Valtionosuuden kuntakohtainen määrä ei ole vielä tässä vaiheessa lopullinen, sillä tarvittavaan laskenta-aineistoon tulee vielä myöhemmin monia tarkennuksia erityisesti opetusministeriön hallinnonalaan liittyen. Valtionosuudet tulevat vuonna 2014 laskemaan arviolta 66 milj. euroa, kun Turun ammattikorkeakoulun ylläpito siirtyy yhtiölle.

Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa vuoden 2015 alusta alkaen. Tässä vaiheessa ei vielä ole tiedossa uudistuksen taloudellisia vaikutuksia.

Vuosikate ja tulos

Tuloslaskelman vuosikate vuodelle 2013 on 21,3 milj. euroa ja poistot ovat 54,1 milj. euroa. Taloutta pidetään tasapainoisena, jos vuosikate vastaa poistoja. Vuoden 2013 tuloslaskelmassa ei näin ole, mutta tuloslaskelmassa on tilikauden tulos saatu kuitenkin lähes tasapainoon satunnaisten tuottojen (28,5 milj. euroa) avulla. Suunnitelmavuosina 2014-2016 vuosikate vastaa melko tarkasti poistoja.

Investointiosa

Kaupunginjohtajan talousarvioarvioehdotus päätyy investointien osalta 133,1 milj. euroon bruttokulujen osalta (kasvua 8%) ja nettokulujen osalta 121,2 milj. euroon. Suunnittelukauden bruttokulut ovat 2014 107,8 milj. euroa, 2015 122,3 milj. euroa ja 2016 114,8 milj. euroa.

Keväällä annettiin suunnitteluluvut investointien osalta tila- ja kiinteistöliikelaitoksille. Kiinteistölaitoksen johtokunnan esitys oli suunnitteluluvussa ja tilaliikelaitoksen johtokunnan esitys oli hieman alle annetun suunnitteluluvun. Investointeja on jouduttu muiden hallintokuntien osalta tarkistamaan talouden tasapainottamiseksi ja velanoton lisääntymisen hillitsemiseksi. Kiinteistöliikelaitoksen investointeihin on vuonna 2013 noin 49 milj. euroa tilaliikelaitoksen investointeihin 30 milj. euroa.

Merkittävimpiä investointikohteita ovat LogiCityn laajeneminen Vaisteen alueella, VR-konepaja-alueen kehittäminen, Linnafältin alue, Suikkilantien urakka kadusta maantieksi, Ihmiselle Parempi Keskusta (Kirjastosilta, Vanha Suurtori), runkobussilinjat ja valaisimien vaihto ympäristöystävällisemmiksi. Tonttituotantoa kehittään alueilla Iso-Haarla, Vakiniittu, ja Villenpuisto. Merkittävät kaupunki-infran rakennushankkeet ovat Telakkaranta ja Kakola. Tilainvestointeja ovat suunnitelmakaudella Kombikoulu, Hirvensalo II koulu, Teatteri. Runosmäen vanhainkoti Kerttulin lukio. Katedralskolan. Puolalan koulu ja Puolalanmäen lukion Torninkadun yksikkö, AMK:n moottorilaboratorio.

Rahoitusosa

Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2013 alussa n. 400 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja 300 milj. euroa, lyhtyaikaisia lainoja (kuntatodistuksia) 25 milj. euroa, henkilöstökassatalletuksia n. 50 milj. euroa ja yhtiöiden talletuksia n. 25 milj. euroa. Vuonna 2013 arvioidaan nostettavan pitkäaikaista lainaa 110 milj. euroa ja lyhytaikaista velkaa 30 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 50 milj. euroa vuonna 2013. Näin ollen korollinen velka lisääntyisi 90 milj. euroa vuonna 2013. Tosin vuoden 2013 aikana kuntatodistuksilla nostettava lyhytaikainen velka on todennäköisesti em. määrää vielä suurempi.  Kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä tällä hetkellä yhteensä 260 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti. Lisäksi kokonaisvelan arvioidaan kasvavan vuosina 2014 – 2016 yhteensä jopa 150 milj. euroa.

Kaupunki pyrkii monipuolistamaan varainhankinnan lähteitä ja käyttämään eri instrumentteja velanottoon esim. joukkovelkakirjalainoja.

Kassavarannon odotetaan vaihtelevan 20 - 150 milj. euron välillä vuoden 2013 aikana. Koko taloussuunnitelmakaudella vuosien 2013 - 2016 aikana kaupungin rahoitusaseman odotetaan heikentyvän lievästi nykyisestä tasostaan lainannostojen jälkeen.

Aikaisempiin vuosiin verrattuna arvioidaan, että kaupungin antolainaus tytäryhtiöille tulee lisääntymään rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten sekä lukuisten yhtiöittämisten seurauksena. Antolainojen myöntäminen tytäryhtiöille aiheuttaa sen, ettei kaupungin nettovelka kasva yhtä nopeasti kuin kaupungin bruttovelka.

Konsernivelan korkoriskin hajauttaminen on entistä tärkeämpää velkamäärän noustessa. Tätä toteutetaan solmimalla koronvaihtosopimuksia, jolla pyritään lisäksi pitämään kaupungin maksaman korkomenon kasvun maltillisena.

Korkotulot ja korkomenot

Vuoden 2013 talousarviossa korkotuloja arvioidaan kertyvän n. 17,5 milj. euroa. Antolainakannan rakenne muuttuu tulevien vuosien aikana. Yhtiöittämisten seurauksena erityisesti antolainoista saatava korkotulo tulee lisääntymään. Kassavarannosta saatava korkotulo arvioidaan säilyvän entisellä tasollaan.

Taloussuunnitelmakauden 2014 - 2016 osalta korkotulot voivat hieman kasvaakin konsernin sisäisen antolainauksen seurauksena.

Vuoden 2013 talousarviossa korkomenoja arvioidaan olevan n. 9 milj. euroa. Korkotaso on tällä hetkellä edelleen hyvin alhainen ja merkittävä osa kaupungin korkokuluista on suojattu lyhyellä tähtäimellä. Sen sijaan lisääntyvä velkamäärä nostanee korkomenoja. 

Vuosina 2014 - 2016 korkomenot nousevat velkamäärän noustessa. Korkomenojen arviointi on erityisen vaikeaa, koska sekä velkamäärä että korkotaso voi vaihdella merkittävästi.

Muut rahoitustulot ja rahoitusmenot

Rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2013 n. 19,5 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 16 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta. Lisäksi tuloja muodostuu rahastojen tuotoista ja muista satunnaisista tuottoeristä. Vuosien 2014 - 2016 aikana tulojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Rahoitustulot sisältävät yleensä kertaluonteisia eriä, joita on vaikea arvioida etukäteen. Vahinkorahaston arvonkehityksen ja tuoton odotetaan olevan maltillinen ja noudattavan sijoitusperiaatteissa asetettua linjaa.

Liikelaitosten maksamien peruspääomien korot ovat 25,0, milj. euroa vuonna 2013 ja säilyvät tällä tasolla taloussuunnitelma kauden aikana. 

Muita rahoitusmenoja arvioidaan vuonna 2013 ja taloussuunnitelmakaudella 2014 -2016 olevan n. 2 milj. euroa vuosittain. Vahinkorahaston osalta ei ole huomioitu mahdollisesti syntyviä vahinkoja, jotka saattavat tulla katetuksi rahastosta.

Yhteenvetona on todettava, että kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa vuoden 2013 toimintakulut ovat 1.516 milj. euroa. Toimintakatteen kasvuksi tulee vuoden 2012 muutettuun talousarvioon verrattuna 4,4 %. Verotuloarvio talousarviovuodelle 2013 on 660 milj. euroa ja kasvua vuoden 2012 toiseen ennusteeseen tulee 2,1 %. T alousarvioarvioehdotuksessa investointien osuus on 121,2 milj. euroa (brutto). kasvua 8 %, ja nettokulut ovat 107,1 milj. euroa. Suunnittelukauden bruttokulut vuonna 2014 ovat 107,8 milj. euroa, vuonna 2015 122,3 milj. euroa ja vuonna 2016 114,8 milj. euroa. Tuloslaskelman vuosikate vuodelle 2013 on 21,3 milj. euroa ja poistot ovat 54,1 milj. euroa. Taloutta pidetään tasapainoisena, jos vuosikate vastaa poistoja. Vuoden 2013 tuloslaskelmassa ei näin ole, mutta tuloslaskelmassa on tilikauden tulos saatu kuitenkin lähes tasapainoon satunnaisten tuottojen (28,5 milj. euroa) avulla. Suunnitelmavuosina 2014 - 2016 vuosikate vastaa melko tarkasti poistoja ja suunnitelmakausi on tasapainoisella uralla.

Lisäys talousarvioon 2.11.2012 kello 14.00:

Kaupunginjohtajan ehdotusta täydennetään siten, että kaupunginhallituksen toimielimen investointikohtaan merkitään kohteet: Pikaraitiotien suunnittelu 400.000 euroa ja sähköinen julkaisujärjestelmä 526.860 euroa. Kulttuurilautakunnan investointiosaan vuodelle 2014 merkitään 925.000 euroa, vuodelle 2015 merkitään 560.000 euroa ja vuodelle 2016 merkitään 335.000 euroa.

Liite 1Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodeksi 2013 ja vuosien 2013 - 2016 taloussuunnitelma

Oheismateriaali 1Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen perusteluosa

Oheismateriaali 2Muu täydentävä materiaali

Liite ja oheismateriaalit on luettavissa \\adturku.fi\jaot\Keskushallinto\KVKH\Khkokous\2012\Kh 5.11.2012

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää kaupunginvaltuustolle tehtävästä esityksestä vuoden 2013 talousarvioksi ja vuosien 2013 - 2016 taloussuunnitelmaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Arven ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä talousjohtaja Jukka Laiho.