Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 30.10.2012:

Kaupunginvaltuusto teki 14.12.2009 § 278 pikaraitiotien toteuttamista koskevan periaatepäätöksen, jonka mukaan raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtion rahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu ja että pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa.

Seudullisen rakennemallin tultua hyväksytyksi, kaupunginhallitus päätti 5.12.2011 § 585, että pikaraitiotien yleissuunnittelu käynnistetään Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa kuvatulla tavalla vuonna 2012 ja apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen oikeutetaan määräämään pikaraitiotien valmistelulle vastuutaho. Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen päätti 23.2.2012 § 3 määrätä pikaraitiotien valmistelun vastuutahoksi Ympäristö- ja kaavoitusviraston sekä että Kiinteistöliikelaitos kytketään mukaan työhön. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti 12.6.2012 § 284, että Turun kaupunki suorittaa yleissuunnitelman hankinnan yhteistyössä Tampereen kanssa. Yleissuunnittelun valmistelu yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa on edennyt hyvin ja hankintaan liittyvä viimeinen tarjouspyyntövaihe on käynnistymässä.

Yleissuunnittelun lähtökohtana mahdollinen raitiotie tulisi nähdä monipuolisena kaupunkikehittämishankkeena.

Raitiotiehankkeiden tavoitteina on yleensä parantaa asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden keskinäistä saavutettavuutta sekä luoda edellytyksiä sekoittuneelle kaupunkirakenteelle, vähentää liikkumisen tarvetta ja lisätä palveluiden elinvoimaisuutta. Lisäksi maankäytön näkökulmasta kyseisten hankkeiden tavoitteina on yleensä parantaa kaupunkikeskustan ja erikoispalveluiden saavutettavuutta keskustan ulkopuolisiin alueisiin nähden sekä lisätä keskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Toisaalta yleistavoitteena on myös lisätä esikaupunkien ja aluekeskuksien elinvoimaisuutta ja päivittäispalveluiden tarjontaa monipuolistamalla kaupunkirakennetta.

Turussa tulisi jo aiempien päätösten perusteella lisätä tavoitteellisesti joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta, vähentää autoriippuvuutta, lisätä asukasmäärää joukkoliikennevyöhykkeillä, parantaa joukkoliikenteen kustannustehokkuutta, vähentää liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja, parantaa rakennettujen alueiden viihtyisyyttä sekä nostaa kaupungin ja sen joukkoliikenteen imagoa. Turun kaupungin raitiotiehankkeen yksityiskohtaisemmat tavoitteet asetetaan kuitenkin vielä erikseen kaupunginhallituksen toimesta yleissuunnitelman käynnistämisvaiheessa.

Turun kaupunki ja Siemens Osakeyhtiö tekivät osana strategista kehittämiskumppanuuttaan tutkimuksen raitiotien ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista. Tutkimus julkistettiin syyskuussa 2012 ja sen tulosten mukaan integroituna kaupunkikehityshankkeena toteutettu raitiotieratkaisu vähentäisi merkittävästi Turun liikenteen hiilidioksidin, typen oksidien ja pienhiukkasten päästöjä. Tutkimus osoitti myös, että pikaraitiotien hyödyt ovat suurimmat, mikäli hanke yhdistetään jo varhaisessa vaiheessa voimakkaasti kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Kaupungin tulisikin pyrkiä integroituun raitiotieratkaisuun, joka edistää laajasti kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä.

Raitiotien vaikutusalueella olevien kiinteistöjen arvo nousisi arvion mukaan yhteensä noin 480 - 850 miljoonaa euroa. Suuren vaikutuksen skenaariossa kiinteistöjen arvon arvioidaan nousevan enimmillään jopa 1,69 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. Kiinteistöjen hinnan nousu kohdistuu ensisijaisesti ns. puskurivyöhykkeelle, jossa etäisyys raitiotien reiteille on enintään 800 metriä. Haasteeksi muodostuu luonnollisesti se, miten kiinteistöjen arvon kohoamisesta muodostuvaa hyötyä voidaan jatkossa kanavoida myös investointikustannusten kattamiseksi.

Kesällä 2009 valmistuneessa Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvityksessä on laskettu alustavat ensimmäisen ja toisen vaiheen raitiotieverkon investointikustannukset. Raitiotien ensimmäisen vaiheen (20,3 km) ratainvestoinnit olivat alustavan selvityksen mukaan noin 220 milj. euroa, varikkoinvestointi noin 22 milj. euroa ja vaunujen hankintahinta noin 45 milj. euroa. Arviot toisen vaiheen (19,4 km) kustannuksista olivat radan osalta 160 milj. euroa, varikon osalta 12 milj. euroa ja vaunujen osalta 45 miljoonaa euroa. Laadittavan yleissuunnitelman suunnittelualue ja vaiheistus on joukkoliikenneselvityksen 2020 jälkeen tarkentunut Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 mukaan. Nyt suunniteltavan ensimmäisen vaiheen laajuus on alustavasti noin 27 km, mutta toteutettavaksi esitettävä laajuus tarkentuu kuitenkin vasta yleissuunnittelun kuluessa tehtävien reittivalintojen myötä.

Yleissuunnittelun yhteydessä ja pohjalta on tarpeen selvittää raitiotien kustannukset ja mahdolliset rahoitusmallit tarkemmin. Tätä varten tullaan valmistelemaan erillinen osahanke, josta pyritään saamaan tuloksia vuoden 2013 aikana. Liikennepoliittiseen selontekoon on kirjattu valtion osallistuminen Turun raitiotien investointikustannuksiin. Yhteistyö valtion kanssa jatkuu yleissuunnitteluvaiheen aikana. Rahoituksen osalta kaupungin tavoitteena tulisi olla valtion osuuden asettaminen pääkaupunkiseudun lähijunien raideliikennehankkeita vastaavalle 50 %:in tasolle.

Yleissuunnittelun kohteena olevat raitiotien reittihaarat perustuvat Turun kaupunkiseudun rakennemalliin 2035, jossa on esitetty kestävää kaupunkirakennetta tavoitellen maankäytön ja liikennejärjestelmän yhdistetty kehittäminen vuoteen 2035 asti. Rakennemallin perusteella ensimmäisessä vaiheessa Turussa raitiotie toteutettaisiin Kauppatorilta Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen ja Varissuolle. Näiden lisäksi yleissuunnitelmaan sisältyy Skanssin reittihaaran suunnittelu liittyen valmistelussa oleviin tehostuviin maankäyttösuunnitelmiin. Raitiotien mahdollisia myöhempiä vaiheita Raisioon, Kaarinaan, Lemunniemeen ja lentokentälle ei nyt tilattavan yleissuunnittelutyön osana vielä suunnitella.

Yleissuunnittelutyön ensimmäisessä vaiheessa asetetaan Turun kaupungin tavoitteet, määritellään alustavat linjausvaihtoehdot sekä laaditaan linjausvaihtoehdoista vertailevat vaikutusarviot, joiden perusteella kaupungin päätöksenteossa voidaan tehdä valinta parhaista ratalinjauksista viidelle haaralle Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Työn toisessa vaiheessa suunnitellaan valitut ratalinjat ja niiden vaikutusalueen maankäyttö, raitiotien rakentamisen vaiheistus sekä laaditaan tarkemmat vaikutusarvioinnit sekä kustannusarviot. Vertailuvaihtoehtona on runkobussivaihtoehto.

Liite 1Ensimmäisessä vaiheessa tutkittavat reittivaihtoehdot

Oheismateriaali 1Tutkimus raitiotien vaikutuksista, loppuraportti

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

1. Yleissuunnittelun lähtökohtana on integroituna kaupunkikehityshankkeena toteutettava raitiotieratkaisu. Raitiotien suunnittelu yhdistetään voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Suunniteltavan raitiotieratkaisun tulee laajasti edistää kestävää kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä.
2. Raitiotien yleissuunnitelma laaditaan oheisessa kartassa esitettyjen linjausten pohjalta viidelle haaralle Kauppatorilta Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Ensimmäisessä vaiheessa näille viidelle reittilinjaukselle vertaillaan karkeasti raidelinjausvaihtoehtoja, minkä jälkeen valitut raidelinjaukset suunnitellaan ja arvioidaan tarkemmin. Lopullinen valinta tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi.
3. Yleissuunnittelun yhteydessä selvitetään raitiotien kustannukset ja mahdolliset rahoitusmallit tarkemmin. Tätä varten valmistellaan erillinen osahanke, jonka tulokset on esiteltävä kaupunginhallitukselle vuoden 2013 aikana.
4. Kysymyksessä on kaupungin johdon alainen strateginen hanke, jonka ohjauksesta ja seurannasta vastaa kaupunginhallitus.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.