Yleisesti

Lausuntopyynnön sisältämää taloussuunnitelman yleisperusteluosiota tulee vastaisuudessa kehittää paremmin vastaamaan uudistuvan kansallisen hallinnon järjestämisperiaatteita. Peruskuntien rooliin julkishallinnon keskeisinä toimijoina tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Turun kaupunki haluaa korostaa kommenteissaan modernin, avoimen ja uudistuvan yhteiskunnan haasteita, pääministeri Kataisen hallitusohjelman hengessä.

Turku haluaa kiinnittää lausunnossaan erityisesti huomiota seuraaviin kunnille keskeiseen asioihin:

Hallinnon rooli ja yhteistyö

Hallitusohjelman mukaan maamme hallinto rakentuu eduskunnan alaiseen valtionhallintoon ja kuntien valtuustojen alaiseen kunnallishallintoon. Kaupunki-keskukset toimivat entistä vahvemmin maakuntien toiminnallisina moottoreina. Valtion aluehallinnon toiminnan yhdenmukaisuutta maan eri osissa vahvistetaan. Ohjausjärjestelmässä on tärkeätä huomioida maakuntaohjelmien mukainen alueiden oma tahtotila.

Yhteistyötoiminnan merkityksestä olemme pitkälle samaan mieltä maakuntaliiton esityksen kanssa. On erityisen tärkeää, että Suomeen luodaan vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä. Maakunnan tulevassa kehityksessä ei voi liikaa painottaa yhteistyötä valtionhallinnon, kuntahallinnon, elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kaikkien maakunnan keskeisten intressitahojen kanssa, kuten maakuntajohtajan katsauksessa hyvin todetaan.

Toiminnalliset haasteet 2013

Maakuntamme suuret rakennemuutoksen haasteet, edellyttävät että äkillisten rakennemuutosten aiheuttamien irtisanomistilanteiden ennakointia ja hoitoa varten luotua toimintamallia jatketaan ja kehitetään edelleen. Varsinais-Suomessa on pyrittävä varautumaan mm. tutkimus- ja kehitystoiminnoissa uudentyyppisiin rakenne-muutoksiin. Eri toimialoilla on kyettävä vastaamaan muutokseen ennakoivasti yhteistyössä maakunnan toimijoiden ja valtiovallan edustajien kanssa.

Saaristomeren lisäksi ympäristösektorilla tulee edelleen keskittyä koko Itämerentilan kehittämiseen. Itämerihaasteen ja muun yhteistyön avulla Turku ja Helsinki sekä muut Itämeren rantakaupungit ovat tehneet jo vuosia hyvää työtä merellisen lähialueemme hyväksi.

Turun kaupunki on kuntarakenneuudistuslausunnossaan todennut, että viime kesäkuussa vahvistettujen kriteerien pohjalta tulee käynnistää selvitys yhdessä seudun kuntien ja valtion kanssa koko esitetyllä selvitysalueella mahdollisimman pian.

Aluehallinnon tulevassa kehittämisessä on painotettava ns. integroinnin tavoitetta, siten että kansallisen ja EU-tason alueiden kehittämisen instrumenttien on muodostettava järkevä ja toimiva kokonaisuus yhtenäiseltä lainsäädännölliseltä pohjalta.

Varsinais-Suomen kansainvälisen aseman yhteydessä on tärkeää tuoda esille myös Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä, joka on Itämeri-strategiaa tukevana prosessina nousemassa entistä vahvemmin pohjoisen Itämeren kehityksen moottoriksi. Kehityskäytävä on mm. alueen väestön, työvoiman, elinkeinojen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä tätä myötä kilpailukyvyn selkeä pääkeskittymä. Hankkeen elinvoimaisuuden turvaaminen ja vahvistaminen on erityisen tärkeää Varsinais-Suomelle.

Alati aikaansa seuraavan ja uudistuvan maakunnan suunnittelun ja kaavoituksen nykyinen kaavahierarkiaa tulisi uudistaa, koska maakuntakaava on jo vahvistettaessa vanhentunut. Maakuntakaava ei saa muodostua nopean kehityksen ja uuden kehittämisen esteeksi.

Maakunnan suunnittelun tulisi painottua entistä enemmän kestävään kehitykseen, ilmastomuutokseen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen. Kaupunkirakenteen kehittämistä tulisikin entistä enemmän painottaa maakunnan tasapainoisen kehityksen takaajana. Tavoitteena tulisi olla elinvoiminen, toiminta-kykyinen ja eheä kaupunkirakenne sekä nykyistä toimivammat työssäkäyntialueet.

On tärkeä osallistua aktiivisesti maakunnan suunniteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin maakunnan, naapuriliittojen sekä Itämeren alueen kanssa.

Talousarvio

Varsinais-Suomen liiton alustavassa talousarviossa vuodelle 2013 jäsenkunnilta kerättävä maksuosuustuloarvio on 3.804.800 euroa. Talousarvioluonnos on laadittu hieman alajäämäiseksi. Alijäämän suuruus on 90.000 euroa ja se esitetään katettavaksi edellisten vuosien ylijäämillä. Jäsenkuntien maksuosuuksiin talousarvio merkitsee 3 % kasvua.

Varsinais-Suomen liiton alustavan talousarvion kasvu on suurempi kuin mitä kuntien verotulojen ja valtionosuuksien yhteiskasvut ovat vuodelle 2013. Valtio on säästötoimenpiteenä leikkaamassa kuntien valtionosuuksia eivätkä valtionosuudet tule taloussuunnitelmavuosinakaan juuri kasvamaan. Epävakaan taloudellisen tilanteen vuoksi ei myöskään verotulojen odoteta kasvavan merkittävästi ensi vuonna. Tässä tilanteessa Varsinais-Suomen liiton talousarvion kasvua kuntarahoitteisessa toiminnassa voi pitää aivan liian korkeana. Varsinais-Suomen liiton tulisikin laatia talousarvionsa korkeintaan 2,5 % kasvulle tai talousarviossa ei tarvitsisi olla kasvua lainkaan.