18.10.2012

Turun kaupungin lausunto ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä

Kysymykset, joihin lausuntoa pyydetään:

2. Ammattikorkeakoululain 6 §:n kriteerit toimiluvan myöntämiseen

Ehdotetut toimilupien myöntämiskriteerit painottavat ylläpitäjän taloudellista ja toiminnallista vastuuta ammattikorkeakoulun ylläpidosta tilanteessa, jossa ammattikorkeakoulut ovat taloudellisesti entistä vaikeammassa asemassa valtion rahoituksen laskiessa. Toimilupakriteereihin ei tule sisällyttää sellaisia velvoitteita, joilla vaikeutetaan joustavien paikallisten ratkaisujen tekemistä yhtiöiden omistajien edun näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että ylläpitäjien on voitava järjestää ammattikorkeakoulujen toimintaa, rakenteita sekä hallinto- ja johtamisjärjestelmiä paikallisista lähtökohdista.

Koska ammattikorkeakoulujen toiminta kytkeytyy yhä selkeämmin osaksi kansallista ja alueellista innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa, tulee ohjauksessa tältä osin vahvistaa omistajan, koulun, opetusministeriön, mutta myös työ- ja elinkeinoministeriön roolia. Yhteisen tahtotilan muodostaminen näiden toimijoiden kanssa on ratkaisevaa suurten kaupunkien korkeakoulujen toimintaympäristössä.

Lakiehdotusten perusteluissa todetaan, että toimiluvan saajan yhtiöjärjestysten ja osakassopimusten ei tulisi sisältää sitoumuksia tai velvoitteita, jotka estävät ammattikorkeakoulua tekemästä tarpeellisia strategisia ja rakenteellisia muutoksia esimerkiksi sitomalla rakenteita, rahoitusta, koulutusta ja/tai päätöksentekoa paikkakuntiin tai toimintayksiköihin. Tämän linjauksen sisällyttämistä myös lakitekstiin tulisi arvioida.

Suurten kaupunkiseutujen ammattikorkeakouluilta odotetaan jatkossa entistä näkyvämpää roolia Suomen osaamispohjaisen talouden uudistajina. Näiden alueiden ammattikorkeakoulut muodostavat alueidensa yliopistojen kanssa jo tällä hetkellä kansallisesti merkittävimmät osaamiskeskittymät. Tämä erityisrooli tulee tunnistaa toimilupakriteereissä ja hakuprosessissa mm. riittävinä koulutusvastuina ja toiminnan laajuudessa. Suurimpien kaupunkiseutujen korkeakoulujen esityksiä tulisi voida arvioida kokonaisuutena osana valtion ja suurten kaupunkien neuvottelumenettelyä.

Toimilupaprosessissa tulee myös tarkastella, miten hyvin ammattikorkeakoulu on kyennyt tekemään sisäisiä rakenteellisia uudistuksia ja kyennyt kokoamaan koulutusta riittävän vahvoihin yksiköihin. Esitetty malli siitä, että yksi yhtiö voi ylläpitää useampaa korkeakoulua, on oikean suuntainen avaus. Tulevaisuuden näkökulmasta omistuspohjasta ei saisi sulkea ulos mahdollisuutta ulkomaisten omistajien mukaantulosta yhtiöihin.

3. Ammattikorkeakoululain 7 §:n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla

-

4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amk-tutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus- ja tutkintokielet)

-

5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä ehdotetaan luovuttavaksi, mikä on oikean suuntainen esitys. Tämä tarkoittaisi, että ammattikorkeakoulut voisivat jatkossa päättää itsenäisesti siitä, järjestävätkö ne tutkintoon johtavat opinnot koulutusohjelmina vai muulla tavalla. Alueellisesti on tärkeää säilyttää riittävä päätöksenteko- ja reagointikyky mm. elinkeinorakenteen muutoksiin ja kasvavien työvoimakysynnän aloille. Siirtyminen laajempiin koulutusvastuisiin tukee tätä tavoitetta.

Tärkeimmät koulutus- ja tki-tehtävää koskevat linjaratkaisut on pidettävä jatkossakin koulutuksen ylläpitäjän ja yhtiöiden omistajien päätösvallassa. Tämä tarve korostuu suurissa ammattikorkeakouluissa, joiden toiminta kytkeytyy selkeästi määrätylle maantieteelliselle vaikutusalueelle. Opetussuunnitelmista ja toteutustavoista päättäminen on sen sijaan ammattikorkeakoulun itsehallinnon piiriin kuuluva asia.

Esitetyissä tutkinnoissa on joitakin epäjohdonmukaisuuksia. Kulttuurialan tutkinnoissa on esitetty musiikkipedagogin (AMK) ja muusikon (AMK) tutkintonimikkeisiin johtavan koulutuksen laajuudeksi 270 op. Tämä tulisi olla 240 op.

7. Amk-lain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika

-

8. Kysymykset koskien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista

Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet ehdotetaan uudistettaviksi. Yksikköhintarahoitus muuttuisi kokonaan tulosperusteiseksi. Rahoituksen määräytymisperusteissa otettaisiin huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta. Ammattikorkeakoulun yksikköhinta muodostuisi kahdesta laskennallisesta osasta, koulutuksen perusteella määräytyvästä osuudesta (85 %) sekä soveltavan tutkimus- ja kehitystyön osuudesta (15 %). Rahoitusuudistuksen aiheuttamat muutokset ammattikorkeakoulun yksikköhintaan rajattaisiin vuosina 2014 - 2016 siten, että vuosimuutos olisi enintään 3 % suuntaan tai toiseen.

Yksikköhinnan määräytymisperusteita ja määräytymiskriteereitä on vielä arvioitava:

-55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärä -kriteerin painoarvoa tulee laskea 26 prosentista. Yliopistojen rahoitusmallissa kriteerillä on 11 prosentin painoarvo. Näin suuri ero yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ei ole perusteltua. Esitetty taso on niin korkea, että se saattaa johtaa laadun ja vaikuttavuuden nostamisen sijasta päinvastaiseen kehitykseen, jossa koulutus suunnitellaan tarkoitushakuisesti nopeaa läpäisyä palvelevaksi.

-Aikuisten tutkintoon johtava koulutus ei ole ikään sidottua, vaan tosiasiallisesti kyseessä on osa-aikaopiskelu. Tyypillisesti se suoritetaan normiaikaa pidemmässä ajassa. Sen vuoksi 55 opintopistettä suorittaneiden osuuden ei tulisi koskea aikuisten tutkintoon johtavaa koulutusta.

9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin

Hallitusohjelmassa on päätetty, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan ammattikorkeakoulujen laadun sekä työelämä- ja aluevaikuttavuuden vahvistamiseksi. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan vuoden 2014 alusta. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan, miten ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle ja itsenäinen oikeushenkilöasema toteutetaan.

Esityksessä todetaan, että rahoitusuudistuksella ei ole muutosvaikutuksia valtion ja kuntien talouteen. Lakiuudistus ja toimilupaprosessi eivät saa johtaa millään tavalla kustannusvastuun siirtymiseen valtiolta kunnille. Nykyisiä ammattikorkeakouluja on ylläpitomuotoon katsomatta kohdeltava uudistuksessa tasapuolisesti.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi perjantaina 28. syyskuuta periaatteista, joilla hallitus tukee ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä ammattikorkeakoulu-uudistuksen eri vaiheissa. Yksityisten ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille korvataan etupainotteisesti niiden vuosina 2014 – 2016 tekemiin investointeihin sisältyvät arvonlisäverot siten, että korvaus vastaa kunkin yksityisen ammattikorkeakoulun maksamien arvonlisäverojen osuutta investointikustannuksista. Korvausten mukaiset määrärahat sisällytetään vuosien 2016 – 2018 talousarvioihin.

Periaatteissa todetaan edelleen, että valtionosuusuudistuksen aikataulussa toteutettavan ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisessa vaiheessa itsenäisessä oikeushenkilöasemassa toimivien ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden osalta säädetään niiden asemasta siten, että ne vastaavat luonteeltaan tuloverolain mukaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä yliopistojen tapaan. Samassa yhteydessä ratkaistaan ammattikorkeakoulujen toimitiloihin liittyvä arvonlisäverokohtelu ja pyritään edistämään yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreiden välistä yhteistyötä sekä tehostamaan voimavarojen käyttöä.

Rahoitusuudistuksessa ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisen vaiheen lainsäädännössä on huolehdittava siitä, ettei ammattikorkeakoulujen verokohtelu kiristy ja heikennä ammattikorkeakoulujen taloudellista asemaa. Useissa kaupungeissa ammattikorkeakoulujen toimintaa keskitetään kampuksiin, joiden rakentaminen toteutetaan monilta osin uudisrakennushankkeina. Useissa tapauksissa rakentaminen ja kiinteistöjen omistaminen on annettu esimerkiksi kuntien omistamien kiinteistöyhtiöiden vastuulle. On tärkeää, että tämä ei muodostu arvonlisäverovähennyksen esteeksi. Jos arvonlisäverovähennys annetaan vain yksityisten ammattikorkeakoulujen omiin investointeihin, kohtelee uudistus epätasa-arvoisesti eri ammattikorkeakouluja. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen tulee arvolisäveron osalta kohdella tasapuolisesti investointihankkeita riippumatta siitä, toteutetaanko hanke ammattikorkeakouluyhtiön omaan taseeseen vai vuokrahankkeena.

Suurissa korkeakoulukaupungeissa kampukset ovat erottamaton osa laajempia tiedepuistoja ja innovaatioympäristöjä jo tällä hetkellä. Mikäli Turun ammattikorkeakoulun kampus-hanke etenee, kytkeytyisi se osaksi muiden jo alueella olevien korkeakoulujen toimintaa ja yhteistyötä. Syntyvien tilojen on tarkoituksenmukaista olla mahdollisimman laajassa käytössä, mikä lisää dynaamisia vaikutuksia koko alueen koulutus- ja tiedeyhteisölle.

10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin

-