Tutkimusyhteistyösopimus

1§ Sopijapuolet

Turun yliopisto (y-tunnus: 0245896-3), Yliopistonmäki, 20014 Turun yliopisto (jäljempänä

”Turun yliopisto”)

ja

Turun kaupunki (y-tunnus: 0204819-8), PL 355, 20101 TURKU (jäljempänä ”Turku”)

2§ Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Tämä sopimus liittyy Lounaisrannikon meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioalustan toimintaan. Lounaisrannikon meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioalusta on yhteistoimintamalli, joka integroi alueen meriteollisuuden rakenteet, toimijat ja osaamisen nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja jolla tehostetaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimia elinkeinoelämän sekä yliopistojen ja korkeakoulujen rajapinnassa. Toimintamallilla vahvistetaan meriteollisuuden pitkäjänteisiä kehittämistoimia ja edistetään verkostoitumista kaikilla tasoilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen).

Yhteistoimintamallin toteuttamiseksi perustetaan LOURA -kaupunkeihin (Turku, Rauma, Uusikaupunki ja Pori) uusia tutkimusryhmiä ja verkostoja, joiden perustamisesta, toimintatavasta ja rahoituksesta sopivat kukin kaupunki ja ko. korkeakoulu.

Turun yliopisto on käynnistänyt vuoden 2012 alussa yliopiston sisäisen meriteollisuuden integroidun sektoritutkimusalustan (MIST). MIST on yliopiston uusi, innovatiivinen lähestymistapa liiketoimintatutkimuksen linkittämiseen sektoritutkimukseen erityisesti meriteollisuustutkimuksen lähtökohdista.

Meriteollisuuden integroitu sektoritutkimusalusta muodostaa verkostomaisen, koordinoidun toimintarakenteen yliopiston yksiköiden välillä. Sen tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja huomioarvoa meriteollisuusalan tutkimukseen yliopiston tutkijayhteisössä, verkottaa meriteollisuuden kannalta relevanttia tutkimusosaamista sekä järjestää toimintatapa ja resurssit siten, että ne tuottavat sektoria koskevaa laadukasta tutkimusta monialaisesti ja tehokkaasti.

Turun yliopiston sektoritutkimusalusta käynnistää pääasiassa kauppatieteellistä liiketoiminta- ja toimialatutkimusta, jonka painopisteet määrittyvät toisaalta yliopiston resurssien ja osaamisen lähtökohdista, toisaalta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Toiminnan perustana on jo olemassa oleva laadukas tutkimustoiminta ja erityisosaaminen yliopiston ja kauppakorkeakoulun eri yksiköissä, jota suunnataan ja kanavoidaan jatkossa enemmän meriteollisuussektorin käyttöön.

Turun yliopiston sektoritutkimusalustan käynnistämä tutkimustoiminta keskittyy pääosin seuraaville tutkimusaloille:

-Toimialadynamiikka ja klusterikehitys

-Innovaatiolähtöisten liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen

-Arvoketjut ja liiketoimintamallit

-Ennakointi

Meriteollisuuden integroidun tutkimusalustan koordinoinnista Turun yliopiston sisällä vastaa kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut (Centre for Collaborative Research). Sen toimintaparina on Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MKK. Yksiköistä MKK edustaa merisektorin substanssiyksikköä ja CCR liiketoimintatutkimusta koordinoivaa ja käynnistävää horisontaaliyksikköä kauppakorkeakoulun sisällä. Alustan toiminta perustuu näiden kahden yksikön uudelle integraatiomuodolle sekä tämän kokonaisuuden verkottumiseen yliopiston sisällä.

Mainittujen yksikköjen tehtäviin osana meriteollisuuden sektoritutkimusalustaa sisältyy:

-Meriteollisuutta tukevien tutkimushankkeiden käynnistäminen em. aihealueisiin liittyen

-Tutkimusryhmien kokoaminen koko yliopiston tasolla tutkimushankkeisiin

-Tutkimusresurssien ja -tarpeiden kohtaamista edistävän verkottumisen ja vuorovaikutuksen lisääminen yliopiston sisällä sekä yliopiston ja elinkeinoelämän välillä

-Tutkimustulosten disseminaatio ja jalkauttaminen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyödyksi

Pidemmällä aikavälillä meriteollisuustutkimus tähtää kansainväliseen tasoon hyödyntäen sekä julkisen että yksityisen tutkimusrahoituksen eri muotoja. Toiminta tähtää merkittävään tutkimus- ja kehittämishankkeiden ulkopuoliseen rahoitukseen, laadukkaisiin tutkimusjulkaisuihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Alusta pyrkii aktiiviseen yhteistyöhön erityisesti Lounaisrannikon meriteollisuusyritysten kanssa.

Turun yliopiston sektoritutkimusalusta toimii Turun yliopiston panostuksena Lounaisrannikon meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioalustassa. Turun yliopisto osallistuu aktiivisena toimijana Lounaisrannikon innovaatioalustan toimintaan, ohjaukseen ja kehittämiseen sekä paikallisella tasolla Turussa että koko innovaatioalustan tasolla Lounaisessa Suomessa. Turun yliopisto on osaltaan mukana luomassa pitkäjänteistä meriteollisuutta tukevaa toimintamallia, joka tukee myös Turun tavoitteita edistää meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittymistä alueella.

Tällä sopimuksella Turku ja Turun yliopisto sopivat vuonna 2012 aloitetun toiminnan jatkamisesta ja edelleen kehittämisestä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistoimintamallin puitteissa perustettavista mahdollisista muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusryhmistä tehdään erilliset sopimukset.

3§ Johtoryhmä

Tätä tutkimusyhteistyösopimusta ohjaa ja valvoo tämän sopimuksen perusteella asetettava johtoryhmä, johon molemmat sopijapuolet nimeävät kaksi edustajaansa. Sopijapuolella on oikeus korvata edustajansa johtoryhmässä sopivaksi katsomallaan henkilöllä ja käyttää edustajanaan erikseen valtuuttamaansa henkilöä. Edustajanvaihdoksista on ilmoitettava kirjallisesti toiselle sopijapuolelle etukäteen. Päätökset johtoryhmässä tehdään yksimielisesti.

Johtoryhmän tehtävinä on:

-vastata tämän sopimuksen toteutuksen seurannasta, arvioinnista ja yhteistyön kehittämisestä

-päättää johtoryhmätyöhön osallistuvien mahdollisten muiden osapuolten mukaanotosta

4§ Toteutusvastuut

Sopijapuolten yleiset tehtävät:

-hyvien yhteistyöedellytysten ylläpitäminen ja yhteistyön edistäminen

-muiden tämän sopimuksen mukaisen toiminnan toteutuksessa tarvittavien yhteyshenkilöiden nimeäminen

Turun yliopiston tehtävät ja vastuut sopimukseen liittyen ovat seuraavat:

-Turun yliopiston Meriteollisuuden integroidun sektoritutkimusalustan toiminnan koordinointi

oUusien tutkimus- ja kehittämishankkeiden hakeminen ja toteuttaminen

oTutkimustiedon leviämisen edistäminen ja käyttöön saaminen yhteistyössä johtoryhmän ja muiden tahojen kanssa

oEri tieteen- ja tutkimusalojen ylimenevien hankkeiden toteuttamisen edistäminen

oRaportointi resurssien käytöstä johtoryhmälle Yhteyshenkilön nimeäminen tämän sopimuksen toteutusta varten

Turun tehtävät ja vastuut sopimukseen liittyen ovat seuraavat:

-Tutkimustiedon levittämisen ja käyttöön saamisen edistäminen yhteistyössä johtoryhmän ja muiden tahojen kanssa

-Myöntää Turun yliopistolle vuosittain avustusta kuusikymmentätuhatta (60.000) euroa sen em. tehtävien hoitamista varten. Avustus maksetaan yhdessä erässä 31.1.

-Yhteyshenkilön nimeäminen tämän sopimuksen toteutusta varten

5§ Rahoitus

Turun kokonaisrahoitus sopimuskaudella 1.1.2013 – 31.12.2015 on 60.000 euroa vuodessa ja se kohdistuu Turun yliopistolle koordinaatiotoimenpiteiden toteuttamiseen.

Johtoryhmä hyväksyy resurssien allokoinnin ja kohdistumisen tässä sopimuksessa määriteltyjen tehtävien ja vastuiden mukaisesti. Johtoryhmässä käydään läpi rahoituksen toteutuminen.

Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että ne hankkivat täydentävää rahoitusta meriteollisuusalan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Näiden hankkeiden osalta rahoitusosuuksista ja toteuttamistavoista sovitaan erikseen tutkimus- ja kehittämishankkeiden hankesopimuksissa. Kaikessa rahoituksen käytössä suositaan yhteishankkeita. Rahoitettavien hankkeiden tulee aina tukea Turun tavoitteita edistää meriteollisuuden kilpailukykyä alueella. On suositeltavaa, että hankkeissa on useita toteuttajatahoja.

6§ Salassapito

Sopijapuolen toiselta sopijapuolelta saama tieto tai aineisto, niin suullisessa, kirjallisessa, elektronisessa tai muussakin muodossa, on luottamuksellista, jos se on selkeästi merkitty luottamukselliseksi (jäljempänä ”Luottamuksellinen tieto”). Luottamukselliseksi tarkoitettu suullinen tieto on luovutushetkellä ilmoitettava luottamukselliseksi, ja myöhemmin kirjallisesti seitsemän (7) päivän kuluessa sellaiseksi vahvistettava. Sopijapuolet sitoutuvat olemaan luovuttamatta Luottamuksellista tietoa kolmansille osapuolille ja sitoutuvat olemaan käyttämättä Luottamuksellista tietoa muuhun tarkoitukseen kuin tämän sopimuksen mukaisten oikeuksiensa ja velvoitteidensa täyttämiseen.

Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaista tietoa, joka:

(a) oli julkinen tai yleisesti saatavilla ennen tiedon vastaanottamista toiselta sopijapuolelta,

(b) on tullut julkiseksi tai yleisesti saatavilla olevaksi tiedon luovuttamisen jälkeen muutoin kuin tiedon vastaanottaneen sopijapuolen vastuulla olevasta syystä,

(c) on sopijapuolen tiedossa ennen tiedon vastaanottamista toiselta sopijapuolelta,

(d) on saatu kolmannelta ilman salassapitovelvollisuutta,

(e) on kehitetty itsenäisesti tai yhdessä kolmannen kanssa rikkomatta tämän sopimuksen mukaista salassapitovelvollisuutta, tai

(f)velvoitetaan luovuttamaan tai julkaisemaan lain tai muun säännöksen, tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksen perusteella.

Tämän kohdan salassapitovelvollisuus on voimassa viisi (5) vuotta tiedon luovuttamisesta, kuitenkin enintään kolme (3) vuotta sopimuksen päättymisestä.

7§ Voimassaolo

Tämä sopimus astuu voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa 31.12.2015 asti.

Mikäli sopijapuoli rikkoo olennaisesti tämän sopimuksen ehtoja, eikä rikkomusta korjata kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa toisen sopijapuolen kirjallisesta huomautuksesta, toisella sopijapuolella on oikeus purkaa tämä sopimus päättymään välittömästi tai asettamansa, enintään kuuden (6) kuukauden määräajan kuluttua ilmoittamalla siitä kirjallisesti sopimusta rikkoneelle sopijapuolelle. Ennen purkamista sopijapuolta voidaan kuulla suullisesti johtoryhmässä.

Tämän sopimuksen kohdat 6, 7, 8, ja 11 jäävät voimaan sopimuksen päättymisen jälkeenkin.

8§ Sopijapuolten vastuut

Sopijapuoli vastaa toiselle sopijapuolelle ja kolmansille osapuolille aiheuttamastaan vahingosta. Sopijapuolet eivät kuitenkaan ole vastuussa toisilleen tämän sopimuksen puitteissa aiheuttamastaan epäsuorasta tai välillisestä vahingosta. Sopijapuolen kumulatiivisen vastuun yläraja on viisikymmentä tuhatta (50.000) euroa. Em. vastuunrajoitusta ei sovelleta, jos vahinko on aiheutettu tahallaan tai törkeällä tuottamuksella.

Sopijapuolet eivät vastaa toistensa aiheuttamista virheistä tai viivästyksistä eivätkä alihankkijan virheestä tai viivästyksestä, joka on aiheutunut ylivoimaisesta esteestä. Ylivoimaisena esteenä pidetään tapahtumaa, joka estää tai tekee kohtuuttoman vaikeaksi sopimusvelvoitteiden täyttämisen määräajassa. Tällaisia ylivoimaisia esteitä ovat sota, kapina, luonnonmullistus, yleinen energianjakelun keskeytyminen, tulipalo, valtion talousarvion tai valtioneuvoston asettama oleellinen rajoitus sopijapuolen toiminnalle, lakko, saarto tai muu yhtä merkittävä ja epätavallinen sopijapuolista riippumaton syy.

9§ Sopimukseen liittyminen

Pääsyä tämän sopimuksen sopijapuoleksi voi pyytää johtoryhmälle osoitettavalla kirjallisella hakemuksella. Mukaantulon ehdoista ja mukaantulon vaikutuksista sopijapuolten rahoitusosuuksien määrään sovitaan yksimielisesti.

10§ Sopimuksen muuttaminen

Muutokset tähän sopimukseen tehdään kirjallisesti ja ne tulevat voimaan, kun sopijapuolet ovat ne allekirjoituksellaan vahvistaneet.

11§ Erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensisijaisesti sopijapuolten kesken. Ellei neuvotteluissa päästä sopimukseen kolmen kuukauden kuluessa, sopijapuolet voivat saattaa asian Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on kirjoitettu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle.

Turun kaupunki

Päiväys: ________ / ________ 2012

Allekirjoitukset:

Aleksi Randell         Tomi Sundholm

Kaupunginjohtaja         Johtava kaupunginlakimies

Turun yliopisto

Päiväys: ________ / ________ 2012

Allekirjoitus:

Tapio Reponen

Vararehtori, valtakirjalla