Hallintopäällikkö, Liisa Lemmetyinen 10.10.2012: 

Taustaa

Apulaiskaupunginjohtaja Jouko Lehmuston johdolla 2.5.2012 Kiinteistölaitoksen, kaavoituksen, matkailun ja keskushallinnon edustajien kokouksessa käsiteltiin Ruissalon leirintäalueen nykytilannetta ja kehittämistarpeita. Alueelle on hyväksytty kehittämissuunnitelma (Kh, 2000) ja matkailu- ja virkistysaluekäytön vahvistava asemakaava (Kv, 2003). Kokouksessa päätettiin, että matkailun palvelukeskus tekee esityksen leirintäalueen kehittämistyön etenemisestä.

Leirintäalueilla on suuri matkailullinen merkitys vapaa-ajan matkailussa, ja kansainvälisesti caravan- ja leirintämatkailu kasvaa samaa vauhtia matkailun yleisen kasvun kanssa. Taloudellisen taantuman vallitessa leirintämatkailun kasvuvauhti jopa hieman kiihtyy verrattuna matkailun yleiseen kasvuun. Matkailun lyhyen korkeasesongin majoitustarpeeseen leirintäalue on ekologinen vaihtoehto, joka ei edellytä raskasta rakentamista tai mittavia rahallisia investointeja ympärivuotiseen kapasiteettiin verrattuna. Matkailukaupungin infrastruktuuriin kuuluvat erityyppiset ja -hintaiset majoitusmuodot.

Ympäristöministeriön ja Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n julkaisemassa ”Suomen leirintämatkailun nykytila ja kehittämisnäkymät” -strategiassa painotetaan erityisesti leirintäalueiden laadun nostoa sekä rakenteiden että palvelujen osalta. Turun gateway-asema maahantulo- ja lähtökaupunkina edellyttäisi korkeatasoisia leirintäaluepalveluja. Ruissalo Campingilla on nykyisellään n. 30.000 – 35.000 yöpymisvuorokautta/kausi. Leirintäpalveluiden tasoa on nostettu investoimalla mm. Tampereella, jossa on yöpymisvuorokausia n. 50.000, Oulussa 70.000, Kuopiossa 45.000 ja Helsingissä 90.000.

Leirintämatkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä, ja leirintäalueen majoituskapasiteettiin kohdistuvat investoinnit pystytään kattamaan matkailutuloilla, vaikka pääosa leirintämatkailijoiden käyttämästä rahamäärästä kohdistuu ravintola-, vähittäiskauppa-, liikenne- ym. palveluihin. Leirintämatkailijoiden rahankäyttöä seurataan säännöllisesti sekä Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n että SF-Caravan-järjestön tekemillä rahankäyttötutkimuksilla. Esimerkiksi Turussa leirintämatkailijoiden tuomat matkailutulot ovat suurempia kuin veneilijöiden (vierasvenesatama). Varsinais-Suomessa ja erityisesti Turun ympäristössä tasokasta leirintäaluetarjontaa ei ole kysyntää vastaavasti suunniteltuina olevat alueet mukaan lukienkaan (Naantalin Porhonkallio).

Ruissalo Camping

Kehittämissuunnitelman ja Kh:n päätöksen mukaisesti Saaronniemen aluetta on tarkoitus kehittää sekä kaupunkilaisten virkistysalueena että matkailualueena siten, että alueelle voidaan hakea ulkoilulain (1995) mukainen luokitus, ja tavoitteena on neljän tähden tasoluokka (tasoluokitus 1 - 5 tähteä). Tällä hetkellä alueella ei ole tasoluokitusta. Kehittämissuunnitelmasta on toteutettu vastaanottorakennus (2003), huoltorakennus (2006), uimarannan perusparannus, leikkivälineet (2011), laiturien uudisrakentaminen (2010) ja saunan uudisrakentaminen (2012). Lisäksi on parannettu mm. Villa Saaron puutarha-aluetta, uusittu mini-golf-rata ja rakennettu pyörätie portilta alueelle sekä purettu kaksi huonokuntoista huoltorakennusta. Kehittämissuunnitelmasta on vielä toteuttamatta alueen valaistus ja liikenteen ja pysäköinnin uudistaminen, teltta- ja vaunualueen salaojituksen uusiminen ja osa viherrakentamisesta. Kokonaan aloittamatta on alueen kaavassa hyväksytyt kapasiteetin nostamisen edellyttämä vaunu- ja matkailuautopaikkojen lisärakentaminen sekä sisämajoitustilojen lisääminen ja toisen huoltorakennuksen rakentaminen.

Keskeinen ongelma Ruissalon leirintäaluetoiminnan kannattavuuden ja asiakaskysynnän tyydyttämisen suhteen on sisämajoitustilojen vähäinen kapasiteetti, 75 vuodepaikkaa. Alueella sijaitsevat huvilat eivät Villa Saaroa, Saaron torppaa ja Villa Zilliacusta lukuun ottamatta ole matkailukäytössä. Huvilat ja niiden talousrakennukset ovat asemakaavassa suojeltuja (sr). Huviloissa ei ole vesijohtoja eikä viemäröintiä, joten niiden kunnostaminen majoituskäyttöön vaatisi merkittäviä investointeja, eivätkä ne saneerattuinakaan vastaa kysyntään, joka kohdistuu pääosin yhden perheen tai seurueen käytössä oleviin lomamökkeihin. Majoitustilojen lisärakentaminen on asemakaavassa sijoitettu Villa Zilliacuksen ja Villa på Berget –huviloiden ympäristöön sekä Metsärannan tien varteen.

Leirintäaluetoiminnan kannalta vuodepaikkaluvultaan vähäisen majoitustilakapasiteetin sijoittaminen hajalleen ympäri aluetta ei ole optimaalinen ratkaisu: siivouksen, jätehuollon ja valvonnan kustannukset/majoitusyksikkö tulevat korkeiksi ja liikenne alueen eri osissa lisääntyy. Toivottavaa olisi kaavamuutoksen kautta keskittää majoitusyksiköiden rakentaminen.

Matkailutoimen näkemyksen mukaan Ruissalon Campingin alueelle tulisi sijoittaa vähintään kymmenen mukavuuksin (keittiö/wc/suihku) varustettua 4 - 6 hengen mökkiä (40 m2). Mökit tulisi sijoittaa Villa på Berget ja Villa Zilliacus -huviloiden väliseen metsäiseen maastoon. Villa Zilliacus tulee saneerata majoituskäyttöön ja Villa på Berget saneerata yhteistilaksi. Tämänhetkiset rakennuskustannukset lomamökkien osalta ovat n. 2.900 €/m2, joten investoinnin kokonaisarvo mökkien osalta on n. 1,2 milj. €.

Ruissalo Camping on 1998 siirretty liikuntatoimelta matkailutoimelle. Matkailutoimen talousarvioon ei ole lainkaan osoitettu määrärahoja alueen virkistyskäytölle (lukuun ottamatta vuodesta 2010 alkaen EU-määräysten mukaisen rantavalvonnan järjestämistä) eikä virkistysaluekäytön vastuita leirintäkauden ulkopuolella ole jaettu. Leirintäaluekauden ulkopuolella (1.9. - 15.5.) asuntovaunualue on vuokrattu Turun SF-Caravan ry:lle. Vuokrauksen hyötynä alueella oleskellaan säännöllisesti, mikä vähentää ympäristöön ja rakennuksiin kohdistuvaa ilkivaltaa. Lisäksi yhdistyksen toimesta otetaan vastaan kauden ulkopuolella saapuvat caravan-matkailijat. Vuodesta 2002 alueella on ollut talviuintimahdollisuus neljänä päivänä viikossa lokakuusta huhtikuulle. Talviuinnilla on virkistyskäytön lisäksi jonkin verran matkailullista merkitystä, ja parantuneen kapasiteetin ja uusien tilojen myötä markkinointia voidaan kohdistaa myös matkailijoille.

Saaronniemen vanhat rakennukset ja niiden käyttö

Saaronniemen vanhasta rakennuskannasta leirintäaluetoiminnan käytössä ovat Villa Saaro, Saaron torppa, Saaron renkitupa ja Villa Zilliacus, joissa kaikissa on majoitushuoneita, Villa Saarossa lisäksi kahvila ja juhlatila. Samassa rakennuskokonaisuudessa Saaron torpan kanssa on asiakaskeittiö, vaatehuolto ja wc- ja suihkutilat caravan-alueen asiakkaiden käyttöön. Saaron renkitupaa ja Saaron torpan asiakastiloja lukuun ottamatta kaikki tilat kaipaavat vähintään pintaremonttia.

Ammatti-instituutin kanssa on käyty alustavia keskusteluja kaupungin käyttöön suunniteltujen rakennusten korjaamisesta oppilastyönä uuden käyttötarkoituksen edellyttämään kuntoon.

Villa Kolkka ja Villa Ståhlström on osittain pintaremontoitu alakertojen osalta 1990-luvun lopussa ja niitä on vähäisessä määrin käytetty leirintäaluehenkilökunnan tilapäismajoitukseen ja ympäristötoimiston majoitustarpeisiin. Huviloista puuttuvat pesu- ja wc-tilat, joten niiden kaupallinen majoituskäyttö ei ole mahdollista. Huviloihin kuuluu pieniä, huonokuntoisia ulkorakennuksia, joista osa on suojeltu.

Villa Kolkan osalta on käyty keskusteluja opetustoimen kanssa kohteen soveltuvuudesta opetustoimen käyttöön korvaamaan vastaavia nykyisiä tiloja, joiden omistamisesta voitaisiin luopua.

Metsäranta on koko matkailun vuokrakauden ajan ollut vuokrattuna ulkopuoliselle taholle (Mielenterveystyön avohuolto). Voimassaolevassa kaavassa asemakaavan mukainen majoitusyksiköiden lisärakentaminen Metsärannan tien varteen aiheuttaisi tarvetta myös Metsärannan ranta-alueen avaamisesta matkailukäyttöön. Mikäli uudisrakentamista päätettäisiin sijoittaa Metsärannan alueelle, voitaisiin nykyiset toiminnot siirtää Villa Ståhlströmiin, jolla myös on oma rauhallinen ranta-alue. Mikäli rakennuksen nykyiset toiminnot voidaan siirtää Villa Stålströmiin ja mikäli aluetta ei tarvita matkailukäyttöön, voitaisiin myös Metsärannasta luopua.

Villa Nordcapissa on välttävät peseytymis- ja wc-tilat (kesävesi), ja sitä on käytetty leirintäalueen vuorotyön edellyttämään henkilökunnan majoitustarpeeseen.

Villa Zilliacus (Retki) on majoituskäytössä (16 vuodepaikkaa), mutta tilat eivät tasoltaan vastaa majoitustilojen nykyisiä vaatimuksia. Rakennuksen sisätilat on saneerattava kokonaan tai rakennus on korvattava uudisrakentamisella.

Huviloiden lisäksi Saaronniemen alueella on vanhaa rakennuskantaa pieni saunarakennus, joka on caravan-alueen käytössä, varastona käytetty autotalli Saaron torpan yhteydessä ja varastona käytetty riihirakennus.

Leirintäaluetoimintaa varten rakennetuista 1950-luvun rakennuksista on purettu kaksi huonokuntoista huoltorakennusta, ja leirintäalueen korkeasesonkia varten on tarpeellista rakentaa kehittämissuunnitelman mukainen toinen huoltorakennus.

Virkistyskäytön tarpeet

Saaronniemen alue on erittäin suosittu kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistysalue. Virkistysaluekäytön tarpeita on otettu huomioon viherrakentamisessa, uimarannan perusparannuksessa, laiturien uudisrakentamisessa, leikkialueen välinehankinnoissa, grillipaikkojen rakentamisessa ja saunan uudisrakentamisessa. Uimarannan wc-tilat on sijoitettu saunarakennuksen yhteyteen.

Kehitettävää on alueen liikuntapalveluiden, valaistuksen, liikenteen ja pysäköinnin osalta. Alueen 2003 hyväksytyssä asemakaavassa pysäköintipaikkoja karsittiin kaava-esityksestä sekä alueen sisällä sekä alueen sisääntulosta, ns. vanhan portin alueelta. Pysäköintipaikat palvelevat erityisesti kaupunkilaisten virkistyskäytön tarpeita ympärivuotisesti, ja niiden riittävyys estää liikennettä haittaavaa pysäköintiä teiden varsilla. Kaavatarkastelussa pysäköintimahdollisuuksia tulisi mahdollisuuksien mukaan lisätä.

Saaronniemen kuntopolku on kehittämissuunnitelmassa suunniteltu kiertämään alueen helppokulkuisena siten, että sen käyttäminen on mahdollista mm. lastenvaunujen kanssa.

Uimarannalla on kaksi beach volley -kenttää ja caravan-alueen lähellä lentopallokenttä ja mini-golf (rata-golf) täyttää kilpailuradalle asetettavat kriteerit. Liikunta-aktiviteetit ovat merkittäviä sekä leirintäaluetoiminnassa että kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Alueelle sopisivat liikuntaa ja motoriikkaa kehittävät ja ylläpitävät välineet, jotka palvelevat kaikenikäisten käyttäjien tarpeita.

Oheismateriaali 1Selvitys Saaronniemen vanhoista rakennuksista

Vs. apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Ruissalon leirintäalueen kehittämistä ja perusparannusta jatketaan seuraavasti:

- kehittämissuunnitelman perusparannustoimet toteutetaan ja alueelle haetaan neljän tähden mukainen laatuluokitus vuoteen 2016 mennessä,

- vuonna 2013 rakennetaan asemakaavan mukaiset matkailuvaunupaikat ja telttailualueen salaojitus sekä alueen ulkovalaistus, joihin tarvittava 360.000 euron rahoitus osoitetaan vuoden 2013 talousarvioon,

- vuosien 2014 ja 2015 rakennustöiden rahoitus ratkaistaan ko. vuosien talousarvioiden valmistelun yhteydessä,

- käynnistetään asemakaavamuutos vähintään 10 lomamökin (4 - 6 vuodepaikkaa, wc/suihku) rakentamiseksi yhtenäiselle alueelle. Kaavasuunnittelussa selvitetään uudisrakennusten sijoittaminen Saaronniemen alueelle ja kaupunkilaisten virkistysaluekäytön pysäköintitarve.

- Saaronniemen alueella olevien huviloiden käyttötarkoituksesta päätetään ja käyttötarkoituksenmukainen korjaussuunnittelu käynnistetään siten, että rakennukset korjataan oppilastyönä:

- Villa Kolkka korjataan opetustoimen käyttöön,

- Villa Ståhlström korjataan mielenterveystyön avohuollon käyttöön tai muuhun sopivaan käyttöön,

- Villa Zilliacus korjataan majoitustiloiksi tai korvataan mahdollisesti uudisrakentamisella,

- Villa Nordcap kunnostetaan käytettäväksi edelleen matkailun henkilöstön tilapäismajoitustiloina ja

- Villa på Berget korjataan matkailun käyttöön.

PäätösAsia pantiin pöydälle Eklundin Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.