Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kirjeellään 15.8.2012 pyytänyt kunnilta lausuntoa ensihoitopalvelun kustannusten jakamisesta kuntien kesken 28.9.2012 mennessä. Asiasta ovat lausuntonsa antaneet peruspalvelulautakunta, keskushallinnon talousasiat sekä aluepelastuslaitos.

LiiteVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lausuntopyyntö 15.8.2012

Keskushallinnon talousasiat, talousjohtaja Jukka Laiho, talousarviopäällikkö Heikki Silpola ja controller Valtteri Mikkola 14.9.2012:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on pyytänyt kunnilta lausuntoa vuoden 2014 ensihoitopalveluiden kustannusten jakamisen periaatteista kuntien kesken. Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirtää kuntien järjestämisvastuulla olevan sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien tehtäväksi vuoteen 2013 mennessä. Toimintakokonaisuutta kutsutaan jatkossa ensihoitopalveluksi, ja siitä tulee kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Jatkossa ensihoitopalvelu on terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien potilaiden kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista ja kuljetuksesta.

Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Siinä muun muassa määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa ja päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoitopalvelun tulisi tavoittaa potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuvatun riskialuejaottelun mukaisesti sekä kuvataan tarkemmin palvelun sisältöä. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt 21.3.2012 ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksen taso vaikuttaa merkittävästi ensihoitopalveluiden kustannuksiin.

Sairaanhoitopiiri on esittänyt, että ensihoitopalvelun kustannukset jaettaisiin kunnille kahdessa ryhmässä, suoriteperusteisina kustannuksina ja valmiusmaksuna. Suoriteperustekustannukset määräytyisivät hälytystehtävän kiireellisyysluokan ja tehtävään käytetyn ajan mukaan. Valmiusmaksukustannukset määräytyisivät kunnille asukasluvun mukaan.

Sairaanhoitopiiri on arvioinut, että vuonna 2014 suoriteperusteisia kustannuksia Turulle aiheutuisi 2.932.000 euroa ja valmiuskustannuksia aiheutuisi 876.000 euroa. Yhteensä kustannuksia kertyisi 3.808.000 euroa. Uusi järjestelmä tulee väistämättä lisäämään kuntien kustannuksia, koska esimerkiksi kenttäjohtojärjestelmä aiheuttaa uusien vakanssien perustamisia. Kenttäjohtojärjestelmä aiheuttaa vuonna 2014 lisäkustannuksia arviolta noin 670.000 euroa.

Nykyiset kustannukset Turun osalta ovat noin 1,4 milj. euroa pienemmät kuin mikä vuodelle 2014 esitetään. Kustannusten kasvu ei johdu yksistään ympärivuorokautisesta kenttäjohdosta, vaan myös valmiustason muutoksesta palvelutasopäätöksen mukaan. Esitetty kustannusten jakomalli ei ainakaan näyttäisi suosivan Turkua, koska nykyiseen kustannustasoon nähden tulee erityisesti Turulle kovin suuri korotus ja käsityksemme mukaan joiden kuntien osalta kustannukset saattaisivat jopa laskea nykyiseen nähden.

Talouden vastuualue katsoo, että ensihoidon kustannusten kertymistä ja jakautumista kuntien kesken, tulee seurata tarkasti. Kahden toimintavuoden kokemusten jälkeen tulisi ottaa kustannusten jakoperusteet uudelleen harkittaviksi ja muuttaa perusteita, jos ilmenee että ne kohtelevat joitakin kuntia kohtuuttoman väärin aikaisempaan verrattuna.”

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, pelastusjohtaja Jari Sainio ja pelastuspäällikkö Mika Kontio:

Esitetty malli nostaa Turun kaupungin kustannuksia noin 1,5M€ palvelutason parantumatta. Kustannukset eivät noususta huolimatta sisällä nykyisiä kaikkia toimintoja, esimerkiksi Turun kaupungin omia hoitolaitosten välisiä sairaankuljetuksia. Sen sijaan kustannusten nousulla ollaan kattamassa kasvavia hallintorakenteita.

Esitetty kustannustenjakomalli ei korreloi sairaankuljetusyksikön käyttöastetta oikealla tavalla. Esitetty malli ei kannusta yksiköiden aktiiviseen käyttöön, joka kuitenkin toisi toiminnalle ulkopuolisia tuloja (Kela). Turun nykyinen käytössä oleva malli, jossa yksiköiden käyttöaste heijastuu suoraan kunnan kustannuksia laskevana, on hyväksyttävä ja oikeudenmukainen.

Ensihoidon liikelaitoksen muodostama organisaatiomalli aiheuttaa uusia kustannuksia kunnille. Esimerkiksi ensihoitokeskus (hallinto) ja kenttäjohtojärjestelmä ovat uusia rakenteita ja kustannuksia lisääviä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lääkintäesimies, joka tällä hetkellä toimii myös ensihoidon kenttäjohtajana, on olemassa oleva malli ja tulee uudesta mallista huolimatta säilymään pelastuslaitoksen tuottaman ensihoidon ja sen henkilöstön lähiesimiestehtävänä (90 % esimiestyötä, 10 % operatiivista kenttäjohtamista). Edellä mainitun perusteella ei ole tarkoituksenmukaista perustaa uusia ja kustannuksia kasvattavia toimia, vaan olemassa olevat resurssit tulisi hyödyntää aikaisemmin toteutetulla tavalla.

Turun kaupunki toteaa loppulausuntonaan, että ensihoidon muutokset eivät saa aiheuttaa kustannusten nousua, etenkään kun ne aiheutuvat uuden hallinnollisen organisaation ja päällekkäisten johtamisjärjestelmien (kenttäjohtaminen) synnyttämisestä, hyödyntämättä olemassa olevia rakenteita. Kuntien välisestä kustannustenjakomallista ja ensihoidon organisoinnista tulee järjestää erillinen kuntien välinen neuvottelutilaisuus.”

Peruspalvelulautakunta 3.10.2012 § 346

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa ja resurssijohtaja Max Lönnqvist 24.9.2012:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt alueen ensihoidon palvelutasopäätöksen 21.3.2012.

Valtuuston päätöksessä palvelutasopäätöstä ja ensihoidon muutoksia kuvataan seuraavasti:

Palvelutasopäätöksen avulla

·        turvataan palvelutarpeeltaan samanlaisille alueille samantasoinen palvelu

·        tuotetaan käytettävissä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti

·        tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka, yms.) alueellisesti määritellyssä enimmäisajassa

Palvelutasoa laadittaessa on ensihoidosta annetun asetuksen mukaisesti kartoitettu alueen riskit, jaettu sairaanhoitopiirin alue viiteen eri riskialueluokkaan ja määritelty riskialueluokkakohtaisesti potilaiden tavoittamisajat. Asetuksen mukaan saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin asetuksessa säädetyllä tavalla.Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit.

Tämän jälkeen palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään hälytyksestä tavoittamaan

·        A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa vähintään ensiauttajatasoisella (ensivaste) yksiköllä 8 ja 15 minuutissa

·        A ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa hoitotasoon pystyvällä yksiköllä 30 minuutissa

·        C-tehtäväkiireellisyysluokassa potilaan kuljettamiseen pystyvällä ambulanssilla 30 minuutissa

·        D-tehtäväkiireellisyysluokassa potilaan kuljettamiseen pystyvällä ambulanssilla 2 tunnissa

Ensihoitopalvelu järjestetään VSSHP:n alueella monituottajamallilla nykyistä palvelumallia vastaten eli osin yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja osin hankkimalla palvelu muilta, esim. yksityisiltä palveluntuottajilta. Sairaanhoitopiirillä voi myös tarvittaessa olla omia ensihoitoyksiköitä. Palveluiden järjestämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alue on jaettu neljään toiminnalliseen ensihoitoalueeseen. Kullakin ensihoitoalueella toimii 4 – 10 ensihoitoyksikköä (joista yksi toimii alueellisena kenttäjohtoyksikkönä), siirtokuljetusyksiköitä ja mahdollisia varavalmiusyksiköitä. Toiminnallisesti ensihoitoalueiden rajat ovat viitteellisiä korostaen toiminnan joustavuutta raja-alueilla. Yhden ensihoitoalueen sisällä voi olla sekä yksityisten palveluntuottajien että aluepelastuslaitoksen toimintaa.

Kuntien vanhat sairaankuljetussopimukset siirretään soveltuvin osin sairaanhoitopiirille ja ensihoitopalvelu järjestetään vuonna 2013 kuntien vanhojen sopimusten pohjalta. Tavoitteena kuitenkin on, että 1.1.2014 alkaen ensihoitopalvelu toimii koko sairaanhoitopiirin alueella uusien ja yhtenäisten sairaanhoitopiirin kilpailuttamien sopimusten sekä aluepelastuslaitoksen kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Terveydenhuoltolaki ja ensihoitopalveluasetus tuovat lukuisia uusia tehtäviä sairaanhoitopiireille nykyisten tehtävien lisäksi. Oleellinen suuri muutos on ensihoitopalvelun lakisääteinen viranomaisjohtaminen eli ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmä. Kullakin ensihoitoalueella toimii ympärivuorokautisesti kenttäjohtaja, joka on sairaanhoitopiirin työntekijä ja siten oikeutettu ohjaamaan alueensa ensihoitopalvelua palveluntuottajasta riippumatta. Alueensa valmiudesta huolehtimisen lisäksi kenttäjohtajat osallistuvat alueellaan A- ja B-tehtävien hoitamiseen. Kenttäjohtaja tukee, ohjaa ja opastaa sekä myös valvoo muiden ensihoitoyksiköiden toimintaa. Ensihoidon johtamiseen, ohjaamiseen ja valmiuden ylläpitoon kenttäjohtaja tarvitsee vastuualueeltaan tilannekuvan, jonka muodostamista varten tarvitaan kenttäjohtamistietojärjestelmä. Tällaisen järjestelmän avulla kenttäjohtajan näkee alueensa kaikkien yksiköiden sijainnin, varausasteen ja matkan kohteen.

Kenttäjohtajilla ja johtamistoimintaan tarkoitetun tietojärjestelmän avustuksella saavutetaan parempi ensihoitovalmius ja potilaat tavoitetaan aikaisempaa nopeammin. Järjestelmän avulla potilaat voidaan ohjata heti oikeaan päivystyspisteeseen ja välttää turhat siirtokuljetukset. Toiminnan selkeä lääketieteellinen ohjaus, kuntarajaton ja yhtenäinen ensihoitopalvelu sekä toiminnan tasainen laatu parantavat potilasturvallisuutta ja saavat aikaan kustannustehokkuutta resurssien optimaalisella hyödyntämisellä. Myös monipotilas-, suuronnettomuus- ja muiden erityistilanteiden hallinta paranee kenttäjohtamisjärjestelmän myötä.

Hoitolaitossiirtojen koordinoinnilla lisätään kustannustehokkuutta samalla tavalla kuin ensihoitopalvelun seuraamisella ja ohjaamisella. Tällöin tehtävät välitetään tarkoituksenmukaisille yksiköille ja kuljetuksia pyritään koordinoimaan niin, että yksiköiden ”tyhjänä” ajoa minimoidaan. Tarvittaessa kiireellisiä ja kiireettömiä resursseja sovitetaan yhteen. Näin mahdollistetaan kaikkien resurssien optimaalinen käyttö ja parannetaan valmiutta.

Liite 1                                 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lausuntopyyntö 15.8.2012

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin 15.8.2012 päivätyssä lausuntopyynnössä ensihoidon kustannusjakoon liittyen todetaan seuraavaa:

Vuonna 2013 kuntien maksuperusteet pysyvät ennallaan, koska toiminta pohjautuu aluepelastuslaitoksen kanssa tehtyyn yhteistoimintasopimukseen ja terveyskeskusten vanhoihin ensihoitosopimuksiin kuten aikaisempinakin vuosina. Kuntien kustannettavaksi jäävät edelleen lakisääteiseen kiireelliseen ensihoitopalveluun kuulumattomat toiminnot kuten esimerkiksi terveyskeskuksen omat potilassiirrot ja mahdolliset turvapuhelintehtävät, joista palveluntuottaja laskuttaa suoraan terveyskeskusta.

Kustannustenjako 1.1.2014 ja siitä eteenpäin esitetään toteutettavaksi nk. sekamallilla, jossa kaikille yhteiset kustannukset jaetaan kapitaatioperusteisesti valmiusmaksuna ja varsinaisesta operatiivisesta ambulanssitoiminnasta laskutetaan potilaan kuntaa suoriteperusteisesti. Näiden osien yhteissumma muodostaa kunnalle ensihoitopalvelusta maksettavat kustannukset. Yhteinen kapitaatiopohjainen osuus koostuu mm. Ensihoidon- ja päivystyksen liikelaitoksen hallinnon kuluista, FinnHEMS20-lääkäriyksikkötoiminnan kuluista (entinen MediHeli), kenttäjohtotoiminnan kuluista ja tietojärjestelmäkuluista. Tuotteistettavan operatiivisen toiminnan kulut muodostuvat ambulanssitoiminnasta ja sen ylläpidosta sekä toiminnan vaatimista henkilöstökuluista.

Vuoden 2014 arvioiduista kuntien maksettavista kokonaiskustannuksista (12.321.000 euroa) peritään kunnilta kapitaatioperusteisesti 2.307.000 euroa valmiusmaksuna ja loput eli 10.014.000 euroa suoriteperusteisesti kohdistettuna potilaan kotikuntaan.

Turun kaupungin kannalta sellainen malli, jossa laskutus perustuu mahdollisimman suurelta osin suoriteperusteisuuteen, tulee taloudellisesti edullisimmaksi. Tämä päätelmä edellyttää kuitenkin sitä, että suoritteet jatkossakin jakaantuisivat kuntien välillä suurin piirtein samassa suhteessa kuin vuonna 2010, jota sairaanhoitopiiri on käyttänyt tässä tuotteistuksessaan.

Turun suhteellinen osuus suoriteperusteisessa laskutuksessa tässä 2010 tietoihin perustuvassa tuotteistuksessa on 29,29 %, kun Turun suhteellinen väestöosuus tässä mallissa on 37,97 %. Eli mitä suurempi osa kustannuksista laskutetaan suoriteperusteisesti, niin sitä edullisemmaksi se Turulle tulee näillä suoritemäärien suhteella.

Todettakoon vielä, että vuonna 2012 ensihoidon välittömien kustannusten eli "ambulanssikustannusten" pitäisi olla Turulle 2 536 200 €. Turun suoriteperusteisen laskutuksen osuudeksi vuonna 2014 tulisi valmiustason muutoksen tuoman lisämiljoonan johdosta laskennallisesti 2 932 000 € eli 15,6 % enemmän kuin vuonna 2012. Edelleen on tärkeää, että kokonaiskoordinaatio säilytetään kiireettömien kuljetusten osalta, jotta Aluepelastuslaitoksen kapasiteettia hyödynnetään parhaalla mahdollisella ja kustannustehokkaimmalla tavalla.

Vuoden 2012 kustannukset koostuvat kiireellisistä ja kiireettömistä kuljetuksista, joiden yhteismäärä on ollut nousussa. Lisäksi vuodelle 2012 kohdistuvia kustannuksia on sisällytettyinä erityisvelvoitemaksuissa. Turun osalta vuonna 2013 sekä kiireettömistä että kiireellisistä kuljetuksista vastaa Aluepelastuslaitos. Kun otetaan huomioon em. seikat sekä palvelutasopäätöksen sekä kenttäjohtamisjärjestelmän aiheuttamat kustannukset, voidaan kustannuskehitystä vuodelle 2013 pitää perusteltuna.

Kuntien kannalta olisi ollut tarkoituksenmukaista ja taloudellisestikin perusteltua, että kenttäjohtojärjestelmään siirtymisessä olisi käytetty koko siirtymäaika aina vuoteen 2014 alkuun. Uuden kenttäjohtojärjestelmän muodostamisessa tulee jatkossa huomioida muiden toimijoiden resursointi ja välttää päällekkäisiä toimintoja (esim. erilaisten järjestelmien ja päivystystoimintojen muodossa) ja erityisesti suuronnettomuus- tai muissa erityistilanteissa pelastuslaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen toimintojen yhteensopivuus.

Päätettäessä palvelutasosta Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin valtuustossa 21.3.2012, päätös sisälsi sekä Nauvon että Taivassalon ensihoidon palvelutason noston, mikä toki aiheuttaa yleiskustannusten nousua. Turun alueelle palvelutasopäätös ei tuo parannusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Turun kannalta kustannusten jakoperusteen tulisi perustua mahdollisimman paljon suoriteperusteisuuteen. Sekamallissa olevan Kapitaatioperusteen pohjana tulee olla kunnan kokonaiskustannusten kannalta tehokkaasti ja vaikuttavasti toteutettu toimintatapa, jolloin nykyisiä kustannuksia (erityisvelvoitemaksun tai Aluepelastuslaitoksen kustannusten) voidaan kohdentaa oikein ja päällekkäiskustannukset purkaa.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 24.09.2012:

Ehdotus         Peruspalvelulautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan lausunnon ensihoidon kustannusten jakamisesta sairaanhoitopiirin kuntien kesken.

Päätös           Ehdotus hyväksyttiin.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

Peruspalvelulautakunnan lausunnossa on hyvin kuvattu asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja V-SSHP:n asiassa tekemiä päätöksiä.

Oheismateriaali              Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston päätös 21.3.2012

Sairaanhoitopiiri pyytää kunnilta lausuntoa kustannusten jaon periaatteista. Lausuntopyynnössä on yleisellä tasolla selvitetty ensihoidon kustannuksia vuosina 2008–2014 sekä kokonaiskustannusten jakautumista eri toimintoihin. Syntyvien kustannusten määrät ovat vielä ainakin osittain hyvinkin karkeita arvioita. Syynä tähän on hyvinkin monimutkaisen uuden kokonaisuuden muodostaminen ja esim. talousarvion muodostaminen useista eri tämänhetkisistä lähteistä. Lisäksi edellytyksinä arvioiden oikeellisuudelle on sekä käyttömäärien että profiilin säilyminen suurin piirtein samana. Esim. tuotteistus perustuu vuoden 2010 käyttöön.

Lausuntopyynnössä on kustannustenjaon osalta todettu, että vuonna 2013 kuntien maksuperusteet pysyvät ennallaan, koska toiminta perustuu aluepelastuslaitoksen kanssa tehtyyn yhteistoimintasopimukseen ja terveyskeskusten vanhoihin ensihoitosopimuksiin kuten aikaisempinakin vuosina.

Vuoden 2014 alusta eteenpäin sairaanhoitopiiri ehdottaa, että kustannukset jaetaan kapitaatioperusteisesti ”valmiusmaksuna” ja varsinaisesta operatiivisesta ambulanssitoiminnasta laskutetaan potilaan kotikuntaa suoriteperusteisesti. Kapitaatioperusteisesti jaettava osuus koostuu mm. hallinnon kuluista, ent. Medihelin toiminnan kuluista, kenttäjohtotoiminnan ja tietojärjestelmäkuluista. Suoriteperusteinen laskutus ambulanssitoiminnasta edellyttää tuotteistusta, joka sairaanhoitopiirissä on tehty ottamalla huomioon käytetty aika, tehtävän kiireellisyysaste sekä keskimääräinen yksikkömäärä.

Lausuntopyynnössä on esitetty liitteessä yksi arviot kuntakohtaisista ensihoitokustannuksista v.2014.

Vuoden 2014 osalta voidaan todeta, että sosiaali- ja terveysviraston talousosastolta saadun arvion mukaan kustannusten nousu on n 0.85 ME vuodesta 2012 vuoteen 2014 Turun osalta, mikäli siirtokuljetukset eivät sisälly VSSHP:n arvioon. Vuoden 2014 osalta ovat edelleen avoinna kiireettömien siirtokuljetusten kustannukset ja palvelujen tuottaja.

Vuoden 2013 osalta ei kustannusten muutoksista ole edellä mainituissa lausunnoissa mainintaa. Sairaanhoitopiiri toteaa, että vuonna 2013 kustannukset pysyvät ennallaan. Sosiaali- terveysviraston talousosastolta saadun lisäselvityksen mukaan v. 2012 ensihoidon kokonaiskustannukset ovat n. 3.26 M€, josta aluepelastuksen osuus on 2.54 M€. Vuonna 2013 on arvioitu kustannusten nousevan 3.5 M€:oon sisältäen kiireettömät kuljetukset. Kustannusten nousu olisi saadun arvion perusteella Turun osalta n. 200.000–300.000 euroa.

Erikoisena voidaan pitää sitä, että V-SSHP:n vuoden 2012 talousarvion erityisvelvoitemaksu sisältää jo tänä vuonna ensihoitokeskuksen kustannuksia (610.300 €) ja ensihoidon kahden kenttäjohtoyksikön kustannuksia (1.300.300 €). Ensihoitotoimintaa ollaan vasta käynnistämässä ja on epätodennäköistä, että kustannuksia syntyy vuonna 2012 perittävää summaa vastaavasti. Turku maksaa erityisvelvoitemaksusta 37.5 %:ia. Turun maksuosuus on vuoden 2012 kustannuksista 720.000 €. Erityismaksua ei palauteta, vaikkei kustannuksia syntyisikään.

Yhdyn peruspalvelulautakunnan näkemykseen siitä, että Turku katsoo, että suoriteperusteista mallia tulisi käyttää jakoperusteena varsinaisissa palvelutuotantoon liittyvissä kustannuksissa ja että ensihoidon kustannusten kertymistä ja jakautumista kuntien kesken tulee seurata tarkasti. Kahden toimintavuoden jälkeen tulisi ottaa kustannusten jakoperusteet uudelleen harkittavaksi ja muuttaa tarvittaessa perusteita.

Liite 1Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lausuntopyyntö 15.8.2012

Oheismateriaali 1Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston päätös 21.3.2012

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille lausuntonaan ensihoitopalvelun kustannusten jakamisesta sairaanhoitopiirin kuntien kesken ja toteaa Turun kaupungin näkemyksenä lisäksi,

- että suoriteperusteista mallia tulisi käyttää jakoperusteena varsinaisissa palvelutuotantoon liittyvissä kustannuksissa,

- että ensihoidon kustannusten kertymistä ja jakautumista kuntien kesken tulee seurata tarkasti ja

- että kustannusten jakoperusteet tulisi harkita uudelleen ja tarvittaessa muuttaa kahden toimintavuoden jälkeen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.