Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 20.9.2012:

PARAS Ohjausryhmä päätti kokouksessaan 24.4.2012 pyytää kuntia antamaan lausuntonsa raportista ”Selvitys Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojeluyhteistyöstä” ja minkä raportissa esitetyn yhteistyövaihtoehdon mukaan tulisi yhteistyössä edetä.

Ympäristötoimen sektorilla toimitaan Turun alueella jo nyt monissa tärkeissä asioissa koko toiminnallisen kaupunkialueen kattavissa organisaatioissa. Esimerkiksi joukkoliikenne, vesi-, jäte- ja energiahuolto sekä kestävän kehityksen edistäminen on vahvasti toteutettu toiminnallisen kaupunkialueen kattavien organisaatioiden kautta. Poikkeuksellisen laaja seudullinen yhdyskuntarakenteen rakennemalli 2035 hyväksyttiin viime keväänä. Seudullisesti entistä yhtenäisempi maankäyttö-, asunto- ja liikennepolitiikka sekä ympäristönsuojelu tukevat kaupunkiseudun asemaa, edistävät hyvää palvelutarjontaa ja auttavat luomaan kestävän kehityksen kannalta parempaa yhdyskuntaa.

Ympäristönsuojelua koskeva selvitystyö tehtiin PARAS Ohjausryhmän 5.4.2011 päätöksen pohjalta. Siinä on analysoitu kuntien ympäristöyksiköiden nykyiset tehtävät, resurssit, kuntien välisen yhteistyön tilanne sekä hahmoteltu vaihtoehtoja yhteistyön kehittämiseksi. Selvityksen tekemiseen osallistui kahdeksan kuntaa: Kaarina, Lieto, Parainen, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko ja Turku. Selvitystyön käytännön toteutuksesta vastasi 14.11.2011 alkaen kuntien ympäristöhallinnon edustajista koostuvan työryhmän ohjauksessa selvitysmies Veli-Matti Suhonen. Selvitystyön kustannukset jaettiin työhön osallistuneiden kuntien asukaslukujen suhteessa.

PARAS Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti selvityksessä analysoitiin seuraavia ympäristönsuojelun yhteistyön vaihtoehtoja ja verrattiin niiden hyötyjä ja haittoja:

A.   0- vaihtoehto, jossa yhteistyö jatkuisi suunnilleen entisenlaisena.

B.   Yhteisten palvelujen yksikön perustamisessa selvitettiin mallia, jossa osa ympäristönsuojelun palveluista ja toiminnoista järjestettäisiin seudullisesti. Näitä palveluja olivat esimerkiksi;

·         tuki- ja hallintopalvelut

·         ympäristölakiasiat

·         ympäristölupien valmistelu

·         kemikaalilain mukaiset asiat

·         pilaantuneiden maiden puhdistamista koskevat luvat

·         laitteita edellyttävät melu- ym. mittaukset

C.   Yhteisen seudullisen organisaation perustamisessa tarkasteltavina vaihtoehtoina olivat:

·         Isäntäkuntamalli

·         Liikelaitoskuntayhtymä

Tärkeänä lähtökohtana työlle oli, että yhteydet myös mahdollisesti perustettavaan seudulliseen rakennusvalvontaorganisaatioon muodostuisivat tiiviiksi. Lisäksi toimivaa kytkentää seudulliseen maankäytön suunnitteluun pidettiin tärkeänä tavoitteena.

Selvityksen tulosten perusteella yhteistyön lisääminen ja tehostaminen koettiin tarpeelliseksi, mutta myös kuntien erilaisuus korostui eikä yhtä yksittäistä toimintamallia koettu yksimielisesti muita paremmaksi. Vaihtoehtojen vertailussa kuntien välisen työnjaon kehittäminen sai yhtä paljon kannatusta kuin isäntäkuntamalliin pohjautuvan yhteistyön kehittäminenkin. Työn loppuvaiheessa selvitettiin vielä mahdollisuuksia saada Tekesiltä tukea kuntien välisen yhteistyöorganisaation kehittämiseen. Työryhmä luonnosteli 3-vuotisen hankerahoitushakemuksen, joka mahdollistaisi kuntien välisen työjaon kehittämisen rinnakkaisesti muun yhteistyön synnyttämisen ohella.

Selvitysraportissa todetaan, että merkittävänä syynä jo harjoitetulle ympäristönsuojelun yhteistyölle seudulla on ollut kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten tehtävien kasvu ja lainsäädännön kehitys. Yhteistyön lisäämisellä voidaan tehostaa resurssien käyttöä mm. yhdistämällä päällekkäisiä toimintoja, hyödyntämällä henkilöstön lisääntyvää erikostumista ja asiantuntemusta sekä kohdentamalla resursseja alueellisesti kustannustehokkaammin.

Selvityksen mukaan yhteistyöllä olisi positiivisia vaikutuksia seudullisiin resursseihin varsinkin pitemmällä aikavälillä verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki kuntayksiköt jatkaisivat itsenäisinä. Selvitysraportti mainitsee yhteisen organisaation etuna muihin vaihtoehtoihin verrattuna, että oikein ja tavoitteiden mukaisesti toimiessaan se tuottaisi kaikilla sille kuuluvilla tehtäväalueilla samantasoiset palvelut koko yhteistyöalueelle sovittua kustannusjakoa noudattaen. Suuremmassa yhteisesti johdetussa organisaatiossa voitaisiin lisäksi saavuttaa paras hyöty päällekkäisten toimintojen purkamisesta sekä erikoistumisesta ja sen myötä saatavasta asiantuntemuksesta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan ”Selvitys Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojeluyhteistyöstä” raportista ja siitä, minkä yhteistyövaihtoehdon mukaan tulisi yhteistyössä edetä, seuraavaa:

Turun kaupunki suhtautuu myönteisesti eri hallinnonalojen yhteistyön lisäämiseen kaupunkiseudulla. Seudun keskuskaupunkina Turku on omalta osaltaan mahdollistanut jo perustettujen ympäristötoimen sektorin seudullisten organisaatioiden muodostamisen. Yhteistyöllä kautta on nähty saavutettavan palvelun ja ympäristön kannalta entistä parempia tuloksia kustannustehokkaammin. Hyvät kokemukset ja saavutetut tulokset rohkaisevat yhteistyön lisäämiseen ja syventämiseen myös ympäristönsuojelun osalta.

Ympäristönsuojelu erityisesti on toimiala, jossa kunnan hallinnollisilla rajoilla ei tulisi olla ratkaisevaa merkitystä. Vesien-, ilman- ja luonnonsuojelun näkökulmasta hallinnolliset kuntarajat saattavat jopa haitata tarvittavan luonnontieteellisen kokonaisnäkemyksen muodostamista. Ne voivat myös hidastaa tai jopa estää tehokkaiden kokonaisvaltaisten toimenpiteiden suunnittelua, resursointia ja toteuttamista. Asukkaiden ja yritysten kannalta on tärkeää, että ympäristönsuojelulainsäädäntöä sovelletaan tasapuolisesti ja samalla tavalla kaikissa kaupunkiseudun kunnissa. Yhteisen organisaation avulla voidaan tehostaa toimintaa sekä saada siihen ohjatuista resursseista enemmän hyötyä  ympäristön, kuntalaisten ja sidosryhmien näkökulmista.

Turku kannattaa selvityksessä esitettyä yhteisen ympäristönsuojeluorganisaation käynnistämistä seudun kuntien kesken ja on valmis osoittamaan tähän omalta osaltaan tarvittavat resurssit. Kaupunki on myös valmis toimimaan mahdollisesti syntyvän yhteistyöelimen isäntäkuntana.

Yhteistyön syventäminen muodostamalla selvityksessä esitetty yhteinen organisaatio, joko kuntien yhteinen lautakunta ja sen alainen organisaatio tai liikelaitoskuntayhtymä, olisi siis Turun mielestä ensisijainen vaihtoehto. Tätä vaihtoehtoa toteutettaessa tulisi lisäksi huolehtia, että ympäristönsuojelun yhteydet maankäytön ohjaukseen vahvistuisivat seudullisesti eivätkä heikkenisi myöskään kuntakohtaisesti. Turku kannattaa mahdollisuutta hyödyntää Tekesin työelämän kehittämisrahoitusta yhteistyön jatkokehittämiseen.

Oheismateriaali 1Selvitys Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojeluyhteistyöstä. Ympäristönsuojelun selvitystyöryhmä 16.3.2012.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Turun kaupunkiseudun PARAS-ohjausryhmälle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa lausunnon toiseksi viimeisestä kappaleesta poistettiin viittaus yhteisestä lautakunnasta tai liikelaitoskuntayhtymän johtokunnasta mahdollisesti syntyvänä yhteistyöelimenä.