Vs. johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen23.8.2012:

1) 11920-2008

15.9.2008 Kosonen Pentti ym.

Aloite Turun kaupungin ja Turussa sijaitsevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välisen neuvottelukunnan perustamisesta (Oj)

Apulaiskaupunginjohtaja Jouko K Lehmusto:

Korkeakoulujen rooli Turun elinvoiman ja osaamispohjaisen talouden vauhdittamiseksi edellyttää tiivistä yhteistyötä keskuskaupungin ja korkeakoulujen välillä. Tätä strategista kumppanuutta korostaa yliopistojen ns. kolmas tehtävä eli aluevaikuttavuus, joka on huomioitu Turun yliopiston ja Åbo Akademin strategioissa.

Jo tällä hetkellä yliopistojen rehtorit ja kaupunginjohtaja tapaavat säännöllisesti. Lisäksi 2010 alkaen on ylipistojen ylin johto ja kaupunginjohtajat tavanneet säännöllisesti kaupunkitutkimusohjelman johtoryhmässä. Vaikka ohjelma on painottunut kaupunkitutkimuksen substanssiin eri sektoreilla, on tämä foorumi tarjonnut mahdollisuuden myös muiden asioiden käsittelylle.

Osaamissektorin apulaiskaupunginjohtaja on lisäksi tavannut säännöllisesti kaikkien korkeakoulujen ylioppilaskuntien edustajia noin kaksi kertaa vuodessa. Viimeinen tapaaminen järjestettiin lokakuussa 2011 kunnallispoliittisen ohjelman julkistamisen yhteydessä, jossa olivat läsnä myös valtuustoryhmien edustajat. Nämä tapaamiset tulevat jatkumaan.

Kaiken kaikkiaan yhteistyö Turun kaupungin ja korkeakoulujen välillä on viime vuosina tiivistynyt. Korkeakouluyhteistyö on kuulunut luonnollisena osana osaamissektorin toimintaan Turun ammattikorkeakoulun aseman sekä korkeakoulupolitiikan yhteisen vastuuministeriön johdosta. Viimeisenä yhteisenä prosessina järjestettiin opetus- ja kulttuuriministeriön johdolle, kansanedustajille sekä muille sidosryhmille yhteinen keskustelutilaisuus hallitusohjelmasta elokuussa 2011. Tilaisuudessa puhuivat kaikki Turun korkeakoulujen rehtorit. Tilaisuudessa myös toivottiin, että Turun kaupunki ja korkeakoulut järjestäisivät tulevinakin vuosina vastaavan korkean tason osaamis- ja koulutuspoliittisen kutsutilaisuuden. Tämä on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 aikana.

Yliopistojen rooli tulee edelleen painottumaan alueellisen osaamis- ja innovaatiopolitiikan toteutuksessa, jota parhaillaan suunnitellaan. Aloitteen mukainen laaja lähestymistapa tullaan huomioimaan jatkossa. Koska ylimmän johdon tapaamisia on jo tällä hetkellä useita, ei ole syytä perustaa uutta yhteistyöelintä, vaan kehittää jo olemassa olevien toimintaa.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

2) 6382-2009

11.5.2009 Laivoranta Jarmo ym.

Aloite omaishoidontuen turvaamisesta (Pj)

Palvelujohtaja Seija Arve 29.5.2012:

Valtuutettu Jarmo Laivorannan ym. aloitteessa todetaan, että Omaishoidon tuen loppuvuoden tukipäätökset evätään määrärahojen puutteeseen vedoten. Kielteinen tukipäätös aiheuttaa inhimillistä tuskaa ja on myös taloudellisesti perusteeton. Päätöksen mahdolliset vaikutukset on laskettavissa, kun tiedetään, että kaupungin maksama tuki omaishoitajalle on tällä hetkellä 300€/kk ja laitospaikan kustannukset ovat ainakin 40.000€ vuodessa. Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla omaishoidon tuki turvataan kaikille siihen oikeutetuille.

Omaishoidontuki on vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotioloissa tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi maksettava hoitopalkkio ja/ tai palveluja, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Tuki maksetaan hoitajalle, joka voi olla omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Tuen hakijalla ei ole subjektiivista oikeutta tuen saamiseen, vaan etuus on määrärahasidonnainen ja sen saaminen perustuu kunnan harkintaan. Omaishoidon tukena myönnetään hoitopalkkio omaishoitajalle ja/tai omaishoitajaa tukevia maksuttomia palveluja. Omaishoito on aina henkilökohtaiseen hoitoon ja huolenpitoon annettavaa hoitoa ja tuki myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi lukuun ottamatta palkkioluokkia 3 ja 4, jotka myönnetään määräaikaisesti.

Vuodesta 2009 alusta yli 18-vuotiaiden omaishoidontuki keskittyi vanhuspalveluiden tulosalueelle ja alle 18-vuotiaiden kuntoutumispalveluiden tulosalueelle. Yli 18-vuotiaiden osalta v 2008 saatiin lisämääräraha, jonka avulla tuki voitiin myöntää kaikille hakijoille ja vuodesta 2009 lähtien v 2011 loppuun asti tuki on voitu myöntää kaikille kriteerit täyttäneille hakijoille.

Alle 18-vuotiaille omaishoidontuen hakijoille on viimeksi v 2009 ja keväällä 2010 jouduttu hylkäämään. Kesäkuussa 2010 myönnettiin lisämääräraha ja näin v 2010 loppuvuonna jälleen pystyttiin myöntämään kaikki haetut tuet. Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuen kriteereitä on tarkennettu taloudellisen tilanteen vuoksi.

Sosiaali- ja terveystoimi antaa yllä olevan selvityksen valtuutettu Jarmo Laivorannan ym. tekemään aloitteeseen omaishoidon tuen turvaamiseen. Samalla todetaan, että etuus on aina määrärahasidonnainen ja siksi määrärahan riittävyys riippuu tuen hakijoiden määrä vaihtelusta ja miten hakijat täyttävät määritellyt tuen saamisen kriteerit.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

3) 14362-2009

16.11.2009 Rantanen Elina ym.

Aloite äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan järjestämisestä saman neuvolan yhteydessä (Pj)

Vs. perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja Pirjo-Riitta Liuksila:

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on astunut voimaan 1.1.2011. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia.

Neuvolatyön tavoitteena on vahvistaa terveyden edistämistä, tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä sekä parantaa alueellista tasa-arvoa, kaventaa terveyseroja. Terveystarkastusten avulla selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan.

Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien aikaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat, tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa, lapsen tai nuoren terveyden lisäksi koko perheen hyvinvointia. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy lapsen tai nuoren terveystarkastuksen lisäksi huoltajien haastattelu ja koko lapsiperheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin sillä voi olla olennaista merkitystä lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen.

Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa selvitetään äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi perheen hyvinvointia. Neuvolatoiminnan tarkoituksena on tukea vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistää sosiaalista tukiverkostoa.

Turun perusterveydenhuollossa on toiminut useita vuosia Runosmäessä saman terveydenhoitajan tekemänä äitiys- ja lastenneuvola. Tästä saatujen kokemusten perusteella olemme järjestäneet terveydenhoitajien työtehtäviä uudelleen siten, että Mullintien neuvola on aloittanut em. toiminnan v. 2010, Maaria ja Paattinen v.2011. Olemme laajentamassa tätä työtapaa koko kaupunkiin vuoden 2012 aikana tarkoituksena, että toimintatapa olisi kaikissa neuvoloissa vuonna 2014. Kaikilta osin tämän kokonaisuuden toteuttaminen ei onnistu, koska Turussa on paljon pieniä alakouluja (38) ja terveydenhoitaja resurssit tulee jakaa palvelemaan koko ehkäisevää terveydenhuoltoa, jolloin pyrimme siihen, että olisi vain muutama terveydenhoitaja, joka tekee pelkää äitiyshuoltoa ja he toimisivat kiinteässä yhteistyössä lastenneuvolaa ja alakoulua tekevän terveydenhoitajan kanssa.

Myös lääkärityön osalta tavoitteena on, että sama lääkäri toimisi terveydenhoitajan työparina sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Tällä tavalla toimivaa parityöskentelyä on tällä hetkellä Runosmäen, Mullintien, Kustavintien, Hirvensalon ja Pansion neuvoloissa.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

4) 1016-2011

24.1.2011 Sakari Hihnala ym.

Aloite Paattisten huoltokodin uudisrakennuksen paikasta (Yj)

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa ja palvelujohtaja Maisa Kuusela:

Valtuutettu Sakari Hihnala yms. ovat 24.1.2011/ Dnro 1016-2011 tehneet aloitteen, jossa esitetään, että Paattisten huoltokodin uudisrakennus rakennetaan Tortinmäkeen nykyiselle tontille. Tontti on niin suuri, että uusi rakennus voidaan rakentaa vanhan viereen eikä huoltokodin toimintaa tarvitse keskeyttää rakentamisen ajaksi.

Aloite perustuu talousarvionkäsittelyssä esille tulleeseen mahdollisuuteen, ettei Paattisten hoitokodin uudisrakennusta tehtäisikään nykyiselle tontille Tortinmäkeen, vaan Niuskalan hoitokodin yhteyteen Orikedolle.

Peruspalvelulautakunta hyväksyi 23.3.2011 (§ 97) päihdepalveluiden kokonaissuunnitelman, jossa esitettiin kaupungin omien asumispalveluiden keskittämistä Niuskalan hoitokodin tontille Orikedolle niin, että entinen Paattisten huoltokoti (uudisrakennus) muodostaa oman ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikön ja peruskorjattu Niuskalan hoitokoti nuorten aikuisten vaikeasti kuntoutettavien yksikön. Intervalliasumista ja asumisharjoittelua tarjotaan yhdessä Liekakadun tukiasuntotaloista. Suunnitelma on Turun kaupungin päihde- ja mielenterveysohjelman (Perla 19.1.2011 § 24) tavoitteiden mukainen. Suunnitelmassa on huomioitu taloudelliset reunaehdot, jotka tukevat toimintojen keskittämistä ja siitä saatavia yhteistila- ja henkilöstöhyötyjä. On myös otettava huomioon, että nykyisen Paattisten hoitokodin iäkkäät asukkaat tarvitsevat runsaasti terveyspalveluita, jotka ovat Orikedolla paremmin saavutettavissa.

Samassa peruspalvelulautakunnan kokouksessa (23.3.2011 § 94) hyväksyttiin Päihdehuollon asumispalveluja selvittävän työryhmän (PAST) raportti, päivitetyt tarveselvitykset (Paattinen, Niuskala, Sillankorva, Sirkkala) sekä hankesuunnittelun käynnistäminen. PAST-raportti sisältää esitykset Orikedon päihdehuollon asumispalvelukeskuksen muodostamisesta, päihdehuollon tuetun asumisen kehittämisestä, arviointi- ja asumisen tukikeskuksen muodostamisesta ostettavien tilalle sekä päihdehuollon ostoasumispalveluista toimenpide-ehdotuksineen.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

5) 1902-2011

14.2.2011 Mirka Muukkonen ym.

Aloite kokoustilojen osoittamisesta kolmannen sektorin yhdistyksille (Kj)

Keskushallinto, tilakeskus Mikko Lehtinen 3.1.2012:

Turun kaupunginvaltuutetut esittävät 14.2.2011 päivätyssä aloitteessaan, että Turun kaupunki osoittaisi kolmannen sektorin yhdistyksille tiloja kokoustarkoituksiin maksuttomasti. Tilakeskukselta pyydettiin asiasta lausuntoa 13.10.2011.

Lausuntonaan Tilakeskus toteaa, että Turun kaupungilla on käytössä kokoustiloja, joita voidaan näin sovittaessa varata myös kolmannen sektorin yhdistysten kokouksia varten. Lisäksi voidaan löytää tiloja, esimerkiksi nuorisotalot, joiden käytöstä kokoustiloina voidaan sopia. Kaupunki ei kuitenkaan voi osoittaa kokoustiloja maksutta eri toimijoiden käyttöön. Yhdistykset voivat anoa erilaisia tukia ja avustuksia muuta kautta, mm. Turun kaupungin avustustoimikunnalta yhdistykset voivat hakea tukea toimintakuluihinsa.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

6) 4147-2011

4.4.2011 Sakari Hihnala ym.

Aloite toimenpiteistä Paattistenjoen vedenpinnan nostamiseksi (Yj)

Ympäristönsuojelusuunnittelija Olli-Pekka Mäki ja maanhankintapäällikkö Ilkka Uusi-Uola:

Sakari Hihnala on valtuustoaloitteessaan 4.4.2011 esittänyt, että Paattistenjoen pintaa nostettaisiin kaupungin omistamilla alueilla yhdessä tai useammassa kohtaa pohjapatojen avulla joen virkistyskäytön lisäämiseksi. Aloitteen mukaan esimerkiksi Uron alue Kreivilän koulun läheisyydessä sopisi tähän tarkoitukseen.

Ympäristönsuojelutoimisto sekä kiinteistöliikelaitos ovat valmistelleet yhteisen kaupungin kannanoton Hihnalan tekemään aloitteeseen:

Hankkeen luvan tarpeesta

Vesistöjen pinnankorkeuden muuttaminen tai rakenteiden rakentaminen vesistöön edellyttää vesilain 3. luvun 3 §:n mukaisen luvan hakemista aluehallintovirastolta. Vesilain mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua tai hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos hanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa tai suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.

Aloitteen mukainen toimenpide edellyttää vesilain mukaisen luvan hakemista. Hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tulee kuitenkin lisäksi neuvotella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Hankkeen hyödyt ja haitat

Hankkeella on mahdollista lisätä jokialueen virkistyskäyttöä Paattisilla. Joen vedenpinnan nosto lisäisi joen merkitystä myös maisemallisena elementtinä. Pohjapatojen taakse jääviä allasmaisia alueita voidaan hyödyntää jossain määrin myös vesiensuojelun näkökohdasta, koska altailla on mahdollista jossain määrin saada kerättyä jokiveden mukana kulkeutuvaa kiintoainesta. Kiintoaines pitää kuitenkin poistaa altaista säännöllisin väliajoin vesiensuojelutavoitteiden saavuttamiseksi, joten pelkällä pohjapatorakenteella ei saada aikaan vesiensuojeluhyötyä, vaan myös altaiden hoito ja kunnostus on mietittävä ja sovittava.

Pohjapatojen rakentamisella sekä toimenpiteellä tavoitellulla vedenpinnan saattaa olla vaikutusta jokivarren peltojen kuivatukseen. Kyseisessä kohdassa joki on kuitenkin niin syvällä jokiuomassa (noin 5 m), että peltojen salaojien toimintaan ei pienillä patorakennelmilla liene vaikutusta. Pohjapadot saattavat myös estää kalojen luontaisen nousun joessa. Pohjapadot ovat kuitenkin rakennettavissa siten, että kalojen nousu turvataan.

Lausunto

Ympäristönsuojelutoimisto ja kiinteistöliikelaitos suhtautuvat myönteisesti aloitteen mukaiseen hankkeeseen.

Kokonaisuuden kannalta olisi kuitenkin koko Paattistenjoen alueelle tarpeen tehdä yleissuunnitelma, missä selvitettäisiin sopivat kohteet ja toimenpiteet mm. virkistyskäytön ja vesiensuojelun osalta.

Mikäli hankkeen suunnittelu alkaa, tulee sen valmistelussa huomioida virkistyskäytön lisäämisen lisäksi myös vesien-suojelun hyödyt Paattistenjoessa. Hankkeesta tulisi teettää yleissuunnitelma kustannusarviointeineen, jonka jälkeen tulisi päättää haetaanko pohjapatohankkeelle vesilain mukaista lupaa ja haetaanko sen toteutukseen rahoitusta joko kaupungin talousarviosta tai hankerahoitusta ulkopuolisista rahoituslähteistä.

7) 4889-2011

18.4.2011. Olavi Mäenpää ja Maarit Rostedt

Aloite Valmetinkadulla sijaitsevan palaneen rakennuksen jäännösten poistamisesta (Yj)

Ympäristölakimies Leena Salmelainen 24.1.2012:

Rakennuspaikka    Pansio (66)-38-6

osoite: Valmetinkatu 8, 20240 Turku

Omistaja      Heikki Vaiste

Olette 18.4.2011 tehneet aloitteet yllä mainitulla kiinteistöllä sijaitsevan palaneen rakennuksen rakennusjätteiden poistamiseksi. Rakennusvalvontatoimiston 19.10.2011 suorittaman paikalla käynnin perusteella todetaan, että rakennukset on purettu ja ympäristö siistitty.

Tämä johdosta MRL:n mukainen valvonta kyseisessä kohteessa on päättynyt.

Lisätietoja voi tiedustella valvontasihteeri Harri Salolta numerosta 02-262 4295 tai s-postilla etunimi.sukunimi@turku.fi

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

8) 4890-2011

18.4.2011 Ulla-Maija Vierimaa

Aloite Logomon näyttelyn ”Tuli on irti” opastusmaksun kohtuullistamisesta Turun kaupungin koululaisille (Otj)

Turun museokeskus/vs. museotoimenjohtaja Olli Immonen, intendentti Satu Reinikka 23.11.2011:

Turun kaupunginvaltuutettu Ulla-Maija Vierimaa on tehnyt 18.4.2011 valtuustoaloitteen Logomon näyttelyn ”Tuli on irti” opastusmaksun kohtuullistamisesta Turun kaupungin koululaisille (dnro 4890-2011). Aloite koskee ”Tuli on irti” -näyttelyn kouluille suunnattujen opastusmaksujen alentamista samalle tasolle kuin Turun kaupunginmuseossa. Lisäksi aloitteessa esitetään opastuksen tarjoamista ilmaiseksi Turun kaupungin 7.luokille osana historianopetusta, koska koulujen Kulttuuripolkuun varatut rahat eivät riitä opastusmaksuihin.

Turun kaupungin kulttuuriasiainkeskus on toteuttanut Turku 2011 kulttuuripääkaupunkihankkeena ”Tuli on irti” -näyttelyn yhteistyössä Heureka Overseas Productionin kanssa. Sisällöntuotannosta on vastannut myös Turun museokeskus. Päätökset Logomon ”Tuli on irti” -näyttelyn opastushinnastosta on tehty näyttelyä hallinnoivan Kulttuuriasiainkeskuksen kanslian toimesta, joka myös vastaa ”Tuli on irti” -näyttelyn tulotavoitteesta. Samoin myös päätökset mahdollisista alennuksista tai ilmaiskävijöitä tehdään Kulttuuriasiainkeskuksen kansliassa.

Turun museokeskus on antanut vuoden 2010 kesällä Kulttuuriasiainkeskuksen kanslialle ehdotuksen ”Tuli on irti” -näyttelyssä sovellettavista opastusmaksuista. Turun museokeskuksen ehdotus on pohjannut Museokeskuksessa käytössä olleeseen hinnastopolitiikkaan, jossa koululaisryhmien opastusmaksuiksi (perusopastus) on määritelty Turun linnaan, Luostarinmäen Käsityöläismuseoon ja Kuralan Kylämäkeen 60 euroa (Alv 0 %) sekä Wäinö Aaltosen museoon, Biologiseen museoon ja Apteekkimuseo & Qwenselin taloon 35 euroa (Alv 0 %). Kävijätavoitteeltaan ja mittaluokaltaan ”Tuli on irti” -näyttely on rinnastettu ennen kaikkea Turun linnan opastustoimintaan ja koululaistoimintaan. Näin ollen Logomon ”Tuli on irti!” -näyttelyn kouluille suunnatut opastusmaksut noudattavat muissa Turun kaupungin historiallisissa museokohteissa noudatettavaa maksupolitiikkaa.

Turun museokeskuksen kohteista ns. pakollisina kohteina Turun kaupungin kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaiseen Kulttuuripolku-käyntiin on määritelty Wäinö Aaltosen museo (5. luokka / kuvataide) sekä Turun linna (5. tai 6. luokka / historia). Näistä käynneistä Museokeskus ei veloita kouluja, vaan opastuksista aiheutuvat kulut on huomioitu Museokeskuksen Pedagogiikka ja tapahtumat -tulosyksikön määrärahoissa. Muihin Kulttuuripolkuun kirjattuihin ns. vapaaehtoisiin käynteihin muissa Turun museokeskuksen museoissa tai muiden luokka-asteiden vierailuissa sovelletaan Museokeskuksen opetuspalveluhinnaston mukaista kouluille määriteltyä opastushinnastoa. Turun kaupungin kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisessa Kulttuuripolussa 7. luokkien historian oppiainekohtaiseksi ns. pakolliseksi kohteeksi on määritelty Turun tuomiokirkko.

Turun koululaiset ovat päässeet läpi kulttuurivuoden ilmaiseksi Tuli on Irti! –näyttelyyn. Lisäksi syksyn aikana on kohtuullistettu lähikuntien koululaisten pääsymaksuja. Kulttuuriasiankeskuksen kannan mukaan lisäkohtuullistamisiin ei ole enää mahdollisuutta.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

9) 7481-2011

13.6.2011 Alpo Lähteenmäki ym.

Aloite Turun yliopistollisessa keskussairaalassa erikoissairaanhoidossa olleiden potilaiden jatkohoidon järjestämisestä (Pj)

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

Kaupunginvaltuutettu Alpo Lähteenmäen ym. valtuustoaloitteessa 13.6.2011 kiinnitetään huomiota siihen, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt muuttaa perussopimusta niin, että ns siirtoviivemaksu voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön. Tämä luo kunnille pysyvän taloudellisen sekä toiminnallisen paineen jatkohoidon järjestämiseksi.

Aloitteessa ehdotetaan, että eräs hyvä ja kunnan omassa hallinnassa oleva taloudeltaan järkevä ratkaisumalli on perustaa/rakentaa jatkohoitopotilaille omat tilat.

Turun kaupungin siirtoviivemaksut sisältäen korotetun siirtoviivemaksun ovat vuonna 2011 olleet yhteensä 3.990.980 €. Lisäksi syksy 2011 oli poikkeuksellinen järjestelyiltään, koska TYKS:n A-sairaalan tulipalon seurauksena sekä päivystyksellistä toimintaa että turkulaisten sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden tilanteita hoidettiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa Turun sosiaali- ja terveystoimen tiloissa. Tämä tarkoitti oman perusterveydenhuollon päivystyksen ja osan TYKS:n päivystyksellisestä hoitamisesta sosiaali- ja terveystoimen tiloissa. Samanaikaisesti omassa erikoissairaanhoidossa ja vanhuspalveluissa otettiin käyttöön lisäpaikkoja, jotta turkulaisten sairaanhoidolliset tarpeet saatiin turvattua.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa perusti 21.6.2011 päivätyllä päätöspöytäkirjalla Sairaala- ja akuuttisairaanhoidon hoitoprosessin kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on paikantaa sairaala- ja akuuttisairaanhoidon prosessien pullonkaulat ja kehittämistarpeet, yksilöidä oman palvelutuotannon kehittämistarpeet ottaen huomioon T2-sairaalan hoitolinjaideologian, kartoittaa Turun kaupungin oman sairaalapalvelujen ja akuuttisairaanhoidon palvelutuotannon resurssit suhteessa muihin kaupunkeihin ja tehdä ehdotukset prosessien kehittämiseksi, hoitoketjujen sujuvoittamiseksi ja resurssien optimoimiseksi ja mahdolliseksi resurssien uudelleen allokoimiseksi. Työryhmän työtä tukee konsulttina PricewaterhouseCoopers Oy.

Kehittämistyö ja sen tavoitemallin työstäminen jatkuu vielä, mutta jo nyt on tehty joitakin toimenpiteitä, jotka parantavat koko prosessin toimivuutta. Näitä ovat esim. erikoissairaanhoidon päivystyspartio, joka vie päivystyksellistä sairaalahoitoa kotiin ja lisäksi kotihoito on saanut vuoden 2011 aikana merkittävä hoitotyön lisäresurssin. Geriatrisen arviointiyksikön yhteyteen ollaan kehittämässä jo olemassa olevien välimuotoisten hoitoyksiköiden yhteistyötä sekä ikäihmisten päivystyksellisen hoidon lisäämistä niin, että varsinaiseen päivystykseen siirtymistä voidaan välttää ja iäkäs henkilö saa geriatrista osaamista vaativaa hoitoa nopeasti.

Joulukuussa 2011 peruspalvelulautakunta päätti antaa oikeuden toipilaspaikkojen lisäostoon 10 paikan verran ja oikeuden valmistella 20 jatkokuntoutuspaikan lisäämistä omana toimintana. Molempien toimenpiteiden tavoitteena on tukea sairaalatoiminta siten, että kotiin tai kodinomaisiin olosuhteisiin palaaminen olisi turvallista toimintakyvyn vahvistumisen myötä näiden yksiköiden kautta ja sairaalapaikat olisivat entistä selkeämmin akuutin sairaalahoidon käytössä. Toipilaspaikkojen lisääminen on kuitenkin ollut suhteellisen hidasta johtuen vuoden vaihteessa sisäisen tiedonkulun hitaudesta, mutta myös palveluntuottajan mahdollisuudesta vastata kaupungin lisätarpeeseen.

Jatkokuntoutuksen lisäpaikkojen toteutusmallista tuodaan ehdotus lautakunnalle niin, että paikat olisivat käytössä 1.4.2012 lähtien.

Oman akuutin sairaalahoidon sekä sairaanhoitopiirin hoitolinjaideologian uudistaminen edellyttää oman tuotannon ja sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä toiminnallisten rajapintojen arviointia ja toiminnan aktiivista kehittämistä. Lisäksi koko hoitoprosessiin liittyy myös kotihoidon toiminnallisuuden kehittäminen siten, että kotihoidossa on riittävä lääkäriresurssi ja kotihoidon asiakkaiden terveydentilan muutokset pystyään ajoissa ennakoimaan kotikäyntien yhteydessä, jotta heille saadaan oikea hoito ennen kuin tarve sairaalahoitoon syntyy. Terveysasemien uuden terveyshyötymallin vaikuttavuuden odotetaan tuovan parempaa pitkäaikaissairauksien hoitoa myös ikäihmisten terveydentilan tasapainottamiseen.

Useita toimenpiteitä on siis käynnistetty kaupunginvaltuutettu Alpo Lähteenmäen ym. valtuustoaloitteessa esille tuomaan tärkeään asiaan. Esitykset kehitysvaiheessa olevista toimenpiteistä saadaan kevään kuluessa.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

10) 10959-2011

26.9.2011 Eeva-Johanna Eloranta

Aloite toimeentulotuen vähentämisestä luopumisesta perheen nuoren satunnaisten kesätyötulojen vuoksi (Pj)

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen ja avohuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Minna Virta 21.5.2012:

Valtuutettu Eeva-Johanna Eloranta ym. ovat tehneet 26.9.2011 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, ettei kesätyössä olevan nuoren kesäansioita huomioitaisi perheen toimeentulotukilaskelmassa. Aloitteessa mainitaan, että Turun kaupungin tulee harkita toimeentulotuen maksuperusteita tarkemmin ja lopettaa viimeistään kesällä 2012 perheen toimeentulotuen vähentäminen nuoren satunnaisten kesätyötulojen takia.

Turussa on toimittu siten, että kotona asuvan alaikäisen kesätuloja on huomioitu 10-17 –vuotiaan lapsen toimeentulotuen perusosan verran perheen toimeentulotukilaskelmassa. Lapsen saamasta palkasta on vähennetty ensin mahdolliset matkakulut sekä enintään 150 €, jota ei ole toimeentulotukilaskelmassa huomioida (ns. etuoikeutettu tulo/perhe). Tämän jälkeen lopusta palkasta on huomioitu lapsen toimeentulotuen perusosan verran (10-17 -vuotiaalla 239,38 €/kk) ja muu osa on jäänyt lapsen käyttöön. Lähtökohtana on ollut, että perheen lapsi ei ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden. Loppuosa kesätyötulosta on jäänyt nuoren itsensä käyttöön.

Toimeentulotuen soveltamisohjeissa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11, Toimeentulotuki, Opas toimeentulotukilain soveltajille) todetaan, että lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaisia vähäisiä ansiotuloja, jotka tulee jättää huomioon ottamatta. Näin ollen sosiaalityön tulosalue muuttaa toimintakäytäntöään siten, että kesästä 2012 alkaen menetellään seuraavasti:

Perheensä kanssa kotona asuvan alaikäisen lapsen kesällä kesäloman aikana saamia työtuloja ei huomioida tuloina perheen toimeentulotukilaskelmassa, vaan koko raha jää työssäkäyvän lapsen käyttöön.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

11) 11858-2011

17.10.2011 Jukka Mikkola ym.

Aloite moottoriajoneuvoliikenteestä Uudenmaankadulla Porthanin- ja Brahenpuistoon rajoittuvalla alueella (Yj)

Suunnittelutoimisto/Jaana Mäkinen 20.8.2012:

Uudenmaankatu on liikenneverkossa tärkeä keskustakatu, joka syöttää liikennettä keskustaan. Uudenmaankatu–Aninkaistenkatu -reitillä on edelleen myös keskustan läpi ajavaa liikennettä varsin paljon. Uudenmaankadulla kulkee jatkossa useita runkobussilinjoja, ja myös mahdollisen raitiotien on ajateltu käyttävän sitä. Samaan aikaan Tuomiokirkon ja Suurtorin alue on valtakunnallisesti merkittävää historiallista kaupunkikeskustaa.

Uudenmaankadulla ja Aninkaistenkadulla on keskeinen asema katuverkossa, ja moottoriajoneuvoliikenteen rajoittamisella tai poistamiselta edes osalta niitä on huomattavia vaikutuksia keskustassa liikkumiseen. Yleiskaava 2035 -hanke ja sen osana tehtävä keskustan tarkempi maankäytön ja liikenteen suunnittelu on luonteva projekti ja foorumi käydä arvokeskustelua koetusta moottoriajoneuvoliikenteen ja historiallisten arvojen ristiriidasta. Yleiskaavatyön yhteydessä on mahdollista tutkia erilaisia vaihtoehtoja keskustan katuverkon kehittämisessä. Radikaalejakin muutoksia voidaan tutkia, mutta se on mielekästä vain, jos liikenteellisten ja muiden vaikutusten arviointiin on mahdollista panostaa selkeästi totuttua enemmän resursseja. Näin vaikean asiakokonaisuuden käsittely niin julkisessa keskustelussa kuin päätöksentekoelimissäkin edellyttää perusteellisten selvitysten tekemistä ja vuoropuhelua eri osapuolten kanssa.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

12) 11859-2011

17.10.2011 Mirka Muukkonen ym.

Aloite Turun kaupungin vuokra-asuntojen lisäämisestä (Yj)

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

Olette valtuustoaloitteessa pyytäneet selvitystä siitä, miten Turun kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö aikoo tarttua mahdollisuuteen rakentaa aiempaa edullisemmin ehdoin uusia vuokra-asuntoja, kun korkotukilainan omavastuukorko on puolittunut 3,4 %:sta 1,7 %:iin.

Vastausta varten olen pyytänyt selvitykset sekä TVT Asunnot Oy:ltä, kiinteistöliikelaitokselta että asemakaavatoimistolta.

TVT Asunnot Oy:n tarkoitus yleisesti on ylläpitää ja edistää hyvinvointia asumisen keinoin sekä osaltaan edistää toimialueensa menestymistä. Keinoina ovat yhtiön oman strategian ja kaupungin omistajapolitiikan mukaisesti kiinteistö- ja asuntokannan kehittäminen mm. tuottamalla uusia vuokra-asuntoja.

Sekä TVT Asunnot Oy että kiinteistöliikelaitos ovat tietoisia valtioneuvoston korkotukilainojen puolituspäätöksestä, jonka mukaista etua kaupungin asuntotuotannossa mielellään hyödynnettäisiin. Valmisteluja uusien vuokra-asuntojen tuottamiseksi onkin tehty jo syksystä 2010. Käytännössä saatavilla olevan tuen avulla vuokra olisi useita kymmeniä euroja kuukaudessa alhaisempi kuin ilman tukea toteuttaen. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman hyvin asumiseen saatavilla olevat tukimuodot.

TVT Asunnot, kiinteistöliikelaitos ja kaavoittaja ovat käyneet läpi kaupungin omaa tonttitarjontaa, mutta se painottuu valitettavasti tällä hetkellä huonosti TVT Asunnoille sopiviin pien- ja rivitaloihin. Sekä Varissuolla että Pansiossa on vanha, toteutumatta jäänyt kerrostalotontti, mutta niiden osalta on harkittava tarkkaan asemakaavan ajantasaisuus. Lisäksi on otettava huomioon, että molemmilla alueilla TVT Asunnoilla on yliedustus alueen asuntokannassa.

Ympäristö- ja kaavoitusvirastossa on vireillä asemakaavanmuutos ”Pansion portti” Puistokadun ja Pansiontien kulmaan, johon on suunnitteilla yksi tai kaksi kerrostaloa, jotka voitaisiin toteuttaa TVT Asuntojen käyttöön. Tämä lisäksi on alustavasti keskustelu muutamista kaavanmuutoshankkeista.

Asemakaavaprosessi on kaikkine vaiheineen, ilman valituksiakin kuitenkin niin aikaa vievä, ettei käytettävissä olevassa ajassa pystyttäne merkittävästi saamaan aikaan rakennuskelpoisia tontteja korkoalennuksen voimassaoloaikana. Uusia rakennuspaikkoja yritetään kuitenkin tuottaa koko ajan.

Lyhyemmän valmisteluajan edellyttämillä poikkeamispäätöksilläkään ei välttämättä saada ratkaisua ongelmaan. TVT Asunnot on mm. saanut päätöksen 830.000 € käynnistymisavustuksesta 83 asunnon toteuttamiseksi osoitteeseen Kunnallissairaalantie 36. Asemakaavatilannetta yritettiin ratkaista poikkeamispäätöksellä, mutta siitä tehdyn valituksen johdosta Turun hallinto-oikeus totesi, että hanke vaatii asemakaavamuutoksen. Käynnistysavustus on voimassa määräajan, joten riskinä on avustuksen menettäminen.

Hyvällä tahdolla ja yhteishengellä sekä määrätietoisella työllä voimme vielä saada hyödynnettyä jo myönnetty tuki sekä määräaikainen korkotukilainan omavastuukoron alennus. Joka tapauksessa tavoitteena on jatkossakin mahdollistaa Turussa laadukas ja kohtuuhintainen asuminen mm. vuokra-asuntotuotantoa lisäämällä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

13) 11860-2011

17.10.2011 Mirka Muukkonen ym.

Aloite Turun asuntopoliittisen tilanteen selvittämisestä ja vuokralaisten tilanteen parantamisesta (Pj, Yj)

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä ja apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä TVT Asunnot Oy ovat antaneet selvityksensä valtuustoaloitteessa esittämiinne kysymyksiin.

Aktiivisia asuntohakemuksia TVT Asunnot Oy:n hallinnoimiin asuntoihin on 1400–1800, joista 15–20 on asunnottomuusmääritelmien mukaisesti luokitettuna täysin asunnottomilta hakijoilta.

Toimeentulotukena maksettujen vuokrakulujen jakautumista yksityisten ja kaupungin omien vuokra-asuntojen välillä ei tarkastella erikseen eikä suhdetta näin ollen voida laskea. Saadun selvityksen mukaan toimeentulotukea maksettiin vuonna 2011 perustoimeentulotukena 19.957.633 euroa, täydentävänä toimeentulotukena 1.039.982 euroa sekä ehkäisevänä toimeentulotukena 829.298 euroa. Yhteensä toimeentulotukea myönnettiin siis 21.826.913 euroa.

Asumismenojen kattamisen ensisijainen tukijärjestelmä pienituloisille on Kansaneläkelaitoksen maksama asumistuki. Sosiaalitoimen selvityksen mukaan Valtioneuvoston määrittelemät asumistuen hyväksyttävät menorajat alittavat vuokratason, joten toimeentulotukea myönnetään käytännössä myös Kansaneläkelaitoksen maksaman asumistuen ja todellisen vuokran väliseen erotukseen.

Sosiaalitoimen antamien tietojen mukaan asumismenojen kohtuullisuuden arvioimiseksi on sosiaalitoimessa määritelty ohjeelliset maksimivuokrat. Asumismenojen huomioimiseen vaikuttavat kaupungin vuokrataso, perheen lasten ikä ja muut erityistarpeet. Vuokra-asunnossa asuvan perheen asumismenoiksi lasketaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.

Toimeentulotukea myönnettäessä enimmäisvuokraan määritellyt arvot ovat:

henkilöluku enimmäisvuokra / € kk

1 450

2 580

3 620

4 760

5 840

6 920

Sosiaalinen isännöinti ja asumisneuvonta

Asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä toimia on toteutettu Turussa asumisneuvonnan muodossa TVT Asunnot Oy:n hallinnoimana vuodesta 2002. Vuodesta 2006 alkaen kaupungissa on toiminut kaksi asumisneuvojaa. TVT Asunnot Oy:n asukkaista ja asuntokannasta 2/3 on asumisneuvonnan palvelun piirissä.

Toinen asumisneuvojista on TVT Asunnot Oy:n organisaatiossa ja toinen Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n organisaatiossa. TVT Asunnot Oy:n ja kaupungin yhteisellä sopimuksella sekä kustantamana toteutetaan asumisneuvontaa alueille Halinen, Nummi, Yli-Maaria, Moisio, Jäkärlä, Runosmäki ja Länsinummi. TVT Asunnot Oy:n, Turun kaupungin ja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n yhteistyönä ja kustantamana toteutetaan asumisneuvontaa suunnilleen alueelle Varissuo, Lauste, Kohmo, Kurala ja Pääskyvuori. Yhtiön suunnitelmissa on tarjota kaikkien asukkaiden ja asuntojen kattava asumisneuvontapalvelu eli käytännössä vielä kolmas henkilö suunnilleen alueelle Pansio, Perno, Hirvensalo, Härkämäki, Harittu, Katariina ja keskusta. Lapsiperheiden osalta palvelu kattaa jo nyt kaikki TVT Asunnot Oy:n asuintalokohteet.

Asumisneuvojatoiminnan perustehtävänä on ennaltaehkäistä asunnottomuuden syntymistä puuttumalla ajoissa esim. vuokrarästeihin ja tekemällä ensi vaiheen palvelutarpeen arviointia yhdessä eri viranomaistahojen kanssa.

Sosiaalityön tulosalueen sosiaalityöntekijät ovat tiiviissä yhteistyössä asumisneuvojien kanssa. Erityisesti lapsiperheiden osalta kyse on myös ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta. Asumisneuvoja osallistuu sosiaalityön tulosalueen sosiaalityöntekijöiden kanssa yhteistyökokoukseen kaksi kertaa vuodessa. Asumisneuvoja ja sosiaalityöntekijä ja/tai perhetyöntekijä voivat tehdä yhdessä kotikäyntejä asukkaan luokse. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on ollut asumiseen liittyvien pulmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen asukkaan tilanteeseen ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi ja kalliiksi.

Asumisneuvojakäyntien erittelytilaston mukaan asiakas ottaa ongelmatilanteissa yleisimmin itse yhteyttä asumisneuvojaan. Käynnin ensisijaisena syynä on vuokravelka. Yhteistyö alueen asukkaiden, viranomaisten ja muiden työntekijöiden kanssa toteutuu esim. naapurien, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden siivoojien ollessa yhteydessä asumisneuvojaan asukkaan häiriökäyttäytymisen tai naapuririitojen johdosta. Asumisneuvojatoiminnan kautta viranomaisten on mahdollista saada tietoa monentasoisista palvelutarpeista niin, että palveluita voidaan kohdentaa asiakkaille jo ennen kuin ongelmat ovat kärjistyneet erityispalvelujen tarpeen tasolle.

Turun asumisneuvontahanke ja Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke (TALK) ovat muodostaneet kokonaisuuden, jossa painopistettä on pystytty selvästi suuntamaan korjaavista palveluista ennalta ehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja kotiin tapahtuvan ohjauksen suuntaan. Molemmissa hankkeissa on kehitetty toimintamalleja, jotka ovat Turun kaupungin strategisten palvelulinjausten mukaisia ja joilla molemmilla on osoitettavissa erityispalveluiden kustannuksia hillitsevä vaikutus.

Vuokrarästien perintä

TVT Asunnot Oy perii maksamattomia vuokria kirjeitse tiettyyn pisteeseen saakka. Asumisneuvonta lähettää yhteydenottopyynnön oman alueensa vuokralaiselle, kun perintäkirje on lähtenyt. Asiakkaalla on mahdollisuus sopia maksujärjestelyistä, joiden edellytyksenä on mm. se, että sopimuksen teon jälkeen velkasumma ei kasva.

Mikäli kaksi vuokraa tai omaa vuokranmaksuosuutta on maksamatta eikä asukas ole reagoinut muistutuksiin, TVT Asunnot Oy aloittaa oikeudellisen perinnän. Oikeudellisessa perinnässä ja jälkiperinnässä TVT Asunnot Oy käyttää ulkopuolista palvelua.

Lapsiperheiden osalta oikeudelliseen perintään siirryttäessä tekee asumisneuvonta lastensuojeluilmoituksen, koska on syntynyt asunnonmenettämisuhka. Samalla käynnistyy perheen ja sosiaalitoimiston yhteistyö perheen tilanteen kartoittamiseksi ja ratkaisun löytämiseksi.

Häätöjen määrä ja niiden ennaltaehkäiseminen

Häätöjä ehkäistään ennalta aikaisen puuttumisen mallilla. Viranomaistahojen yhteistyöllä ja erilaisilla asumisenaikaisilla palveluilla kuten puuttumalla vuokrarästeihin maksujärjestelyillä, asumisneuvonnalla, vaihtoehtoasunnon etsimisellä tms. voidaan välttää häätöjä suhteellisen tehokkaasti.

Asuntohakemusta käsiteltäessä lasketaan ruokakunnan vuokranmaksuvara ja arvioidaan, että asumiskustannukset eivät nouse liian suuriksi ruokakunnan käytettäviin tuloihin nähden. Asukkaille myös mm. tiedotetaan vuokrasuhteessa noudatettavista säännöistä, vastuista ja velvollisuuksista.

TVT Asunnot Oy:n asuntojen vuokrasopimuksista purkautuu häädön kautta vuosittain noin 100 vuokrasopimusta. Häätöprosesseja käynnistyy huomattavasti enemmän, mutta vain pieni osa niistä johtaa häätöön.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

14) 13021-2011

14.11.2011 Jukka Mikkola ym.

Aloite Turun Urheilupuistolle tehdyn yleissuunnitelman toteuttamisesta ja hyppyrimäen rakentamisesta Urheilupuistoon (Pj)

Järjestöliikuntapäällikkö Marjaana Risku / Liikuntasuunnittelija Terhi Anttila

Kaupunginvaltuutetut Jukka Mikkola ja Pentti Kosonen ovat tehneet kaksi erillistä aloitetta hyppyrimäen rakentamisesta Turkuun. Mikkolan aloitteessa 14.11.2011 § 210 muistutetaan Urheilupuistossa aiemmin sijainneesta hyppyrimäestä sekä esitetään, että kyseinen perinnelaji ja talviurheilumuoto olisi aika jälleen herättää henkiin Turussa. Myös valtuutettu Pentti Kosonen 27.2.2012 § 113 ehdottaa Turkuun rakennettavaksi hyppyrimäkeä, mutta kaavailee Urheilupuiston lisäksi sijoituspaikaksi Hirvensalon talviurheilukeskusta. Aloitteissa on korostettu perinnekulttuurin vaalimista. Lisäksi Kosonen esittää hyppyrin yhteyteen rakennettavaksi näköalatornia ravintoloineen. Liikuntapalvelukeskus on perehtynyt aloitteisiin ja toteaa seuraavaa:

Harrastajat ja seudullisuus

Turussa ei tällä hetkellä ole mäkihyppyyn erikoistunutta urheiluseuraa tai yhdistyksen alajaostoa. Myös yksikään mäkihypystä kiinnostunut taho ei suoraan ole lähestynyt liikuntatoimea ja ehdottanut turkulaisen mäkihyppytilan elvyttämistä liikuntapaikkarakentamisella.

Lähimmät mäkihyppypaikat alueella ovat Paimion Varasvuori ja Liedon Parmaharju. Molempiin mäkimonttuihin matkaa on alle puoli tuntia. Paimion muovitetut mäet ovat kooltaan K-8, K-15, K-29, K-58 ja Liedon luonnonmäet K-20, K-50 ja K-80. Muun muassa Paimiossa harjoittelu aloitetaan pienimmästä mäestä edeten yhä kohti suurempia torneja. Seuralla on hyppymonoja ja -suksia sekä kypäriä, joita lainataan vasta-alkajille. Kehittyneimmät hyppääjät siirtyvät suurimpien mäkien käydessä liian pieneksi Lahteen tai muihin suurmäkikaupunkeihin harjoittelemaan. Sekä Liedossa että Paimiossa mäkihyppy on suhteellisen pienen joukon harrastus. Paimiossa pari harrastajaa käy jo nyt Turusta käsin harjoituksissa. Molemmat seurat ottaisivat mielellään lisää harrastajia, myös ulkopaikkakuntalaisia. Lisäksi alueyhteistyön eli ”Rajattomasti liikunta Turun seudulla” - 11 kunnan yhteishankkeen tavoitteena on nimenomaan erikoisolosuhteiden osalta, että toiminta kaikista alueen kunnista kohdistetaan johonkin alueella jo olevaan ko. lajin liikuntapaikkaan.

Kustannukset

Hyppyrimäen rakennuskustannukset riippuvat eritoten kahdesta seikasta – kuinka suurta mäkeä ollaan rakentamassa ja millaiselle paikalle. Mikäli mäki voidaan sijoittaa luonnollisen rinteen yhteyteen, säästetään jonkin verran maanmuokkaus- ja rakennuskustannuksissa. Hyppyrimäen koko vaikuttaa luonnollisesti rakennuskustannusten suuruuteen. Mitä suurempi mäki, sen enemmän tarvitaan rakennusaineita, minkä lisäksi on huomioitava rakenteiden kantavuus. Pienemmät mäet voidaan rakentaa puusta, kun taas suurimmissa on käytössä jo betonirakenteet. Mikäli hyppyrin yhteyteen tehtäisiin Kososen aloitteessa mainittu näkötorni ravintoloineen, vaatii se todennäköisesti betonipohjaista rakennetta. Hinta-arviota hyppyrimäen rakentamiseen on vaikea antaa ilman, että määritetään sille kokoa ja sijaintia. Urheilupuistossa olleesta mäestä on historialähteiden mukaan hypätty parhaimmillaan noin 25 metrin hyppyjä. Tämän kokoisen pienen puurakenteisen mäen eli noin K-20 (mäen kriittinen piste 20 metrissä) rakentamiskustannukset ovat arviolta 100 000 €:n tietämillä, riippuen siis hyppyrin sijainnista ja siihen tarvittavista maanmuokkaustöistä.

Itse rakennustyön päälle tulevat vuosittaiset huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä ajoittaiset investoinnit. Turun lähelle sijaitsevien Liedon Parmaharjun ja Paimion Varasvuoren mäkien huolto nojaa kummassakin liikuntapaikassa hyvin pitkälti paikallisiin seuroihin ja näiden tekemään talkootyöhön. Huolto- ja ylläpitokustannuksia on näissä lähikunnissa vaikea määritellä, koska seurat tekevät suuren osan kustannuslaskelmissa näkymättömiin jäävää työtä. Sen sijaan esimerkiksi Kouvolassa ja Kuopiossa kaupunki vastaa kaikista kustannuksista. Itse tornien, niiden ympärillä olevan tiestön ja muun infrastruktuurin hoitoon, kalustoon, valaistukseen ja kaikkeen mäkihyppyalueen ylläpitoon kuluu kaupungeilta vuodessa kymmeniä tuhansia euroja, jonka päälle tulevat satojen tuhansien eurojen säännölliset investointikustannukset. Huolto- ja investointikulujen lisäksi kustannuksia tuottavat liikuntapaikan valvonnasta aiheutuvat kulut. Erityishuomiota vaativat myös turvallisuus- ja vastuukysymykset.

Sijoittamiskohteet

Urheilupuistossa vanhan, nyt jo puretun hyppyrimäen ”tussarin” kohdalla on tällä hetkellä tiheää puustoa. Mäkihyppypaikan sijaitessa alueella vuosina 1922-1961, paikka oli puutonta, paljasta kalliota. Tämän lisäksi silloisen hyppyrialueen kohdalla sijaitsee nykyisin kulttuuripääkaupunkivuotena 2011 toteutettu Kulttuuripääkaupunkipolku sekä jo useamman vuoden Urheilupuistossa sijainnut frisbeegolfrata. Hyppyrimäen rakentaminen vaatisi muutoksen alueen yleissuunnitelmaan, joka on hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 22.6.2010. Suunnitelma on siis aivan tuore ja sen huolelliseen valmisteluun käytettiin huomattavasti aikaa sekä resursseja. Lisäksi Urheilupuistossa on paljon toimintoja, jotka tulisi ottaa tarkasti huomioon mahdollisen hyppypaikan rakentamisessa. Vaikka kyse on talvilajista, olisi rakentamisella mahdollisia vaikutuksia myös kesäajan toimintoihin (kuten huoltoreitit, kulku välikentälle, alastulorinteen muokkaus lammen, saunan ja maavallikatsomon puitteissa).

Silmämääräisesti Hirvensalon laskettelukeskuksen yhteydessä tilaa hyppyrimäelle olisi ainakin Urheilupuistoa paremmin. Tarkempia mittauksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty. Myöskään maanomistajan tai alueella toimivan laskettelukeskuksen kanssa uudesta liikuntapaikasta ja sen vaikutuksista alueen muihin toimintoihin ei ole erikseen neuvoteltu. Muita mahdollisia sijoituskohteita ei tässä vaiheessa ole vielä lähdetty selvittämään.

Yhteenveto

Liikuntapalvelukeskus ei pidä ajatusta hyppyrimäen rakentamista Turkuun tällä hetkellä ajankohtaisena. Mäkihyppy ei ole matalan kynnyksen ns. massaliikuntalaji tai sellainen, jota voisi omatoimisesti, ilman asiantuntevaa ohjausta harrastaa tai kokeilla. Tällä hetkellä ei Turussa ole tahoa, joka olisi ilmoittanut kiinnostuksensa kyseiseen lajiin harrastajien tai vetäjien osalta. Jotta liikuntapaikan rakentaminen ja ylläpitäminen olisi mielekästä, tulisi ensin varmistaa, että lajilla on edes jonkin suuruinen harrastaja- ja harjoittelupohja, jotta liikuntapaikalle löytyy käyttöä ja jatkuvuutta.

Toinen tärkeä argumentti ovat kustannukset. Turulla ja sen liikuntatoimella on jo nykyisellään liikuntapaikkoja, joiden kunnossapitotarpeet ylittävät käytössä olevat resurssit. Lisäksi kaupungissa on eri lajien harrastajia, joille ei joko ole tarjota asianmukaista liikuntapaikkaa tai niitä on liian vähän. Liikuntapaikkainvestointivarat tulisi kohdentaa ensisijaisesti vastaamaan tarpeita ja palvelemaan jo olemassa olevia harrastajia.

Kolmanneksi on huomioitava alueelliset mahdollisuudet lajin harrastamiseen. Alle puolen tunnin ajomatkan päässä on kaksi mäkihyppypaikkaa, jonne myös turkulaiset harrastajat ovat tervetulleita. Alueellinen yhteistyö varsinkin erikoisliikuntapaikkojen osalta on hyvä ottaa huomioon, kun kyseessä ovat suuret rakentamiskustannukset ja pienet harrastajamäärät. Selvityksen yhteydessä eri kaupunkien taholta tuli ilmi, että mäkihyppy on suuresta medianäkyvyydestään huolimatta marginaalinen laji, jossa harrastajamäärät ovat hyvin pieniä.

Turun talviset ulkourheilumahdollisuudet ovat tällä hetkellä hyvällä mallilla. Riippuen talvista sekä latu- että luisteluverkosto on kattava. Etenkin hiihtomahdollisuudet ovat keränneet paljon kiitosta. Hirvensalon laskettelurinne kerää myös hyvinä lumivuosina erinomaiset kävijämäärän laskettelijoineen ja lumilautailijoineen. Lisäksi jäätynyt meri luo eksoottiset olosuhteet retkiluistelulle, hiihdolle, avantouinnille ja pilkkimiselle.

Mäkihyppy on perinteikäs, arvostettava ja suomalaisia sykähdyttävä laji. Samoin uusien liikuntapaikkojen kehittäminen ja ihmisten aktivointi löytämään oman lajinsa ovat osa liikuntatoimen tehtävää.

Edellä kuvatuista syistä johtuen liikuntapalvelukeskus ei koe tarpeelliseksi jatkaa tarkempaa selvitystä hyppyrimäen rakentamiseksi Turkuun.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

15) 13730-2011

28.11.2011 Sakari Hihnala ym.

Aloite kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Paattisille Säkyläntien varteen Tortinmäkeen saakka (Yj)

Katu- ja viheralueet, Pia Caven, 21.8.2012:

Säkyläntie on maantie, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Varsinais-Suomen Ely-keskus. Olemme käsitelleet aloitettanne Ely-keskuksen kanssa, joka on todennut, ettei se rahoituksellaan pysty lähivuosien aikana toteuttamaan esittämäänne kevyen liikenteen väylää Säkyläntien varteen. Kohteen pääseminen Ely-keskuksen lähivuosien toteutusohjelmaan edellyttäisi ulkopuolista rahoitusta. Ympäristö- ja kaavoitusviraston laatimassa ja kaupunginhallituksen hyväksymässä (Kh 25.10.2010 § 568) Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa 2010 määritellään kevyen liikenteen väylien rakentamisen kiireellisyysjärjestys. Em. kaupunginhallituksen pöytäkirjan mukaisesti ”Kaupunginhallitus päätti, että kehittämisohjelman rakentamissuunnitelmat otetaan huomioon talousarviota ja investointisuunnitelmia laadittaessa”. Kehittämisohjelmassa ko. kevyen liikenteen väylä on sijoitettu rakentamisen kiireellisyysluokkaan I. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että ”Tiehallinnon teihin liittyvät kävely- ja pyöräilyhankkeet tulee rahoittaa pääasiassa valtion varoin”. Valmisteilla olevan Kiinteistöliikelaitoksen talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman 2014 - 2016 perusteella laaditussa investointisuunnitelmassa ei ole esitetty rahoitusta tälle hankkeelle.

Auvaismäentie on maantie, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Varsinais-Suomen Ely-keskus. Olemme käsitelleet aloitettanne Ely-keskuksen kanssa, joka on laatinut kevyen liikenteen väylästä alustavan esiselvityksen. Tämän esiselvityksen mukaan Turun kaupungin tulisi osallistua hankkeen toteutuskustannuksiin >50 % osuudella. Auvaismäentien kevyen liikenteen väylää ei ole esitetty lainkaan em. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa. Täten hanketta ei ole esitetty talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman 2014 - 2016 perusteella laadittavassa investointisuunnitelmassa.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

16) 14678-2011

19.12.2011 Sauli Saarinen ym.

Aloite liikennesuunnitelman teettämisestä Kuninkojantien liittymäliikenteen turvallisuuden parantamiseksi (Yj)

Suunnittelutoimisto/Matti Salonen 21.8.2012:

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistossa on tarkasteltu Kuninkojantien risteysten turvallisuuden ja toimivuuden kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Tarkastelun pohjalta pidettiin kiireellisimpinä Kuninkojantien parannuskohteina Aurorankadun ja Karrinkadun risteyksiä. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta antoi 15.5.2012 § 226 lausunnon Kiinteistöliikelaitokselle kaupungin koko liikenneverkon turvallisuuden, toimivuuden ja ympäristön kannalta merkittävistä kehittämishankkeista. Lausunnossa em. Kuninkojantien risteysten muuttaminen kiertoliittymiksi tai liikennevalo-ohjatuiksi liittymiksi sisältyi 20 merkittävimpänä pidettyyn hankkeeseen. Lausunto on tältä osin otettu huomioon Kiinteistöliikelaitoksen vuosien 2013-16 investointisuunnitelman valmistelussa ja ko. liittymien parantaminen voitaneen toteuttaa lähivuosina. Muiden Kuninkojantien ongelmallisten risteysten osalta on tehty alustavia tarkasteluja kiertoliittymien ja liikennevalojen toteutusmahdollisuuksista, mutta tarkempaa suunnittelua niiden osalta jatketaan, kun kiireellisemmiksi luokiteltujen liittymien osalta toteutus on päässyt etenemään.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

17) 14681-2011

19.12.2011 Niko Aaltonen ym.

Aloite liikennevalojen rakentamisesta Kakskerrantien ja Ravaksenkadun risteykseen sekä Kakskerrantien ja Kukolantien risteykseen (Yj)

Suunnittelutoimisto/Matti Salonen 22.8.2012:

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistossa on tarkasteltu kyseisten risteysten turvallisuuden ja toimivuuden kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Tarkastelun pohjalta pidettiin tarpeellisena liikennevalojen rakentamista Kakskerrantien ja Kukolantien risteykseen ja jalankulkijoiden turvallisuuden parantamista Kakskerrantien ja Ravaksenkadun risteyksessä rakentamalla keskisaareke Kakskerrantien ylittävälle suojatielle. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta antoi 15.5.2012 § 226 lausunnon Kiinteistöliikelaitokselle kaupungin koko liikenneverkon turvallisuuden, toimivuuden ja ympäristön kannalta merkittävistä kehittämishankkeista. Lausunnossa em. toimenpiteet Kakskerrantiellä sisältyivät 20 merkittävimpänä pidettyyn hankkeeseen. Lausunto on tältä osin otettu huomioon Kiinteistöliikelaitoksen vuosien 2013-16 investointisuunnitelman valmistelussa ja ko. liittymien parantaminen voitaneen toteuttaa vuoden 2013 aikana.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

18) 14682-2011

19.12.2011 Niko Aaltonen ym.

Aloite Hirvensalon liikenneolojen saamisesta asianmukaisiksi (Yj)

Katu- ja viheralueet, Pia Caven, 21.8.2012:

Kakskerrantie on Papinsaareen vievän Kaistarniementien liittymän kohdalla maantie, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Varsinais-Suomen Ely-keskus. Hirvensalon uuden sillan kaavan vireille tulon yhteydessä tutkitaan Kakskerrantien linjauksen muuttamista ko. kohdalla yhteistyössä Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa.

Vanhan Kakskerrantien korottamista on esitetty suunniteltavaksi ja toteutettavaksi Kiinteistöliikelaitoksella valmisteilla olevassa talousarviota 2013 ja taloussuunnitelmaa 2014-2016 varten laaditussa investointisuunnitelmassa Hirvensalon koulu –nimisen kaava-alueen toteutuksen yhteydessä. Tämän hetkisen tiedon mukaisesti uusi Hirvensalon koulu aloittaa toimintansa v. 2016.

Kiinteistöliikelaitos tutkii yhdessä Ympäristö- ja kaavoitusviraston kanssa Pikisaarentien korottamistarvetta.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

19) 1062-2012

23.1.2012. Sakari Hihnala ym.

Aloite sosiaalisesta luototuksesta (Pj)

Palvelujohtaja Maisa Kuusela ja resurssijohtaja Max Lönnqvist 27.4.2012:

Valtuutettu Sakarin Hihnala on jättänyt aloitteen 23.1.2012 sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta Turussa.

Laki sosiaalisesta luototuksesta on tullut voimaan vuonna 2003. Se on käytössä monessa kaupungissa mm. pääkaupunkiseudulla.

Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luotto voidaan lain mukaan myöntää perustellusta syystä henkilölle, jolla ei pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi ole muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta.

Lain perusteella kunnalla on mahdollisuus järjestää päättämässään laajuudessa sosiaalista luototusta osana kunnan sosiaalihuoltoa. Hallintorajat ylittävä yhteistyö mm. velkaneuvonnan kanssa on oleellista toiminnan onnistumisella. Kunta voi järjestää sosiaalisen luototuksen toimenpanon yksin tai alueellisena yhteistyönä muiden kuntien kanssa.

Kunta vastaa luototukseen tarvittavasta luottopääomasta ja luottotappiosta. Kunnalle sosiaalisen luototuksen järjestämisestä aiheutuviin toimintamenoihin sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/1992), jota ei kuitenkaan sovelleta sosiaalisen luototuksen luottopääomasta tai luottotappioista aiheutuviin menoihin.

Sosiaalisen luoton järjestämisvastuu kuuluu kunnan sosiaalihuollolle. Ennen luoton myöntämistä tulee selvittää hakijan oikeus toimeentulotukeen eikä oikeutta toimeentulotukeen tule rajata. Luotonhakijalle tulee myös tarvittaessa järjestää taloudellista neuvontaa ja ohjausta luoton myöntämisen yhteydessä ja takaisinmaksuajan kuluessa.

Hihnalan aloitteessa edellytetään, että sosiaalinen luototus otetaan käyttöön nykyisin voimavaroin ilman että sen hallinnoimiseen palkataan uutta henkilökuntaa.

Sosiaalisesta luototuksesta ja sen toimivuudesta on olemassa positiivisia kokemuksia, se on hyvä keino ehkäistä syrjäytymistä ja hyvinvointierojen kasvua.

Sosiaali- ja terveystoimi selvittää sosiaalisen luototuksen käyttöönoton edellytykset yhdessä lähikuntien sekä muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja tuo sen käsiteltäväksi peruspalvelulautakuntaan vuoden 2013 strategisen palvelusopimuksen ja operatiivisen palvelutuotantosopimuksen käsittelyn yhteydessä.

Sosiaalisen luototuksen käyttöönotto ei ole mahdollista nykyisin voimavaroin. Käytännössä toiminnan aloittaminen vaatisi Turussa aluksi noin 500.000 euron alkupääomaa sosiaalisiin luottoihin ja ainakin seuraavana kahtena vuotena suurin piirtein samansuuruiset panostukset. Lisäksi luototuksen toimeenpano vaatii erillisiä henkilöresursseja mm. laskutukseen ja perintään ja edelleen jonkinlainen luottosovellus tulisi hankkia sosiaalityön käyttöön. Mikäli käyttöönottoon päädytään, niin sosiaalista luototusta tulisi käsitellä rahastomuotoisena kulu-tuottoeränä, joka ei sisälly sosiaali- ja terveystoimen käyttötalouteen. Tällä tavalla kolmantena tai neljäntenä vuotena ei tarvittaisi lisäpanostuksia kun maksut ja takaisinperinnät tuottaisivat varoja uusien luottojen myöntämiseen. Tämä toisaalta edellyttää, että merkittäviä luottotappioita ei synny ja että korkotaso pysyy nykyisellään

20) 2441-2012

27.2.2012 Pentti Kosonen ym.

Aloite ym. hyppyrimäen rakentamiseksi Turkuun (Yj)

Järjestöliikuntapäällikkö Marjaana Risku / Liikuntasuunnittelija Terhi Ant-tila

Kaupunginvaltuutetut Jukka Mikkola ja Pentti Kosonen ovat tehneet kaksi erillistä aloitetta hyppyrimäen rakentamisesta Turkuun. Mikkolan aloitteessa 14.11.2011 § 210 muistutetaan Urheilupuistossa aiemmin sijainneesta hyppyrimäestä sekä esitetään, että kyseinen perinnelaji ja talviurheilumuoto olisi aika jälleen herättää henkiin Turussa. Myös valtuutettu Pentti Kosonen 27.2.2012 § 113 ehdottaa Turkuun rakennettavaksi hyppyrimäkeä, mutta kaavailee Urheilupuiston lisäksi sijoituspaikaksi Hirvensalon talviurheilukeskusta. Aloitteissa on korostettu perinnekulttuurin vaalimista. Lisäksi Kosonen esittää hyppyrin yhteyteen rakennettavaksi näköalatornia ravintoloineen. Liikuntapalvelukeskus on perehtynyt aloitteisiin ja toteaa seuraavaa:

Harrastajat ja seudullisuus

Turussa ei tällä hetkellä ole mäkihyppyyn erikoistunutta urheiluseuraa tai yhdistyksen alajaostoa. Myös yksikään mäkihypystä kiinnostunut taho ei suoraan ole lähestynyt liikuntatoimea ja ehdottanut turkulaisen mäkihyppytilan elvyttämistä liikuntapaikkarakentamisella.

Lähimmät mäkihyppypaikat alueella ovat Paimion Varasvuori ja Liedon Parmaharju. Molempiin mäkimonttuihin matkaa on alle puoli tuntia. Paimion muovitetut mäet ovat kooltaan K-8, K-15, K-29, K-58 ja Liedon luonnonmäet K-20, K-50 ja K-80. Muun muassa Paimiossa harjoittelu aloitetaan pienimmästä mäestä edeten yhä kohti suurempia torneja. Seuralla on hyppymonoja ja -suksia sekä kypäriä, joita lainataan vasta-alkajille. Kehittyneimmät hyppääjät siirtyvät suurimpien mäkien käydessä liian pieneksi Lahteen tai muihin suurmäkikaupunkeihin harjoittelemaan. Sekä Liedossa että Paimiossa mäkihyppy on suhteellisen pienen joukon harrastus. Paimiossa pari harrastajaa käy jo nyt Turusta käsin harjoituksissa. Molemmat seurat ottaisivat mielellään lisää harrastajia, myös ulkopaikkakuntalaisia. Lisäksi alueyhteistyön eli ”Rajattomasti liikunta Turun seudulla” - 11 kunnan yhteishankkeen tavoitteena on nimenomaan erikoisolosuhteiden osalta, että toiminta kaikista alueen kunnista kohdistetaan johonkin alueella jo olevaan ko. lajin liikuntapaikkaan.

Kustannukset

Hyppyrimäen rakennuskustannukset riippuvat eritoten kahdesta seikasta – kuinka suurta mäkeä ollaan rakentamassa ja millaiselle paikalle. Mikäli mäki voidaan sijoittaa luonnollisen rinteen yhteyteen, säästetään jonkin verran maanmuokkaus- ja rakennuskustannuksissa. Hyppyrimäen koko vaikuttaa luonnollisesti rakennuskustannusten suuruuteen. Mitä suurempi mäki, sen enemmän tarvitaan rakennusaineita, minkä lisäksi on huomioitava rakenteiden kantavuus. Pienemmät mäet voidaan rakentaa puusta, kun taas suurimmissa on käytössä jo betonirakenteet. Mikäli hyppyrin yhteyteen tehtäisiin Kososen aloitteessa mainittu näkötorni ravintoloineen, vaatii se todennäköisesti betonipohjaista rakennetta. Hinta-arviota hyppyrimäen rakentamiseen on vaikea antaa ilman, että määritetään sille kokoa ja sijaintia. Urheilupuistossa olleesta mäestä on historialähteiden mukaan hypätty parhaimmillaan noin 25 metrin hyppyjä. Tämän kokoisen pienen puurakenteisen mäen eli noin K-20 (mäen kriittinen piste 20 metrissä) rakentamiskustannukset ovat arviolta 100 000 €:n tietämillä, riippuen siis hyppyrin sijainnista ja siihen tarvittavista maan-muokkaustöistä.

Itse rakennustyön päälle tulevat vuosittaiset huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä ajoittaiset investoinnit. Turun lähelle sijaitsevien Liedon Parmaharjun ja Paimion Varasvuoren mäkien huolto nojaa kummassakin liikuntapaikassa hyvin pitkälti paikallisiin seuroihin ja näiden tekemään talkootyöhön. Huolto- ja ylläpitokustannuksia on näissä lähikunnissa vaikea määritellä, koska seurat tekevät suuren osan kustannuslaskelmissa näkymättömiin jäävää työtä. Sen sijaan esimerkiksi Kouvolassa ja Kuopiossa kaupunki vastaa kaikista kustannuksista. Itse tornien, niiden ympärillä olevan tiestön ja muun infrastruktuurin hoitoon, kalustoon, valaistukseen ja kaikkeen mäkihyppyalueen ylläpitoon kuluu kaupungeilta vuodessa kymmeniä tuhansia euroja, jonka päälle tulevat satojen tuhansien eurojen säännölliset investointikustannukset. Huolto- ja investointi-kulujen lisäksi kustannuksia tuottavat liikuntapaikan valvonnasta aiheutuvat kulut. Erityishuomiota vaativat myös turvallisuus- ja vastuukysymykset.

Sijoittamiskohteet

Urheilupuistossa vanhan, nyt jo puretun hyppyrimäen ”tussarin” kohdalla on tällä hetkellä tiheää puustoa. Mäkihyppypaikan sijaitessa alueella vuosina 1922-1961, paikka oli puutonta, paljasta kalliota. Tämän lisäksi silloisen hyppyrialueen kohdalla sijaitsee nykyisin kulttuuripääkaupunki-vuotena 2011 toteutettu Kulttuuripääkaupunkipolku sekä jo useamman vuoden Urheilupuistossa sijainnut frisbeegolfrata. Hyppyrimäen rakentaminen vaatisi muutoksen alueen yleissuunnitelmaan, joka on hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 22.6.2010. Suunnitelma on siis aivan tuore ja sen huolelliseen valmisteluun käytettiin huomattavasti aikaa sekä resursseja. Lisäksi Urheilupuistossa on paljon toimintoja, jotka tulisi ottaa tarkasti huomioon mahdollisen hyppypaikan rakentamisessa. Vaikka kyse on talvilajista, olisi rakentamisella mahdollisia vaikutuksia myös kesäajan toimintoihin (kuten huoltoreitit, kulku välikentälle, alastulorinteen muokkaus lammen, saunan ja maavallikatsomon puitteissa).

Silmämääräisesti Hirvensalon laskettelukeskuksen yhteydessä tilaa hyppyrimäelle olisi ainakin Urheilupuistoa paremmin. Tarkempia mittauksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty. Myöskään maanomistajan tai alueella toimivan laskettelukeskuksen kanssa uudesta liikuntapaikasta ja sen vaikutuksista alueen muihin toimintoihin ei ole erikseen neuvoteltu. Muita mahdollisia sijoituskohteita ei tässä vaiheessa ole vielä lähdetty selvittämään.

Yhteenveto

Liikuntapalvelukeskus ei pidä ajatusta hyppyrimäen rakentamista Turkuun tällä hetkellä ajankohtaisena. Mäkihyppy ei ole matalan kynnyksen ns. massaliikuntalaji tai sellainen, jota voisi omatoimisesti, ilman asian-tuntevaa ohjausta harrastaa tai kokeilla. Tällä hetkellä ei Turussa ole tahoa, joka olisi ilmoittanut kiinnostuksensa kyseiseen lajiin harrastajien tai vetäjien osalta. Jotta liikuntapaikan rakentaminen ja ylläpitäminen olisi mielekästä, tulisi ensin varmistaa, että lajilla on edes jonkin suuruinen harrastaja- ja harjoittelupohja, jotta liikuntapaikalle löytyy käyttöä ja jatkuvuutta.

Toinen tärkeä argumentti ovat kustannukset. Turulla ja sen liikuntatoimella on jo nykyisellään liikuntapaikkoja, joiden kunnossapitotarpeet ylittävät käytössä olevat resurssit. Lisäksi kaupungissa on eri lajien harrastajia, joille ei joko ole tarjota asianmukaista liikuntapaikkaa tai niitä on liian vähän. Liikuntapaikkainvestointivarat tulisi kohdentaa ensisijaisesti vastaamaan tarpeita ja palvelemaan jo olemassa olevia harrastajia.

Kolmanneksi on huomioitava alueelliset mahdollisuudet lajin harrastamiseen. Alle puolen tunnin ajomatkan päässä on kaksi mäkihyppypaikkaa, jonne myös turkulaiset harrastajat ovat tervetulleita. Alueellinen yhteistyö varsinkin erikoisliikuntapaikkojen osalta on hyvä ottaa huomioon, kun kyseessä ovat suuret rakentamiskustannukset ja pienet harrastajamäärät. Selvityksen yhteydessä eri kaupunkien taholta tuli ilmi, että mäkihyppy on suuresta medianäkyvyydestään huolimatta marginaalinen laji, jossa harrastajamäärät ovat hyvin pieniä.

Turun talviset ulkourheilumahdollisuudet ovat tällä hetkellä hyvällä mallilla. Riippuen talvista sekä latu- että luisteluverkosto on kattava. Etenkin hiihtomahdollisuudet ovat keränneet paljon kiitosta. Hirvensalon laskettelurinne kerää myös hyvinä lumivuosina erinomaiset kävijämäärän laskettelijoineen ja lumilautailijoineen. Lisäksi jäätynyt meri luo eksoottiset olo-suhteet retkiluistelulle, hiihdolle, avantouinnille ja pilkkimiselle.

Mäkihyppy on perinteikäs, arvostettava ja suomalaisia sykähdyttävä laji. Samoin uusien liikuntapaikkojen kehittäminen ja ihmisten aktivointi löytämään oman lajinsa ovat osa liikuntatoimen tehtävää.

Edellä kuvatuista syistä johtuen liikuntapalvelukeskus ei koe tarpeelliseksi jatkaa tarkempaa selvitystä hyppyrimäen rakentamiseksi Turkuun.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

21) 3704-2012

26.3.2012 Mirka Muukkonen ym.

Aloite Impivaaran uimahallin edessä olevan risteyksen toimivaksi saattamiseksi (Yj)

Suunnittelutoimisto/Matti Salonen 22.8.2012:

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistossa on tarkasteltu kyseisen risteyksen turvallisuuden ja toimivuuden kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Tarkastelun pohjalta pidettiin tarkoituksenmukaisena liikennevalojen rakentamista ko. risteykseen. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta antoi 15.5.2012 § 226 lausunnon Kiinteistöliikelaitokselle kaupungin koko liikenneverkon turvallisuuden, toimivuuden ja ympäristön kannalta merkittävistä kehittämishankkeista. Lausunnossa liikennevalojen rakentaminen ko. risteykseen sisältyivät 20 merkittävimpänä pidettyyn hankkeeseen. Lausunto on tältä osin otettu huomioon Kiinteistöliikelaitoksen vuosien 2013-16 investointisuunnitelman valmistelussa ja liikennevalot voitaneen toteuttaa vuoden 2013 aikana.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

22) 3706-2012

26.3.2012 Seppo Koski ym.

Aloite kuntoutusosaston saamiseksi kuntoutuksen tarpeessa oleville potilaille (Pj)

Turun sosiaali- ja terveystoimi, palvelujohtaja Seija Arve 25.5.2012:

Valtuutettu Seppo Kosken ym aloitteessa (26.3.2012) kaupunginvaltuustolle ehdotetaan, että kaupunki ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin pysyvän kuntoutusosaston aikaansaamiseksi, koska Turun kaupungilta puuttuu kuntoutuspaikkoja ja henkilökuntaa. Aloitteessa perustellaan tarvetta myös sillä, että potilaita on sijoitettu laitoksiin väliaikaisiksi tarkoitetuille paikoille ahtaisiin tiloihin. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita tulee jatkuvasti ja hoitopaikkojen puute on näillä näkymin jatkuvaa.

Peruspalvelulautakunta päätti kokouksessaan 31.1.2012 hyväksyä kuntouttavan lyhytaikaishoidon yksikön alustavan toimintasuunnitelman ja edellytti, että lautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi toimintasuunnitelma välittömästi kun tilakysymykset on saatu ratkaistua. Suunnitelma väliaikaisen kuntoutumisyksikön perustamiseksi Kaskenlinnan sairaalaan tehtiin ja suunnitelmaan sisällytettiin myös esitys 16 henkilön tilapäisestä palkkaamisluvasta. Helmikuussa 2012 peruspalvelulautakunta päätti hyväksyä kuntoutumisyksikön toimintamallin ja sen käynnistämisen kokeiluna Kaskenlinnan sairaalan tiloissa.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedokseen peruspalvelulautakunnan päätöksen kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa tuottavan yksikön toimintamallin kokeilusta ajalle 1.4.2012 - 31.12.2013. Samalla kaupunginhallitus päätti, että kokeilu tulee toteuttaa peruspalvelulautakunnan määrärahojen puitteissa ja että toimenpiteiden taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten arviointi tulee tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn syyskaudella 2012. Kokeilu on alkanut 1.4.2012 tilojen ja välineiden valmistelulla sekä henkilökunnan rekrytoinnilla ja koulutuksella. Ensimmäiset potilaat tulivat yksikköön 15.5.2012.

Valtuutettu Seppo Kosken ym. aloitteessa lähtökohtana on, että kuntoutuspaikkojen perustaminen pitäisi olla oma erillinen toimintansa.

Nyt toteutetun kuntouttavan lyhytaikaishoidon yksikön toiminta on hyväksytty kokeiluna peruspalvelulautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Sen vaikutuksia arvioidaan toiminnan osalta syksyllä 2012 ja siksi on syytä odottaa kokemuksia toiminnan vaikutuksista. Arvioinnin perusteella on syytä tehdä päätös, jatketaanko toimintaa kyseisellä mallilla tai muutetaanko nyt toteutuva toiminta pysyväksi toiminnaksi sekä miten tilatarve ratkaistaan. Nykyisen yksikön sijaintia tukee hyvät ja uudet tilat, lääketieteellisen osaamisen ympärivuorokautinen saatavuus, laboratorio- ja kuvantamistilojen helppo saavutettavuus sekä oman fysioterapiayksikön läheisyys. Toisaalta pitää arvioida, miten toiselle osastolle siirrettyjen potilaiden hoito on onnistunut suhteellisen tilavissa ja hyvin varustetuissa kahden hengen huoneiksi tarkoitetuissa tiloissa ja mitä vaikutuksia näillä lisäpaikoilla on ollut potilaiden viihtyvyyteen, hoidettavuuteen tai asiakas-/omaistyytyväisyyteen. Myös henkilökunnan näkemys tulee kuulla.

Sosiaali- ja terveystoimi antaa yllä olevan selvityksen valtuutettu Seppo Kosken ym. valtuustoaloitteeseen. Turun kaupunki ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin kuntoutusosaston saamiseksi. Samalla todetaan, että nykyisen määräaikaisen jatkokuntoutusyksikön toiminnan arvioinnin perusteella päätetään toiminnan mahdollisesta jatkamisesta ja mahdollisen jatkamisen toteuttamismallista.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

23) 3711-2012

26.3.2012 Heikki Mäki ym.

Aloite jätevesimaksujen yhdenmukaistamisesta (Yj)

Liikelaitosjohtaja Irina Nordman:

Valtuutettu Heikki Mäki, ym. ovat tehneet 26.3.2012 § 54 aloitteen jätevesimaksujen yhdenmukaistamisesta. Kaupunginhallitus on 2.4.2012 § 174 päättänyt, että aloite lähetetään toimenpiteitä varten Vesiliikelaitokselle, jonka on vastattava aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle viimeistään 26.9.2012.

Aloitteentekijät ovat verranneet haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteiden käsittelymaksua, joka on Topinojan vastaanottopisteessä 16,90 euroa kuutiometriltä järjestetyn vesihuollon jätevesimaksuun, joka on 1,80 euroa kuutiometriltä.

Vesiliikelaitoksen vastaa aloitteeseen seuraavasti:

Vesihuoltotoiminta ja hinnoittelu

Turun vesiliikelaitos vastaa kaupunginvaltuuston vahvistamalla toiminta-alueella vesihuollosta. Alue on pyritty määrittämään vesihuoltolain mukaisesti kattaen taajan asutuksen. Tavoitteellisiksi alueiksi, joille vesihuoltopalvelut tulisi laajentaa, on esitetty alueita, joissa järjestetty vesihuolto olisi tarpeen tiheämmän asutuksen, terveyden- tai ympäristönsuojelun vuoksi. Kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus vahvistetuilla toiminta-alueilla. Muualla vesihuollon järjestäminen on kiinteistön vastuulla, mikä jäteveden osalta tarkoittaa vähimmillään kiinteistökohtaista sako- tai umpikaivoa.

Vesiliikelaitos perii asiakkailtaan käyttömaksun lisäksi perusmaksua, joka tällä hetkellä on pienkiinteistöissä 7,38 euroa kuukaudessa eli 88,56 euroa vuodessa. Talousvedessä on vastaava käytäntö. Perus-maksu on välttämätön, jotta erityisesti pientaloalueilla varmistetaan korjausinvestointien rahoitus pitkällä aikajänteellä. Perusmaksu peritään, vaikka kulutusta ei ole. Lisäksi kiinteistön liittyessä peritään liittymismaksua, jolla osittain rahoitetaan alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Liittymismaksu on pien-taloille keskimäärin 3.800 euroa, josta jäteveden osuus on n. 2.300 euroa. Asiakas joutuu myös maksa-maan liittymän rakentamisen. Hintataso voi merkittävästi vaihdella maasto- ja maaperäolosuhteiden sekä rakennuksen sijainnin mukaan. Tonttijohdot jäävät kiinteistönomistajan omistukseen ja ylläpidettäväksi. Vesilaitosyhdistyksen vuosittain laskeman vertailuhinnan perusteella nelihenkisen perheen jätevesi-kustannukset ovat vuosittain n. Turussa n. 480 euroa oletuskulutuksella 180 kuutiometriä vuodessa. Vertailuhinta ottaa huomioon myös liittymismaksun jaksotettuna kolmellekymmenelle vuodelle, mutta ei liittämiskustannuksia.

Vesihuoltolaissa on kirjattuna aiheuttamisperiaate. Taksat tulisi kohdentaa palveluille eikä ristiinsubventiota (esim. vesimaksuilla maksetaan viemäröinnin tai jäteveden käsittelyn kustannuksia) saisi olla. Käytännössä osa kustannusten jaoista, esim. hallintokustannukset, perustuu arvioon tai yleiseen käytäntöön. Käyttömaksun tulee olla koko toiminta-alueelle sama, mutta liittymis- ja perusmaksut voivat olla eri alueilla erisuuruiset, mikäli se on tarpeen kustannusten oikeaksi kohdentamiseksi. Jäteveden käyttömaksussa voidaan käyttää korotuskertoimia, mikäli jäteveden määrä tai laatu poikkeaa tavanomaisesta asumis-jätevedestä. Turussa ei ole tällä hetkellä käytössä korotettuja liittymis- tai perusmaksuja. Muilta kuin asuintaloliittyjiltä peritään korotettua jätevesimaksua, mikäli viemäriin johdettava jätevesi on keskimääräistä asumisjätevettä likaisempaa. Turun alueella esim. Naantali perii liittymismaksua aiheuttamisperiaatteella.

Lietteet ja niiden hinnoittelu

Sako- ja umpikaivolietteet luokitellaan jätelain mukaan jätteiksi eikä niiden kustannuksia voi suoraan verrata vesihuollon taksoihin. Jätelaissa on selkeästi kirjattuna aiheuttamisperiaate ts. jätteentuottaja vastaa sen asianmukaisesta kuljettamis- / hävittämis- / loppusijoituskustannuksista. Turun kaupungilla on järjestämisvastuu vesihuollon lisäksi myös jätehuollosta, joka on pääosin annettu Turun Seudun Jäte Oy:n tehtäväksi. Poikkeuksen tähän muodostaa mm. sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto, josta on sovittu Turun seudun puhdistamo Oy:n johtamissopimuksessa seuraavasti:

Yhtiö toteuttaa valvotun sako- ja umpikaivolietteen vastaanottoaseman ja perii vastaanotetusta lietteestä Yhtiön taksan mukaisen maksun. Yhtiö rakennuttaa tai hankkii harkintansa mukaan sako- ja umpikaivolietteelle tarvittavat vastaanottoasemat Kuntien alueille (1-3 asemaa). Kunnat ovat velvolliset osoittamaan Yhtiön esityksestä vastaanottoasemille sopivan paikan. Paikka sijoitetaan sellaiseen kohtaan verkostossa, jossa vastaanottoaseman haitta on mahdollisimman vähäinen. Yhtiö tai Yhtiön hankkima palvelun tuottaja tekee sopimukset sako- ja umpikaivolietteen vastaanotosta ja laskuttaa siitä Yhtiön hyväksymien taksojen mukaisesti. Yhtiö korvaa Kunnille niiden viemäröintialueilla sijaitsevalle vastaanottoasemalle vastaanotetun sako- ja umpikaivolietteen puhdistuskustannuksen.

Osakkaalla on halutessaan oikeus rakennuttaa alueelleen sako- ja umpikaivolietteen vastaanottoasema. Aseman liittäminen Osakkaan viemäriverkostoon edellyttää, että Yhtiö on hyväksynyt aseman suunnitelman ja toteutuksen. Osakas saa periä rakennuttamalleen vastaanottoasemalle vastaanotetusta lietteestä maksut. Osakkaan vastaanottoasemalle vastaanotetun sako- ja umpikaivolietteen puhdistuskustannusta ei korvata Osakkaalle.

Yhtiö on hankkinut vastaanottopalvelut Biovakka Oy:ltä, joka on rakennuttanut vastaanottoaseman Topinojalle. Sako- ja umpikaivolietteet johdetaan esikäsittelyn jälkeen Turun vesiliikelaitoksen viemäriverkkoon. Vesiliikelaitos perii lietteistä niiden kuormittavuuden eli likaisuuden perusteella korotettua jätevesimaksua, kuten muiltakin vastaavilta yrityksiltä. Biovakka Oy:n perimä taksa sisältää Turun vesiliikelaitoksen perimän maksun lisäksi vastaanottoaseman pääoma- ja käyttökustannukset. Maksu täyttää jäte-lain mukaiset vaatimuksen aiheuttamisperiaatteesta ja kustannusten kattamisesta. Maksua ei voi verrata aikaisempaan tilanteeseen, sillä jätelaki on tiukentunut ja eikä esim. peltolevitys ole samalla tavalla mahdollista kuin aiemmin. Vanhojen puhdistamoiden aikana sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto oli lisäksi hallitsematonta. Sako- ja umpikaivolietteen loppusijoituksen ja käsittelyn tason muutosta kuvaa parhaiten se että vuonna 2001 kirjatusti puhdistamoille tuotu lietemäärä oli n. 20.000 kuutiometriä kun se vuonna 2011 vastaavalta alueelta oli yli 30.000 kuutiometriä. Määrän olisi pitänyt vähetä, sillä vuoden 2001 luku sisälsi sittemmin toimintansa lopettaneiden pienpuhdistamojen lietteitä ja myös viemärien ulkopuolella oleva asutus on vähentynyt.

Jonkin verran kritiikkiä on tullut siitä, että sako- ja umpikaivolietteillä on sama taksa. Biovakka Oy:n aloitettua toimintansa lietteitä tutkittiin erikseen sen perusteella, mitä kuljetusyritykset ilmoittivat kuorman sisällöksi. Laaduissa ei ollut eroja ja kuormakohtaiset vaihtelut olivat suuria. Tämä johtunee siitä, että tyhjennysyritykset ottavat sekakuormia, jotka sisältävät erilaisia lietteitä. Turun vesiliikelaitoksen maksun määräytymisen peruste Biovakka Oy:lle voi olla ainoastaan viemäriin johdettu ja tutkittu jäteveden laatu.

Toiminnan kehittäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet

Sekä kaupungin omassa että Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on kehittämisasiana nostettu esiin sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopisteiden lisääminen, jotta kuljetusmatkat lyhenisivät. Purkupisteen läheisyydessä on aina hajuhaittaa, mikä rajoittaa sijoitusmahdollisuuksia. Lisäksi asianmukaisen vastaanottopisteen rakentamisen kustannukset lisättäisiin vastaanotto-maksuihin, mikä todennäköisesti nostaisi taksaa. Kaupunki voi vaikuttaa hintatasoon esim. rakentamalla Turun seudun puhdistamo Oy:n johtamissopimusten puitteissa verorahoitteisesti investoitavan ja ylläpidettävän vastaanottopisteen tai maksamalla lietteiden vastaanoton rahoittamiseksi toimintatukea. Käytännössä on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa valvoa, että kaupungin tukitoimet kohdentuisivat ainoastaan turkulaisille. Yhteenvetona todettakoon, että sako- ja umpikaivolietteiden maksut on määritetty yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti jätevesimaksujen kanssa.

Vastinetta valmisteltaessa havaittiin, ettei mistään ollut saatavilla sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottomaksuja. Kysymyksessä on kuitenkin kaupungin järjestämisvastuulla oleva palvelu, jonka hintatiedot pitäisi olla palvelun tarvitsijan käytettävissä. Hintatiedot on sittemmin lisätty sekä Biovakka Oy:n että Turun kaupungin nettisivuille

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

24) 3718-2012

26.3.2012 Raimo Huhtanen ym.

Aloite säännösten noudattamisen valvonnasta Turun kaupungin rakennuskohteissa (Yj)

Ma. hallintopäällikkö Petra Määttänen 20.8.2012:

Kaupunginhallitus on pyytänyt 26.9.2012 mennessä lausuntoa Tilaliikelaitokselta valtuutettu Raimo Huhtasen harmaan talouden torjuntaa ja rakennuskohteiden tarkastusta koskevasta valtuustoaloitteesta.

Valtuustoaloitteen mukaan kaupungin rakennuskohteessa olisi alkuvuodesta 2012 ilmennyt tapaus, jossa yrittäjälle on maksettu kymmeniätuhansia euroja tekaistun laskun perusteella. Aloitteen allekirjoittajat ehdottavat, että Tilaliikelaitos yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajien, verottajan ja poliisin kanssa tarkastaisi kaikki kaupungin rakennuskohteet. Aloitteen mukaan tarkastuksilla voitaisiin varmistaa, että rakennushankkeissa toimitaan voimassa olevan lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti.

Valtuutettu Huhtanen viittaa ilmeisesti julkisuudessakin esillä olleeseen tapaukseen, jossa kaksi rakennusyritystä teki Talotoimiliikelaitokselle töitä vuosina 2005 - 2007 ja veloittivat kaupunkia yli tehtyjen työtuntien. Sisäisen tarkastuksen kiinnitettyä asiaan huomiota Turun kaupunki jätti poliisille tutkintapyynnön teknisen sektorin hankinnoista tammikuussa 2009. Tuomiot asiassa annettiin elokuussa 2012. Tilaliikelaitoksen tiedossa ei ole muita vastaavia tapauksia.

Talousrikollisuus ja harmaa talous on luonteeltaan vaikeasti havaittavaa ja mahdollisten väärinkäytösten toteennäyttäminen on usein hankalaa. Tilaliikelaitos kiinnittää asiaan huomiota mm. valvomalla lisä- ja muutostöiden perusteita tarkasti, vaatimalla tilaajavastuulain mukaiset selvitykset kaikilta omilta sopijakumppaneiltaan ja edellyttämällä mahdollisten alihankkijoiden kirjallista hyväksyttämistä tilaajalla. Vähintään 5000 euron arvoisten urakoiden urakkasopimustiedot ilmoitetaan kolmen kuukauden välein Verohallinnolle ja pää- sekä sivu-urakoitsijoiden edellytetään Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti toimittavan vastaavat ilmoitukset omilta aliurakoitsijoiltaan. Henkilökunnan koulutuksissa kiinnitetään myös huomiota harmaan talouden ja talousrikollisuuden tunnistamiseen ja torjuntaan.

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Tilaliikelaitos yhteistyössä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajien, verottajan ja poliisin kanssa tarkastaisi kaikki kaupungin rakennuskohteet. Kaupungin rakennuskohteet ovat viranomaisten normaalin tarkastustoiminnan kohteena ja työntekijämme tekevät jatkuvaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä mm. työsuojeluviranomaisten kanssa. Valvontaa suorittavat viranomaiset päättävät tarkastusten kohdentamisesta kuitenkin valvontasuunnitelmiensa mukaan eikä mainittuja viranomaisia voi tilata suorittamaan aloitteessa mainitun kaltaisia tarkastuksia.

Harmaan talouden torjuminen perustuu lain ja viranomaisten antamien ohjeiden noudattamisen lisäksi tilaajan ja koko hankintaketjun omaan valvontaan ja harmaata taloutta tehokkaasti estäviin menettelytapoihin. Näitä valvonta- ja menettelytapoja Tilaliikelaitos pyrkii jatkuvasti kehittämään.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

25) 4912-2012

23.4.2012 Jukka Mikkola ym.

Aloite väistöasunnon saamiseksi, kun vakinaisen asunnon käyttö estyy taloyhtiön peruskorjauksen ja putkiremontin johdosta (Yj)

Toimitusjohtaja Teppo Forss 15.8.2012:

Ihmisten asuntotarpeet ovat moninaisia ja ne kehittyvät jatkuvasti. TVT Asunnot pyrkii osaltaan ja keinoillaan vastaamaan tarpeisiin ja muutoksiin mahdollisimman hyvin. Yhtiö tarjoaa monipuolista ja kohtuuhintaista vuokra-asumista tarvitsijoille ja kehittää toimintaansa ja asuntokantaansa tarvetta ja kysyntää vastaavasti.

TVT on myös havainnut asuntomarkkinoilla tilapäisen tai lyhyen vuokra-asumisen tarpeen kasvua. Lisäksi kysyntä kalustetuille lyhytaikaisille asunnoille on kasvanut. Tilapäisen tai lyhyen vuokra-asumisen suurimpia tarvitsijaryhmiä ovat työn vuoksi paikkakunnalle tilapäisesti muuttavat, kansainväliset opiskelijavaihtoon osallistuvat ja valtuustoaloitteessakin mainitut suurempien korjausten vuoksi tilapäistä asumista tarvitsevat. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on ollut yhteydessä valtuustoaloitteessa esitetyn ikääntyvän väestön tarpeen osalta.

TVT on kehittänyt ja kehittää edelleen asumisen tuotetta palvelemaan tätä kasvavaa tarvetta. Ensimmäiset lyhyeen vuokra-asumiseen tarkoitetut vuokra-asunnot on nyt toteutettu kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden tarpeisiin. Asumisen mallia kehitetään tekemisen ja kokemusten perusteella toimivaksi ja miellyttäväksi asukkaalle ja yhtiön hallinnan kannalta tehokkaasti hoidettavaksi. Uuden mallin kehittyessä riittävästi on sitä tarkoitus laajentaa koskemaan uusia aikaisemmin mainittuja asiakasryhmiä.

Mainittakoon, että tällä uudella asumisen mallilla ja sen kehittämisellä on omat juridiset, hallinnalliset ja taloudelliset haasteensa. Yhtiön nykyinen vuokra-asuntokanta ja toimintamalli ovat tehokkaita palvelemaan perinteistä vuokra-asumisen tarvetta. Uuden asumisenmallin kehittäminen edellyttää vähän aikaa ja työtä. Tällä asumisenmallilla on myös hyviä yhtiön asuntokannan ja asuinyhteisöjen kehittämiseen vaikuttavia mahdollisuuksia.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

26) 4913-2012

23.4.2012 Pasi Heikkilä ym.

Aloite kevyen liikenteen väylän saaminen Lumikonkadulta Saukonkujalle (Yj)

Katu- ja viheralueet, Pia Caven, 21.8.2012:

Kiinteistöliikelaitoksen toimeksiannosta Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto tutkii kevyen liikenteen yhteyden toteutuskelpoisuutta Lumikonkadulta Saukonkujalle. Mikäli ko. yhteys todetaan toteuttamiskelpoiseksi, se ja muut vastaavat hankkeet laitetaan tärkeysjärjestykseen. Tämän perusteella määräytyy hankkeen esitettävyys lähivuosien katu- ja viheralueiden investointisuunnitelmassa

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

27) 4917-2012

23.4.2012 Pentti Kosonen ym.

Aloite kaavamuutokseksi siten, että kaava mahdollistaisi rakentamisen Helsingin radan ja Helsingin valtatien päälle Kupittaan alueella (Yj)

Asemakaavatoimisto/Iina Paasikivi 16.8.2012:

Kaupunginhallitus on päätöksellään 30.4.2012 § 224 edellyttänyt, että asemakaavatoimisto vastaa aloitteeseen 23.10.2012 mennessä.

Aloite:

Valtuutettu Pentti Kosonen ym. on tehnyt aloitteen siitä, että Kupittaan ja Itäharjun asemakaavoja muutetaan siten, että autopaikkojen rakentaminen Helsingin valtatien ja Karjaanradan päälle on mahdollista.

TYKS:in pysäköintilaitos on rakennettu valtatien yli. Se toimii samalla teknisenä linkkinä kahden sairaalatontin välillä. Pysäköintirakenne toteutettiin juuri ennen valtatien valmistumista tuolla kohtaa. Asemakaavassa Kupittaan aseman kohdalla olevassa korttelissa on suunniteltu ja varauduttu tiealueen yli rakentamiseen. Käytännössä tämän varauksen rakennusoikeus on rakennusluvan yhteydessä suunniteltu siirrettäväksi tontille, koska tien ja radan yli rakentaminen on teknisesti vaikeaa ja kallista.

Tiealueen kattaminen pysäköintikannella on ajatus, joka on helppo hyväksyä ratkaisuksi pysäköintiongelmiin.

Kupittaan alueella on pysäköintitalojen korttelialueita, joissa rakentaminen ei ole toteutunut täysimääräisesti. Autopaikkojen rakentaminen ei ole ns. kannattava liiketoimi, ei se ainakaan ole näin toteutunut. Autopaikkojen rakentaminen on yleensä kaavassa uudisrakentamiseen liitetty velvoite, joka on suhteessa rakennettavaan kerrosalan määrään. Se lisää rakentamisen hintaa, mutta autopaikoille tulee maksaja rakennuksen käyttäjästä.

Kupittaalla on tilanne, jossa vielä rakentamattomat tontit toimivat pysäköintialueina. Alueella on autopaikkojen kysyntää, mutta ei kuitenkaan sellaista, joka olisi johtanut em. pysäköintilaitosten rakentamiseen. Käytännössä Kupittaan 1. korttelin alueella ja aseman korttelissa neljäsosa kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on rakentamatta. Alueelle on suunnitteilla Turun kaupungin ammattikorkeakoulun tilojen keskittäminen ns. kampus-hankkeen myötä. Siinä yhteydessä tullaan jälleen kerran arvioimaan myös liikenteen suunnittelua ja autopaikkojen määrää alueella.

Tiealueen kattaminen autopaikkarakenteella ja jo sellaisen asemakaavan laatiminen edellyttää, että ympäröivä katuverkko pystyy käsittelemään sen autoliikenteen, mikä paikalle keskitetään. Kupittaan 1. korttelin asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden ja sitä vastaavan autoliikenteen toteutuminen ruuhkauttaa alueen katuverkon. Kalevanramppi on yksi Turun keskustan katuverkon solmukohta valtakunnan tieverkkoon.

Jos autopaikkojen rakentaminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää, jos alueen katuverkko pystyy käsittelemään autoliikenteen keskittymää, niin sellaisen asemakaavan laatiminen, joka mahdollistaa rakentamisen voidaan varmasti tehdä. Ilman, että autokansille on todellista rakennushanketta, ei ole mitään syytä varautua kaavassa ratkaisuun, joka jää toteutumatta.

Kupittaan alue sijoittuu erittäin hyvin Turun joukkoliikenteen runkoverkon varrelle

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

28) 6131-2012

21.5.2012 Ulla-Maija Vierimaa

Aloite Raunistulan puistikon leikkipaikan kuntoon saattamiseksi (Yj)

25.6.2012 Katu- ja viheralueet/ Kiinteistöliikelaitos Anna-Kaisa Kaukola

Turun kaupungilla on 145 leikkipaikkaa. Leikkipaikkojen peruskorjauksia tehdään vuosittain huomioiden leikkipaikkojen kunto ja käyttöaste. Tavoitteena on turvallinen ja toimiva leikkipaikkaverkosto. Raunistulassa ja Raunistulan lähialueilla sijaitsevia leikkipuistoja on kunnostettu viime vuosina mm. Yrjänänpuisto Pohjolassa. Siirinpuiston leikkipaikka kunnostettiin keväällä 2012. Raunistulanpuisto on luonteeltaan luonnontilainen niittyalue, leikkipaikan käyttö tulee lisääntymään uuden asuinalueen myötä. Leikkialue suunnitellaan ja peruskorjataan lähivuosina paremmin käyttöä vastaavaksi.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

29) 6772-2012

4.6.2012 Alpo Lähteenmäki ym.

Aloite toimenpiteistä Hakakadun liikennejärjestelyjen parantamiseksi (Yj)

Suunnittelutoimisto/Eero Paavola 28.6.2012:

Aloitteen tekijä

Suunnittelutoimisto (mopoilun siirtäminen ajoradalle).

Valtuutettu Alpo Lähteenmäki (pysäköintialueen läpi kulkevasta kevyestä liikenteestä aiheutuva turvallisuusongelma).

Piir.nro

L 5731 018, L 5793 128, L 6255 025 sekä otteet L 6182 007, L 19/98 pvm 15.6.2012 ja 5793 127 pvm 22.10.2010

Sisältö

Hämeentien kevytliikenneväylillä välillä Keskikatu-Tammitie siirretään mopoliikenne ajoradalle. Keskikadusta keskustaan päin mopoilu tapahtuu jo nykyisin ajoradalla. Hämeentien ylittävällä sillalla sallitaan jatkossakin mopolla ajaminen.

Sillalta ajaminen Hakakadun varressa olevalle pysäköintialueelle estetään kaiteella.

Perustelut

Hämeentien mopoilun siirtämisestä ajoradalle ympäristö- ja kaavoituslautakunta on tehnyt periaatepäätöksen 8.6.2010. Päätöstä perusteltiin vallitsevalla valtakunnallisella linjauksella.

Hakakadun varressa sijaitsevaa pysäköintialuetta käytetään paljon kevytliikenneyhteytenä Nummenpuistokadun suuntaan, vaikka Nummenpuistokadun varressa on asianmukainen sillalle johtava väylä. Pysäköintialueen Hakakadulle johtavissa liittymissä näkyvyydet ovat huonot ja autoilijalla edellytykset liittymän havaitsemiseen ovat heikot. Tämän vuoksi kevyen liikenteen oikaisu pysäköintialueen läpi on vaarallista. Suunniteltu kaide estää kulun Hämeentien ylittävältä sillalta pysäköintialueelle, jolloin kevytliikenne ohjautuu Nummenpuistokadun varren kevytliikenneväylälle.

Liitteet

Alpo Lähteenmäen valtuustoaloite 4.6.2012

Päätös

ma suunnittelupäällikkö päätti hyväksyä suunnitelmat L 5731 018, L 5793 128, L 6255 025 sekä otteet L 6182 007, L 19/98 pvm 15.6.2012 ja 5793 127 pvm 22.10.2010.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

30) 6779-2012

4.6.2012 Niko Aaltonen ym.

Aloite yleisö- WC -tilojen järjestämiseksi Kupittaan puistoon (Yj)

16.8.2012 Katu- ja viheralueet/ Kiinteistöliikelaitos Anna-Kaisa Kaukola

Kupittaan puiston yleisö WC tilojen tarve on tiedostettu Kiinteistöliikelaitoksella. Liikennekaupunginyhteyteen on suunnitteilla huoltorakennus, johon on tarkoitus sijoittaa yleisö WC. Huoltorakennuksen toteutusaikataulu on avoin. Alueen urheilutiloissa ja Seikkailupuistossa on tällä hetkellä wc-tilat, jotka palvelevat asiakkaita niiden aukioloaikoina. Kupittaanpuistossa kokeiltiin siirrettävää bajamaja tyyppistä väliaikaratkaisua. Jatkuvan ilkivallan vuoksi kokeilua ei jatkettu, koska wc oli viikonloppuisin käyttökelvottomassa kunnossa. Kiinteisiin yleisö WC ratkaisuihin sisältyy hälytysjärjestelmä joka ehkäisee melko tehokkaasti ilkivaltaa.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

31) 7576-2012

18.6.2012 Timo Nurmio ym.

Aloite mattomankeleiden hankkimisesta matonpesupaikoille (Yj)

Katu- ja viheralueet, Heidi Jokinen 20.8.2012:

Timo Nurmio on tehnyt valtuustoaloitteen mattomankelien hankkimisesta Turkuun niille matonpesupaikoille, joissa niitä ei vielä ole.

Kiinteistöliikelaitoksen tavoitteena on hankkia lähivuosina mattomankelit kaikille niille matonpesupaikoille, joista mankelit vielä puuttuvat.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

32) 7581-2012

18.6.2012 Maria Puhakka ym.

Aloite Satakunnantien ja Rieskalähteentien risteyksen muuttamisesta valo-ohjatuksi (Yj)

Katu- ja viheralueet, Pia Caven, 21.8.2012:

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto tutkii Satakunnantien ja Rieskalähteentien valo-ohjatuksi risteykseksi muuttamisen tarpeellisuutta ja toteutuskelpoisuutta. Kiinteistöliikelaitos vastaa aloitteeseenne em. selvityksen perusteella Kh:n päätöksen 25.6.2012 § 338 mukaisessa aikataulussa eli 18.12.2012 mennessä.

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.