Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, pelastusjohtaja Jari Sainio 15.5.2012:

Lausuntopyyntö

Pelastuslain 379/2011 29 § mukaan alueen pelastustoimen on laadittava palvelutasopäätös. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on laadittava olemaan voimassa määräajan. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta.

Sisäasiainministeriön pelastusosasto on 2007 antanut ohjeen pelastustoimen palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteista (SM-2007-03067/Tu-31). Ohjeen mukaan pelastustoimen palvelutason tulee kattaa pelastuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa määritetyt alueen pelastustoimen järjestämiseen kuuluvat tehtävät.

Aluepelastuslaitos on laatinut palvelutasopäätösluonnoksen. Palvelutaso esitetään olemaan voimassa määräajan, joksi on suunniteltu valtuustokautta (2013 - 2016). Palvelutasopäätösluonnos esiteltiin aluepelastuslautakunnalle kokouksessa 26.4.2012, jossa luonnos päätettiin lähettää alueen kuntiin lausunnolle. Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta pyytää kuntien lausuntoa pelastuslaitoksen palvelutasosta 8.8.2012 mennessä. Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta päättää alueen pelastustoimen palvelutasosta vuosille 2013–2016 syksyllä 2012.

Palvelutasoluonnos

Pelastuslaitoksen palvelutasoluonnos on jaettu kahdeksaan lukuun. 

Yleistä

Alueellisen pelastustoimen aloittaessa vuonna 2004 oli strateginen kehittämistavoite noin vuodessa 2010. Vuodet 2004–2010 ovat olleet ns.käynnistysvaihetta alueelliselle pelastustoimelle. Nyt käynnistysvaihe on ohitettu ja laitoksen normaali kehittäminen on alkanut. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat ilmentyneet Varsinais-Suomen kuntien lukumäärän puolittumisella ja lievällä asukasmäärän kasvulla koko maakunnan alueella. Käytännön vaikutuksia näillä muutoksilla ei ole ollut alueelliselle pelastustoimelle.

Palvelutasopäätös tehdään aina valtuustokausittain ja sillä on siten ohjausvaikutusta aina neljän vuoden jaksoissa.  Neljän vuoden perspektiivi on ollut riittävä, kun ollaan oltu käynnistysvaiheessa. Neljän vuoden ajanjakso on kuitenkin liian lyhyt pelastustoimen tulevaan kehittämiseen, joten näkökulman ja strategisen tavoitteen tulee olla vähintään vuodessa 2020.  Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on visio ja strategia. Pelastuslaitoksen strategia 2020 on hyvin linjassa mm. alaa koskettavien valtakunnallisten strategioiden kanssa.

Pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelu

Palvelutasopäätös on lakisääteinen alueen pelastustoimen järjestämisen peruste ja päätöksessä on huomioitava pelastustointa koskeva lainsäädäntö ja niiden perusteella annetut ohjeet, pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet sekä alueen pelastustoimen toimintaympäristö, uhat ja riskianalyysi sekä visio ja strategia, joista alueelliset tavoitteet johdetaan. Palvelutasopäätöksen on oltava yhteensopiva voimassa olevan lainsäädännön kanssa, jolloin palvelutaso on oltava vähintään laissa edellytetyllä tasolla. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja pelastustoimi on suunniteltava sekä toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.

Pelastustoiminnan mitoittamiseksi ja erilaisiin onnettomuuksien varautumiseksi Varsinais-Suomen maakunta on jaettu 1 km x 1 km kokoisiin riskiruudukoihin. Riskiruudukoista muodostuu riskiluokkia, jotka on luokiteltu asteikolla I-IV. Riskiluokka määräytyy kullekin ruudulle regressiomallin avulla arvioidun riskitason perusteella. Varsinais-Suomen pelastustoimen alueen merkittävimmät riskikohteet ja niiden muodostumisen periaatteet ovat palvelutasopäätöksen liitteenä (palvelutasoluonnoksen liite 1). Riskikohteissa ei ole tapahtunut muutoksia voimassaolevaan palvelutasopäätökseen (2009–2012) verrattuna.

Riskienhallinnan palvelut

Pelastuslaissa 379/2011 tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien uhkien ja riskien perusteella. Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa on määritelty valvontakohteet, niiden valvontaväli ja vaadittavat resurssit. Valvontatoimen painopisteet perustuvat valvontasuunnitelman mukaisesti alueen riski- ja uhka-analyyseihin. Aluepelastuslautakunta on hyväksynyt Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman kokouksessaan 26.4.2012. Osasta valvontatoimen tehtäviä on tulossa maksullisia. Perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Valvontatoimenpiteen maksullisuus perustuu alueen pelastustoimelle sen tuottamisesta aiheutuneisiin kokonaiskuluihin.

Nuohoustoimintaan ei esitetä muutoksia, vaan toimintaa jatketaan voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaisesti.

Pelastustoimen tavoitteena on olla aktiivisempi turvallisuuden kehittäjä. Palvelutasoluonnoksessa esitetään, että pelastuslaitos osallistuu maakunnan maankäytönsuunnitteluun palo- ja henkilö-turvallisuuden asiantuntijana ja että pelastuslaitos tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua ja osallistuu paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön.

Palontutkinta on uusi pelastuslaitoksen lakisääteinen tehtävä. Tehtävä pyritään toteuttamaan tässä vaiheessa ilman uusia henkilöresursointeja.

Operatiiviset palvelut

Operatiivisissa palveluissa ei ole tapahtumassa suuria muutoksia nykyiseen palvelutasopäätökseen verrattuna. Suurin muutos liittyy pelastusyksikön toimintavalmiusajan mittaamiseen ja siihen liittyviin ajallisiin määrityksiin. Muutos tulee sisäasiainministeriön ohjeesta (Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje). Käytännössä aikaisemmin mitattiin pelastustoiminnan aikaa hälytyksestä siihen, kun pelastusyksikkö saavutti onnettomuusalueen. Uudessa ohjeessa toimintavalmiutta mitataan siitä, kun hätäkeskus vastaa puheluun, käsittelee ilmoitusta ja välittää tehtävän oikealle toimijalle (aika, johon pelastuslaitos ei pysty toiminnallaan vaikuttamaan) siihen, kun pelastuslaitos käynnistää aktiivisen pelastustyön.  Uutta toimintavalmiusajan käsitettä ei ole pystytty vielä seuraamaan käytännössä ja siksi tähän liittyy epävarmuustekijöitä lähinnä mittaamismenetelmiin ja niiden luotettavuuteen.  Ajallinen muutos esimerkiksi I-riskiluokassa on kuudesta minuutista 11 minuuttiin, mutta kuten todettua, kyse on ensisijaisesti siitä, että nyt esitetään mitattavaksi eri asiaa kuin aikaisemmin. Normaali pelastustoimen nopeus palvelutuotannossa ei tule heikentymään nykyisestä. Kiireellisiin onnettomuustehtäviin lähdetään välittömästi hätäilmoituksesta ja kohteeseen pyritään nopeasti.

Pelastustoiminnan johtaminen eri muodostelmissa on organisoitu uudelleen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päivystysalueet on määritelty uudelleen ja vapaamuotoiseen varallaoloon perustuvia päivystysrinkejä on vähennetty. Kustannuksissa ei tapahdu muutoksia vaan muutokset ovat ensisijaisesti toiminnallisia.

Sopimuspalokunnat ovat tulevaisuudessakin merkittävässä roolissa avuntuottajina.  Pelastuslaitos pyrkii kehittämään mm. sopimuspalokuntalaisten koulutusta ja uudistamaan sopimuspalokuntien hälytysjärjestelmän.  Hälytysjärjestelmän kehittäminen on kokemuksen perusteella välttämätön ja tulee aiheuttamaan noin 300 000 euron kertaluonteisen investoinnin palvelutasopäätöskauden aikana.

Pelastuslaitos laati palvelutasopäätöksen voimassaolon aikana yhteistyössä kuntien vesilaitosten sekä muiden vesihuoltolain mukaisia palveluja tuottavien laitosten kanssa sammutusvesisuunnitelman. Sammutusvesisuunnitelma on lakisääteinen.

Pelastuslaitos tuottaa sopimusperusteisesti ensihoitopalveluita, TEMS- ja HEMS-palveluita (käsitteet on avattu palvelutasoluonnoksessa).  Palvelutasoluonnoksessa ei esitetä muutoksia nykyiseen palvelutasopäätökseen verrattuna näiden em. palveluiden osalta.

Tukipalvelut

Voimassaolevaan palvelutasopäätökseen verrattuna tukipalveluiden kokonaisuus on muuttunut merkittävästi. Muutoksista on päätetty pelastuslaitoksen toimintasäännöllä. Hallinto- ja henkilöstöasioiden hoitaminen on eriytetty toisistaan, koulutus- ja viestintä nostettu osaksi tukipalveluita, sisäinen turvallisuus ja kehittäminen on perustettu nykyisestä organisaatiosta uusiksi palveluyksiköiksi. Tukipalveluihin ei kohdennu palvelutasoluonnoksessa merkittäviä muutoksia.

Kehittämissuunnitelma ja kustannusvaikutukset

Esitetty palvelutaso on toteutettavissa nykyisenkaltaisen talousarvion/budjetin puitteissa huomioiden vuosittaiset kustannusvaikutukset (yleinen kustannusten nousu). Kehittämisehdotusten toteuttaminen edellyttää talousarvion määrärahojen tarkastamista. Kehittämisessä korostuvat kiireellisen avun tuottaminen, henkilöstö, sopimuspalokunnat ja paloasemaverkosto.

Käyttömenot perustuvat pääasiassa lakisääteisiin palveluihin, kun muun toiminnan menot laskutetaan täysimääräisesti palveluiden tilaajilta (esimerkiksi ensihoito, HEMS, TEMS). Palvelutasopäätös mahdollistaa talousarvioiden suunnitelmallisuuden, eikä yllättäviä kustannuksia tai suunnittelemattomia kustannuksia pääse syntymään muuten kuin ennalta-arvaamattomien suuronnettomuuksien, vastaavien pitkäkestoisten onnettomuuksien hoitamisen tai äkillisistä onnettomuuksista aiheutuneiden tehtävämäärien kasvusta syntyneistä vaikutuksista.

Pelastuslaitoksen henkilöstörakennetta on tarkasteltu kriittisesti kahden aikaisemman palvelutasopäätöskauden aikana tehokkuuden näkökulmasta. Henkilöstörakenteeseen ei ole odotettavissa muutoksia tulevalla palvelutasopäätöskaudella johtuen jo loppuun viedyistä, toteutetuista tehostamistoimenpiteistä. Aloittamisvaiheessa (2004) syntyneisiin palkallisiin eriarvoisuuksiin on kiinnitetty huomioitu ja kohdennettu määrärahoja monivuotisin toimenpideohjelmin. Palkallisten eriarvoisuuksien korjaamiseen sen sijaan on kiinnitettävä edelleenkin huomio tasapuolisuuden toteutumiseksi.

Sopimuspalokunnat ovat merkittävässä asemassa palvelutuotannon kannalta. Palvelutasopäätöskaudella on tarkoitus tarkastaa voimassaolevien palokuntasopimusten ajantasaisuus ja mm. tukea koulutustarjonnan avulla nuorisotyön kehittämistä.

Investointirahoituksessa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Valtion avustukset ovat jäämässä ennakkotietojen mukaan kokonaan pois vuoden 2013 alusta alkaen ja öljynsuojelurahaston avustukset ovat pienenemässä kymmeniä prosentteja (nykyisin 100 % avustus). Nämä aiheuttavat pelastuslaitokselle vuositasolla noin 500 000 euron investointimäärärahavajeen, joka tulee kattaa kuntien maksuosuuksilla. Nykyistä raskaankaluston poistoikää tai määrää ei kyetä enää tehostamaan. Tehostamistoimenpiteet on suoritettu jo aikaisemmilla palvelutasopäätöskausilla.

Yhteenveto

Palvelutasoluonnos on sisällöltään pääasiassa aikaisempiensa kaltainen. Rakenne noudattaa nykyisen strategiamme rakennetta. Palvelutasopäätöskauden taloudelliset vaikutukset liittyvät pääasiassa investointimäärärahan korottamistarpeeseen. Käyttömenojen osalta budjetteja kasvattavat vain valtakunnalliset palkkaratkaisut ja yleinen hintojen nousu. Investointimäärärahojen korottamistarpeen syynä on valtakunnallisten avustusten loppuminen ja/tai selkeä pienentyminen. Kaluston määrää ei juuri voida nykyisestä vähentää, ilman heikentävää vaikutusta palveluntasoon, sillä kalustoa on jo aikaisempien vuosien aikana selkeästi vähennetty.

Palvelutasopäätöksen kehittämiskohdat on tarkoitus rahoittaa toiminnan tehostamisen kautta. Tehostamista voidaan aikaisempien vuosien tapaan jatkaa paloasemaverkkoa uudistamalla ja henkilöstön toimenkuvia muuttamalla.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 22.8.2012:  

Kaupungin lausunnon valmisteluaineistoksi on pyydetty riskienhallintapäällikön lausunto.  

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan pelastustoimen palvelutasoluonnoksesta Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle seuraavaa:

Taustaa

Palvelutasoluonnos 2013 - 2016 on sisällöltään pääasiassa voimassa olevan palvelutason kaltainen. Mitoituksessa maakunta on jaettu neliökilometrin kokoisiin riskiruudukoihin, joista muodostetaan riskiluokkia kunkin ruudun riskitason perusteella. Erikseen on kartoitettu yksittäiset riskikohteet ja luokiteltu ne. Riskianalyysin perusteella on määritelty tarvittava palvelutaso. Oleellista muutosta nykyiseen riskitasoon ei ole tapahtunut.

Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät investointimäärärahan korottamistarpeeseen. Syynä on valtakunnallisten avustusten loppuminen ja/tai selkeä pienentyminen. Kehittämiskohdat on tarkoitus rahoittaa toiminnan tehostamisella paloasemaverkkoa uudistamalla ja henkilöstön toimenkuvia muuttamalla. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen käyttömenot ovat alle maan pelastuslaitosten keskiarvon.

Toimintavalmiuden mittaaminen

Sisäasiainministeriön pelastustoimen toimivalmiuden suunnitteluohje määrittää jatkossa toimintavalmiuden mitattavaksi siten, että tavoiteajaksi asetetaan hätäkeskuksen vastauksen ja aktiivisen pelastustyön käynnistymisen välinen ajanjakso. Tämän kokonaisajan operatiivinen vastuu jakautuu valtion hallinnoiman hätäkeskuksen ja kuntien hallinnoiman aluepelastuslaitoksen kesken.

Palvelutasoluonnoksen mukaan pelastustoiminta järjestetään siten, että savusukellustoiminta kyetään käynnistämään I-riskiluokan alueilla 11 minuutin kuluessa, II-riskiluokan alueilla 14 minuutin kuluessa, III-riskiluokan alueilla 22 minuutin kuluessa sekä VI-riskiluokkien alueilla 40 minuutin kuluttua hälytyksen vastaanottamisesta vähintään 80 %:ssa kiireellisistä tehtävistä. Palvelutason valtakunnallisena minimitasona on, että kiireellisissä onnettomuuksissa ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 %:ssa tehtävistä.

Turun kaupunki ilmoittaa kantanaan, että omistajakuntien hallinnoiman pelastuslaitoksen oman toiminnan arvioimiseksi on edellä mainitun lisäksi perusteltua asettaa myös ajallinen tavoitetaso hälytyksestä pelastustyön käynnistämiseen. I-riskiluokassa tavoitteena tulisi olla, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. II-riskiluokassa tavoitteena tulisi olla, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa ja III-riskiluokassa 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen.

Talouden ja hallinnon tehostaminen

Aluepelastuslaitokseen yhdistettiin 23 kunnan pelastustoimen hallinto ja talous osittain synergiaetujen aikaansaamiseksi ja palvelutason turvaamiseksi. Palvelutasoluonnoksen mukaan pelastuslaitoksen henkilöstörakennetta on tarkasteltu kriittisesti kahden aikaisemman palvelutasopäätöskauden aikana tehokkuuden näkökulmasta eikä henkilöstörakenteeseen ole odotettavissa muutoksia tulevalla kaudella, sillä tehostamistoimenpiteet on saatettu loppuun.

Turun kaupunki ilmoittaa kantanaan, että pelastustoimen tulisi raportoida omistajakunnille aluepelastuslaitoksen niistä, ei operatiivisen henkilöstön rakenteellisista rationalisointitoimenpiteistä, joita synergiaetujen saavuttamiseksi on toteutettu. Lisäksi tulisi esittää arvio siitä, miten aluepelastuslaitoksen hallinto- ja taloustoimintojen tuottavuutta voidaan edelleen kasvattaa.

Investointimäärärahat ja kuntien maksuosuudet

Valtio ja öljynsuojelurahasto ovat yksipuolisesti vähentämässä osuuttaan pelastustoimen kustannuksista, sillä valtionavustukset ovat ennakkotietojen mukaan jäämässä kokonaan pois vuoden 2013 alusta alkaen ja öljynsuojelurahaston avustukset ovat pienenemässä jopa 50 % nykyisestä 100 prosentista. Palvelutasoluonnoksen mukaan nämä aiheuttavat pelastuslaitokselle vuositasolla noin 500.000 euron investointimäärärahavajeen, joka tulisi kattaa kuntien maksuosuuksilla, koska nykyistä raskaan kaluston poistoikää tai määrää ei kyetä enää tehostamaan.

Turun kaupunki ilmoittaa kantanaan, että kuntien maksuosuuksien ohella aluepelastuslaitoksen tulisi ensisijaisesti kompensoida menetetyt valtionosuudet tuottavuuttaan parantamalla. Lisäksi öljynsuojelurahaston mahdolliset linjaukset ovat täysin ristiriidassa sen kanssa, että merensuojelun ylläpitäminen on Suomen hallituksen tärkeimpiä tavoitteita Itämeren alueen yhteistyössä. Rahaston mahdolliset ratkaisut kustannusten vyöryttämiseksi pelastuslaitokselle saattavatkin aiheuttaa ilman kuntien maksuosuuksien kasvattamista palvelutason heikkenemisen ylläpidettäessä Saaristomeren öljyntorjuntavalmiutta pelastustoimen lakisääteisenä tehtävänä. Pelastustoimen tulisi jatkaa edelleen neuvotteluja rahaston kanssa öljyntorjuntavalmiuden turvaamiseksi.

Jaanin paloaseman lakkauttaminen

Pelastuslaitokselle ja kaupunginhallitukselle on osoitettu kirjeitä ja aloitteita, joissa on vedottu, että Jaanin paloaseman lakkauttamista harkittaisiin vielä uudelleen. Tämän vuoksi palvelutasolausunnon yhteydessä Turun kaupungin on syytä myös erikseen ottaa kantaa siihen, onko Itä-Turun alueen palvelutaso edelleen riittävä Jaanin paloaseman lakkauttamista huolimatta.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan palvelutason takaamiseksi tasapuolisesti ja taloudellisesti koko Varsinais-Suomen alueella paloasemaverkostoa on kehitettävä. Jaanin paloaseman lakkautuksen jälkeenkin palvelu on Jaanin alueella hyväksytyn palvelutason mukainen eikä paloaseman lakkautusta ole siten tarvetta harkita operatiivisista lähtökohdista uudelleen. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on lisäksi vastauksessaan Pro Jaanin paloasema -liikkeelle 12.6.2012 todennut, että asiassa ei ole ilmennyt lainvastaista menettelyä eikä asia anna aihetta aluehallintoviraston toimenpiteisiin. Jaanin paloaseman käynnistäminen uudelleen aiheuttaisi noin 500.000 euron budjetoimattomat vuosittaiset kustannukset, jotka tulisi kattaa muusta pelastuslaitoksen toiminnasta tai kasvattaa vastaavasti kuntien maksuosuuksia.

Aluepelastuslautakunnan tulisikin Jaanin toiminnan palauttamisen sijasta käynnistää välittömästi neuvottelut Kaarinan kaupungin kanssa uuden paloaseman rakentamisesta Krossin alueen läheisyyteen siten, että palveluita kyettäisiin tuottamaan kustannustehokkaasti nykyistä laajemmin Kaarinan, Itä-Turun ja E 18 moottoritien vaikutusalueille.

Oheismateriaali 1Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen luonnos palvelutasosta 2013-1216

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasoluonnoksesta 2013-2016 edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösKaupunginhallitus päätti antaa Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnalle esittelijän kokouksessa tarkistaman lausunnon, joka oli seuraava:

Väliotsikon Jaanin paloaseman lakkauttaminen alla oleva kolmas tekstikappale muutetaan seuraavaksi:

Aluepelastuslautakunnan tulee käynnistää välittömästi neuvottelut Kaarinan kaupungin kanssa uuden paloaseman rakentamisesta seuraavan valtuustokauden kuluessa Krossin alueen läheisyyteen tai palauttaa Jaanin paloasema operatiiviseen toimintavalmiuteen.

Päätös tehtiin äänin 10-3.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän tarkistaman, päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta äänestivät Hovirinta, Artesola, Hihnala, von Frencell-Ramberg, Keskinen, Manni, Leppä, Laaksonen, Sarlund ja Arve.

Eklundin Lundahnin kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Ilola.

Eklundin muutosehdotus oli seuraava:

Väliotsikon Jaanin paloaseman lakkauttaminen alla olevat toinen ja kolmas tekstikappale poistetaan ja lausunnon loppuun lisätään seuraava tekstikappale:

Turun kaupungin näkemyksen mukaan palvelutason takaamiseksi tasapuolisesti ja taloudellisesti koko Varsinais-Suomen alueella paloasemaverkostoa on kehitettävä. Lakkautettu Jaanin paloasema on kuitenkin Turun itäisten kaupunginosien pelastustoimen palvelutason kannalta niin oleellinen, että sen toimintaa tulee edelleen jatkaa osana palveluasemaverkostoa.