Palvelujohtaja Maisa Kuusela, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen, vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski ja vammaispalvelusuunnittelija Anita Lehtonen 1.8.2012:

Varsinais-Suomen erityishuollon kuntayhtymä on kuntalain mukaisesti pyytänyt jäsenkunniltaan lausuntoa toimintasuunnitelmastaan vuosille 2013 - 2015.

Liite 1                                  Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän kirje 24.5.2012

Varsinais-Suomen erityishuollon kuntayhtymän kirjeessä todetaan yhteenvetona muun muassa:

Toiminnan strategisen linjojen luomiseksi kuntayhtymä varaa omistajakunnilleen tilaisuuden esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan suunnittelemiseksi vuosille 2013-2015.

Suunnitelmakaudella Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä toteuttaa Valtioneuvoston periaatepäätöstä (21.1.2010). Kuntayhtymän palvelurakenne muuttuu siten, että laitosasuminen vähenee ja asumispalvelujen määrä kasvaa. Kustannuksiltaan palvelurakenteen muutos arvioidaan olevan 1,4-kertainen verrattuna aiempaan laitosvaltaiseen palvelurakenteeseen. Erityishuoltopiiri toivoo kirjeessään tiivistä yhteistyötä jäsenkuntien ja kuntayhtymän välillä kehitysvammaisten palvelujen turvaamiseksi, sillä periaatepäätöksen vaatimukset ovat haaste molemmille osapuolille.

Asumispalvelujen kehittämisen lisäksi ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä esitti, että laitospaikkoja jäisi valtakunnallisesti 4-5 toimintayksikköön. Nämä toimintayksiköt toimisivat erityishuollon tuki- ja osaamiskeskuksina. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri on ottanut käyttöön tavaramerkin KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, johon on keskitetty kehitysvamma-alan erityisosaaminen ja erityisen vaativa kehitysvammatyö, ohjaus ja kuntoutus. KTO tukee avohuollon yksikköjä. Tarvittaessa KTO varautuu pidemmän tähtäimen alueellisiin muutoksiin mm. koskien ERVA-alueiden muodostamista.

Erityishuoltopiiri korostaa kirjeessään, että viime vuoden huomattavaa alijäämä on katettava tulevina vuosina. Talouden ohjausta ja hinnoittelua kehitetään siten, että palvelujen tuottamisen kustannukset ja niistä perittävät hinnat kohtaavat paremmin. Erityistä huomiota kiinnitetään palvelumaksujen ja kustannusten tasapainoon yksiköissä.

Kuntayhtymä toivoo kuntien kannanottoja mainittuihin toiminnan tavoitteisiin, sekä tietoja siitä, onko kunnissa suunnitteilla hankkeita, jotka vaikuttavat erityishuoltopiirin toimintaan.

Kannanotot / ehdotukset pyydetään toimittamaan 17.8.2012 mennessä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirille.

Peruspalvelulautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:

Asumispalvelujen määrän kasvu

Pitkäaikaisten asumispalvelujen käyttö on lisääntynyt voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Samalla työtoimintaa on laajennettu. Kesäkuun lopussa 2012 asumispalvelujen piirissä oli kaiken kaikkiaan 305 turkulaista, mikä on noin 10 prosenttia enemmän verrattuna samaan aikaan viime vuonna. 

Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri ja Turun kaupunki ovat yhteistyössä aloittaneet laitoshoidon vähenemiseen liittyviä toimenpiteitä. Vuonna 2012 on valmistunut neljä uutta asumisyksikköä: kaupungin oma 10-paikkainen ikääntyvien kehitysvammaisten ryhmäkoti sekä kuntayhtymän kolme uutta asumisyksikköä. Kesäkuun lopussa 82 turkulaista olivat Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin asumispalvelujen piirissä.

Laitoshoidosta Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin uusiin asumisyksiköihin on tänä vuonna muuttanut yhteensä 18 turkulaista. Muut asukkaat tulevat muista asumispalveluista tai lapsuudenkodistaan.

Kehitys on linjassa Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen kehitysvammaisten asumisohjelman (2010-2015) tavoitteiden kanssa. Ohjelmakauden aikana sekä laitoksista että lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille tulee mahdollistaa yksilöllinen asuminen, johon kuuluu esteetön ja toimiva asunto tavallisessa asuinympäristössä sekä riittävät, yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut ja tuki. Samalla nykyisiä kehitysvammaisten laitospaikkoja vähennetään suunnitelmallisesti ja hallitusti, ilman pakkosiirtoja.

Peruspalvelulautakunta on 5.5.2010 § 158 hyväksynyt kehitysvammapalvelujen kehittämistavoitteet vuosille 2010-2016. Toimenpide-ehdotuksissa on mm. kuntayhtymän kanssa tehtävä yhteistyö ja oman toiminnan lisääminen.

Turun osuus Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin laitos- ja asumispalveluiden suoritteista on runsaat 50 %. Laitoshoidon käyttöpäivien määrä on vuosina 2005-2010 vaihdellut Turun osalta 42 137-46 367 välillä. Vuonna 2011 määrä oli 46 186.  Arvio tälle vuodelle on 42 630 ja vuodelle 2013 arvio on 40 150.

Erityishuoltopiirin järjestämässä pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli tämän vuoden kesäkuun lopussa 104 turkulaista. Lyhytaikaista laitoshoitoa käyttää noin 20 asiakasta vuodessa. Asumispalvelujen käyttö on lisääntynyt suhteessa enemmän kuin laitoshoitoa on vähennetty. Kehitys näkyy alla olevista taulukoista.

Taulukko 1. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvien turkulaisten ikärakenne 30.6.2011 ja 30.6.2012 tilanteen mukaan:

Taulukko 2. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin suoritteiden ja kustannusten määrä sekä arvioidut luvut vuosille 2012 ja 2013.

*(mahdollista hinnankorotusta ei huomioitu)

Kuntayhtymä ei esitä omaa arviota suoritteiden määristä tai suunnitelmakauden kustannuksista. Turku on tehnyt oman arvionsa perustuen nykyiseen asiakaskuntaan ja tänä vuonna tapahtuneeseen rakennemuutokseen. Arvion mukaan kokonaiskustannus tulee olemaan noin 12,6 miljoonaa euroa vuonna 2012 (11,3 miljoonaa euroa vuonna 2011). Arvio vuodelle 2013 on 12,8 miljoonaa euroa. Silloin vuoden 2013 kustannuksissa ei ole huomioitu mahdollisia hinnankorotuksia eikä volyymin kasvua.

Tarvittavan hoidon ja palvelujen järjestäminen nykyisiä vaatimuksia täyttävänä asumispalveluna lisää kustannuksia verrattuna laitoshoitoon. Lisäkustannuksia tulee myös asumispalveluissa asuvien työ- ja päivätoiminnasta. Kuntayhtymä tuo kirjeessään esille KEHAS-ohjelmassa esitetyn arvion, jonka mukaan palvelurakenteen muutos olisi kustannuksiltaan 1,4-kertainen verrattuna aiempaan laitosvaltaiseen palvelurakenteeseen.

Tänä vuonna käyttöön otetut asumisyksiköt ovat osoittaneet todeksi sen, että siirtyminen asumispalveluihin lisää kustannuksia. Uusien asumispalvelujen vuorokausihinta on ollut keskimäärin 14 % korkeampi kuin asiakkaan aikaisempi laitoshoidon vuorokausihinta. Säästö laitoshoidon vähentämisestä ei näin ollen kata kuin osan asumispalvelukustannuksista.

Viime vuonna Turku maksoi erityishuoltopiirille noin 9,4 milj. euroa laitoshoidosta. Arvio tälle vuodelle on 9,3 milj. euroa ja ensi vuodelle 8,9 milj. euroa. Asumispalveluista maksettiin vuonna 2011 noin 1,5 milj. Kustannusten arvioidaan olevan 2,7 milj. tänä vuonna ja 3,4 milj. euroa vuonna 2013.

Yhteisissä neuvotteluissa kuntayhtymä on esittänyt suunnitelmansa muuttaa yksi laitososasto asumisyksiköksi vuoden 2013 alusta. Tämä koskisi viittä turkulaista asiakasta.  Nykyisen osaston asiakasmäärä olisi vähennettävä, jotta kaikki saisivat oman huoneen, mutta henkilökuntavahvuus pysyisi samana. Alustavien arvioiden mukaan asumispalvelujen hinnaksi tulisi 183 euroa/vrk, kun asiakkaiden nykyinen vuorokausihinta vaihtelee 111-157 euron välillä. Lisäkustannus vuositasolla olisi arvion mukaan noin 80 000 euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt erityishuoltopiiriä 31.12.2012 mennessä tarkentamaan ja täydentämään tarvittavilta osin kehitysvammaisten asumisohjelman toimenpanoon liittyvää alueellista suunnitelmaa. Turku tulee osallistumaan tähän työhön.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa laitoshoidon vähentäminen on mahdollista vain jos kokonaiskustannukset eivät nouse. Uusia hankkeita ei todennäköisesti voida aloittaa vuosien 2013 - 2014 aikana.

Laitoshoidossa ja kotona asuvien asiakkaiden tilannetta kartoitetaan edelleen. Valtakunnallisessa suunnitelmassa painotetaan laitoshoidon purkua, mutta tarvetta asumispalveluihin on myös perheensä kanssa asuvilla aikuisilla kehitysvammaisilla.

Palvelurakenteen muutos tulee asumispalvelujen lisäksi kasvattamaan muiden ns. avohuollon palvelujen tarvetta. On kiinnitettävä huomiota myös kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnan, terveydenhoidon, kuntoutuksen ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden resursseihin ja osaamiseen.

Laitoshoitoa tarvitaan edelleen vaativan tason hoitoa tarvitseville asiakkaille. Laitospaikkoja ei voida vähentää, ellei erityisesti vaativan tason asumispalveluja kehitetä. Suuri haaste on toteuttaa kustannustehokkaita ja samalla asiakasystävällisiä ja turvallisia vaihtoehtoja laitoshoidolle. On myös tärkeää kehittää toimintaa niin, ettei ns. laitoskulttuuria viedä mukaan uusiin asumispalveluihin.

Palvelurakenteen muutoksessa Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin tulee kiinnittää huomiota kiinteistökannan sopeuttamiseen uuteen tilanteeseen.

Palvelujen hinnoittelu

Asiakaskohtaiset ratkaisut perustuvat yksilöllisiin suunnitelmiin, jotka laaditaan yhteistyössä asiakkaan, hänen perheensä sekä kuntayhtymän kanssa.

Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri käyttää hinnoittelussaan hoitoluokkia, jotka märitellään asiakkaan tarvitseman hoidon, ohjauksen ja kuntoutustarpeen mukaan. Esimerkiksi laitoshoidossa on 1-7 hoitoluokkaa, joiden vuorokausihinta vaihtelee välillä 111–571 euroa ja asumispalveluissa 1-6 hoitoluokkaa, yksikköhinta 44–277 euroa. Hoitoluokkien muutoksista neuvotellaan Vammaispalvelujen edustajien kanssa.

Viime vuonna annetussa lausunnossaan (17.8.2011 § 209) peruspalvelulautakunta kiinnitti huomiota siihen, että jatkossa Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän tulee pyytäessään lausuntoa jäsenkunniltaan tulevien vuosien toimintasuunnitelmasta esittää oma arvionsa talousarvionsa ja taloussuunnitelmansa kasvuluvuiksi.

Kuntayhtymän kirjeessä mainitaan, että talouden ohjausta ja hinnoittelua kehitetään siten, että palvelujen tuottamisen kustannukset kohtaavat tarkemmin niistä perittävät hinnat. Kirjeessä ei kuitenkaan ole esitetty kasvulukujen arviota eikä siinä esitetä yksikköhintojen korotusprosenttia vuodelle 2013. Tänä vuonna yksikköhinnat nousivat 3-5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Talouden tilanne asettaa vuoden 2013 talousarviolle erityisiä vaatimuksia ja edellyttää paitsi Turulta myös kuntayhtymältä erittäin tiukkaa talousarviota ja talousseurantaa sekä tuottavuuden tehostamista. Turku haluaa korostaa, että kuntayhtymän tulee noudattaa peruskunnan talousarvion kasvuprosenttia, mikä vuodelle 2013 tarkoittaa enintään 2 % kasvua. Volyymia ei saa Turun osalta kasvattaa vuodesta 2012.

KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus

Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin käyttöön ottama tavaramerkki KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus kuvastaa meneillään olevaa palvelurakennemuutosta. Avohuollossa kehitysvammaiset ovat normaalien terveys- ym. palvelujen piirissä, mutta sen rinnalla tarvitaan erityisosaamista, konsultaatioapua ja kuntoutusta.

Laki- ja rakennemuutokset sekä toimiva asiakaspalveluprosessi edellyttävät kunnan ja kuntayhtymän hyvää yhteistyötä monella tasolla. Alueellinen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus on tärkeä erityisosaamisen ylläpitämisessä. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri/KTO tulee edelleen olemaan tärkeä yhteistyökumppani sekä asiantuntijana että erityisosaamista vaativien kehitysvammaisten palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Esitämme, että peruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan vuosille 2013 - 2015.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

Ehdotus        Peruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan vuosille 2013 – 2015.