Vs. apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto 8.8.2012:

Turun kaupungin osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelmaan on merkitty matkailulle tehtäväksi selvittää Aurajoesta liikennöivän reitti- ja charterliikenteen kehittämistarpeet saaristomatkailun edellytysten parantamiseksi. Keväällä 2012 tehdyssä työssä keskityttiin liikenteen kannalta tärkeimpään kohdealueeseen, joka sijaitsee Martinsillan ja Förin välisellä alueella. Suunnitelma jaettiin kahteen osa-alueeseen: 1) infrastruktuuri ja tekniikka, josta vastasivat satama ja kiinteistöliikelaitos, sekä 2) asiakaspalvelu ja liiketoiminnan tukipalvelut, josta vastasi matkailun palvelukeskus. Tehtävän laaja-alaisuuden vuoksi työtä koordinoi valmisteluryhmä osaamis- ja ympäristötoimen sektoreilta:

-      apulaiskaupunginjohtajan avustaja Sami Savolainen, pj

-      apulaiskaupunginjohtajan avustaja Risto Veivo

-      palvelupäällikkö Teemu Vappula, matkailun palvelukeskus

-      satamamestari Antti Pekanheimo, satamaliikelaitos

-      vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen, kiinteistöliikelaitos

Selvityksen aikana nykytilanteen ongelmat nousivat selkeästi esille. Tällä hetkellä charter- ja reittiliikenteen lähtöpaikat ovat eri puolilla Aurajokea. Laiturirakenteet ovat epäkäytännöllisiä, osin heikkokuntoisia ja voivat vaihtua kesken sesongin. Saapuvaa liikennettä joudutaan ohjaamaan aluksille huonosti sopiviin laitureihin. Näistä syistä asiakasta palvelevat opastus- ja myyntikanavat ovat hyvin kirjavia, eikä asiakkaita kyetä palvelemaan tyydyttävällä tavalla. Matkailijoilla on selviä vaikeuksia löytää informaatiota ja alusten lähtöpaikkoja. Charter- ja reittiliikenteen kattava yhteismarkkinointi ja sähköiset myyntikanavat ovat puutteellisia tai niitä ei ole lainkaan. Matkailijoiden näkökulmasta tilanne konkretisoitui kulttuuripääkaupunkivuoden kokemusten myötä. 

Liikennöitsijöiden näkökulmasta nykytilanne ei kannusta uusien investointien tekemiseen. Uusien yrittäjien tulo Aurajokeen on hankalaa, koska aloittelevaa liiketoimintaa tukevat yhteispalvelut ja infrastruktuuri ovat kehittymättömiä.  Saavutettavuuden heikkoutena ovat puutteelliset runkoyhteydet saaristoon. Aurajoen houkuttelevuutta ja toimintaympäristöä reittiliikenteen näkökulmasta tulisi parantaa siten, että Turun keskusta saadaan kytkettyä pysyvästi osaksi mm. saariston rengastietä ja muita keskeisiä saaristoliikenteen solmukohtia. Heikot reittiyhteydet saaristoon maakunnan keskuskaupungista vaikeuttavat koko saaristomatkailun kehittymistä. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen Ely-keskus ei rahoita Aurajoesta lähtevää reittiliikennettä lainkaan.

Aurajoen penkereet Martinsillan ja Förin välisellä alueella todettiin alkukartoituksessa kunnoltaan tyydyttäviksi. Niiden uusiminen ei ole nykyisessä investointisuunnitelmassa. Aurajoen vesiliikenteen kehittämisessä ei voida kuitenkaan jäädä odottamaan tulevien vuosien mahdollisia pengerten peruskorjausmäärärahoja. Kustannuksiltaan parhaaksi ratkaisuksi itärannalle keskistettävän charter liikenteen tarpeisiin onkin todettu kelluvat laiturirakenteet, joihin voidaan sisällyttää tarvittava tekniikka. Ponttonirakenteiden muunneltavuus ja kelluvuus mahdollistavat jokiolosuhteisiin toimivan ratkaisun. Länsirannalla suurimmat muutostarpeet ovat vesi- ja viemäriverkoston uusiminen. Asiakkaiden ohjaus, risteilyjen yhteismarkkinointi ja myyntikanavat uudistetaan palvelemaan uusia lähtösatamia. Mahdollisten liikennejärjestelyjen muutostarpeet selvitetään jatkotyössä. Suunnitelma ei sisällä uusia fyysisiä kahvilatiloja tai lipunmyyntipisteitä kohdealueella. Niiden tarve tulee selvittää jatkotyössä ja mahdollinen toteutus on tarkoituksenmukaisinta tehdä kilpailutuksella tai kumppanuusmallilla kiinnostuneiden yrittäjien kanssa.

Vastaavan tyyppisillä ratkaisuilla on useissa muissa merellisissä kaupungeissa saatu aikaiseksi vetovoimaisia satama-alueita, jotka ovat palveluillaan ja saavutettavuudellaan nostaneet vesiliikenteen asiakasmääriä. Alkukartoitus ja käydyt keskustelut yrittäjien kanssa osoittavat, että Turulla olisi selvää potentiaalia parantaa palvelukykyä ja luoda tätä kautta edellytyksiä lisätä saaristoliikenteen kannattavuutta ja houkutella uusia yrittäjiä.

Alustavan projektisuunnitelman mukaiset kustannukset yhteensä 560.000 euroa jakautuvat kahdelle työpaketille seuraavasti:

1)   Infrastruktuuri ja tekniikka yhteensä 500.000 euroa.

•   Itäranta välillä Martinsilta – Föri: noin 150 m pitkä ponttoni pienemmille charteraluksille ja ympäristön kunnostus. Ponttonissa on kaikki tekniikka ja liitännät.

•    Länsiranta välillä Martinsilta – Föri: vesi ja viemäriratkaisut tilausliikenteen aluksille sekä mahdollisen sähköverkon kunnon selvittäminen.

2)   Asiakaspalvelu ja liiketoiminnan tukipalvelut yhteensä 60.000 euroa

•   Suunnittelu

•   Kartta (useisiin medioihin)

•   Jokirannan opastaulut / logiikka

•   Esitemateriaali / handout

•   Digitaaliset infotaulut (suunnittelu)

•   Portaali (turkutouring.fi)

•   Mobiilipalvelut

Jatkovalmistelua voidaan tehdä edelleen kahdessa työpaketissa, mutta kokonaisuuden etenemistä on seurattava jatkossakin hankeryhmätasolla. Sataman yhtiöittämisen yhteydessä on mahdollista, että Aurajoen kehittämisvastuu siirtyy uudessa organisaatiossa kiinteistötoimialan vastuulle. Jatkotyössä on merkityksellistä, että alusten tarpeet ja merenkululliset määräykset huomioidaan riittävällä tasolla hyödyntäen kaupungin ja sataman merenkulullista osaamista. Lisäksi työn edetessä on kuultava alan yrittäjiä.

Mikäli hankkeen jatkosuunnittelu päätetään nyt käynnistää ja rahoitus osoitetaan vuoden 2013 talousarvioon, tulee tavoitteena olemaan uusitun alueen käyttöönotto vuoden 2013 kesällä.

Koska hanke tukee saariston matkailun edellytyksiä ja saavutettavuutta, tulee jatkotyössä selvittää EU:n ja saariston aluetukien käytön mahdollisuus hankkeen toteutuksessa.

Oheismateriaali 1Aurajoki –hanke (pp-esitys)

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että hankkeen jatkovalmistelu voidaan käynnistää edellä olevan selvityksen pohjalta kahdessa työpaketissa sektoreiden apulaiskaupunginjohtajien ohjauksessa,

että kaupunginjohtaja voi asettaa hankeryhmän, johon valmisteluryhmän toimijoiden lisäksi kutsutaan vesiliikelaitoksen edustaja,

että hankeryhmä kuulee valmistelun edetessä alan yrittäjien näkökulmia,

että tavoitteena tulee olla uusitun alueen ja palveluiden käyttöönotto 2013 kesällä ja

että määrärahavaraus hankkeen toteuttamiseksi käsitellään vuoden 2013 kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyn yhteydessä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sarlundin Artesolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 13.8.2012 § 359

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Lundahn, Elo, Hihnala, von Frenckell-Ramberg, Keskinen, Manni, Leppä, Laaksonen, Sarlund ja Arve.

Artesolan ehdotuksen puolesta, että hankkeen jatkovalmistelusta päätetään talousarvion yhteydessä, äänesti häntä kannattanut Rinne.