Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 5.6.2012:

Esitys kaupunginvaltuuston kutsumisesta kiireellisesti koolle

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle on 4.6.2012 tehty esitys kaupunginvaltuuston kutsumisesta kiireellisesti koolle päättämään neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Esityksen on allekirjoittanut 21 valtuutettua ja neljä varavaltuutettua. Esitys on seuraava:

Kuntalain 54 §:n mukaisesti me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme Turun kaupunginvaltuuston kutsumista kiireellisesti koolle päättämään kansanäänestyksen järjestämisestä siitä haluavatko turkulaiset kauppatorin alle rakennettavaksi maanalaisen pysäköintilaitoksen vai ei.

Kunnallisesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä säädetään Kuntalain (365/1995) 30 §:ssä. Kansanäänestys on tarpeellinen jotta kuntalain 27 §:ssä valtuustolle säädetty velvoite kansalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta toteutuu. Valmisteltavassa päätösesityksessä tuulee huomioida kaikilta osin se, mitä Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään (656/990)sen 3 §:ssä.

Edustuksellinen demokratia ja kansanäänestykset

Kaupunginvaltuusto on nykyisessä kokoonpanossaan 16.2.2009 § 54 päättänyt, että Turun Kauppatorin asemakaavasta ja Kauppatorin alle rakennettavasta pysäköintilaitoksesta ei toimiteta neuvoa-antavaa kansanäänestystä.

Kuntalain 1 §:n mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä kuntalaissa.

Kunnallinen kansanäänestys on kuntalain 30 §:ssä säädetty neuvoa-antavaksi. Perusteena tälle lainsäätäjän valinnalle on pidettävä kunnallisen edustuksellisen järjestelmän ensisijaisuutta päätöksenteossa. Edustuksellisen järjestelmän oleellisena piirteenä on se, ettei korkein päätöksentekoelin, valtuusto voi siirtää oikeudellista vastuutaan kansanäänestyksen tai muun mielipidetiedustelun perusteella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 52 §:n mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan niitä tapauksia lukuun ottamatta, joissa se on siirtänyt päätösvaltansa kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle. Valtuusto ei näin ollen voi siirtää maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa vastuutaan kansanäänestyksen kohteena olevassa kaavoitusasiassa kuntalaisille siinäkään tapauksessa, että kansanäänestys järjestettäisiin.

Kaavoituksessa noudatettavasta kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta säädetään tarkoin maankäyttö- ja rakennuslain 8 luvussa. Kyseiset erityislain säännökset tarkentavat yleislakina pidettävän kuntalain 27 §:ssä säädettyjä kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaan kuntalaiset voivat esittää sekä mielipiteensä kaavoituksen alkuvaiheessa että muistutuksen varsinaisesta nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta.

Suurin osa kunnallisista kansanäänestyksistä on järjestetty kuntaliitosasioissa, joissa kuntalaisille esitettävä kysymys on yleensä yksiselitteisempi ja jossa annettava vastaus johtaa usein käytännössä peruuttamattomaan ratkaisuun, kuntaliitokseen. Suunnittelu- ja kaavoitusasiassa äänestystuloksen vaikutusaika saattaa muodostua ongelmallisemmaksi, sillä olosuhteiden muuttuessa tulee tarve arvioida asioita uudelleen. Kansanäänestyksen tulos ei saisi tarpeettomasti rajoittaa vaaleilla valitun valtuuston päätöksentekoa.

Asemakaavan sisällöstä päättäminen ei muutoinkaan kovin hyvin sovellu kansanäänestyksen kohteeksi, sillä kaava sisältää useita toisiinsa sidoksissa olevia kysymyksiä. Niiden kokonaisarviointi edellyttää laajaa perehtymistä, joten arviointia on vaikea pelkistää yhdeksi kansanäänestyskysymykseksi, johon voi ottaa kannan kyllä tai ei.

Asemakaavoitusprosessi

Kaupunginhallitus laittoi Kauppatorin asemakaavanmuutoksen vireille 5.12.2011 ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedokseen. Tämän jälkeen asemakaavanmuutos on valmisteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä, maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisella tavalla ilman luonnosvaihetta. Kaikilla kuntalaisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitellusta kaavasta. Kaavan käsittelyn yhteydessä on saatu merkittävästi myös maanalaista pysäköintilaitosta vastustavia ja kyseenalaistavia kansalaismielipiteitä, joihin asemakaavatoimisto on vastannut.

Kauppatorin asemakaavanmuutos on valmisteltu lainmukaisesti. Erityisellä tarkkuudella on täydennetty niitä pohjavesi- ja liikenneselvityksiä sekä vaikutusarviointeja, joihin korkein hallinto-oikeus ja Turun hallinto-oikeus vuoden 2009 Kauppatorin asemakaavanmuutosta koskevia valituksia käsitellessään kiinnitti huomionsa. Asemakaavanmuutoksessa pysäköintilaitos on laadittujen selvitysten perusteella rajattu tarkemmin ja sitä on supistettu vuoden 2009 ehdotuksesta. Myös vaihtoehtoisia pysäköintiratkaisuja, mm. Louhen laajennusta sekä maanpäällisiä pysäköintilaitoksia Kauppahallin pihalle ja Österbladin tontille, on tutkittu kattavasti.

Esimerkiksi Louhen laajennus itään, joka on vaihtoehdoista lähinnä Kauppatorin pysäköintilaitosta, ei tuo jalankulkuyhteyttä nykyistä lähemmäksi Kauppatoria. Se ei myöskään kytke keskustan keskeisiä kaupallisia kortteleita keskustan toimivuutta lisäävällä dynaamsiella tavalla. Sen uusi ajoyhteys tukeutuisi myös Aninkaistenkatuun, mutta kuormittaisi enemmän joukkoliikenteen sujumiselle tärkeää Maariankadun risteystä kuin Yliopistonkadun ramppi. Pysäköintipaikkojen lisäykseen verrattuna Kauppatorin pysäköintilaitoksen vaikutukset ja niille altistuvien asukkaiden määrä ovat Yliopistonkadun ajorampin korttelissa huomattavasti pienemmät kuin Louhen Tuureporinkadun ajorampissa. Lisäksi Louhen itä-laajennuksen sisäänajon rakentaminen puhkaisee paineellista pohjavettä johtavan sorakerroksen.

Kansanäänestyksen kaksivaiheinen menettely ja vaihtoehdot

Kansanäänestyksestä päättäminen on kuntalain 30 §:n nojalla kaupunginvaltuuston vapaassa harkinnassa. Sen järjestämistä koskeva päätöksenteko olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa kaksivaiheisena. Ensin tehdään periaatepäätös kansanäänestyksen järjestämisestä. Jos valtuusto on kansanäänestyksen järjestämisen kannalla, asia palautetaan kaupunginhallitukselle, joka valmistelee esityksen valtuustolle äänestyksen aiheesta, ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista.

Jälkimmäinen kaupunginvaltuuston päätös on varsinainen kuntalain 30 §:n tarkoittama päätös kansanäänestyksen järjestämisestä. Tästä päätöspäivästä määräytyy mm. kansanäänestyslain 3 §:n mukainen 60 päivän mittainen määräaika sille, koska äänestys voidaan aikaisintaan toimittaa. Mikäli valtuusto sen sijaan päätyy siihen, että kansanäänestystä ei järjestetä, asian käsittely valtuustossa päättyy jo asiaa ensi kerran käsiteltäessä.

Kansanäänestyksen toimittamista harkittaessa tulee ottaa huomioon, että Kauppatorin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttaminen on vain yksi kysymys kaupungin keskustan kehittämisessä. Kehittämistä ja suunnittelua ei ole tarkoituksenmukaista sitoa yhden ratkaisuvaihtoehdon toteuttamiseen tai poissulkemiseen. Näin ollen äänestykseen ei voi tuoda vaihtoehtoa kyllä vai ei, vaan ei-vaihtoehdossa on oltava konkreettisia ratkaisuja torin sekä torin ja joen välisen alueen (mm. Fortuna-kortteli) pysäköintitarpeeseen sekä keskustan kadunvarsipysäköinnin vähentämiseen. Lisäksi mukaan on tuotava näkemys siitä, miten keskustan korttelit kytketään toisiinsa riittävän dynamiikan aikaansaamiseksi. Asemakaavan valmistelun yhteydessä toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa Kauppatorin alle toteutettavalle pysäköintilaitokselle ei ole löytynyt.

Kunnan tiedotusvelvollisuus

Kuntalain 29 §:n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan tiedottamisvelvollisuus korostuu, mikäli päädytään kansanäänestyksen toimittamiseen, jotta kuntalaisten aidot mielipiteet saadaan selville. Tiedotusvelvollisuutensa täyttämiseksi kaupungin tulee järjestää kaikille äänioikeutetuille tasavertaiset mahdollisuudet saada yhtäläinen informaatio kansanäänestyksen kohteena olevasta asiasta, sen eri vaikutuksista ja äänestykseen liittyvistä muista eri vaihtoehdoista vaikutuksineen.

Käytännössä kaupungin tulee vähintään tuottaa jokaiseen talouteen postin välityksellä toimitettava tiedotusjulkaisu, jonka tulisi olla lisäksi saatavissa sähköisessä muodossa. Kaupungin on lisäksi perusteltua toteuttaa erillinen tiedotuskampanja julkisen median kautta sekä järjestää aiheeseen liittyviä tiedotustilaisuuksia asukkaille ja yrityksille. Tiedotuksen sisältörunko muodostuisi Kauppatorin asemakaavaehdotuksen esittelystä, kaavaselostuksesta, siihen liittyvistä selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista sekä vaihtoehtojen vertailusta, ei–vaihtoehdon osalta pitäisi valmistella kattava esittelyaineisto toteuttamiskelpoisesta vaihtoehdosta.

Mikäli sijainniltaan perusteltuja pysäköintipaikkoja ei ole mahdollista toteuttaa, tulisi arvioida edellytyksiä katutilan vapauttamiseksi keskustan kevyen liikenteen verkoston, pikaraitiotien ja uusien puistokohteiden toteuttamiseksi. Tarkastelussa tulee huomioida etenkin kaupunginhallituksen 25.10.2010 päätös siitä, että ”Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2010” käytetään kävelyn ja pyöräilyn väylien tarkemman jatkosuunnittelun pohjana. Harkittavaksi jäisi lisäksi se, tulisiko Kauppatorin yleissuunnitelman toteuttamisesta luopua torikauppaa palvelevan pintapysäköinnin korvaamiseen liittyvien ongelmien vuoksi.

Kustannukset tiedotusvelvollisuuden toteuttamiseksi voidaan arvioida kokonaisuudessaan vasta päätettäessä tiedotuskampanjan laajuudesta ja toteuttamistavasta.

Kansanäänestyksen kustannukset ja aikataulu

Keskusvaalilautakunnan sihteeri Juha E. Karvinen on arvioinut, että kauppatorin maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamista koskevan kansanäänestyksen toimittamiskustannukset olisivat noin 400.000–500.000 euroa. Turussa tai missään muussakaan suuressa kaupungissa ei tähän mennessä ole toimitettu kansanäänestyksiä. Arvion tekeminen kustannuksista onkin vaikeaa, koska äänestyspaikkojen lukumäärä ja kirjeäänestyksen käyttö vaikuttavat kokonaiskustannukseen. Myöskään painatusta ja postitusta ei ole vielä kilpailutettu. Lisäksi tulee ottaa huomioon tiedotuskampanjasta syntyvät kustannukset.

Kunnallisvaalien valmistelu muun muassa ehdokasasetteluineen on syyskuussa kiivaassa käynnissä. Mahdollisen kansanäänestyksen valmistelujen ja toteutuksen yhteensovittaminen kunnallisvaalien valmistelun kanssa olisi haasteellinen tehtävä.

Keskusvaalilautakunnan selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan oheismateriaalista 2.

Yhteenveto

Edellä esitetyin perustein Kauppatorin alle rakennettavasta maanalaisesta pysäköintilaitoksesta ei ole syytä järjestää kuntalain 30 §:n mukaista neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä.

Oheismateriaali 1Esitys kaupunginvaltuuston kutsumisesta kiireellisesti koolle 4.6.2012

Oheismateriaali 2Keskusvaalilautakunnan arvio kansanäänestyksen kustannuksista

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että Kauppatorin alle rakennettavasta maanalaisesta pysäköintilaitoksesta ei järjestetä neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä.

PäätösKaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että järjestetään neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys siitä, haluavatko turkulaiset Kauppatorin alle rakennettavaksi maanalaisen pysäköintilaitoksen vai eivät.

Päätös asiassa tehtiin äänin 6-6 puheenjohtajan äänen ratkaistessa, 1 poissa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kaupunginhallituksen päätökseksi tulleen Artesolan Laaksosen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Rinne, Hihnala, von Frenckell-Ramberg ja puheenjohtajana toiminut Sarlund.

Esittelijän seuraavansisältöisen tarkistetun päätösehdotuksen puolesta äänestivät Raaska, Lundahn, Elo, Manni, Leppä ja Palonheimo.

”Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että neuvoa-antavaa kansanäänestystä ei järjestetä siitä, haluavatko turkulaiset Kauppatorin alle rakennettavaksi maanalaisen pysäköintilaitoksen vai ei.”

Keskinen oli poissa kokouksesta.

Arve ja Eklund ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Arven tilalla asian käsittelyyn osallistui Palonheimo ja Eklundin tilalla Raaska.

Puheenjohtajana toimi II varapuheenjohtaja Sarlund.