Suomenkielisen opetustoimen johtaja Timo Jalonen

Suomenkielisen opetustoimen johtaja on käyttänyt otto-oikeutta suomenkielisen jaoston 15.12. 2009 /64 § tekemään päätökseen ja ruotsinkielisen jaoston 18.12.2009/ 63 § tekemään päätökseen. Jaostojen tekemät päätöksen eivät riittävästi ota huomioon toimintakentässä tapahtuvaa muutosta eivätkä sitä, mitä toiminnallisia ja taloudellisia muutoksia saattaisi olla tarpeen toteuttaa.

Vertailutietoja muista kunnista

Kerättyjen vertailutietojen perusteella Turussa ei ole erityisen paljon kansalaisopistojen antamaa opetusta ja määrää pitäisi saada nostettua.

Espoossa toimii kaksikielinen Espoon työväenopisto. Toimintaa on ollut vuodesta 1957 lähtien. Rehtorin mukaan opisto on toiminut hyvin kaksikielisenä eikä ongelmia ole ollut. Opistossa on kaksi apulaisrehtoria, jotka ovat vastanneet oman kieliryhmänsä (su,sv) palveluista. Oppilaitos on perustettu kaksikielisenä, mutta mitään kiintiöitä tms. ruotsinkieliselle opetukselle ei ole.

Vantaalla toimii kaksikielinen opisto. Myös Vantaalla opistossa ei ole erityisiä kiintiöitä ruotsinkieliselle opetukselle.

Helsingissä toimivat suuret suomenkieliset ja ruotsinkieliset työväenopistot.

Raaseporissa toimii kaksikielinen opisto vuodesta 2009 lähtien. Opetuksen suunnittelussa on lähdetty siitä, että 8000 tuntia on suomenkielistä opetusta ja 12.000 ruotsinkielistä Todellisuudessa kysyntä ja tarjonta määräävät toteutuneen opetuksen. Opiskelijat hakeutuvat muuhunkin kuin oman äidinkielensä mukaiseen opetukseen.

Turussa on kolme kansalaisopistoa: settlementtiliikkeen ylläpitämä Aurala sekä Turun kaupungin ylläpitämät suomenkieliset ja ruotsinkieliset työväenopistot. Kaupungin ylläpitämät opistot ovat vuodesta 2008 lähtien toimineet osoitteessa Kaskenkatu 5. Opistojen toimiminen samoissa tiloissa on lisännyt oppilaitosten yhteistyötä. Tämä on tärkeää, koska lakiin vapaasta sivistystyöstä on juuri lisätty velvoite tällaisesta yhteistyöstä.

Kansalaisopistojen ylläpitorakenne on parhaillaan voimakkaassa muutosvaiheessa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Opistoja on yhdistynyt suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja samalla niiden opetustarjonta on lisääntynyt merkittävästi. Myös vapaan sivistystyön tavoitteet ovat koko ajan laajentuneet ja uusiksi tavoitteiksi ovat tulossa hyvinvoinnin, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden sekä kansainvälisyyden edistäminen. Turun seudulla on lisäksi käynnissä selvitystyö liittyen seudullisen kansalaisopiston perustamiseksi.

Asutuskeskusten suuret opistot pystyvät lisäämään resurssejaan ja kehittämään toimintaansa. Ne voivat suunnata resursseja myös uusiin tarkoituksiin ja kehittämään toimintaansa. Opetusministeriön mukaan niiden toimintaedellytykset ja palvelukyky ovat kasvamassa. Kansalaisopistojen määrä vähenee nopeassa tahdissa yhdistymisten seurauksena. Lisäksi opetusministeriö ajaa voimakkaasti myös rahoituksen muuttamista enemmän kehittämispainotteiseksi.

Kansallisia kehittämislinjauksia:

Lakiuudistus astunut voimaan 1.1.2010 / Nro 1765/29.12.2009 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

*Opm:n kirje (363/522/15.1.2010) kansalaisopistojen ylläpitäjille laatu- ja kehittämisavustuksista vuodelle 2010 (2010-2012)

Tulevaisuus: - Tavoitteet mainittu laissa ja kirjeessä

- Opm edellyttää opistoilta kehittämistoimia

- Tilasto- ja tietopohjaa laajennetaan tavoitteiden ja tulosten seurantaa varten.

-Vuodesta 2013 lähtien Lake-rahoitus sisällyttäneen jo laskennalliseen rahoitusmuotoon.

*Valtiovallan vapaan sivistystyön ”RAKE”-ohjelman ulottaminen kansalaisopistokenttään vuonna 2011.

-Opistojen rakennetta tulisi vahvistaa kohtaamaan muutokset

-Uudet ylläpitämisluvat kaikille ylläpitäjille: Lupa ja lupateksti perustana valtionrahoitukseen

*Turun valtuustoryhmien sopimus 2009–2012 mm. :

-Tarkastella palvelujen tuottamisen tapoja

-Kaksikielinen ja monikulttuurinen Turku, joka kannustaa innovaatioihin

-Kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä

-Osaamistoimen sektorilla valmistaudutaan siirtymään aitoon tilaaja tuottajamalliin

-Hallinnolta edellytetään työskentelyä turhan byrokratian karsimiseksi

valmistelun (suunnittelun) tehostamiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus vaatii (7.12.2009/647§) hallinnon keventämistä 15 % vuoden 2012 loppuun mennessä.

Turun suomenkielisellä työväenopistolla on tulevaisuudessakin hyvät toimintaedellytykset, joten sen asemaan ei ole erityistä tarvetta puuttua. Huomattava osa ruotsinkielisestä väestöstä osallistuu jo nyt suomenkielisen työväenopiston antamaan opetukseen monipuolisemman kurssitarjonnan vuoksi. Sen sijaan ruotsinkielisen työväenopiston toimintamahdollisuudet itsenäisenä oppilaitoksena ovat nopeasti kapenemassa ja mahdollisuudet vastata uuden lain tuomiin velvoitteisiin ovat erittäin rajalliset. Suurimpia puutteita ovat:

1) vakituisen henkilöstön pieni määrä rajoittaa mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin

2) nykyinen henkilöstörakenne ei mahdollista kunnolla hankkeisiin osallistumista, suuri osa rahoituksesta voi jäädä saamatta

3) opetustuntien pieni määrä

4) syvät ennakkoluulot hallinnollista yhdistämistä kohtaan

5) ruotsinkielisellä työväenopistolla on toistaiseksi varsin vähäinen rooli maahanmuuttajakysymyksessä

Tässä tilanteessa ylläpitäjän tulee harkita uusia strategisia linjauksia oppilaitoksen kehittämiseksi. Vaihtoehtoina ovat:

a) hallinnon yhdistäminen suomenkieliseen työväenopistoon tai kokonaan uuden opiston perustaminen

b) hallinnon yhdistäminen johonkin ruotsinkieliseen kansalaisopistoon

c) yhteistyön nopea ja merkittävä tiivistäminen ruotsinkielisten opistojen kanssa.

Yksinkertaisinta on lakkauttaa molemmat kaupungin ylläpitämät työväenopistot ja perustaa uusi opisto vuoden 2011 alusta lukien. Tällöin opetuksen järjestäminen säilyy kaupungin omissa käsissä. Samassa tulee ehdottomasti turvata, että opetuksen lisäksi asiakaspalvelua tulee järjestää myös ruotsinkielellä. Yhteistyö muiden ruotsinkielisten opistojen kanssa saattaa osoittautua ainoastaan keinotekoiseksi ratkaisuksi.

Opetuslautakunnan tulisi esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että opetustoimen johtosääntöä uudistetaan siten, että Turun suomenkielinen työväenopisto ja Åbo svenska arbetarinstitut lakkautetaan ja että tilalle perustetaan uusi opisto 1.1. 2011 lukien.

Rehtorit Ilkka Virta ja Gunnar Nyström on kutsuttu kuultavaksi opetuslautakunnan kokoukseen.

Ehdotus       Opetuslautakunta päättää

1. hyväksyä rehtorien esitykset työväenopistojen toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2010 sekä

2. palauttaa kehittämissuunnitelman vuosille 2011–2015 uudelleen valmisteltavaksi,

3. esittää molempien työväenopistojen lakkauttamista 31.12.2010 sekä

4. ylläpitoluvan hakemista kokonaan uudelle opistolle 1.1.2011 lukien.

Suomenkielisen opetustoimen johtaja Timo Jalonen

Suomenkielisen opetustoimen johtaja on käyttänyt otto-oikeutta suomenkielisen jaoston 15.12. 2009 /64 § tekemään päätökseen ja ruotsinkielisen jaoston 18.12.2009/ 63 § tekemään päätökseen. Jaostojen tekemät päätöksen eivät riittävästi ota huomioon toimintakentässä tapahtuvaa muutosta eivätkä sitä, mitä toiminnallisia ja taloudellisia muutoksia saattaisi olla tarpeen toteuttaa.

Vertailutietoja muista kunnista

Kerättyjen vertailutietojen perusteella Turussa ei ole erityisen paljon kansalaisopistojen antamaa opetusta ja määrää pitäisi saada nostettua.

Espoossa toimii kaksikielinen Espoon työväenopisto. Toimintaa on ollut vuodesta 1957 lähtien. Rehtorin mukaan opisto on toiminut hyvin kaksikielisenä eikä ongelmia ole ollut. Opistossa on kaksi apulaisrehtoria, jotka ovat vastanneet oman kieliryhmänsä (su,sv) palveluista. Oppilaitos on perustettu kaksikielisenä, mutta mitään kiintiöitä tms. ruotsinkieliselle opetukselle ei ole.

Vantaalla toimii kaksikielinen opisto. Myös Vantaalla opistossa ei ole erityisiä kiintiöitä ruotsinkieliselle opetukselle.

Helsingissä toimivat suuret suomenkieliset ja ruotsinkieliset työväenopistot.

Raaseporissa toimii kaksikielinen opisto vuodesta 2009 lähtien. Opetuksen suunnittelussa on lähdetty siitä, että 8000 tuntia on suomenkielistä opetusta ja 12.000 ruotsinkielistä Todellisuudessa kysyntä ja tarjonta määräävät toteutuneen opetuksen. Opiskelijat hakeutuvat muuhunkin kuin oman äidinkielensä mukaiseen opetukseen.

Turussa on kolme kansalaisopistoa: settlementtiliikkeen ylläpitämä Aurala sekä Turun kaupungin ylläpitämät suomenkieliset ja ruotsinkieliset työväenopistot. Kaupungin ylläpitämät opistot ovat vuodesta 2008 lähtien toimineet osoitteessa Kaskenkatu 5. Opistojen toimiminen samoissa tiloissa on lisännyt oppilaitosten yhteistyötä. Tämä on tärkeää, koska lakiin vapaasta sivistystyöstä on juuri lisätty velvoite tällaisesta yhteistyöstä.

Kansalaisopistojen ylläpitorakenne on parhaillaan voimakkaassa muutosvaiheessa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Opistoja on yhdistynyt suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja samalla niiden opetustarjonta on lisääntynyt merkittävästi. Myös vapaan sivistystyön tavoitteet ovat koko ajan laajentuneet ja uusiksi tavoitteiksi ovat tulossa hyvinvoinnin, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden sekä kansainvälisyyden edistäminen. Turun seudulla on lisäksi käynnissä selvitystyö liittyen seudullisen kansalaisopiston perustamiseksi.

Asutuskeskusten suuret opistot pystyvät lisäämään resurssejaan ja kehittämään toimintaansa. Ne voivat suunnata resursseja myös uusiin tarkoituksiin ja kehittämään toimintaansa. Opetusministeriön mukaan niiden toimintaedellytykset ja palvelukyky ovat kasvamassa. Kansalaisopistojen määrä vähenee nopeassa tahdissa yhdistymisten seurauksena. Lisäksi opetusministeriö ajaa voimakkaasti myös rahoituksen muuttamista enemmän kehittämispainotteiseksi.

Kansallisia kehittämislinjauksia:

Lakiuudistus astunut voimaan 1.1.2010 / Nro 1765/29.12.2009 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

*Opm:n kirje (363/522/15.1.2010) kansalaisopistojen ylläpitäjille laatu- ja kehittämisavustuksista vuodelle 2010 (2010-2012)

Tulevaisuus: - Tavoitteet mainittu laissa ja kirjeessä

- Opm edellyttää opistoilta kehittämistoimia

- Tilasto- ja tietopohjaa laajennetaan tavoitteiden ja tulosten seurantaa varten.

-Vuodesta 2013 lähtien Lake-rahoitus sisällyttäneen jo laskennalliseen rahoitusmuotoon.

*Valtiovallan vapaan sivistystyön ”RAKE”-ohjelman ulottaminen kansalaisopistokenttään vuonna 2011.

-Opistojen rakennetta tulisi vahvistaa kohtaamaan muutokset

-Uudet ylläpitämisluvat kaikille ylläpitäjille: Lupa ja lupateksti perustana valtionrahoitukseen

*Turun valtuustoryhmien sopimus 2009–2012 mm. :

-Tarkastella palvelujen tuottamisen tapoja

-Kaksikielinen ja monikulttuurinen Turku, joka kannustaa innovaatioihin

-Kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä

-Osaamistoimen sektorilla valmistaudutaan siirtymään aitoon tilaaja tuottajamalliin

-Hallinnolta edellytetään työskentelyä turhan byrokratian karsimiseksi

valmistelun (suunnittelun) tehostamiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus vaatii (7.12.2009/647§) hallinnon keventämistä 15 % vuoden 2012 loppuun mennessä.

Turun suomenkielisellä työväenopistolla on tulevaisuudessakin hyvät toimintaedellytykset, joten sen asemaan ei ole erityistä tarvetta puuttua. Huomattava osa ruotsinkielisestä väestöstä osallistuu jo nyt suomenkielisen työväenopiston antamaan opetukseen monipuolisemman kurssitarjonnan vuoksi. Sen sijaan ruotsinkielisen työväenopiston toimintamahdollisuudet itsenäisenä oppilaitoksena ovat nopeasti kapenemassa ja mahdollisuudet vastata uuden lain tuomiin velvoitteisiin ovat erittäin rajalliset. Suurimpia puutteita ovat:

1) vakituisen henkilöstön pieni määrä rajoittaa mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin

2) nykyinen henkilöstörakenne ei mahdollista kunnolla hankkeisiin osallistumista, suuri osa rahoituksesta voi jäädä saamatta

3) opetustuntien pieni määrä

4) syvät ennakkoluulot hallinnollista yhdistämistä kohtaan

5) ruotsinkielisellä työväenopistolla on toistaiseksi varsin vähäinen rooli maahanmuuttajakysymyksessä

Tässä tilanteessa ylläpitäjän tulee harkita uusia strategisia linjauksia oppilaitoksen kehittämiseksi. Vaihtoehtoina ovat:

a) hallinnon yhdistäminen suomenkieliseen työväenopistoon tai kokonaan uuden opiston perustaminen

b) hallinnon yhdistäminen johonkin ruotsinkieliseen kansalaisopistoon

c) yhteistyön nopea ja merkittävä tiivistäminen ruotsinkielisten opistojen kanssa.

Yksinkertaisinta on lakkauttaa molemmat kaupungin ylläpitämät työväenopistot ja perustaa uusi opisto vuoden 2011 alusta lukien. Tällöin opetuksen järjestäminen säilyy kaupungin omissa käsissä. Samassa tulee ehdottomasti turvata, että opetuksen lisäksi asiakaspalvelua tulee järjestää myös ruotsinkielellä. Yhteistyö muiden ruotsinkielisten opistojen kanssa saattaa osoittautua ainoastaan keinotekoiseksi ratkaisuksi.

Opetuslautakunnan tulisi esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että opetustoimen johtosääntöä uudistetaan siten, että Turun suomenkielinen työväenopisto ja Åbo svenska arbetarinstitut lakkautetaan ja että tilalle perustetaan uusi opisto 1.1. 2011 lukien.

Rehtorit Ilkka Virta ja Gunnar Nyström on kutsuttu kuultavaksi opetuslautakunnan kokoukseen.

Ehdotus       Opetuslautakunta päättää

1. hyväksyä rehtorien esitykset työväenopistojen toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2010 sekä

2. palauttaa kehittämissuunnitelman vuosille 2011–2015 uudelleen valmisteltavaksi,

3. esittää molempien työväenopistojen lakkauttamista 31.12.2010 sekä

4. ylläpitoluvan hakemista kokonaan uudelle opistolle 1.1.2011 lukien.

Undervisningsnämnden behandlade vid sitt möte 17.2.2010 § 27 arbetarinstitutens förvaltning från 1.1.2011. Behandlingen skedde efter det att den finska undervisningsdirektören beslutat att ta till behandlig de beslut som nämndens sektioner gjort i ärendet - undervisningsnämndens finska sektion 15.12.2009 § 64 och undervisningsnämndens svenska sektion 18.12.2009 § 63.

Beslutsförslaget i undervisningsnämnden var att

1. godkänna rektorernas förslag till verksamhetsplan för år 2010

2. remittera utvecklingsplanen för åren 2011 – 2015 för ny beredning

3. föreslå att båda arbetarinstituten upphör 31.12.2010 och att

4. upprätthållartillstånd söks för ett helt nytt institut från 1.1.2011.

Undervisningsnämnden beslöt att godkänna punkt 1 i beslutsförslaget och att remittera punkterna 2-4 för utlåtande av nämndens sektioner.

Utlåtande

Lagen om fritt bildningsarbete ändrades från 1.1.2010. En allmän bedömning av den förändrade statsfinansieringen är att större institut gynnas medan små institut med tiden kan få svårigheter. Övergången till ett enhetspris för antalet timmar 2011 gör antagligen att det blir en viss förlust för tätortsinstitut jämfört med nuläget. Det finns visserligen möjlighet att ansöka om kompensation för en treårs övergångstid. Konsekvenserna av förändringarna av lagstiftningen och förändringarna av statsfinansieringen är i nuläget ännu svåra att till alla delar överblicka.

Diskussioner om regionalt samarbete görs. En utredning av ett regioninstitut i Åboregionen har sammanställts. Åbo svenska arbetarinstitut har även deltagit i samarbetsdiskussioner med svenskspråkiga och tvåspråkiga institut i regionen, dvs. med Väståboland och Kimitoön. Dessa diskussioner har ännu inte slutförts. Även samarbetsmöjligheter med andra aktörer inom vuxenutbildningen i Åbo bör ytterligare utredas.

Eftersom konsekvenserna av förändringarna av lagstiftning och statsfinansiering ännu inte helt kan överblickas och diskussionerna om regionalt samarbetet ännu inte slutförts, anser undervisningsnämndens svenska sektion att det är skäl att den nuvarande organisationsmodellen bibehålls tills 31.12.2012, dvs. till slutet av de nuvarande förtroendeorganens mandatperiod. Under denna tid bör man utvärdera konsekvenserna av förändringarna och utgående från denna utvärdering besluta om den organisationsmodell som skall gälla från 1.1.2013.

Arbetarinstitutets rektor har berett en ny utvecklingsplan för åren 2011 – 2015. Utvecklingsplanen utgår från en vision för medborgarinstitutverksamhet år 2015.

Bilaga 1                             Utvecklingsplan

Svensk undervisningsdirektör Bo Rosenberg:

Förslag         Undervisningsnämndens svenska sektion beslutar att till undervisningsnämnden avge ovannämnda utlåtande.

Opetuslautakunta 18.8. 2010:

Suomenkielisen opetustoimen johtaja Timo Jalonen:

Kansalaisopistojen verkosto harvenee kymmenen prosentin vuosivauhdilla,. Opistoverkko karsiutuu kuntien palvelu- ja rakenneuudistuksen (Paras) tahdissa ja vapaan sivistystyön kehittämisohjelman (KEHO) kannustamana: kuntia yhdistetään ja oppilaitoksia patistetaan yhteistyöhön (sivistysnet 21.6. 2010).

Varsinais-Suomessa kaksikieliset Kemiönsaaren kunta ja Länsi-Turunmaan kaupunki ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin opistotoiminnan järjestämiseksi. Kemiönsaarelle on perustettu kaksikielinen opisto, mutta Länsi-Turunmaalla on päädytty kahteen erilliseen kieliryhmien mukaiseen jaotteluun kuitenkin siten, että yhteistyötä tulee merkittävästi tiivistää opistojen välillä. Yhdenmukaista ratkaisua ei siis ole kuin siltä osin, että yhteistyötä halutaan joka tapauksessa tiivistää opistojen välillä. Näin tulee kaikissa ratkaisumalleissa toimia myös Turun osalta. Edellä mainituista kunnista poiketen Turussa tulee lisäksi ottaa huomioon myös vieraskielisen väestön tarpeet laajemmin kuin Kemiönsaarella tai Länsi-Turunmaalla.

Aiemmin esitetyistä syistä on edelleen perusteltua, että opistot yhdistetään yhdeksi uudeksi monikieliseksi opistoksi siten, että suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen määrä säilytetään nykyisellä tasolla vuoden 2015 loppuun asti ja että lisäresurssi käytetään vieraskielisen opetuksen toteuttamiseen.

Lisäksi tulee varmistaa, että opiston asiakaspalvelu voidaan järjestää ainakin suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

Ehdotus       Opetuslautakunta päättää

1. esittää kaupunginhallitukselle molempien työväenopistojen lakkauttamista 31.12.2010 sekä

2. ylläpitoluvan hakemista kokonaan uudelle opistolle 1.1.2011 lukien.