Vs. kaupunginsihteeri Satu Lehto 24.5.2012:

Kaupunginvaltuusto on 26.3.2012 § 48 hyväksynyt Luolavuoren kaupunginosan korttelin 21 tontin 5, Lylynpuiston osan ja Takamaantien katualueen osan asemakaavanmuutosehdotuksen (os. Takamaantie 11).

Turun Asemiesomakotiyhdistys ry on valittanut valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja vaatinut päätöksen kumoamista.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (KV 29.3.2010 § 59) 7 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja kaavan sisältö

Kaava-alue sijaitsee Luolavuoren kaupunginosassa ja sitä rajaavat jälleenrakennuskauden omakotitalojen ja kaksikerroksisten kerrostalojen kortteli, 1990-luvulla rakennettu Saga Seniorikeskuksen tontti sekä Kaskentie ja Takamaantie.

Hyväksytyssä asemakaavanmuutoksessa osalle Lylynpuistoa on osoitettu korttelialue (AK-1) kahdelle asuinkerrostalolle, joihin saa sijoittaa palveluasumista ja joiden kerrosluku on II u ½. Kaskenkadun varrella sijaitsevat puukerrostalot on osoitettu suojeltaviksi, minkä lisäksi tontille (AKR-1) voidaan rakentaa kolme II-kerroksista rivi- tai pienkerrostaloa. Uutta rakennusoikeutta osoitettaan 4 885 k-m2; säilytettävien rakennusten kerrosala on noin 1950 k-m2.

Yhdistyksen valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain 191 § 2 momentin mukaan valitusoikeus on muun ohella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

Turun Asemiesomakotiyhdistys ry ei ole valituskirjelmässä tai sen liitteenä esittänyt selvitystä yhdistyksensä toimialasta, joten käytettävissä olevilla tiedoilla yhdistyksen valitusoikeuteen ei pysty ottamaan kantaa. Yhdistysrekisterin tietojen mukaan Turun Asemies-omakotiyhdistys r.y.:llä on päiväyksellä 2.5.2012 vireillä sääntömuutos, joka odottaa käsittelyynottoa.

Suunnitteluvarauksen suhde asemakaavoitukseen

Valituskirjelmän mukaan suunnitteluvaraus ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen menettelytapa kaavoituksen käynnistämiseksi. Menettely loukkaa muiden naapurissa olevien maanomistajien oikeuksia ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta ja on siis lainvastainen. Viranomaisen voidaan katsoa sitoneen kätensä jo ennen kaavoituksen aloittamista.

Kaavanmuutosalue on kaupungin omistuksessa ja alueen kaavoittaminen perustuu kaupungin maita hallinnoivan kiinteistöliikelaitoksen myöntämän suunnitteluvarauksen perusteella tehtyyn anomukseen. Suunnitteluvaraus ei velvoita kaupunkia muuttamaan kaava eikä siinä voida sitovasti sopia kaavan sisällöstä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä kaavoitusmenettelyä ja asemakaavan sisältövaatimuksia koskevia säännöksiä sovelletaan myös suunnitteluvarauksen perusteella vireille tulleisiin asemakaavoihin.

Asemakaavanmuutoksen valmistelu

Valituskirjelmän mukaan yleisötilaisuudessa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden täysin muututtua osallisille olisi tullut varata mahdollisuus kommentoida laadittuja vaihtoehtoja, kuin myös ns. lausuntokierrokselle lähetettyä kaavaehdotusta. Valmisteluvaiheen kuuleminen ei siksi ole toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia ympäröivään asutukseen ja maankäytön näkökulmasta ei ole tehty riittävästi, jos lainkaan.

Kaavoitusmenettelyä koskevissa säännöksissä on keskeistä se, että kaavoitus etenee vuorovaikutuksessa osallisten kanssa eri suunnitelmien kautta ehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöstä, jonka perusteella kaavaan eri käsittelyvaiheiden jälkeen tehdyistä muutoksista tulisi erikseen kuulla osallisia. Tästä huolimatta, osana hyvää hallintotapaa, asemakaavaluonnoksen hyväksymispäätös on lähetetty tiedoksi aiemmin mielipiteensä jättäneille. Lisäksi asemakaavan valmistelun vaiheita on voinut seurata kaupungin internetsivuilta siten kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty.

Hyväksytty asemakaavanmuutos on valmistelun aikana keventynyt siitä, mitä yleisötilaisuudessa 21.10.2008 esitettiin lähinnä juuri naapuruston vastustuksen vuoksi. Vuorovaikutus ei kuitenkaan voi aina johtaa kaikkien esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen, sillä olennaista kaavan laatimisessa on juuri erilaisten näkemysten yhteensovittaminen.

Alueella ei ympäristönsuojelutoimiston lausunnon mukaan ole erityisiä luontoarvoja, joita olisi tullut selvittää. Myöskään alueen aiheuttama lisääntyvä liikenne ei sivua olemassa olevaa asutusta, joten tältäkään osin vaikutusten selvittäminen ei ole ollut tarpeen.

Kaavoitusmenettely on näin ollen ollut lainmukainen sekä vuorovaikutuksen (MRL 62 § ja 65 §) että vaikutusarviointien (MRL 9 §) osalta.

Asemakaavan sisältövaatimukset

Valituskirjelmän mukaan asemakaavan sisältövaatimuksia on rikottu riittävien puistojen ja lähivirkistysalueiden, rakennetun ympäristön vaalimista sekä elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä koskevilta osilta. Virkistysreittiä ja maisemallista jatkumoa Kivikartiontien kerrostalojen takana olevalle puistovyöhykkeelle ei enää ole. Puistojen riittävyys tulisi arvioida laajempana kokonaisuutena. Puistojen ottaminen tehokkaaseen rakentamiseen ei edistä kestävää kehitystä. Suksikujaa on jatkettu Seniorikeskuksen tontille asti, jotta tontille voitaisiin ajaa myös sen kautta.

Puistojen ja lähivirkistysalueiden riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että muutoksenalainen Lylynpuiston alue on tasaista, viljelyvuokrauksessa olevaa peltomaata vilkasliikenteisen Kaskentien varrella, joten sen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat melko rajalliset. Lylynpuisto on aikanaan ollut rautatielle varattua aluetta, eikä sitä ole koskaan istutettu puistoksi eikä sillä ole erityisiä luonnonarvoja. Hyväksytty kaavaehdotus mahdollistaa kulkuyhteyden säilymisen Takamaantieltä Lylynpuistoon. Myös Honkamäenpuisto ja Takamaanpuisto ovat hyvin saavutettavissa Luolavuoren omakotialueelta. Omakotiasutus on vehreää ja tontit väljiä, mikä sinänsä vähentää istutettujen puistojen tarvetta. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on myös Kurjenmäen pallokenttä. Puistojen riittävyys on voitu arvioida riittävältä laajuudelta suunnittelualueen rajauksesta riippumatta.

Asemakaavalla nimenomaan turvataan se, että rakennetun ympäristön arvoja ei hävitetä, sillä Kaskenkadun varrella olevat 1940-luvulla rakennetut kaksikerroksiset puukerrostalot on osoitettu suojeltaviksi. Saman korttelin (AKR-1) uudisrakennusten on kaavamääräyksen mukaan sovittava suojeltujen rakennusten yhteyteen. Lisäksi uudisrakennukset sekä AK-1 että AKR-1 –korttelialueilla ovat kerrosluvultaan maltillisia ja siten täydentävät luontevasti olemassa olevaa rakentamista. Uudisrakentaminen myös suojaa Lylyntien varrella olevia omakotitaloja Kaskentien liikennemelulta, mikä parantaa niiden asumisviihtyisyyttä. Kun vielä otetaan huomioon, että AK-1 –korttelialueen uudisrakennusten rakennusalat on sijoitettu päädyt Lylyntien omakotitalotontteja vasten, ei niiden voida katsoa merkittävästi heikentävän kenenkään elinympäristön laatua siten, ettei se olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Suksikujan päätyyn on lausuntojen johdosta tehty kääntöpaikka mm. aurausauton kääntymistä varten. Samalla on mahdollistettu liittymä Saga Seniorikeskuksen tontille. Tällä ei ole merkitystä Luolavuoren omakotialueen liikenteen kannalta.

Hyväksytty asemakaavanmuutos on näin ollen myös asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) osalta lainmukainen.

Yhteenveto

Kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita päätöksen kumoamiseksi. Valitus tulee hylätä perusteettomana.

Lisätietoja antaa tarvittaessa vs. kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. (02) 262 4218, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.