Tuottajakyselyn tulokset

Päivähoidon palvelusetelituottajille tehtiin tammikuussa kysely. Kyselyssä selvitettiin tuottajien näkemyksiä palvelusetelijärjestelmästä, yhteistyöstä kaupungin toimijoiden kanssa, palvelusetelin hallinnointiprosessin toimivuudesta sekä palvelusetelin arvosta ja arvon määrityksestä. Kysely lähetettiin kaikille turkulaisiin palvelusetelillä toimiviin yksiköihin, joita on 30. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 13 tuottajaa. Kyselyyn vastattiin sähköisesti.

Kokonaisnäkemys palvelusetelijärjestelmästä

Kysymykseen vastasi 13 tuottajaa, vastausten keskiarvo asteikolla 1 (huono) - 5 (erinomainen) oli 3,46. Vain 2 tuottajaa koki järjestelmän huonoksi, kun hyväksi tai erinomaiseksi järjestelmän koki 9 vastaajaa.

Tuottajilta kysyttiin myös heidän näkemystä siitä, miten vanhemmat ovat kokeneet järjestelmän. Vastausten keskiarvo oli 3,31. Hyväksi vanhempien kokemusta arvio 8 vastaajaa, huonoksi tai melko huonoksi vanhempien kokemuksen arvio 3 vastaajaa.

Yhteistyö kaupungin organisaation kanssa

Kysymykseen vastasi 13 tuottajaa. Yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä, kaikkien yhteistyöteemaan liittyvien vastastausten keskiarvo oli 3,85. Yhteistyön keskittäminen yhdelle palvelualueen päällikölle ja palvelujohtajalle näyttäisi olevan toimiva prosessi, koska vastaajat arvioivat yhteistyön päällikön kanssa erittäin toimivaksi (4,69) ja palvelujohtajan kanssa tehtävä yhteistyö arvioitiin 4,54 asteikolla 1-5. Yhteistyö alueen päällikön (3,38) ja ruotsinkielisten toimijoiden kanssa (3,62) koettiin myös hyväksi. Kehittämisen varaa näyttäisi oleva yhteistyössä kunnallisten lähipäiväkotien kanssa. Vastausten keskiarvo oli 2,85, vain kolme vastaaja koki yhteistyön hyväksi. Vastaajista 10 näki yhteistyön huonoksi, melko huonoksi tai ei hyväksi eikä huonoksi.

Kyselyssä selvitettiin myös näkemyksiä siitä, miten erityisesti ruotsinkielistä palvelua tulisi kehittää. Esille nostettiin kirjallisen materiaalin saaminen samaan aikaan kuin suomenkielinen materiaali on saatavilla. Yhteistyötä toivottiin myös pitkän aikavälin palvelutuotantosuunnittelussa sekä ruotsinkielisen henkilöstön rekrytoinnissa Turkuun.

Palveluseteliprosessi

Kysyttäessä tuottajilta palveluseteliprosessista, koettiin palvelusetelin myöntäminen toimivaksi kokonaisuudeksi, vastausten keskiarvo on 3,92. Palvelusetelin myöntämisessä siirryttiin syksyllä 2011 sähköiseen toimintatapaan. Myös laskutus on koettu toimivaksi, keskiarvo 3,77, vaikka laskujen kierrossa onkin ollut hitautta. Palvelusetelijärjestelmässä tuottaja laskuttaa asiakasperhettä, ostopalvelussa laskutuksen hoiti kaupunki. Tuottajat kokevat laskutuksen toimivan hyvin, hyvän tai erinomaisen arvosanan antoi 10 vastaajaa, keskiarvo oli 3,85. Saman keskiarvon sai myös palveluseteliprosessiin liittyvä tiedottaminen tuottajan kaupunginvälillä.

Kehittämiskohteiksi tuottajat näkivät nopeammin toimivan prosessin, nyt aikaa kuluu liian paljon laskun lähettämisestä laskun maksun. Palvelusetelin arvon määrittäminen pitäisi saada nopeammaksi, tosin se on riippuvain myös asiakkaista ja heidän toimittamista tulotiedoista. Tuottajat kokevat myös, että palvelusetelijärjestelmä on vielä vanhemmille vieras, joten tiedottamista tulisi kehittää. Järjestelmä koetaan kuitenkin pääsääntöisesti hyväksi, vaikka käyttöönotto on ollut haastava. Järjestelmä otettiin nopealla aikataululla käyttöön ja kokeiluvaiheessa on jouduttu tekemään tarkentavia päätöksiä.

Kaikki vastaajat (13) kokivat, että heidän työmääränsä on lisääntynyt palvelusetelin käyttöönoton myötä. Raportointia on tullut tuottajien mukaan lisää. Laskutus vie myös enemmän aikaa, koska setelein arvot vaihtelevat asiakkaittain. Asiakkaiden laskuttaminen on siirtynyt tuottajan vastuulle.

Palvelusetelin arvo

Kysyttäessä tyytyväisyyttä voimassa olevan palvelusetelin arvoon, vastausten keskiarvo oli 3,08. Vastaajista kaksi koki arvon riittämättömäksi, viisi hyväksi, kuitenkin kuusi vastaaja ei kokenut asiaa hyväksi eikä huonoksi. Kahdestatoista vastaajasta 11 näki tärkeäksi, että palvelusetelin arvo tarkistetaan indeksisidonnaisesti. Tuottajat, joiden taustaorganisaationa on voittoa tuottamaton yhdistys, kokivat arvon olevan riittävä, mutta heidänkin mukaan setelin arvo riittää toimintakustannusten kattamiseen. Vastaajat toivat avoimessa kysymyksessä esille sen, että toiminnan laajentamisen ja merkittävän kehittämisen kustannuksia palvelusetelin arvo ei kata. Palvelusetelijärjestelmä ei myöskään huomioi toiminnan erityispiirteitä tai tilakustannuksia tuottajakohtaisesti.

Kahdeksan vastaajaa 13:sta vastasi, että palvelusetelin arvo tulee tarkistaa kerran vuodessa. Mikäli kustannukset nousisivat yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi merkittävästi, tulisi tarkistus tehdä tarvittaessa useamminkin.

Yksitoista tuottajaa kahdestatoista valitsisi palvelusetelin rahoitusjärjestelmäksi. Vain yksi toivoi ostopalvelua takaisin. Ostopalvelujen kilpailutus koetaan myös tuottajien näkökulmasta työllistäväksi. Myös tulosidonnaisuutta pidetään merkittävänä tekijänä palvelusetelijärjestelmässä. Osa tuottajista toi esille sen, että palvelusetelijärjestelmä kohtelee tuottajia tasapuolisesti, koska setelinarvot ovat samat. Kilpailua käydäänkin lähinnä laadulla, maineella ja erityisosaamisella.

Palvelutuotannon laajentaminen

Kysyttäessä palvelutuotannon laajentamisesta 11 tuottajasta viisi ilmoitti, että ei suunnittele toiminnan laajentamista. Syynä nähtiin resurssit, olemassa olevat tilat eivät mahdollista laajentamista tai taustalla toimiva yhdistys ei ole laajentamassa toimintaa. Kuusi vastaaja ilmoitti, että ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaa. Päiväkotitoiminnan ohella kiinnostaa kerhotoiminnan käynnistäminen. Osa vastaajista toi esille toiminnan laajentamisen kannattavuuden, riittäkö lapsia, miten katetaan kustannukset.

Mitä ylipäättään pitäisi kehittää yksityistä päivähoitoa yhtenä päivähoidon tuotantomuotona

Seitsemän tuottajaa vastasi tähän kysymykseen. Esille nostettiin mm. erityistä tukea tarvitsevien lasten aseman kehittäminen yksityisessä päivähoidossa. Yksi vastaaja toi esille myös sen, että palveluseteliä ei tulisi rajata vain työ- tai opiskelun vuoksi päivähoitoa tarvitseville. Myös tiiviimpää yhteistyötä alueilla korostettiin. Eräs tuottaja toi esille sen, että kaupunki voisi investoida uusiin päiväkotirakennuksiin, mutta tuottajaksi kilpailutettaisiin yksityinen tuottaja, myös tuottajan omia rakennushankkeita tulisi tukea.