Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen 9.4.2012:

Rakennemallityö on PARAS -lain johdosta laaditun kaupunkiseutusuunnitelman mukainen kärkihanke koskien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Suunnittelualueena on PARAS -lain edellyttämien Auran, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien ja kaupunkien lisäksi kaupunkiseudun merkittävät työssäkäyntialueet eli Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Sauvon ja Tarvasjoen kunnat.

Rakennemallityössä haetaan ratkaisuja seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin. Rakennemallityössä esitetään vuoteen 2035 ulottuvia alueellisia kehityskuvia koskien asumista, työpaikka-alueita, kaupan ja palveluiden alueita, liikenneverkkoa, virkistyksen ja vapaa-ajan alueita sekä yhdyskuntatekniikkaa.

Rakennemalli 2035 -työn ensimmäinen vaihe valmistui joulukuussa 2010 ja sisälsi nykytilanteen inventoinnin ja analyysin sekä tavoiteosan. Tavoitteita ideoitiin laajapohjaisessa työpajassa heti rakennemallityön käynnistyttyä ja laadittu väliraportti 1 asetettiin julkisesti nähtäville ja siitä pyydettiin lausunnot kunnilta, Varsinais-Suomen liitolta ja muilta sidosryhmiltä. Muokatut rakennemallityön tavoitteet hyväksyttiin PARAS – hankkeen ohjausryhmässä 11.1.2011. Yleistavoitteissa korostettiin erityisesti kaupunkiseudun sijaintia Itämeren alueella osana Eurooppaa sekä sijaintia hyödyntävien yhteyksien kehittämistä. Yleistavoitteissa korostettiin myös kaupunkiseudun yhteistä kilpailukykyä, vetovoimaa ja seudun kokonaisetua unohtamatta kestävää kehitystä ja ilmastomuutoksen hillintää. Lisäksi laadittiin 10 yksityiskohtaisempaa tavoitetta, joiden keskeinen viesti oli kaupunkirakenteen eheyttäminen ja kasvun ohjaaminen keskuksiin. Kaupunkiseudun väestön kasvutavoitteeksi hyväksyttiin 75.000 ja työpaikkojen kasvuksi 20.000. Näitä kasvutavoitteita tarkistettiin ylöspäin lausuntokierroksella saadun palautteen johdosta.

Työn toisessa vaiheessa suunniteltiin rakennemallivaihtoehdot ja arvioitiin niiden vaikutuksia. Vaihtoehtoja kommentoitiin laajapohjaisessa työpajassa tammikuussa 2011. Vaihtoehtoasetelma hyväksyttiin ohjausryhmässä 1.3.2011. Laadittujen vaihtoehtojen arvioinnit ja muut keskeiset tulokset sisältänyt väliraportti 2 asetettiin kommentoitavaksi ja myös siitä pyydettiin kuntien sekä muiden viranomaisten ja seudullisten sidosryhmien lausunnot. Vaihtoehdoista saadun palautteen pohjalta laadittiin työn tavoitteisiin tukeutuva linjapäätös, joka hyväksyttiin ohjausryhmässä 14.6.2011. Linjapäätöksen keskeisin sisältö oli seudulle tavoitellun kasvun kohdentaminen kaupunkiseudun ydinalueen ja sitä ympäröivän muun alueen keskusten välille suhteessa 80/20 %.

Hyväksytyn linjapäätöksen ja elokuussa pidetyn kolmannen työpajan pohjalta valmisteltiin ehdotus lopulliseksi rakennemalliksi 2035 tavoitteisiin ja linjapäätökseen perustuen. Ehdotuksessa konkretisoituvat kaupunkiseudun kehitettävät kasvualueet ja niitä tukevan liikennejärjestelmän rakenteet. Rakennemalli tukee Turun seudun joukkoliikenne 2020 -suunnitelmaa ja sen jatkokehittämistä. erittäin tärkeänä kuntien yhteisen sitoutumisen saavuttamista rakennemallityössä. Työssä on osoitettu sekä ydinalueen että keskusverkon linjapäätökseen perustuvat mitoitustavoitteet, joiden toteutuminen edellyttää merkittävää suunnanmuutosta viime vuosikymmenten kehitykseen.

Laadittu rakennemalli osoittaa myös, että työlle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa, mutta edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista kehitettävien alueiden ja keskusten laatua, vetovoimaa ja kilpailukykyä kohentaviin konkreettisiin toimenpiteisiin, joita on kirjattu rakennemallin toteuttamisohjelmaan.

Rakennemalliehdotuksesta ja sen toteuttamisohjelmasta pyydettiin jälleen kuntien, Varsinais-Suomen liiton ja sidosryhmien lausunnot marraskuussa 2011. Yleisesti ottaen lausunnoissa todettiin rakennemallin pääosin onnistuneen ja korostettiin sen positiivista merkitystä seudun kehittämiselle. Palautteessa esille tulleita rakennemallin sisältöön liittyviä merkittäviä asiakokonaisuuksia olivat mm. ydinkaupunkialueen ulkopuolisten kuntien ja keskusten kasvun määrä, kasvun jakautuminen kunnan keskusten välillä sekä palveluverkkokysymykset, erityisesti kaupan sijoittuminen alueella. Valtio-osapuolen MAL -aiesopimusten valmisteluryhmä totesi lausunnossaan pitävänsä erittäin tärkeänä kuntien yhteisen sitoutumisen saavuttamista rakennemallityössä.

Saadun palautteen johdosta käytiin lähetekeskustelu ohjausryhmässä.  Helmikuu ja maaliskuun alkupuoli varattiin kuntien välisille neuvotteluille keskeisimpien muutosehdotusten yhteensovittamista varten. Neuvottelujen tuloksena tehtiin rakennemalliin tarkistuksia koskien ydinkaupunkialueen rajausta ja ydinkaupunkialueen ulkopuolisten keskusten mitoituksia. Joitakin raportin tekstikohtia ja taulukoita esitettiin täsmennettäviksi koskien mm. kaupan sijoittumista Krossin alueelle Kaarinassa. Lähetekeskustelun ja käytyjen neuvottelujen jälkeen tarkistettu rakennemalli 2035 hyväksyttiin ohjausryhmässä 20.3.2012. Ohjausryhmä päätti samalla, että näin hyväksytty rakennemalli lähetetään alueen kuntiin ja Varsinais-Suomen liittoon hyväksyttäväksi ja päätöksenteossa huomioitavaksi.

Liite 1Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti 2.4.2012

Liite 2Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, kartta, ydinkaupunkialueen maankäytön muutosalueet

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että 2.4.2012 päivätty Turun kaupunkiseudun rakennemalli hyväksytään ja lähetetään edelleen kaupungin hallintokunnille otettavaksi huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lundahnin kannattamana tekemästä ehdotuksesta.

Esittelijä muutti kokouksessa päätösehdotuksen seuraavaksi:

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 2.4.2012 päivätty Turun kaupunkiseudun rakennemalli hyväksytään.

Pöydältä 16.4.2012 § 180

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 2.4.2012 päivätty Turun kaupunkiseudun rakennemalli hyväksytään.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Laaksonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hänen tilallaan asian käsittelyyn osallistui Lintula.