Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 7.3.2012

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä

• Järjestetään lasten ja nuorten peruspalvelut
• Parannetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluja
• Luodaan pohja nopealle ongelmiin puuttumiselle

Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa

• Määritellään ennaltaehkäisevän työn kokonaisuus
• Kevennetään palvelurakennetta
• Lisätään perhehoitoa ja vähennetään laitoshoitoa

Lasten ja nuorten palvelujen perustan muodostavat sosiaali- terveystoimen lakisääteiset peruspalvelut. Nämä on vuonna 2011 pystytty pääsääntöisesti toteuttamaan eri lainsäädännöissä asetettujen hoito- ja palvelutakuiden mukaisesti. Lastensuojelutarpeen selvityksistä on pystytty tekemään kolmen kuukauden määräajassa noin puolet. Lastensuojelun palvelujen tarve on kasvanut ja huostaanottojen määrä on kasvanut merkittävästi. Lisäys 13.3.2012 kokouksessa: ”Lastensuojelun asiakkaiden osuus alle 18 -vuotiaiden ikäluokasta on kasvanut tavoitteen vastaisesti 9,9 prosenttiin (v. 2010  9,4 %). Avohuollon asiakkuuksien osuus on aavistuksen kasvanut.” Työvoiman huono saatavuus on vaikeuttanut palvelujen tuottamista suunnitellussa laajuudessa lasten puheterapiassa sekä lasten ja nuorten psykiatriassa.

Perhetyön ja lapsiperheiden kotiavun saatavuus on heikentynyt vuonna 2011. Erityisesti vähennystä on tapahtunut sosiaalityön tulosalueella niin lastensuojelun kuin ennaltaehkäisevän perhetyön piirissä olevien perheiden määrässä. Neuvolan perhetuki, joka on neuvolan asetuksenmukaisten kotikäyntien jälkeen kohdennetusti vauvaperheille tarkoitettu palvelu. Se on vielä käynnistymisvaiheessa, eikä sitä voida nykyisellä työntekijämäärällä tarjota kattavasti koko kaupungin alueella. Turussa lastensuojelun ja ennaltaehkäisevän perhetyön saatavuus on huonompi kuin useimmissa suurissa kaupungeissa. Lapsi- ja perhekohtaisen työn lisäksi lastensuojelulla on yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa perheryhmätoimintaa. Remontti-hankkeessa käynnistettiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa yhteistyössä järjestetty ennaltaehkäisevän perhetyön ryhmätoimintapiste Torin kulma on päässyt hyvin käyntiin. Turulla ei ollut vuonna 2011 lapsiperheiden kodinhoitoapua palveluna lainkaan erillisenä palveluna, vaan kriisitilanteissa sosiaalityön tulosalueen perhetyö on tuottanut sitä. Alle 18-vuotiaiden omaishoidontuen lisäpalveluna on ollut palvelusetelillä järjestetty kotipalvelu, jonka määrä on ollut vuosittain vakio.

Ennaltaehkäisevä työ on kaupungin strateginen painopiste ja tavoitteena on sen lisääminen. Toistaiseksi ennaltaehkäisevän työn ja siihen käytettyjen resurssien seuranta on ollut hankalaa ja summittaista. Strategisen palvelusopimuksen tavoitteen mukainen määrittely tehtiin Remontti-hankkeessa, vuoden lopussa se oli tulosalue- ja hallintokuntakohtaisessa täsmennysvaiheessa.  

Lastensuojelun kehittäminen ja rakennemuutos laajennettiin koskemaan avohuoltoa. Tähän oli syynä sijaishuollon jatkuvasti kasvava suhteellinen ja myös absoluuttinen osuus lastensuojelun resursseissa yhdessä avohuollon palvelutarpeen kasvun kanssa. Vuoden aikana haettiin rakenteellisia ratkaisuja; ensimmäinen konkreettinen siirto avohuoltoon oli Nuorten vastaanottokodin lakkauttaminen omana yksikkönä ja sen resurssien pohjalta perustettu intensiivisen perhetyön yksikkö. Sijaishuollon palvelurakennemuutoksen tavoiteaikaa jatkettiin vuoden 2011 sopimuksissa vuoteen 2013. Tavoitteena on, että tällöin huostaan otetuista lapsista 53 % on toimeksiantosopimuksella sijoitettuna perheisiin. Perhehoidon tukea ja valvontaa kehitettiin Remontti-hankkeessa. Perhehoidon suhteellinen osuus huostaan otettujen sijoituksista kasvoi liki tavoitteen mukaisesti (38, 7 %, tavoite 39,n %). Uusien huostaanottojen määrä kasvoi ennätykselliseen 84 ja myös huostassa olevien kokonaismäärä kasvoi. Tämä kehitys söi perhehoidon lisäyksen positiivisen taloudellisen vaikutuksen ja sijaishuollon ostopalvelujen budjetti ylittyi liki neljällä miljoonalla eurolla. Huostaanottojen määrän kasvu kertoo paitsi yhteiskunnallisesta tilanteesta myös lastensuojelun nykyisen palvelurakenteen kyvyttömyydestä vastata palvelutarpeeseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Lastensuojelun palvelujen seudullisessa kilpailutuksessa olivat mukana liki kaikki Varsinais-Suomen kunnat. Kilpailutus vietiin läpi miltei tavoiteaikataulussa. 

Konsultatiivisen työn kehittämisen tavoitteena oli viedä erikoissairaanhoidon ja terapioiden osaamista lasten omiin toimintaympäristöihin tai perusterveydenhuoltoon. Työhön valmisteltiin jalkautuvaa työryhmää, mutta hyvin käynnistynyt toiminnan kehittäminen pysähtyi lasten ja nuorten psykiatrian erikoislääkäreiden puutteeseen. Remontti-hankkeen piloteissa haettiin keinoja puheterapian ja lasten psykiatrian palvelujen viemiseksi päiväkodin toimintaympäristöön.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

• Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista
• Kehitetään nuorten aikuisten palveluprosessia
• Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista
• Ehkäistään nuorten syrjäytymistä

Nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta erityisesti nuorilla, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, työttömyys edelleen helposti pitkittyy. Nuorten työttömyyden nopea katkaiseminen on pääosin onnistunut sosiaali- ja terveystoimen eri palvelujen ja TE-toimiston tiiviillä yhteistyöllä. Näin on pystytty huomioimaan myös maahanmuuttajanuorten erityistarpeita. Tätä ovat tukeneet myös maahanmuuttajahankkeet.

Turkulaisen nuoren ohjausmallilla vastataan nuorten koulutustakuun ja osin yhteiskuntatakuun vaatimuksiin. Mallin kehittämisestä on vastannut toisen asteen opetus ja nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi on sitoutunut mallin toteuttamiseen työllistymispalvelujen ja sosiaalityön toimenpiteillä. Tavoitteena on, että kaikilla peruskoulun päättävillä on jatkopaikka, ellei toisella asteella, niin ohjaavan toiminnan piirissä.

Nuorten aikuisten palveluprosessissa käynnistettiin matalan kynnyksen päihdepalvelujen kehittäminen yhdessä A-klinikan kanssa. Nuorten asunnottomuuskartoitus käynnistyi vuoden lopussa. TALK-hankkeelle haettiin jatkorahoitusta nuorten asumisneuvojatoimintaa varten, tavoitteena nuorten laitosasumisen vähentäminen.

Palvelujohtaja Maisa Kuusela 05.03.2012:

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Strategiset lähtökohdat ja tavoitteet (SPS ja SPTS)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, erityisenä kohderyhmänä maahanmuuttajat
• lisätään yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa
• ehkäistään kansantauteja terveitä elämäntapoja tukemalla
• huolehditaan terveestä ympäristöstä

Palvelujen tarkoituksenmukainen kehittämien

• panostetaan peruspalveluihin
• kehitetään palveluverkkoa tarkoituksenmukaisesti
• kevennetään palvelurakennetta
• panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaamisen prosessissa tavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin. ATH-tutkimusta ei tehty vuonna 2011, joten hyvinvoinnin kehittymistä ei mitattu. Maahanmuuttajien PALO -hanke eteni hyvin ja sen osahankkeet valmistivat palvelujärjestelmää uuden maahanmuuttajien kotouttamislain vaatimuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveystutkimus toteutettiin etuajassa jo loppusyksystä 2011. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia toteutetaan perusterveydenhuollon normaalitoimintana.

Hoito- ja palvelutakuu on toteutunut suun terveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Hammashuollon kysyntä on ollut suurta ja yli 6 kk jonottaneita oli vuoden lopussa noin yli 2000. Lounais-Suomen aluehallintovirasto velvoitti lokakuussa Turun kaupungin huolehtimaan siitä, että suun terveydenhuolto saadaan lain edellyttämälle tasolle 31.3.2012 loppuun mennessä. Jonojen lyhentämiseen on pyritty omaa toimintaa tehostamalla ja ostopalveluita lisäämällä. Ongelmana on ollut hammaslääkärityövoiman huono saatavuus koko Suomessa.

Perusterveydenhuollon kehittämishankkeeseen kuuluva terveyshyötymalli keskittyy kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitoon ja korostaa myös oman vastuun ottamista terveyden ylläpitämisessä. Terveysasemien toimintamalleja kehitetään edelleen ja Pansio-Pernon terveysaseman kilpailutus eteni neuvotteluvaiheeseen joulukuussa 2011.

Palvelurakenteen keventämisessä on edistytty sekä kehitysvammaisten että päihdeongelmaisten palveluissa. TALK -hanke on onnistunut hyvin pitkäaikaisasunnottomien asunnottomuuden vähentämisessä ja sen toimintaa jatketaan peruspalveluina. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisessa siirtymistä palveluista normaaliasumiseen tapahtunut odotusten mukaisesti, kuntouttavaan näkökulmaan tullaan kiinnittämään huomiota uutta kilpailutusta suunniteltaessa 2012.  

Palvelujohtaja Seija Arve 05.03.2012:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen (SPS) ja strategisenpalvelutuotantosopimuksen (SPTS) lähtökohdat ja tavoitteet v 2011

Muutetaan ikäihmisten hoidonpalvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi

Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi

• Lisätään kotihoidon peittävyyttä
• Lisätään omaishoidon tuen kattavuutta
• Muutetaan ympärivuorokautisen hoidon palvelurakennetta
• Parannetaan hoidon vaikuttavuutta
• Parannetaan ikäihmisten palvelujen hoitoketjun toimivuutta

Turvataan aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla

• Toteutetaan laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus
• Edistetään ja ylläpidetään 65 vuotta täyttäneiden toimintakykyä

Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi

Kotihoidon peittävyys on saavuttanut jo lähes strategisen tavoitteensa vuoden loppuun mennessä. Kotona annettavan hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi sekä avopalvelupainotteisuustavoitteen tukemiseksi palveluluokkien välisen painotuksen muutos ei ole juurikaan edennyt. Palveluluokassa 1 on edelleen yli 50 % asiakkaista.

Omaishoidon tukea saavien + 75 -vuotiaiden osuus on vähentynyt edellisestä vuodesta eli strategianmukaista tavoitetta ei saavutettu. Omaishoidontuen saajien määrä ei ole kasvanut useasta eri syystä johtuen eli tukea ei osata kysyä, tuen mahdollisuudesta ei ole annettu riittävästi tietoa ja tuen antamiselle ei ole ollut tarvittavaa rahoitusta.  

Ympärivuorokautisen hoidon peittävyys on jo vuoden 2011 aikana lähes toteutunut, mutta sisäisen rakenteen osalta tavoitteena oleva tehostetun palveluasumisen osuutta ei ole vielä saavutettu, koska palveluja ei ole ollut riittävästi tarjolla. SAS-toiminnan kehittäminen on edelleen tapahtunut yhden tulosalueen sisällä eikä se tue tällaisenaan koko ydinprosessin toimintaa.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelutapahtumat ovat lisääntyneet ja työpanosta on kohdennettu vaikuttavuudeltaan painopisteenä oleviin kohteisiin eli kotihoitoon ja akuuttiin sairaalahoitoon. Perusterveydenhuollon osalta sekä terveysasemien ja diabetesvastaanoton käyntimäärät ovat ikäihmisten osalta lisääntyneet. Perusterveydenhuollossa on lähdetty kehittämään pitkäaikaissairaiden henkilöiden hoidossa terveyshyötymallia. Sen tavoitteena on myös itsenäisesti selviytyvien ikäihmisten terveyden ylläpitäminen yhdessä sovitulla hoidon seurannalla. Päivystyskäyntien määrässä ei ole vielä saavutettu vähentymistä vaan käyntimäärät ovat ylittäneet tavoitteen. Somaattisen sairaalahoidon hoitopäivät ovat toteutuneet tavoitteen mukaisesti, mutta hoitojaksojen määrä on jäänyt alle tavoitteen. Tämä tarkoittaa osittain sitä, että hoitojaksojen kesto on ollut tavoitetta pidempi.

Jonot jatkohoitoon TYKS:stä sekä jonot sairaalasta jatkohoitoon ovat vaihdelleet v 2011 aikana paljon ja ovat usein ylittäneet tavoitteena olleen < 20 potilaan määrän. Vuoden 2011 alkusyksystä tapahtunut TYKS:n sairaalapalo vaikutti kuitenkin sekä sairaalan että vanhuspalveluiden toimintaan lisäten myös ylipaikkojen käytön määrää. Tilanne kuitenkin osoitti, että potilaiden ohjautumiseen oikeaan hoitopaikkaan voidaan vaikuttaa ja sen tulisi toteutua myös normaalitoiminnan aikana. Tästä syystä oikea-aikaisen sairaalahoidon kehittämiseksi perustettiin työryhmä. Tavoitteena on ikäihmisten osalta TYKS:n käytön oikea kohdentuminen sopimuksen mukaisesti. Kehittämistyöllä pyritään myös ennakoimaan sitä, että liikelaitokseksi muuttuvan päivystystoiminnan käyttöä voidaan vähentää erityisesti ikäihmisten osalta. Näkökulmaa vielä laajennettiin myös kotihoidon ja geriatrisen arviointiyksikön kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Turvataan aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla

Ehkäisevän vanhustyön osalta palveluohjausta on laajennettu vuoden 2011 aikana myös eräisiin kirjastoihin, jolloin ohjaus ja neuvonta ovat olleet lähempänä tarvitsijoitaan. Ennakoivat kotikäynnit ovat myös toteutuneet tavoitteen mukaisesti ja niihin on liitetty tarvittaessa seurantakäynti. Eviva -hanke käynnistyi v. 2011 ja sen kautta on asetettu tavoitteeksi kotona-asuvien ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen, jotta + 65 -vuotiaiden toimintakykyä voidaan edistää ja ylläpitää.

Muistisairaiden hoidon toimintamalli on kuvattu ja siitä on järjestetty koulutustilaisuudet.

Liite 1Tilinpäätös 2011 jako ydinprosesseille

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää merkitä tiedokseen strategisen palvelusopimuksen toteutuminen vuonna 2011 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

PäätösPeruspalvelulautakunta päätti merkitä tiedokseen strategisen palvelusopimuksen toteutumisen vuonna 2011 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

Lisäksi peruspalvelulautakunta päätti esittelijän esityksestä lisätä valmistelutekstiin kohtaan Lasten ja nuorten kasvun tukeminen, 3. kappale: ”Lastensuojelun palvelujen tarve on kasvanut ja huostaanottojen määrä on kasvanut merkittävästi” jälkeen lisäys ”Lastensuojelun asiakkaiden osuus alle 18 -vuotiaiden ikäluokasta on kasvanut tavoitteen vastaisesti 9,9 prosenttiin (v. 2010 9,4 %). Avohuollon asiakkuuksien osuus on aavistuksen kasvanut.”

Liite 1Tilinpäätös 2011 jako ydinprosesseille

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee peruspalvelulautakunnan ja kaupunginhallituksen välisen strategisen palvelusopimuksen vuoden 2011 toteutumisen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.