TURUN KAUPUNGIN LAUSUNTOLUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RAKENTEEN MUKAAN

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -

TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista

1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen?

Tulevaisuudessa koko seutu on suurten väestökehitykseen liittyvien haasteiden edessä. Samanaikaisesti kun ympäristökuntien väestö vanhenee, keskuskaupungin väestörakenne kehittyy edelleen suuntaan, jossa erityispalveluiden tarve kasvaa. Väestökehitykseen vaikuttavien muuttajien määrän ja rakenteen erot tulevat kärjistyneimmillään esiin vahvaa muuttovoittoa saavilla kaupunkiseuduilla, jossa keskuskaupunkien ja sen vaikutusalueella olevien kuntien kehitysdynamiikka kulkee päinvastaiseen suuntaan.

Tuleva väestökehitys ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat keskeisesti kuntien mahdollisuuksiin vastata peruspalveluiden järjestämisestä. Palvelutarpeen kasvusta ja niukkenevista resursseista ja työvoiman saatavuuden haasteista johtuen on välttämätöntä yhdistää voimavaroja skaalaetujen saamiseksi ja tuottavuuden kasvattamiseksi.

Uudistuksessa syntyvien kuntien on pystyttävä kantamaan vastuu palvelutuotannosta, kilpailukyvyn ja vetovoiman edistämisestä sekä kustannuksien jakautumisesta nykyistä oikeudenmukaisemmin. Uuden kunnan muodostama yhteinen talous ja tulonmuodostus poistaisivat keskeisesti alueen kuntien välistä osittain haitallista kilpailua. Ilman rakenteiden muuttamista Turun seutu jää joka vuosi jälkeen muista kasvukeskuksista.

Asukkaiden ja yritysten kannalta kaupunkiseutu on tänä päivänä yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, jossa arjen sujuvuus ja yritysten toimintaedellytykset eivät perustu kuntarajoihin. Turun fyysisesti yhteen kasvanut keskustaajama on levittäytynyt seitsemän kunnan alueelle: Turun lisäksi Kaarinaan, Lietoon, Maskuun, Naantaliin, Raisioon ja Ruskoon.

Tilastotietojen mukaan asukkaat ylittävät kuntarajat työssäkäyntiin ja asiointiin liittyen päivittäin. Kuntalaisille on tärkeää kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen saatavuus, laatu ja kustannukset. Kuntalaisille ei sen sijaan ole niinkään tärkeää, miten palvelujen hallinnointi on järjestetty.

Taloudellisesti alueen kuntien erot ovat kasvamassa eikä tätä kehitystä voida pitää hyväksyttävänä alueen muodostaessa tosiasiallisesti myös asukkaiden näkökulmasta yhden kokonaisuuden. Rationaalinen yhdyskuntarakenne vaikuttaa monin tavoin positiivisesti kuntalaisten elämään, yritysten toimintaan ja ympäristön tilaan sekä säästää investointi- ja ylläpitokustannuksia. Yhdyskuntateknisten kustannusten hallinta ja kestävä yhdyskuntarakenteen kehitys on yksi keskeinen kuntarakenteen uudistamisen peruste.

Kuntarakenneuudistus tukee kestävän kehityksen tavoitteita kaikilla osa-alueilla. Seudullisesti yhtenäinen maankäyttö-, asunto- ja liikennepolitiikka sekä elinkeinopolitiikka vahvistavat kaupunkiseudun aluetaloudellista asemaa, edistävät hyvää palvelutarjontaa ja tuottavat ympäristön kannalta parempaa yhdyskuntaa. Tavoitteena tulee olla elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kaupunkirakenne sekä nykyistä toimivampi työssäkäyntialue.

Uudistusta tarvitaan, jotta seudun kilpailukyky ja vetovoima vahvistuvat vertailussa muihin suomalaisiin kaupunkiseutuihin. Turun seudun kaltaisten kilpailukykyisten suurten yliopistokaupunkiseutujen rooli korostuu koko kansantalouden näkökulmassa. Turun kaltaisten kaupunkiseutujen yhteisenä ongelmana on, että yrityksistä ja asukkaista käytävä sisäinen kilpailu syö voimavaroja. Alueiden pitäisi keskittyä muiden kaupunkiseutujen väliseen ja globaaliin kilpailuun uusista yrityksistä, investoinneista ja kumppanuuksista.

Uuden kunnan pitää pystyä panostamaan myös julkisen talouden kiristyessä voimakkaasti elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan kehittämiseen sekä alueen vetovoimaa lisääviin muun muassa kulttuuri-, liikunta- ja matkailuinvestointeihin ja palveluihin, joiden merkitys kasvaa ihmisten ja yritysten tehdessä asumis- ja sijoittautumispäätöksiä.

Uudistuksen tavoitteet vahvistavat kunnallista demokratiaa ja kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia asiakkaana ja kuntalaisena.

Kuntien yhteistoiminnan voimakas lisääntyminen on johtanut erilaisiin uusiin järjestämismalleihin, joissa seudun kuntien asukkailla on vaikeuksia hahmottaa vastuita ja päätöksentekoa. Suuremman kuntayksikön hallinto olisi selkeämpää ja demokraattisempaa kuin erillisten kuntien synnyttämät yhteistyörakenteet. Turku painottaa hyvinvointivaltion perustana olevan kaksiportaisen hallintomallin vahvistamista.

Edellä todettuun perustuen Turun kaupunki tukee hallituksen kaupunkipoliittisia linjauksia ja kuntauudistusta. Pidämme uudistusta ja sen eteenpäin viemistä erittäin tarpeellisena ja merkityksellisenä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi

1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä?

•Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta?

Väestönkehityksen ennustaminen varmuudella on hankalaa. Turun kaupungin tilaaman väestöennusteen mukaan väestökasvu tulee olemaan huomattavasti suurempaa kuin Tilastokeskuksen trendeihin perustuvissa ennusteissa. Tilastokeskuksen ennusteen tekoaikaa edeltävinä vuosina Turun väkiluku kasvoi hitaasti ja jopa laski vuosina 2004 ja 2007. Sittemmin kasvu on nopeutunut ja oli 2010 ja 2011 kumpanakin vuotena yli 1200 henkeä.

Keskuskaupungille tyypillistä sosioekonomista rakennetta olisi pitänyt käsitellä laajemmin. Huoltosuhde heikkenee ympäristökunnissa merkittävästi, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Muuttoliike, palvelutarpeen kasvu ja väestörakenteen muutos rasittavat erityisesti keskuskaupunkia, koska erityispalvelujen tarve kasvaa, resurssit niukkenevat ja työvoiman saatavuus vaikeutuu. Näistä haasteista selviytyminen edellyttää sitä, että kunnat yhdistävät voimavaransa skaalaetujen saamiseksi.

•Taloustarkastelunäkökulmien osalta?

Selvityksessä käytetyt talouden tarkastelunäkökulmat eivät olleet kaikilta osin onnistuneita. Kuntien ja kuntakonsernien velkaantumisessa tulisi ottaa huomioon erilaiset toimintamallit kuntien hallinnoimien liiketoimintojen suhteen. Kaupunkien varallisuutta ei ole huomioitu tarpeeksi.

Valtionosuustarkastelussa on käytetty mittarina valtionosuuksien prosenttiosuutta tulopohjasta, joka ei anna jokaisen kunnan osalta oikeaa kuvaa. Turun valtionosuudet ovat kehyskuntia suuremmat, koska kaupunki pitää yllä suurta ammattiopetuslaitosta ja ammattikorkeakoulua.

•Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta?

Yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen ja ekologisuuteen pohjautuvat perustelut tukevat työryhmän johtopäätöstä, jonka mukaan nykyiset vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteistyömuodot, joissa päätöksentekovalta on viime kädessä yksittäisten kuntien valtuustoilla, eivät riittävästi pysty ratkaisemaan yhdyskuntarakenteen hajautumista. Hyvää yhdyskuntarakennetta voitaisiin nykyistä paremmin edistää, mikäli kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne sekä toiminnallisesti yhtenäiset työssäkäynti- ja asioimisalueet kuuluisivat hallinnollisesti yhteen kuntaan.

•Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta?

Turun ja sen ympäryskuntien alueellinen eriytyminen näkyy työssäkäynnin tarkastelunäkökulmasta (keskuskaupungin korkea työpaikkaomavaraisuus ja ympäryskuntien voimakas pendelöinti keskuskaupunkiin) myös työttömyyden suurina kuntien välisinä vaihteluina.

Tilastotietojen mukaan asukkaat ylittävät kuntarajat työssäkäyntiin ja asiointiin liittyen päivittäin. Kuntalaisille ei ole ensisijaisen tärkeää, kuka palvelut järjestää tai tuottaa vaan tärkeää on palvelujen laatu, niiden saavutettavuus ja kustannukset.

Turun suhteellinen asema on tässä katsannossa suurimpien keskuskaupunkien joukossa keskimääräistä huonompi ja vastaavasti Turun ympäristökuntien huomattavasti keskimääräistä parempi, mikä on eräs keskeinen verotuloja Turun työssäkäyntialueella keskuskaupungin kannalta epäedullisesti allokoiva tekijä.

•Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta?

Peruspalvelujen osalta tulisi painottaa kuntaliitosten ja palvelurakennekysymysten lisäksi organisaatiokohtaista toiminnan uudistamista sekä peruspalvelujen prosessien asiakaslähtöistä uudistamista.

Pelkät kuntaliitokset ja yhteistyön vahvistaminen eivät ratkaise sitä ongelmaa, että sosiaali- ja terveyspalveluita tulee voimaperäisesti uudistaa ja kehittää.

Uudistus toisi kuntalaiselle skaalaetuja, laajemman erityispalveluvalikoiman sekä lisää palveluvaihtoehtoja lähipalveluperiaatteen tueksi. Lisäksi koulutuksen erityistarpeet voitaisiin kattaa paremmin.

Turku painottaa hyvinvointivaltion perustana olevan kaksiportaisen (valtio-kunta) hallintomallin vahvistamista.

•Elinkeinotoimen kehittämisen osalta?

Työryhmän raportti ei ota huomioon sitä, että Turku keskuskaupunkina satsaa elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan kehittämiseen sekä alueen vetovoimaa lisääviin muun muassa kulttuuri-, liikunta- ja matkailuinvestointeihin useita miljoonia euroja vuodessa. Nämä investoinnit palvelevat koko seutua ja lisäävät koko seudun vetovoimaisuutta. Vahva elinkeinotoiminta turvaa työpaikkoja alueella ja sitä kautta hyvinvointipalveluiden rahoituksen.

Raportti ei ota tarpeeksi huomioon Turun seudun erityispiirteitä ja niiden kehitysmahdollisuuksia.

•Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta?

Kaupunkiseudun on tärkeää olla hyvin toimiva ja yhtenäinen alue esim. asumismahdollisuuksien, palveluiden saatavuuden ja joukkoliikenteen sujuvuuden suhteen. Seudullisesti yhtenäinen maankäyttö-, asunto- ja liikennepolitiikka sekä elinkeinopolitiikka vahvistavat kaupunkiseudun aluetaloudellista asema edistävät hyvää palvelutarjontaa ja tuottavat ympäristön kannalta paremman yhdyskunnan.

Uudistus tukee kestävän kehityksen tavoitteita kaikilla osa-alueilla. Hajanainen yhdyskuntarakenne kasvattaa liikennemääriä ja heikentää energiatehokkuutta.

Turku korostaa tiedon, osaamisen ja innovaatioiden merkitystä elinvoimaisuuden menestystekijänä kaupunkiseudullisesti, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisillä areenoilla.

Lähes kaikkien suurten keskuskaupunkien tunnusomainen piirre on maahanmuuttajien suuri määrä verrattuna ympäröivään kaupunkiseutuun.

Tavoitteena on elinvoimainen, toimintakykyinen, eheä ja tiivis kaupunkirakenne sekä toimiva työssäkäyntialue. Uudella kunnalla tulisi olla resurssit panostaa elinkeino-, innovaatio-, ja koulupolitiikkaan sekä alueen vetovoimaa lisääviin kulttuuri-, liikunta-, ja matkailuinvestointeihin

Uudistus on välttämätön, jotta kaupunkiseutumme kilpailukyky ja vetovoima vahvistuvat vertailussa muihin kaupunkiseutuihin. Turun kaltaisten kaupunkiseutujen ongelmana on, että yrityksistä ja asukkaista käytävä sisäinen kilpailu syö voimavaroja. Alueen kuntien tulisi keskittyä kaupunkiseutujen väliseen ja globaaliin kilpailuun uusista yrityksistä, investoinneista ja kumppanuuksista

Kaupungilta on tiedusteltu, onko kuntarakennetarkastelussa käytetyt kriteerit ja näkökulmat relevantteja ja vastaako työryhmän analyysi käsitystä kuntanne tilanteesta.

Turun kanta esitettyihin tarkastelunäkökulmiin ja analyyseihin on seuraava:

Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta?

Ei

Taloustarkastelunäkökulmien osalta?

Ei

Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta?

Kyllä

Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta?

Kyllä

Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta?

Kyllä

Elinkeinotoimen kehittämisen osalta?

Ei

Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta?

Kyllä

3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne

tilanteesta?

•Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta?

Turun väestökehitys on ollut analyysissä käytettyjä ennusteita suurempaa. Keskuskaupungille tyypillistä sosioekonomista rakennetta olisi pitänyt käsitellä laajemmin.

•Taloustarkastelunäkökulmien osalta?

Talouden tarkastelunäkökulmat eivät olleet aivan kaikilta osin onnistuneita. Valtionosuus tulopohjasta prosentteina ei anna jokaisen kunnan osalta oikeaa kuvaa.

Kuntien ja kuntakonsernien velkaantumisessa tulisi huomioida myös kuntien erilaiset toimintamallit kuntien hallinnoimien liiketoimintojen suhteen. Kaupunkien varallisuutta ei ole huomioitu vertailussa riittävästi. Valtionosuuksien prosenttiosuutta tulopohjasta on käytetty mittarina siihen kuinka riippuvainen kunta on valtionosuuksista. Turulla valtionosuudet ovat kehyskuntia suuremmat, koska kaupunki pitää yllä suurta ammattiopetusoppilaitosta ja ammattikorkeakoulua.

•Elinkeinotoimen kehittämisen osalta?

Työryhmän raportti ei ota huomioon sitä, että Turku keskuskaupunkina satsaa elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan kehittämiseen sekä alueen vetovoimaa lisääviin muun muassa kulttuuri-, liikunta- ja matkailuinvestointeihin useita miljoonia euroja vuodessa.

4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja –kriteerejä kuntanne

näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja

alueenne osalta?

Turun mielestä uudistuksen tulee tukea kestävän kehityksen tavoitteita kaikilla osa-alueilla. Turku korostaa tiedon, osaamisen ja innovaatioiden merkitystä elinvoimaisuuden menestystekijänä kaupunkiseudullisesti, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisillä areenoilla.

Maahanmuuttajien suuri määrä on kaikkien suurien keskuskaupunkien tunnusomainen piirre verrattuna ympäröivään kaupunkiseutuun.

Uudella kunnalla tulisi olla resurssit panostaa elinkeino-, innovaatio-, ja koulupolitiikkaan sekä alueen vetovoimaa lisääviin kulttuuri-, liikunta-, ja matkailuinvestointeihin

3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai

työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella

1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen

toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta?

EI ensisijaisesti.

Turun kaupunki ei näe, että kuntien keskenään toteuttama selvitys olisi realistinen vaihtoehto alueellamme. Olemme kuitenkin halukkaita käynnistämään selvityksen yhdessä seudun kuntien ja valtion kanssa kuntaliitoksen toteuttamisesta alueellamme. Tälle prosessille tulisi asettaa selvityshenkilö.

Turun mielestä tehtävä selvitys tulisi käynnistää koko esitetyllä selvitysalueella.

2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön

käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen?

KYLLÄ

Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän

esittämä erityinen kuntajakoselvitys?

Turun mielestä tehtävä selvitys tulee käynnistää koko esitetyllä selvitysalueella.

Edelliseen kohtaan viitaten, ministeriön käynnistämä ja kustantama kuntajakoselvitys olisi Turun kaupungin mielestä realistinen vaihtoehto. Tarkastelun keskeisenä lähtökohtana tulee olla Turusta ja sen suorista naapureista muodostuva toiminnallisen ydinkaupunkiseutu. Mikäli selvitys toteutetaan ehdotetusta poikkeavalla alueella ja ellei ydinkaupunkiseudun näkökulmaa riittävästi huomioida, on suuri vaara, että koko kaupunkiseudun kehitys ajautuu aiempaa huonompaan suuntaan.

3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia?

KYLLÄ

Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia?

Mikäli selvityksen lopputuloksena päädytään muuhun kuin yhden kunnan muodostamaan kokonaisuuteen katsomme, että osakuntaliitokset ovat mahdollisia. Mahdolliset osakuntaliitokset voivat tulla kyseeseen, koska Turun alueen keskustaajama on levittäytynyt seitsemän eri kunnan alueelle. Osakuntaliitoksilla voitaisiin myös tukea muiden muodostuvien kaupunkien profiloitumista, toiminnallisuutta, elinvoimaisuutta ja yhtenäisyyttä.

4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta

1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen

toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista?

•Kuntien itse käynnistämä selvitys

Kuntien ja valtion yhdessä käynnistämä selvitysprosessi, jossa kunnat yhdessä valtion kanssa toteuttavat selvityksen on luonteeltaan läpinäkyvä, avoin ja objektiivinen. Yhteistyössä koottuun aineistoon perustuvat johtopäätökset lisäävät luottamusta. Työn toteuttaminen edellyttää kuitenkin ulkoisen selvityshenkilön ja asiantuntijatuen osoittamista hankkeelle.

•Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys

Mikäli kuntien yhdessä valtion kanssa käynnistämä selvitys ei ole mahdollinen, Turun kaupunki tukee työryhmän esittämää vaihtoehtoa erityisen kuntajakoselvityksen toteuttamisesta.

•Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen

Turun kaupunki näkee, että taloudellinen tukeminen on tärkeä kannustin ja varsinkin muutostukien kohdentaminen uuden kunnan palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamiseen tulee olemaan tärkeässä roolissa haastavissa kuntaliitoksissa.

•Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi

Turun kaupunki kokee, että valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustaviksi tulisi olemaan tärkeä osa kokonaistavoitteen edistämisessä. Valtionosuusuudistuksessa voitaisiin entistä paremmin huomioida keskuskaupunkien taloudelliset vastuut tosiasiallisesti laajempien tärkeiden seudullisten palveluiden ylläpitäjinä. Mikäli rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä voidaan uusia ja muuttaa radikaalisti kokonaan uudenlaiseksi, tulisi uudistuksessa poistaa valtionosuusjärjestelmän verotulotasauselementti kokonaan. Heikompien kuntien mahdollinen avustaminen voitaisiin hoitaa harkinnanvaraisilla avustuksilla.

•Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim.

veropohja)

Kuntien rahoitusjärjestelmää tulisi kehittää rakenneuudistuksen tavoitteita tukevaan suuntaan sekä kunnallisveropohjaa muuttamalla että valtionosuuden määräytymiskriteereitä kehittämällä.

•Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella

Palveluiden järjestämiskriteerejä muuttamalla ja palveluyhteistyötä edistämällä ei ratkaista keskuskaupunkien väestö- ja palvelurakenteesta johtuvia rahoitusongelmia.

•Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä

Turku näkee, että vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön perustuva uudistuksen toteuttamistapa olisi ensisijainen lähtökohta, mutta alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi, myös velvoittavaa lainsäädäntöä voisi viime kädessä käyttää, mikäli muut lähestymistavat eivät tuota tulosta.

•Muu, mikä?

2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne?

•Vuoden 2013 alusta lukien

•Vuoden 2014 alusta lukien

•Vuoden 2015 alusta lukien

•Vuoden 2016 alusta lukien

•Vuoden 2017 alusta lukien

3. Perustelunne aikataululle

Turun kaupungin näkökulmasta täsmällinen alkamisajankohta ei ole niinkään merkityksellinen. Sen sijaan on tärkeää että kuntauudistushanketta viedään määrätietoisesti eteenpäin ja että uudistukset voivat käynnistyä seuraavan valtuustokauden aikana.

Täsmällinen alkamisajankohta ei niinkään ole merkityksellinen

vaan Turun kannalta oleellista on, että uudistukset tapahtuvat seuraavan valtuustokauden aikana.

5. Osio: Muutostuki

1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa

kunnassanne ja alueellanne?

Turku kokee kaikkien kolmen muutostuen tason edesauttavan uudistuksen toteuttamista omalla selvitysalueellamme. Erityisesti tietojärjestelmien yhdistämisen avulla olisi mahdollista tehostaa kuntien toimintaa ja lisätä tuottavuutta.

6. Osio: Lisänäkemyksiä

1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne

työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan.

OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN

LIITTYVIIN HANKKEISIIN

1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus

1.Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet?

Lainsäädäntöuudistuksen tulee perustua pääosin hyvinvointivaltion perustana olevan kaksiportaisen hallintomallin vahvistamiseen, jossa vahvan peruskunnan roolia palveluiden järjestäjänä tulee korostaa.

Lainsäädännön tulee tukea kuntien toiminnan järjestämisvapautta ja sen tulee vähentää tarpeetonta ja liiallista yksityiskohtaista sääntelyä. Uudistuksen ytimenä tulee olla normiohjauksen arviointi ja tarpeettomien normien vähentäminen.

Erityislainsäädäntöön ja asetuksiin perustuvaa valtion liiallista sektoriohjausta tulee vähentää, koska se ei kaikissa tapauksissa tue asiakaslähtöisten palveluiden tuottamista eikä toiminnan tuottavuuden parantamista. Kuntien valtionosuusrahoitus on yleiskatteellista ja tulee sellaisena säilyttääkin. Ministeriöiden lain soveltamiseen liittyvät asetukset ja määräykset kasvattavat usein kuntien kustannustaakkaa ja lisäävät toiminnan laadullisia vaatimuksia. Tämä on ristiriidassa yleiskatteellisen valtionosuusjärjestelmän kanssa ja tällaiset määräykset rajoittavat huomattavasti kunnan mahdollisuuksia päättää palvelujen järjestämisestä.

Kuntayhtymät, joihin kuntien on erityislainsäädännön (Laki alueiden kehittämisestä, erikoissairaanhoitolaki) perusteella kuuluttava, vastaavat tehtävistä, jotka ovat osin päällekkäisiä ja rinnakkaisia kuntien järjestämisvastuulla olevien tehtävien kanssa. Kuntayhtymärakenteet osin vaikeuttavat kokonaisvaltaisen alueen kehittämistehtävän hoitamista sekä järjestämisvastuun toteuttamista siten, että päällekkäisiä toimintoja ja kustannuksia syntyy. Kuntayhtymät muodostavat useita erillisiä rajapintoja suhteessa peruskuntiin ja kuntien näkökulmasta yhtymien ohjaaminen hajanaisessa kuntakentässä on osin johtanut siihen, että kuntayhtymissä ei käytetä selkää omistajakuntien ääntä.

Erityslainsäädännössä tulisi lisäksi välttää sääntelyä, jossa tiettyjen strategisten tarkastelujen taikka suunnitelmien hyväksyminen määrätään erillisinä asioina valtuuston tehtäväksi. Turun kaupunki on kehittänyt valtuustotasolla vahvistettavia strategiakokonaisuuksiaan siten, että useita strategisia linjauksia edellyttäviä asioita on koottu poikkihallinnollisiksi strategioiksi, jotka sisältävät useampia asiakokonaisuuksia ja näkökulmia. Useiden erillisten strategioiden hyväksyminen valtuustossa voi käytännössä heikentää näiden asioiden strategista ohjausta. Sääntelyllä ei myöskään tulisi ilman selkeitä perusteita ottaa kantaa siihen, minkä kunnan toimielimen on asiakirjat hyväksyttävä, vaan tämä tulee jättää kuntien johtosäännöillä määrättäväksi

Kuntalakia tulee kehittää siten, että lainsäädäntö tukee kuntien konsernimaista toimintatapaa ja korostaa hyvän hallinnon periaatteita. Toisaalta kuntaa kuuluvan kunnallisen liikelaitoksen ohjaamiseen liittyvät poikkeukset kunnanhallituksen yleiseen ohjaustoimivaltaan, kuten otto-oikeuden poissulkeminen liikelaitoksen budjetin hyväksymiseen tulee poistaa.

Tarkastuslautakuntien tehtävien ja toiminnan roolia suhteessa valtuustoon tulee täsmentää.

Kuntalain uudistuksessa tulisi huomioida Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmän näkökanta, jonka mukaan kunnalla tulee olla vapaus valita, tuottaako kunta sen järjestämisvastuun alaiset palvelut, kuten työterveyshuoltolain mukaiset palvelut, omana tuotantonaan, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa vai ostopalveluina yksityisiltä.

2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla

kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä?

Kun kuntalaiset tuntevat kuuluvansa yhteisöön ja osallistuvat yhteisiin asioihin, kunta saa oikeutuksen toiminnalleen. Uuden kunnan uudistaessa palvelujaan, niiden käyttäjiä ja asiakkaita kuunnellaan.

Kunnan asukkaiden, yritysten sekä muiden keskeisten sidosryhmien osallistumista tulee edistää edustuksellisen demokratian rinnalla. Osallisuuden toimia tarvitaan kuntien kaikilla toimialoilla. Tärkeää on luoda malli kaupungin alueita koskevien merkittävien asioiden läpikäymiseksi yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Nuorten kuulemiseen liittyviä toimintamalleja tulee erityisesti vahvistaa. Osallisuustoiminta tulee integroida osaksi kaupunki organisaation perustoimintaa. Uutta sosiaalista mediaa ja teknisiä ratkaisuja tulee hyödyntää vuorovaikutuksen lisäämisessä. Kuntalain nykyinen sääntely on riittävä turvaamaan osallisuustoiminnan totuttamisen eikä se millään tavoin estä uudistuksia; sääntelyä enemmän kyse on uusien teknologioiden ja toimintamallien käyttöönotosta kuntalaisten osallistamisessa.

Yliopistokaupunkien erityisosaamista osaamistoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä tulisi hyödyntää, esimerkkinä Åbo Akademin huippututkimusyksikkö Centre of Excellence on Democracy Reseach.

2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän

tärkeimmät uudistustarpeet?

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Mikäli rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä voidaan uusia ja muuttaa radikaalisti kokonaan uudenlaiseksi, tulisi uudistuksessa poistaa valtionosuusjärjestelmän verotulotasauselementti kokonaan. Heikompien kuntien mahdollinen avustaminen voitaisiin hoitaa harkinnanvaraisilla avustuksilla. Verotuslainsäädännön muutoksista johtuvat kompensaatiot kunnille tulisi jatkossa tehdä verotusjärjestelmän sisällä esim. verotulojen kuntajako-osuutta muuttamalla eikä liittämällä niitä muutoinkin sekavaan valtionosuusjärjestelmään. Nykyisestä järjestelmästä voisi säilyttää sosiaali- ja terveydenhuollon määräytymisperusteet, sillä ne toimivat kohtuullisen hyvin ja ovat selväpiirteisiä ja ymmärrettäviä. Valtionosuuksien yleiskatteellisuus tulee säilyttää ja sitä tulisi vahvistaa. Käytössä olleista kulttuurialojen ja perusopetuksen luokkakokojen korvamerkityistä valtionosuuksista tulisi ehdottomasti jatkossa luopua. Tämän tapaiset poikkeamat rapauttavat järjestelmän uskottavuutta.

Mikäli nykyinen valtionosuusjärjestelmä säilytetään pääpiirteissään nykyisellään, tulisi järjestelmää kehittää yksinkertaisempaan ja selkeäpään suuntaan. Valtionosuusjärjestelmän tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon suurille kaupungeille aiheutuvat merkittävät kustannukset kalliiden erityispalvelujen järjestämisestä. Järjestelmään kuuluvat monet valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät voitaisiin poistaa kustannusneutraalisti. Varsinkin kun nämä tekijät ovat laskettu asukasluvun mukaan ja vaikuttavat samalla tavalla jokaisen kunnan osalla. Valtionosuuksien käsittely ja kirjaus kunnissa on erityisen hankalaa, koska mukaan on ympätty verotulojen tasausta, kotikuntakorvauksia ja elatustuen palautuksia, jotka eivät kuulu varsinaisiin valtionosuustuloihin. Kaikki nämä pitäisi poistaa ja selkiyttää järjestelmää.

Verotusjärjestelmän uudistaminen

Valtion keräämät ja tilittämät kuntien verotulot ovat hyvin vaikeasti ennustettavissa ja kesken vuotta tapahtuu yllättäviä muutoksia verotulojen tilityksissä suuntaan tai toiseen. Verotulojen ennustettavuutta tulisi huomattavasti parantaa ja järjestelmää muuttaa siten, että kunnille voitaisiin taata tietty ennalta ilmoitettu verotulokehitys seuraaville kuukausille ja vasta siirtymäjakson jälkeen tehtäisiin tarkemmat täsmäytykset. Valtio voisi toimia puskurina ja tasaajana verotulojen vaihtelulle. Suhdannehäiriöiden esiintyessä kustannusten sopeuttaminen alaspäin tapahtuisi kunnissa hallitummin. Vastaavasti, jos suhdannetilanne paranee ennakoitua nopeammin, on kunnilla taipumus hyväksyä toimintamenojen kasvun kompensoiminen suunnittelemattomalla verotulojen kasvulla. Verotulojen ennustettavuuden tarkentuminen parantaisi kuntien taloussuunnittelua.

Kuntien rahoitusaseman kehittäminen

Kuntien rahoitusasemaa voitaisiin vahvistaa kuntakokoja kasvattamalla.

Elinkeinorakenteeltaan monipuolisen kunnan mahdollisuudet vastata talouden ongelmiin ja suhdanteiden vaihteluun ovat aina merkittävästi paremmat kuin yksipuolisen tuotantorakenteen talouden mahdollisuudet, joten kuntarakenteen muutoksilla voitaisiin vahvistaa kuntien kestävyyttä talouden heilahteluja vastaan.

Vahvan keskuskaupungin on helpompi järjestää rahoitusalan asiantuntemusta, ja se on aina vahvempi neuvotteluosapuoli rahoitusmarkkinoilla. Laaja-alaiset kuntakonsernit voivat tehokkaasti suojautua jälleenrahoitus- korko- ja valuuttariskeiltä. Ne voivat myös tehokkaammin hallita julkisen sektorin investointiprosesseja hajauttaen investoinnit ajallisesti ja toteuttaa julkisen sektorin roolia suhdannevaihtelujen tasaajana kiihdyttämällä investointeja taantuman aikana.

3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi

1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa:

•Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen

Pelkästään 2000-luvulla palvelujen järjestämisvastuita on laajennettu huomattavasti (yli 30 velvoitetta). Nämä pitkälti sektoriministeriöiden tuomat laajennukset kuntien tehtäviin ovat heikentäneet kuntien talouden kantokykyä merkittävästi. Sektorirajat ylittävissä uudistuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota ministeriöiden ja kaupunkien väliseen vuorovaikutukseen, jotta kustannusvastuu huomioidaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä riittävästi.

•Valtion ja kuntien tehtävänjako

Valtion tulee mahdollistaa kuntien ja etenkin suurkaupunkien osallistuminen kuntien palveluita koskevan lainsäädännön valmistelussa. Yleiskatteellinen valtionosuusjärjestelmä on säilytettävä.

•Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä

Tuottavuuden ja asiakaslähtöisyyden edistämiseksi tulee välttää liiallista ja tarpeetonta säätelyä ja normiohjausta.

Vahvan peruskunnan kuntalaisten hyvinvoinnin pohjan muodostavat hyvin toimivat oikea-aikaiset peruspalvelut. Kuntakentällä on tehty paljon työtä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamiseksi, jotta asiakasta/asiakkuutta voidaan tarkastella kokonaisuutena. Asiakkaan ja hänen palveluprosessinsa tulee olla keskiössä palveluita kehitettäessä ja uusia palveluita määritettäessä.

Kunnan rooli asukkaiden hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja aktiivisuuden sekä seudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvattajana on merkittävä. Kuntarakenteen, kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistusten tulisi ottaa tämä aiempaa vahvemmin huomioon

4. Osio: Lisänäkemyksiä

1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta,

lisätkää se alla olevaan tilaan.