Esityslistat/pöytäkirjat

Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteet jakautuvat ikäkaarimallin mukaisesti Las-ten ja nuorten ohjelmaan, Työikäisten ohjelmaan ja Senioriohjelmaan. Kaupunginhal-litukselle esitetään, että kaupunginhallitus päättää lähettää kaupunginvaltuustolle raportin Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteiden toteutumisesta vuodelta 2011.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 2.4.2012:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Asukkaiden hyvinvointiohjelman 28.9.2009 § 206 osana Turku-sopimusta. Ohjelmalla toteutetaan mm. ryhmien välisen sopimuksen (RVS:n) tälle valtuustokaudelle asetetut hyvinvointitavoitteet. Ohjelma jakautuu ikäkaaren mukaisesti kolmeen osaan, jotka ovat Lasten ja nuorten ohjelma, Työikäisten ohjelma sekä Senioriohjelma.

Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

Lasten ja nuorten ohjelma:

-Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja riittävillä peruspalveluilla

-Lasten ja nuorten palvelut mahdollistavat tasaveroiset kasvuedellytykset

Työikäisten ohjelma:

-Työikäisen väestön hyvinvointia edistetään ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen

-Luodaan rakenteet hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi

Senioriohjelma:

-Turkulaiset ikäihmiset ovat aktiivisia ja omatoimisia kansalaisia, jotka yhä useammin asuvat kotona turvallisesti ja esteettömästi

-Palvelurakennemuutos turvaa turkulaisten ikäihmisten tarpeenmukaiset ja laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden asukkaiden ikääntyessä

Lisäksi kaupunginvaltuusto on 10.5.2010 § 85 hyväksynyt Asukkaiden hyvinvointiohjelman kaupunginvaltuustotasoiset seurantamittarit. Seurantamittaristoa on täydennetty kaupunginvaltuuston päätöksellä 19.12.2011 229 §. Vuoden 2011 seuranta ja arviointitiedot on kerätty hallintokunnilta yhtenäisellä lomakepohjalla helmi-maalikuussa 2012. Tietoja täydennetään tilastojen valmistumisen myötä.

Ohjelmaraportoinnissa on kiinnitetty huomiota toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin, ohjelman täytäntöönpanoon, seurantamittareiden poikkeamiin tavoitetasosta sekä kokonaisarvioon ohjelman etenemisestä. Lisäksi on arvioitu muutostarpeita ohjelmaan ja sen seurantaan.

Saatujen raporttien perusteella ohjelman täytäntöönpanosta ja toimintaympäristön muutoksista voidaan ohjelmatasolla todeta seuraavaa:

Ohjelman tavoitteiden toimenpano kytkeytyy edellisen raportointivuoden tapaan kiinteästi hallintokuntien ohjausjärjestelmien kautta perustyöhön. Hallintokuntien työlleen valitsemat painopisteet tukevat hyvin asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteiden toteuttamista. Nuoriso- ja liikuntatoimen valmistautuminen sopimusohjausjärjestelmään on yhtenäistänyt ohjauskäytäntöjä.

Ohjelmaa tukevien palveluiden järjestämiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi uusi terveydenhuoltolaki, lastensuojelulain ja nuorisolain muutokset sekä valtakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Lakimuutokset tukevat ohjelman periaatteiden toteuttamista, mutta muutosten toteuttaminen on palvelutuotannon näkökulmasta haaste. Välittömät vaikutukset esim. seurattaviin mittarilukuihin voivat olla negatiiviset.

Ohjelman poikkisektoriaalisen luonteen mukaisesti sen tavoitteita on edistetty ja kehittämistoimenpiteitä toteutettu osin hallintokuntien yhteistyönä niin perustyössä kuin kehittämistoiminnassa. Ohjelman poikkisektoriaalisen ohjauksen ja täytäntöönpanon tukena on hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä sekä vuonna 2011 käynnistynyt alatyöryhmätyö. Myös muiden kuin palvelutoimen sektoreiden sekä kolmannen sektorin osallistumisesta työskentelyyn on sovittu. Yhteistoimintaa eri sektoreiden välillä on tarkoituksenmukaista vahvistaa edelleen niin ohjauksen kuin käytännön toteutuksen tasolla.

Keskeinen osa ohjelman seurantaa ovat seurantamittarit. Olennaista on tarkastella onko tavoitellut arvot saavutettu ja onko seurantatietojen kehitys kulkenut haluttuun suuntaan. Ohjelmakokonaisuuden tasolla ohjelmakokonaisuuden eteneminen näyttäytyy seuraavanlaisena:

Ohjelmakokonaisuuden seurantaan ja tulosten arviointiin tuovat vuoden 2011 raportoinnin osalta huomattavia epävarmuustekijöitä seurantamittaritietojen saatavuuteen liittyvät viiveet sekä erityisesti liikuntatoimen, nuorisotoimen ja kulttuuritoimen osalta se, ettei ATH-kyselyjä toteutettu vuonna 2011. Seurantatietoja täydennetään tilastotietojen valmistuttua.

Raportoitujen tietojen osalta kehitystrendit ovat nähtävissä yhdenmukaisen seurannan ansiosta yksittäisten mittareiden osalta. Osa tavoitteiden mukaisista vaikutuksista on jo saavutettu. Myös merkittäviä kehittämiskohteita on edelleen havaittavissa. Erityisesti kehittämistarpeet koskevat lasten- ja nuorten hyvinvointia, jonka osalta tietoja on saatu muita ikäkausia kattavammin. Tältä osin huomiota on kiinnitettävä mm. lisääntyneeseen lastensuojelutarpeeseen vastaamiseen ja tarpeen ehkäisemiseen sekä avohuollon osuuteen.

Raportoidut analyysit poikkeamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Ohjelman tavoite	Toteutuma 2011	Analyysi mahdollisesta poikkeamasta tavoitteen toteutumisessa
Liikuntatoimi:	Ei poikkeamia

Sosiaali- ja terveystoimi:
Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta	9,9 %	Lastensuojelun palvelujen kysyntä kasvoi edelleen ja samalla lastensuojelun piirissä olevien väestöosuus 0-17-vuotiaista on kasvanut. Ehkäisevää työtä ei ole pystytty tekemään riittävästi ja tilanne on pystyttävä oikaisemaan.
Lastensuojelun piirissä olevien alle 18-vuotiaiden -lukumäärä, lkm -suhteellinen osuus ikäryhmästä, % -lastensuojelun piirissä olevista on avohuollossa, lkm avohuollossa olevien suhteellinen osuus LS:n piirissä olevista, %	2 781 9,9 % 2 220 79,83 %	Lastensuojelun palvelujen kysyntä kasvoi edelleen. Lastensuojelun piirissä olevien väestöosuus 0-17-vuotiaista kasvaa edelleen. Avohuollon toimintaedellytyksiä pystyttiin loppuvuodesta hieman parantamaan. Perusongelma on resurssien sitoutuminen sijaishuoltoon. Lastensuojelun rakennemuutosta ei saatu tavoitellulla tavalla käyntiin. Perhehoidon osuus huostaan otetuttujen sijoituksista kasvoi lähes tavoitteen mukaisesti.
Perhetyön piirissä olevien perheiden määrä (oma tuotanto, ostopalvelut ja avustuksilla tuettu)	748 perhettä; tavoitteen vastaisesti perheiden lukumäärä	Lastensuojelun perhetyön kohteena olevien perheiden määrä on pienentynyt ja neuvolan perhetyö on vasta käynnistymässä. Lastensuojelussa tilanne korjaantuu vuoden 2012 alussa uusien vakanssien ja toimintatapamuutosten myötä.
Hammashuolto, ei kiireellinen hoito ei toteutunut ≤ 6 kk	yli 2000 potilasta oli jonottanut yli 6 kk	Sosiaali- ja terveystoimi on pyrkinyt eri tavoin jonojen purkuun. Asia saatettava kuntoon maaliskuun 2012 loppuun mennessä
Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana	Kotitalouksien määrä väheni ennakkoarviosta poiketen	Huonojen talousnäkymien vuoksi toimeentulotukiasiakkaiden määrän pelättiin nousevan. Työllisyyskehitys oli kuitenkin ennakkoarvioita positiivisempaa.
Toimeentulotuen piirissä olleet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista	Prosenttiosuus pieneni ennakkoarvioista poiketen	Huonojen talousnäkymien vuoksi toimeentulotukiasiakkaiden määrän pelättiin nousevan. Työllisyyskehitys oli kuitenkin ennakkoarvioita positiivisempaa.
Omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 4,5 %:iin	Tavoitteena on tukea saavien määrän kasvu, mutta määrä on pienentynyt (3,4>2,7%)	Omaishoidontuen saajien määrä ei ole kasvanut useasta eri syystä johtuen. Tukea ei osata kysyä, tuen mahdollisuudesta ei ole annettu riittävästi tietoa tai tukea ei haluta, koska sen pelätään vaikuttavan muihin etuisuuksiin. Osasyynä on myös tuen suhteellisen pieni rahoitusosuus.
Ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten määrä	Jono pidentynyt: vuoden vaihteessa 2011-12 jono ympärivuorokautisen hoidon laitoksiin oli 111 asiakasta	Jatkokuntoutusmahdollisuudet sairaalasta kotiin tai kodinomaisiin olosuhteisiin odottavilla ovat olleet riittämättömät, jotta kotiutuminen olisi riittävän turvallista.

Kulttuuritoimi:	ei poikkeamaa, ATH –kyselyjä ei vuonna 2011 tehty.

Nuorisotoimi:	-

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	155	02.04.2012	12