Talouden vastuualueen talousjohtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja 29.3.2012:

Kuntalain 68 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätökseen sisällytetään konsernituloslaskelma ja konsernitase liitteineen sekä konsernin rahoituslaskelma.

Edellä mainitut tilinpäätökseen kuuluvat asiakirjat sidotaan tasekirjaan.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu kuntalakia sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain soveltamisesta.

2. Turun kaupungin tuloslaskelma 1.1.- 31.12.2011

Tilinpäätöksen toimintakate oli - 908,1 milj. euroa (- 859,6 milj.euroa v. 2010). Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate heikkeni 5,6 %.

Toimintatuotot olivat 306,2 milj. euroa (296,4 milj. euroa v. 1010). Toimintatuotot kasvoivat 9,8 milj. euroa (+ 3,3 %).

Kaupungin toimintakulut olivat 1 246,2 milj.euroa (1 188,1 milj. euroa v. 2010). Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2010 verrattuna 58,1 milj. euroa (+ 4,9 %). Kuluista 48,4 % on henkilöstökuluja ja 35,6 % palvelujen ostoja.

Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön – erällä olivat 1 214,3 milj. euroa. Toimintakuluihin sisältyvät, omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot on käsitelty menojen oikaisuna tuloslaskelman rivillä Valmistus omaan käyttöön ja kirjattu investointimenoksi ja taseen omaisuuden lisäykseksi. Oman rakentamisen valmistusarvo oli 31,9 milj. euroa (32,1 milj. euroa v. 2010). Suurin osa oman rakentamisen valmistusarvosta on tilalaitoksen ja kiinteistölaitoksen investointirahoilla rahoitetun rakennusten sekä katujen ja teiden perusparannusmenoja.

Henkilöstökulut yhteensä olivat 603,1 milj. euroa (576,2 milj. euroa v. 2010). Henkilöstökulujen kasvu oli 26,9 milj. euroa (+ 4,7 %). Henkilötyövoima kasvoi vuoden aikana 274:llä. Palvelujen ostot yhteensä olivat 443,1 milj. euroa (417,1 milj.euroa v. 2010), kasvua edelliseen vuoteen oli 26,0 milj. euroa (+ 6,2 %). Lisääntynyt palvelujen kysyntä kasvatti sosiaali- ja terveystoimen kuluja 4,2 prosentilla sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kuluja 6,2 prosentilla.

Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 48,5 milj. eurolla (+ 5,6 %:la) edellisvuoteen verrattuna.

Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 39,1 milj. euroa (4,2 %). Verorahoituksen kasvu ei kattanut toimintamenojen kasvua. Toimintatuotoilla katettiin 25,2 % toimintakuluista (25,6 % v. 2010). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 74,8 %.

Rahoitustuotot olivat 12,6 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 31,6 milj. euroa. Rahoituskulut yhteensä olivat 19,1 milj. euroa. Rahoituskuluihin sisältyy 10,0 milj.euroa rahoitusarvopapereista kirjattuja arvoalennuksia.

Vuosikatteeksi jäi 67,4 milj. euroa.

Suunnitelmanmukaiset poistot olivat 54,6 milj. euroa.

Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu kaupunginhallituksen omistuksessa olleiden osakkeiden myyntivoitot 1,9 milj. euroa. Satunnaisiin kuluihin on kirjattu 4,9 milj. euroa lomapalkkavelan lisäystä, joka aiheutui 1.1.2012 voimaan tulleen KVTES:n vuosilomamääräysten muutoksista.

Tilikauden tulos on + 9,7 milj. euroa. Poistoeron vähennyksenä on kirjattu 1,2 milj. euroa kattamaan investointivarauksella rahoitettujen, toteutuneiden investointien suunnitelman mukaisia poistoja. Poistoeron lisäyksenä kirjattu 9,4 milj. euroa, josta 7,4 milj. euroa liittyy vahinkorahastolla rahoitetun Myllysillan investointimenoihin. Vapaaehtoisista varauksista on tuloutettu 2,1 milj. euroa investointien hankintamenoon tehtyä varausta toteutuneiden investointien hankintamenoa vastaavalla määrällä.

Rahastojen vähennyksenä on kirjattu 7,6 milj. euroa kattamaan vuonna 2010 vahingoittuneen Myllysillan rakentamiskustannuksiin. Rahaston lisäyksenä on kirjattu 4,4 milj. euroa ammattikorkeakoulun investointirahastoon.

Tuloksenkäsittelyerien jälkeen kaupungin ylijäämäksi muodostuu 6,7 milj. euroa.

Kaupunginhallitus päättänee esittää toimintakertomuksen antamisen yhteydessä, että tilikauden tuloksesta vähennetään ja siihen lisätään edellä mainitut poistoeron ja vapaaehtoisten varausten sekä rahastojen muutokset.

Turun kaupungilla on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää 93 680 735,79 euroa. Kun tilikauden 2011 ylijäämä siirretään kertyneisiin ylijäämiin, ovat kertyneet ylijäämät yhteensä 100 409 009,40 euroa.

3. Liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden tulokset

Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen yli-/alijäämät vuodelta 2011 ovat:

Omien rahastojen yli-/alijäämät vuodelta 2010 ovat:

Edellä mainitut yli-/alijäämät sisältyvät tilikauden aikana erilliskirjanpidoissa hoidettujen liikelaitosten ja rahastojen tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen sisäiset erät eliminoituna. Tuloksissa on ns. peruskaupungin ja liikelaitosten sekä rahastojen väliset sisäiset erät mukana. Yli-/alijäämät on kirjattu liikelaitosten ja rahastojen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämäriville.

4. Rahoitusasema ja sen muutokset

Kaupungin kassavaranto oli vuoden 2011 alussa 159,7 milj. euroa ja vuoden lopussa 83,9 milj. euroa (ei sisällä vahinkorahaston sijoituksia) eli kassavaranto aleni vuoden aikana 75,8 milj. euroa. Rahavarat, jotka sisälsivät kassavarannon lisäksi omien rahastojen sijoituksia, olivat yhteensä 117,6 milj. euroa. Alim­mil­laan kassava­ranto oli vuoden aikana 52,3 milj. euroa ja ylimmil­lään 182,3 milj. euroa. Keskimäärin kassavaranto oli vuoden aikana 93,2 milj. euroa. Kau­pun­gin maksu­val­mius säilyi vuoden aikana hyvänä. Lyhytaikaisia kuntatodistus- tai muita limiittejä käytettiin kevään jälkeen tasoittamaan kassavarannon vaihteluita kuukauden sisällä erityisesti verotulopäivien ja palkkapäivien välillä. Lyhytaikaisia käyttämättömiä kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä kaupungilla oli vuoden lopussa 214 milj. euroa.

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2011 lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jälkeen) 265,0 milj. euroa. Pitkäai­kaisten lainojen keskikorko (ml. seuraavan vuoden lyhen­nykset) vuoden 2011 lopussa oli 1,80 %. Kaupungin pitkäaikainen velka säilyi vuoden aikana täysin ennallaan. Vuoden aikana maksettiin pois vuonna 2009 liikkeelle laskettu 100 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja nostettiin kaksi 50 milj. euron pitkäaikaista lainaa eli yhteensä 100 milj. euroa. Uudet lainat olivat nostohetkellä 1,5 vuoden ja 5 vuoden pituisia. Lisäksi konserniyhtiöistä Turun Seudun Vesi Oy jälleenrahoitti vuoden aikana yhteensä 70 milj. euroa lyhytaikaisia lainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi.

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on jakautunut varsin tasaisesti, vaikka kaikki pitkäaikaiset lainat ovat kertalyhyenteisiä. niin ne erääntyvät suhteellisen pitkän ajan kuluessa vuoteen 2025 mennessä. Lainakanta on myös jakaantunut useisiin eri rahoittajalähteisiin.

Korollisen kokonaisvelan määrä vuoden 2011 lopussa oli 333,4 milj. euroa. Kaupungin korollinen kokonaisvelka aleni 18,1 milj. euroa vuoden aikana. Korollisen kokonaisvelan keskikorko oli 1,47 % vuoden lopussa. Korolliseen ko­konais­vel­kaan sisältyi muuta lyhytai­kaista korol­lista velkaa 68,4 milj. euroa, joka muodos­tui henki­lös­tö­kassaan tehdyis­tä talle­tuksis­ta (46,7 milj. euroa) ja konser­niyh­tiöiden tekemis­tä kassatal­letuk­sis­ta (21,7 milj. euroa). Näiden määrä aleni yhteensä 18,1 milj. euroa. Pitkäaikaisen korollisen velan määrä pysyi vuoden 2010 tasolla.

Takausvastuut alenivat vuoden 2011 aikana. Eräänä syynä tähän oli konsernirahoituksen lisääminen omille tytäryhtiöille. Takausvastuut olivat vuoden lopussa 218,5 milj. euroa. Leasingvastuut sen sijaan säilyivät lähes muuttumattomina ja olivat yhteensä 40,0 milj. euroa vuoden 2011 lopussa. Suurimmat leasingvastuut koostuvat leasingpuitesopimukseen sisältyvistä käyttöomaisuushankinnoista sekä Sataman kiinteistöleasingkohteesta. Takausvastuissa suurimmat vastuut ovat takaukset kaupungin vesi- ja vuokrataloyhtiöille.

Kaupungin omien ja lahjoitusrahastojen omaisuusarvot alenivat Myllysillan rakentamisen ja negatiivisen markkinatilanteen ja sen seurauksena negatiivisen tuoton seurauksena. Vahinkorahaston kirjanpitoarvo vuodenvaihteessa oli n. 34,5 milj. euroa.

Taseen loppusumma on 1 404,3 milj. euroa 31.12.2011. Taseen loppusumma pieneni 17,4 milj. euroa.

Pysyvien vastaavien kirjanpitoarvo 31.12.2011 oli 1 097,3 milj. euroa, josta aineellisten hyödykkeiden osuus oli 798,9 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo kasvoi 47,3 milj. euroa. Sijoitukset taseessa olivat 289,8 milj. euroa. Sijoitusten määrä kasvoi 38,8 milj. eurolla.

Vaihtuvien vastaavien kirjanpitoarvo 31.12.2011 oli 217,3 milj. euroa. Saamiset vähenivät vuoden aikana 10,0 milj. euroa ja rahavarat vähenivät yhteensä 89,9 milj. euroa.

Oma pääoma kasvoi 3,6 milj. euroa. Omaan pääomaan on lisätty tilikauden ylijäämä 6,7 milj. euroa. Omien rahastojen pääomat vähenivät 3,2 milj.euroa johtuen poikkeuksellisen suurista vahinkorahastosta katetuista kustannuksista.

Vieraan pääoman määrä laski 20,7 milj. euroa. Korollinen vieras pääoma väheni 18,1 milj. euroa.

Omavaraisuusaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 55,3 prosenttia.

Suhteellinen velkaantuneisuus parani vuoden aikana. Toimintatuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun 40,8 prosenttia kun vuonna 2010 vastaava suhde oli 44,2 prosenttia.

5. Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista, pääomarahoituksesta sekä rahoitusaseman muutoksista.

Kaupungin vuosikate oli 67,4 milj. euroa. Vuosikate ilmoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin.

Varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei riittänyt investointien omahankintamenon kattamiseen. Investointien tulorahoitusprosentti oli 62,1 prosenttia.

Investointien omahankintameno oli 108,5 milj.euroa. Omaisuutta myytiin 64,0 milj. eurolla, josta maa-alueiden luovutustuloja 16,6 milj. euroa, rakennusten luovutustuloa 7,5 milj. euroa ja asunto- ja kiinteistöosakkeiden ja muiden osakkeiden luovutustuloa 39,9 milj. euroa. Osakkeiden luovutustuloista 28,0 milj.euroa on TVT Asunnot Oy:n sijoitetun vapaan pääoman palautusta. Sama summa lainattiin takaisin TVT Asunnot Oy:lle pääomalainana, jolloin sillä ei ole kaupungin maksuvalmiutta parantavaa vaikutusta.

Suurimpia valmistuneita uudisrakennuksia olivat Paattisten koulu, Lakkatien erityislastenkoti sekä Eläinhoitola. Uusi Myllysilta saatiin viimeistelytöitä vaille valmiiksi ja se otettiin käyttöön vuoden 2011 syksyllä. Suurin laajennus- ja perusparannuskohde oli Impivaaran uimahallin peruskorjaus ja laajennus, joka valmistui vuoden 2012 puolella. Lisäksi keskeneräisiä peruskorjauskohteita olivat Liinahaan ja Runosmäen vanhainkotien peruskorjaukset, Puolalan koulun ja Puolalanmäen lukion peruskorjaukset. Uusina kaava-alueina toteutettiin mm. Alfa Barker, Kakola, Kuninkojanlaakso, Kupittaa 10, Lentokentän eteläpuoli, Peippola sekä Telakkaranta.

Kaupungin varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli – 10,8 milj. euroa.

Antolainojen lyhennyksistä kertyi 9,3 milj. euroa. Uutta lainaa nostettiin 100 milj. euroa. Samalla määrällä lyhennettiin pitkäaikaisia velkoja. Uusia antolainoja myönnettiin yhteensä 78,7 milj. euroa, josta TVT Asunnot Oy:lle myönnetty 28,0 milj. euron laina katettiin investointituloihin sisältyvällä yhtiön pääomapalautuksella. Toinen yksittäinen antolainoihin sisältyvä erä on Turun Teknologiakiinteistöt Oy:lle myönnetty 38,7 milj. euron antolaina. Logomo-hankkeelle myönnettiin 7,0 milj. euron antolaina. Rahoituksen rahavirta oli – 79,1 milj. euroa.

Varsinaisen toiminnan tulorahoituksella kattamatta jääneet nettoinvestoinnit ja antolainojen nettolisäys rahoitettiin vuoden 2010 aikana vahvistuneella kassalla. Rahavarat vähenivät 89,9 milj. euroa.

Vuoden 2011 investointien omahankintamenosta, antolainojen nettolisäyksestä ja lainanlyhennyksistä 24,3 prosenttia katettiin vuosikatteella (v.2010 pääomamenojen tulorahoitus oli 100,5 %).

6. Konsernitilinpäätös

Konsernin toimintatuotot olivat 771,7 milj.euroa ja ne kasvoivat 2,0 milj. euroa (0,3 %). Toimintakulut olivat 1 628,1 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli 5,0 milj. euroa (0,3 %). Turun Seudun Vesi Oy siirsi vuonna 2011 kokonaisinvestointimenoista 20 milj. euroa leasing-rahoitussopimukseen. Järjestely vaikuttaa vähentävästi yhtiön ja konsernin toimintakuluihin, valmistus omaan käyttöön – erään sekä investointimenoihin. Ilman edellä mainittua järjestelyä Turku-konsernin toimintakulujen kasvu olisi ollut suurempi.

Valmistus omaan käyttöön oli 50,7 milj. euroa (85,7 milj. euroa v. 2010). Toimintakulut vähennettynä valmistus omaan käyttöön – erällä oli 1 577,5 milj. euroa (1 537,4 milj. euroa v. 2010). Kasvu edelliseen vuoteen oli 40,1 milj. euroa.

Konsernin toimintakate oli - 805,8 milj. euroa. Toimintakate heikkeni 38,0 milj. euroa eli 4,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin toimintatuotoilla rahoitettiin 48,8 prosenttia toimintakuluista.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 21,1 milj. euroa. Kasvusta noin 10,0 milj. euroa on rahoitusarvopapereiden arvonalennuksia. Korkokulut kasvoivat 12,6 milj. euroa.

Konsernin vuosikate oli 124,1 milj. euroa (142,5 milj. euroa v. 2010), joka on käytettävissä konsernin investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 18,4 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Konsernin vuosikate asukasta kohden oli 695 euroa.

Tilikauden tulos oli 17,7 milj. euroa. Tuloksesta tehtiin uusia investointivarauksia noin 3,3 milj. euroa tytäryhteisöjen asuintalovarauksiin. Varauksista tuloutettiin 2,1 milj. euroa. Rahastojen muutoksiin sisältyy Turun kaupungin tuloksesta tehty 4,4 milj. euron siirto ammattikorkeakoulun investointirahastoon sekä 7,5 milj. euron korvaus Turun kaupungin vahinkorahastosta Myllysillan investointikustannusten kattamiseen.

Tuloksenjärjestelyerien jälkeen konsernin yli/alijäämäksi tilikaudelta 2011 muodostui 8,2 milj. euroa

Konsernin sijoitukset kasvoivat 40,9 milj. euroa. Kasvusta suurin osa on Turun kaupungin myöntämiä antolainoja kaupungin osakkuusyhteisöille. Aineellisten hyödykkeiden rakennusten kirjanpitoarvo kasvoi 30,8 milj. euroa.

Turku-konsernin lainakanta vuoden päättyessä oli 1 121,2 milj. euroa (1 158,6 milj. euroa v. 2010). Konsernin lainat asukasta kohden olivat 6 277 euroa

(6 534 euroa v. 2010). Lainakantaan sisältyy lyhytaikaisina korollisina velkoina kaupungin henkilöstökassatalletuksia yhteensä 46,7 milj. euroa.

Konsernin koko lainakannasta kohdistuu kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaan 47 %, muuhun elinkeino- ja liiketoimintaan 19 %, kuntayhtymien toimintaan 6 % ja emon eli Turun kaupungin toimintaan 28 %.

Konsernin leasingvastuiden määrä 31.12.2011 oli 101,7 milj. euroa (77,8 milj. euroa v. 2010). Leasingvastuista Turun kaupungin osuus on 40,0 milj. euroa ja tytäryhteisöiden osuus 61,7 milj. euroa. Suurin osa tytäryhteisöjen leasingvastuista on seudullisen jätevedenpuhdistamon investointihankkeen leasingrahoitusta sekä seudullisen vesiyhtiön investointihankkeista.

Konsernin omavaraisuusaste oli 40,9 prosenttia (40,0 % v. 2010).

Turku-konsernin nettoinvestoinnit olivat 128,1 milj. euroa (155,7 milj. euroa v. 2010). Tulorahoitus ei riittänyt konsernin investointien rahoittamiseen.

Konsernin bruttoinvestointimenot olivat yhteensä 195,3 milj. euroa (190,8 milj. euroa v. 2010). Suurimmat investoijat olivat Turun kaupunki, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, Turku Energia Oy ja Turun Seudun Vesi Oy. Investointien omahankintamenosta 34,8 prosenttia katettiin tulorahoituksella.

Konsernin korolliset velat vähenivät 37,3 milj. euroa. Eniten konsernivelkaa lisäsi Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri (13,3 milj. euroa). Korolliset velat vähenivät Turun kaupungilla (5,5 milj.euroa), TVT Asunnot Oy:llä (15,7 milj. euroa), Kiinteistö Oy Kupittaan Jäähalli Oy:llä (3,5 milj. euroa) ja Turun Seudun Vesi Oy:llä (10,0 milj. euroa).

Konsernin rahavarat vähenivät 97,3 milj. euroa. Tästä emokaupungin rahavarojen vähennys oli 89,9 milj. euroa.

7. Talousarvion toteutuminen

7.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Kuntalain 69 pykälän mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.

Kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen esitetään tilinpäätöksen talousarvion toteutuminen – osassa toimielimittäin. Toteutumisvertailuun sisältyy myös kunkin apulaiskaupunginjohtajan katsaus toimialansa tavoitteiden toteutumisesta ja päättyneen tilikauden olennaisista tapahtumista.

Toteutumisvertailuihin sisältyvät myös liikelaitoksille ja konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisselvitykset.

Talousarviovertailussa on huomioitu kaupunginvaltuuston tilikauden aikana tekemät muutokset.

Käyttötalousosan toimintakulut ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna 18,7 milj. eurolla ja toimintatulot ylittyvät 7,5 milj. eurolla. Suurimmat käyttötalousosan talousarviopoikkeamat aiheutuvat peruspalvelulautakunnan sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan nettomenojen ylittymisistä. Talousarvion poikkeamat on laskettu muutettuun talousarvioon nähden. Taloustietojärjestelmän vaihdon yhteydessä tarkistettiin toimintamallia eri toimielinten eri yksiköiden välisten sisäisten erien käsittelyssä, jolloin vuosien 2011 ja 2010 talousarvion toteutumisvertailun toimintakulut ja toimintatuotot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kaupunginhallituksen nettomenot alittuivat vajaat 2,0 milj. euroa.

Peruspalvelulautakunnan toimintakulut ylittyivät 10,5 milj. euroa. Toimintatulojen ylitys oli noin 2,8 milj. euroa (sisältäen valmistuksen omaan käyttöön). Nettomääräinen talousarviopoikkeama on 7,7 milj. euroa. Palvelujen kysynnän kasvu aiheutti ylityksiä palveluiden ja asiakaspalveluiden ostoihin. Palvelujen ostot ylittyivät eniten suun terveydenhuollossa, vammaispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa sekä lastensuojelussa.

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan toimintatulot ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla, josta pääosa (1,3 miljoonaa) selittyy budjetoitua suuremmilla valtionosuuksilla. Valtionosuuksia saatiin ryhmäkokojen pienentämiseen ja vieraskielisten opetukseen. Toimintamenot ylittyivät 8,7 milj. euroa. Varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä kasvoi enemmän kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin.

Liikelaitoksista merkittävimmät poikkeamat olivat Turun Tilaliikelaitoksen, Turun Vesiliikelaitoksen, Turun Kiinteistöliikelaitoksen, Turun Kunnallistekniikkaliikelaitoksen ja Turun Talotoimiliikelaitoksen tavoitteiden toteutumisessa. Tilaliikelaitoksen liikeylijäämä + poistot – tavoite ylittyi 2,8 milj. euroa. Vesiliikelaitos ylitti liikeylijäämä + poistot – tavoitteen 2,3 milj. eurolla ja Kiinteistöliikelaitos 1,0 milj. eurolla. Talotoimiliikelaitoksen taloudellinen tavoite alittui 1,0 milj. eurolla ja Kunnallistekniikkaliikelaitoksen tavoite alittui 1,2 milj. eurolla.

7.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Tuloslaskelmaosan toteutuminen esitetään tässä kaupungin kokonaistarkastelua kuvaavan tuloslaskelmaosan vertailuna. Talousarvion tuloslaskelmaosan määrärahoihin ja tuloeriin sisältyvät palvelutoimen lisäksi myös liikelaitosten sekä omien rahastojen menot ja tulot. Sisäisiä eriä ei ole eliminoitu talousarviosta eikä toteutumisesta. Toteuma 2011 sarakkeeseen sisältyy palvelujen ja hallinnon sekä liikelaitosten toimintamenot ja toimintatulot sekä lisäksi rahastojen rahoitustuotot ja -kulut rivi riviltä yhdisteltynä.

Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut (sisältää liikelaitokset ja omat rahastot, mukaan lukien sisäiset erät)

Verotuloja toteutui 29,6 milj. euroa talousarviota enemmän. Verotulojen ylittyminen johtuu pääosin talouden ennakoitua paremmasta tilanteesta syksyyn 2010 nähden, jolloin verotulot arvioitiin talousarvioon. Tämän jälkeen kunnille jaettavat vero-osuudet ovat kasvaneet lähes kaksi miljardia. Turun kaupungin yhteisöveron kuntajako-osuus on myös vuoden 2009 toteutuneen verotuksen perusteella kasvanut huomattavasti. Kunnan tuloveron ylitys oli 11,0 milj. euroa ja yhteisöverotulon ylitys oli 17,7 milj. euroa.

Turun saamat valtionosuudet ylittivät talousarvioon merkityn määrän noin 4,2 milj. eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 5,3 milj. euroa). Valtionosuudet kasvoivat 12,0 milj. euroa edellisestä vuodesta. Kasvu johtuu pääosin työttömyyden perusteella laskettavan valtionosuuden kasvusta. Työttömien määrä valtionosuuden laskentapohjassa on kasvanut lähes kahdella tuhannella edelliseen laskentapohjaan verrattuna. Työttömien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. Lisäksi valtionosuutta lisää ammattikoulutuksessa olevien oppilaiden määrän kasvu vuoden 2011 aikana.

Korkokulut alittuivat 4,2 milj. euroa. Lainakannan kasvu jäi 75,0 milj. euroa alle talousarvioon merkityn määrän. Lisäksi korkotaso pysyi alhaisena koko vuoden. Muut rahoituskulut ylittyivät 11,1 milj. euroa johtuen tilinpäätökseen 2011 kirjatuista rahoitusarvopapereiden arvonalennuksista.

Talousarvion satunnaisiin tuottoihin oli merkitty Turun osakehuoneistot Oy:n osakkeiden myynnistä arvioitu myyntivoitto. Myynti ei toteutunut vuoden 2011 aikana. Myyntiä edeltävä sijoitetun vapaan pääoman rahaston (SVOP) konvertointi lainaksi ei ehtinyt toteutua vuoden 2011 puolella ja myynnin toteutuminen siirtyi vuodelle 2012.

7.3. Investointiosan toteutuminen

Kaupungin investointimenot mukaan lukien liikelaitokset olivat yhteensä 112,9 milj. euroa.

Palvelujen ja hallinnon investointimenoihin varattiin alkuperäisessä talousarviossa 11,6 milj. euroa. Palvelutoimen sekä hallinnon investointeihin käytettiin 8,6 milj. euroa.

Kiinteistöliikelaitoksen investointimenot ylittyivät 2,5 milj. euroa. Omaisuuden myyntitulot alittuivat 4,9 milj. euroa. Kiinteistöliikelaitoksen alkuperäisen talousarvion mukaiset investoinnit olivat yhteensä 36,6 milj. euroa ja toteutuneet investoinnit olivat 39,1 milj. euroa. Määrärahasta käytettiin pääliikenneväylien rakentamiseen 10,1 milj. euroa, joka ylitti 2,1 milj. eurolla talousarvion. Keskustan kehittämiseen käytettiin 0,9 milj. euroa, alitus talousarvioon oli 0,4 milj. euroa. Myllysillan rakentamiseen käytettiin 7,6 milj. euroa.

Tilaliikelaitoksen investointimenot yhteensä olivat 47,8 milj. euroa (30,4 milj. euroa v. 2010). Uudisrakennuksiin käytettiin 10,1 milj. euroa ja perusparannuksiin 37,7 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa varauduttiin 56,1 milj. euron investointeihin. Määrärahaa lisättiin vuoden aikana 2,2 milj. euroa. Toteutuneet investoinnit olivat 10,5 milj. euroa pienemmät. Tilalaitoksen käyttöomaisuuden myynnit olivat 15,7 milj. euroa, mikä oli 2,6 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Tilalaitoksen investointiosassa sitovia ovat hankkeen kustannusarvio ja toteuttamisaikataulu.

Vesiliikelaitoksen investoinnit olivat 11,6 milj. euroa ja ne toteutuivat lähes budjetoidusti.

Satamaliikelaitos investoi 5,7 milj. eurolla. Investointirahat ylittyivät 1,8 milj. eurolla. Investointitulojen ylittyessä 1,9 milj. eurolla, toteutui satamaliikelaitoksen investointien nettokassavirta lähes budjetin mukaan.

7.4. Rahoitusosan toteutuminen

Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu (sis. kaupunki + liikelaitokset + rahastot)

Rahoitusasemaan budjetoidusta heikensi omaisuuden myyntitulojen alittuminen.

Investointituloja jäi toteutumatta 34,8 milj. euroa. Kun investointimenot alittuivat 9,5 milj. eurolla, jäi investointien kassavirran ylitys 25,3 milj. euroon. Tulorahoituksen ylittyminen 22,4 milj. eurolla kattoi investointien nettokassavirran ylitystä. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 2,9 milj. euroa budjetoitua huonommin.

Talousarvioon merkitystä 175 milj. euron pitkäaikaisesta lainasta nostettiin 100,0 milj. euroa. Rahavarat vähenivät 89,9 milj.euroa.

8. Kaupungin henkilöstö

Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla 1.1.–31.12.2011 oli 13 516,1 eli 274 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2010. Kun laskelmassa huomioidaan emokaupungista poissiirtyneet toiminnot, talkoovapaiden työvoiman käyttöä vähentävä vaikutus ja 100 % ulkopuolisella rahoituksella palkattu hankehenkilöstö, niin työvoiman käyttö vuonna 2011 oli 232,8 henkilötyövuotta enemmän kuin työvoiman käyttö v. 2010. Kasvusta 107,8 henkilötyövuotta johtuu palkkatukityöllistettyjen määrän kasvusta.

Työvoiman käyttö vuonna 2011 laskettuna ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli 13 005 eli 186,3 henkilötyövuotta enemmän kuin v. 2010. Kun laskelmassa huomioidaan emokaupungista poissiirtyneet toiminnot, talkoovapaiden työvoiman käyttöä vähentävä vaikutus, 100 % ulkopuolisella rahoituksella palkattu hankehenkilöstö ja kaupungin työllisyysmäärärahalla tehdyt palkkaukset, niin työvoiman käyttö vuonna 2011 oli 128,3 henkilötyövuotta enemmän kuin työvoiman käyttö v. 2010.

Vakanssien kokonaismäärä 31.12.2011 oli 41 vakanssia suurempi kuin 31.12.2010. Joulukuun lopussa vakansseja oli yhteensä (sis. virat ja kuukausipalkkaiset työsuhteet) 11 468.

Sektoreittain työvoima (koko henkilöstö) jakautui seuraavasti: 6 041,5 htv oli palvelutoimessa (sosiaali- ja terveystoimi, nuorisoasiainkeskus, liikuntapalvelukeskus ja kulttuuriasiainkeskus), 4 523,8 htv osaamistoimessa (varhaiskasvatus, perus- ja lukio-opetus, ammattiopetus- ja ammattikorkeakouluopetus), 2 425,3 htv ympäristötoimessa (ympäristö- ja kaavoitusvirasto, kunnalliset liikelaitokset ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos) ja 525,5 hallinnossa (revisiotoimi, keskushallinto ml. matkailu, keskitetty IT, taloushallintopalvelut, hankinta- ja logistiikka).

Kaupungin palkkamenot (palkat ilman henkilösivukuluja) 1.1. – 31.12.2011 olivat 4,9 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Palkankorotusten kustannusvaikutus vuonna 2011 oli n. 2 %.

Henkilöstökulut yhteensä olivat 603,1 milj. euroa (+ 4,5 %).

9. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat ja näkymät vuodelle 2012

Kaupungin talous ei ole tasapainossa, vaikka tilinpäätöksen tulos on 6,7 milj. euroa ylijäämäinen. Odotettua parempi tulos perustui verotulojen ja valtionosuuksien sekä myyntivoittojen kasvuun. Omaisuuden myyntivoittoja kertyi päättyneenä vuonna poikkeuksellisen paljon, yhteensä 28,8 milj. euroa. Myyntivoitoista toimintatuottoihin kirjattuja myyntivoittoja oli 26,9 milj. euroa ja satunnaisiin tuottoihin kirjattuja oli 1,9 milj. euroa. Vuoden 2011 tulorahoitus ei kattanut investointien omahankintamenoa. Kaupunki investoi lähivuosinakin vielä merkittävästi palvelujen ja kaupungin toimintaympäristön kehittämiseen. Tulorahoitus ei tule kattamaan investointimenoja.

Verorahoitus kasvoi viime vuonna odotettua enemmän (4,2 prosenttia), mutta se ei riittänyt kattamaan nettomenojen kasvua. Kaupungin nettomenojen kasvu oli 9,4 milj. euroa verorahoituksen kasvua suurempi.

Tilikauden 2011 toimintakate (nettotoimintakulut) kasvoi vuonna 5,6 prosenttia. Talousarvion 2012 toimintakate on 950,6 milj. euroa. Kasvua päättyneen tilikauden toteutuneeseen toimintakatteeseen on 4,7 prosenttia. Taloussuunnitelmakauden 2013–2015 toimintakate on laskettu 2,0 – 2,5 prosentin vuosittaisella kasvulla, mikä asettaa isot haasteet toimintojen tehostamiselle ja rakenteellisten uudistusten toteuttamiselle.

Kunnan tuloverojen kehittyminen riippuu talouden ja työllisyyden kehittymisestä. Yhteisöverokannan lasku vuoden 2012 alusta 26 prosentista 24,5 prosenttiin tulee vähentämään yhteisöveron kertymää ja lisäksi kuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta on laskettu. Vuoden 2012 talousarvion verotuloihin on merkitty 645,8 milj. euroa, mikä merkitsee 1,2 prosentin kasvua viime vuoden toteutuneisiin verotuloihin verrattuna. Valtionosuustuloihin on merkitty 335,5 milj. euroa. Verorahoitus toteutunee vuonna 2012 budjetoitua paremmin. Alkuvuoden kolmen kuukauden tilitysten perusteella kunnan tuloverot ja valtionosuudet näyttävät jonkin verran ylittyvän. Yhteisövero alittunee vähän.

Suomen hallitus sopi maaliskuun 2012 loppupuolella valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016 sekä vuoden 2012 lisäbudjetista. Tähän liittyvät valtion suunnittelemat leikkaukset valtionosuuksiin tulevat heikentämään peruspalveluiden rahoitusta taloussuunnitelmavuosina.

10. Tasekirja

Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, kaupungin tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman sekä konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja konsernin rahoituslaskelman sekä näiden liitetiedot. Lisäksi tasekirjaan sisältyvät talousarvion toteutumisvertailut.

Tasekirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Turun kaupungin tilinpäätös 2011 (Toimintakertomus, Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, Tuloslaskelma, Tase, Rahoituslaskelma, Konsernituloslaskelma, Konsernitase, Konsernin rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot), liitetään kokouksen asiakirjoihin.