Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 17.3.2012:

Valtiovarainministeriö on 8.2.2012 päivätyllä lausuntopyynnöllä pyytänyt kuntien lausuntoa seuraavista asiakokonaisuuksista:

-       Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän selvitys ja

-       Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset.

Kuntien tulee antaa lausuntonsa valtiovarainministeriölle viimeistään perjantaina 13.4.2012 kello 16.00 mennessä. Lausunnon antaminen tapahtuu vastaamalla valtiovarainministeriön laatimiin kysymyksiin (Webropol-kyselyyn).

Kuntauudistukseen liittyen valtiovarainministeriö järjestää 18 maakunnittaista tilaisuutta 14.2.-21.3.2012, joissa esitellään Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän selvitystä alueella. Tilaisuudet ovat osa kuntien kuulemista. Varsinais-Suomen osalta em. tilaisuus järjestetään tiistaina 20.3.2012 klo 12.00-16.30 Messukeskuksessa. Kutsun mukaisesti kunta voi nimetä tilaisuuteen 10 edustajaa mukaan lukien henkilöstön edustaja. Kaupunginhallituksen 5.3.2012 § 106 tekemän päätöksen mukaisesti Turun kaupungin edustajina tilaisuuteen osallistuvat kaupunginvaltuuston ja –hallituksen puheenjohtajistot, kaupunginjohtaja ja henkilöstön edustaja. Kullekin kunnalle on varattu tilaisuudessa 4 minuutin puheenvuoro. Turun kaupungin puheenvuoron tilaisuudessa käyttää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve.

Kaupunginvaltuustolle on 27.2.2012 § 34 annettu kuntauudistukseen liittyvä selvitys. Kaupunginvaltuutetuille on tuolloin jaettu seuraava materiaali:

-       Valtiovarainministeriön lausuntopyynnöt

-       Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne; Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys; osa I (Selvitysosa)

-       Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne; osa II Alueellinen tarkastelu (Varsinais-Suomen koskeva osuus)

-       Lausuntopyynnön kysymyksen Webropolissa

-       Valtiovarainministeriön diasarja ”Selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta”

-       Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin diasarja ”Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja Turku”

-       kaupunginjohtaja Aleksi Randellin diasarja ”Kuntauudistus ja Turku - aikataulut ja pyydetyt lausunnot”.

Turun kaupungin internet –sivuilta löytyy kuntauudistukseen liittyvää päivitettyä materiaalia. Materiaali löytyy seuraavan linkin kautta:

http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=18395&culture=fi-FI&contentlan=1

Kaupunginvaltuuston tehtyä kuntauudistuksesta annettavaan lausuntoon liittyvän linjapäätöksen Turun kaupunki julkistaa tiistaina 27.3.2012 kaikille avoimen asukaskyselyn. Avoimella kyselyllä kerätään asukkaiden, yritysten, sidosryhmien näkemyksiä ja kommentteja kuntauudistuksesta.

TURUN KAUPUNGIN LINJAPÄÄTÖS

Kaupungilta on pyydetty kantaa tärkeimmistä syistä, joiden takia kunta- ja palvelurakenne tulisi uudistaa.

Tulevaisuudessa koko seutu on suurten väestökehitykseen liittyvien haasteiden edessä. Samanaikaisesti kun ympäristökuntien väestö vanhenee, keskuskaupungin väestörakenne kehittyy edelleen suuntaan, jossa erityispalveluiden tarve kasvaa. Väestökehitykseen vaikuttavien muuttajien määrän ja rakenteen erot tulevat kärjistyneimmillään esiin vahvaa muuttovoittoa saavilla kaupunkiseuduilla, jossa keskuskaupunkien ja sen vaikutusalueella olevien kuntien kehitysdynamiikka kulkee päinvastaiseen suuntaan.

Tuleva väestökehitys ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat keskeisesti kuntien mahdollisuuksiin vastata peruspalveluiden järjestämisestä. Palvelutarpeen kasvusta ja niukkenevista resursseista ja työvoiman saatavuuden haasteista johtuen on välttämätöntä yhdistää voimavaroja skaalaetujen saamiseksi ja tuottavuuden kasvattamiseksi.

Uudistuksessa syntyvien kuntien on pystyttävä kantamaan vastuu palvelutuotannosta, kilpailukyvyn ja vetovoiman edistämisestä sekä kustannuksien jakautumisesta nykyistä oikeudenmukaisemmin. Uuden kunnan muodostama yhteinen talous ja tulonmuodostus poistaisivat keskeisesti alueen kuntien välistä osittain haitallista kilpailua. Ilman rakenteiden muuttamista Turun seutu jää joka vuosi jälkeen muista kasvukeskuksista.

Asukkaiden ja yritysten kannalta kaupunkiseutu on tänä päivänä yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, jossa arjen sujuvuus ja yritysten toimintaedellytykset eivät perustu kuntarajoihin. Turun fyysisesti yhteen kasvanut keskustaajama on levittäytynyt seitsemän kunnan alueelle: Turun lisäksi Kaarinaan, Lietoon, Maskuun, Naantaliin, Raisioon ja Ruskoon.

Tilastotietojen mukaan asukkaat ylittävät kuntarajat työssäkäyntiin ja asiointiin liittyen päivittäin. Kuntalaisille ei ole ensisijaisen tärkeää, kuka palvelut järjestää tai tuottaa vaan tärkeää on palvelujen laatu, niiden saavutettavuus ja kustannukset.

Taloudellisesti alueen kuntien erot ovat kasvamassa eikä tätä kehitystä voida pitää hyväksyttävänä alueen muodostaessa tosiasiallisesti myös asukkaiden näkökulmasta yhden kokonaisuuden. Rationaalinen yhdyskuntarakenne vaikuttaa monin tavoin positiivisesti kuntalaisten elämään, yritysten toimintaan ja ympäristön tilaan sekä säästää investointi- ja ylläpitokustannuksia. Yhdyskuntateknisten kustannusten hallinta ja kestävä yhdyskuntarakenteen kehitys on yksi keskeinen kuntarakenteen uudistamisen peruste.

Kuntarakenneuudistus tukee kestävän kehityksen tavoitteita kaikilla osa-alueilla. Seudullisesti yhtenäinen maankäyttö-, asunto- ja liikennepolitiikka sekä elinkeinopolitiikka vahvistavat kaupunkiseudun aluetaloudellista asemaa, edistävät hyvää palvelutarjontaa ja tuottavat ympäristön kannalta parempaa yhdyskuntaa. Tavoitteena tulee olla elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kaupunkirakenne sekä nykyistä toimivampi työssäkäyntialue.

Uudistusta tarvitaan, jotta seudun kilpailukyky ja vetovoima vahvistuvat vertailussa muihin suomalaisiin kaupunkiseutuihin. Turun seudun kaltaisten kilpailukykyisten suurten yliopistokaupunkiseutujen rooli korostuu koko kansantalouden näkökulmassa. Turun kaltaisten kaupunkiseutujen yhteisenä ongelmana on, että yrityksistä ja asukkaista käytävä sisäinen kilpailu syö voimavaroja. Alueiden pitäisi keskittyä muiden kaupunkiseutujen väliseen ja globaaliin kilpailuun uusista yrityksistä, investoinneista ja kumppanuuksista.

Uuden kunnan pitää pystyä panostamaan myös julkisen talouden kiristyessä voimakkaasti elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan kehittämiseen sekä alueen vetovoimaa lisääviin muun muassa kulttuuri-, liikunta- ja matkailuinvestointeihin ja palveluihin, joiden merkitys kasvaa ihmisten ja yritysten tehdessä asumis- ja sijoittautumispäätöksiä

Uudistuksen tavoitteet vahvistavat kunnallista demokratiaa ja kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia asiakkaana ja kuntalaisena.

Kuntien yhteistoiminnan voimakas lisääntyminen on johtanut erilaisiin uusiin järjestämismalleihin, joissa seudun kuntien asukkailla on vaikeuksia hahmottaa vastuita ja päätöksentekoa. Suuremman kuntayksikön hallinto olisi selkeämpää ja demokraattisempaa kuin erillisten kuntien synnyttämät yhteistyörakenteet. Turku painottaa hyvinvointivaltion perustana olevan kaksiportaisen hallintomallin vahvistamista.

Edellä todettuun perustuen Turun kaupunki tukee hallituksen kaupunkipoliittisia linjauksia ja kuntauudistusta. Pidämme uudistusta ja sen eteenpäin viemistä erittäin tarpeellisena ja merkityksellisenä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. 

Kaupungilta on tiedusteltu, onko kuntarakennetarkastelussa käytetyt kriteerit ja näkökulmat relevantteja ja vastaako työryhmän analyysi käsitystä kuntanne tilanteesta.

Turun kanta esitettyihin tarkastelunäkökulmiin ja analyyseihin on seuraava:

·         Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta?

Ei

Turun väestökehitys on ollut analyysissä käytettyjä ennusteita suurempaa. Keskuskaupungille tyypillistä sosioekonomista rakennetta olisi pitänyt käsitellä laajemmin.

·         Taloustarkastelunäkökulmien osalta?

Ei

Talouden tarkastelunäkökulmat eivät olleet aivan kaikilta osin onnistuneita. Valtionosuus tulopohjasta prosentteina ei anna jokaisen kunnan osalta oikeaa kuvaa.

Kuntien ja kuntakonsernien velkaantumisessa tulisi huomioida myös kuntien erilaiset toimintamallit kuntien hallinnoimien liiketoimintojen suhteen. Kaupunkien varallisuutta ei ole huomioitu vertailussa riittävästi. Valtionosuuksien prosenttiosuutta tulopohjasta on käytetty mittarina siihen kuinka riippuvainen kunta on valtionosuuksista. Turulla valtionosuudet ovat kehyskuntia suuremmat, koska kaupunki pitää yllä suurta ammattiopetusoppilaitosta ja ammattikorkeakoulua.

·         Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta?

Kyllä

Yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen ja ekologisuuteen pohjautuvat perustelut tukevat työryhmän johtopäätöstä, jonka mukaan ”nykyiset vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteistyömuodot, joissa päätöksentekovalta on viime kädessä yksittäisten kuntien valtuustoilla, eivät riittävästi pysty ratkaisemaan yhdyskuntarakenteen hajautumista.

·         Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta?

Kyllä

Turun ja sen ympäryskuntien alueellinen eriytyminen näkyy työssäkäynnin tarkastelunäkökulmasta (keskuskaupungin korkea työpaikkaomavaraisuus ja ympäryskuntien voimakas pendelöinti keskuskaupunkiin) myös työttömyyden suurina kuntien välisinä vaihteluina.

Turun suhteellinen asema on tässä katsannossa suurimpien keskuskaupunkien joukossa keskimääräistä huonompi ja vastaavasti Turun ympäristökuntien huomattavasti keskimääräistä parempi, mikä on eräs keskeinen verotuloja Turun työssäkäyntialueella keskuskaupungin kannalta epäedullisesti allokoiva tekijä.

·         Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta?

Kyllä

Turku painottaa hyvinvointivaltion perustana olevan kaksiportaisen (valtio-kunta) hallintomallin vahvistamista.

·         Elinkeinotoimen kehittämisen osalta?

Ei

Työryhmän raportti ei ota huomioon sitä, että Turku keskuskaupunkina satsaa elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan kehittämiseen sekä alueen vetovoimaa lisääviin muun muassa kulttuuri-, liikunta- ja matkailuinvestointeihin useita miljoonia euroja vuodessa.

·         Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta?

Kyllä

Keskuskaupungin taloudellista arvioivat kriteerit eivät kuitenkaan kata koko todellisuutta. Elinkeino- ja vetovoimateemoja olisi pitänyt selvittää laajemmin.

Kaupunkimme näkemystä työryhmän esittämästä kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta tiedusteltaessa haluamme todeta seuraavaa:

Taustaksi Turun kaupunki haluaa todeta, että Paras-hankkeen käynnistyessä seudulla päätettiin, ettei yhteistä kuntarakenneselvitystä tehdä. Tästä huolimatta alueella on toteutettu osaselvityksiä ja muita yhteistyöavauksia. Avaukset ja tehdyt kuntaliitokset ovat osittain tukeneet kuntarakenneuudistuksen tavoitteita, mutta ovat alueellisesti suuntautuneet keskuskaupungista ulospäin. Tämä on osaltaan jopa kärjistänyt keskuskaupungin ja muun seudun välistä asetelmaa valtion uudistukselle asettamiin tavoitteisiin nähden. Koko seudun kattavaa kuntarakenneselvitystä ei ole vielä tehty.

Kuntien ja valtion yhdessä käynnistämä selvitysprosessi, jossa kunnat yhdessä valtion kanssa toteuttavat selvityksen on luonteeltaan läpinäkyvä, avoin ja objektiivinen. Yhteistyössä koottuun aineistoon perustuvat johtopäätökset lisäävät luottamusta. Työn toteuttaminen edellyttää kuitenkin ulkoisen selvityshenkilön ja asiantuntijatuen osoittamista hankkeelle.

Mikäli kuntien yhdessä valtion kanssa käynnistämä selvitys ei ole mahdollinen, Turun kaupunki tukee työryhmän esittämää vaihtoehtoa erityisen kuntajakoselvityksen toteuttamisesta.

Turun kaupunki näkee, että taloudellinen tukeminen on tärkeä kannustin ja varsinkin muutostukien kohdentaminen uuden kunnan palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamiseen tulee olemaan tärkeässä roolissa haastavissa kuntaliitoksissa.

Turun kaupunki kokee, että valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustaviksi tulisi olemaan tärkeä osa kokonaistavoitteen edistämisessä. Valtionosuusuudistuksessa voitaisiin entistä paremmin huomioida keskuskaupunkien taloudelliset vastuut tosiasiallisesti laajempien tärkeiden seudullisten palveluiden ylläpitäjinä. Mikäli rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä voidaan uusia ja muuttaa radikaalisti kokonaan uudenlaiseksi, tulisi uudistuksessa poistaa valtionosuusjärjestelmän verotulotasauselementti kokonaan. Heikompien kuntien mahdollinen avustaminen voitaisiin hoitaa harkinnanvaraisilla avustuksilla.

Kuntien rahoitusjärjestelmää tulisi kehittää rakenneuudistuksen tavoitteita tukevaan suuntaan sekä kunnallisveropohjaa muuttamalla että valtionosuuden määräytymiskriteereitä kehittämällä.

Palveluiden järjestämiskriteerejä muuttamalla ja palveluyhteistyötä edistämällä ei ratkaista keskuskaupunkien väestö- ja palvelurakenteesta johtuvia rahoitusongelmia.

Turun mielestä tehtävä selvitys tulee käynnistää koko esitetyllä selvitysalueella.

Tarkastelun keskeisenä lähtökohtana tulee kuitenkin olla Turusta ja sen suorista naapureista muodostuva toiminnallisen ydinkaupunkiseutu. Mikäli selvitys toteutetaan ehdotetusta poikkeavalla alueella ja ellei ydinkaupunkiseudun näkökulmaa riittävästi huomioida, on suuri vaara, että koko kaupunkiseudun kehitys ajautuu aiempaa huonompaan suuntaan.

Mikäli selvityksen lopputuloksena päädytään muuhun kuin yhden kunnan muodostamaan kokonaisuuteen katsomme, että osakuntaliitokset ovat mahdollisia. Mahdolliset osakuntaliitokset voivat tulla kyseeseen, koska Turun alueen keskustaajama on levittäytynyt seitsemän eri kunnan alueelle. Osakuntaliitoksilla voitaisiin myös tukea muiden muodostuvien kaupunkien profiloitumista, toiminnallisuutta, elinvoimaisuutta ja yhtenäisyyttä.

Kaupunkimme mielestä kuntaliitokset tulisi toteuttaa seuraavan valtuustokauden aikana, aikaisintaan vuoden 2015 alusta.

Kuntalain ja kuntia koskevan lainsäädännön uudistamistarpeesta haluamme lausua seuraavaa:

Lainsäädäntöuudistuksen tulee perustua hyvinvointivaltion perustana olevan kaksiportaisen hallintomallin vahvistamiseen, jossa vahvan peruskunnan roolia palveluiden järjestäjänä tulee korostaa.

Lainsäädännön tulee tukea kuntien toiminnan järjestämisvapautta ja sen tulee vähentää yksityiskohtaista sääntelyä. Uudistuksen ytimenä tulee olla normiohjauksen vähentäminen.

Erityislainsäädäntöön ja asetuksiin perustuvaa valtion vahvaa sektoriohjausta tulee vähentää, koska se ei tue asiakaslähtöisten palveluiden tuottamista eikä toiminnan tuottavuuden parantamista. Kuntien valtionosuusrahoitus on yleiskatteellista ja tulee sellaisena säilyttääkin. Ministeriöiden lain soveltamiseen liittyvät asetukset ja määräykset kasvattavat usein kuntien kustannustaakkaa ja lisäävät toiminnan laadullisia vaatimuksia. Tämä on ristiriidassa yleiskatteellisen valtionosuusjärjestelmän kanssa ja tällaiset määräykset rajoittavat huomattavasti kunnan mahdollisuuksia päättää palvelutasosta.  

Erityislainsäädännössä kuten laissa alueiden kehittämisestä ja erikoissairaanhoitolaissa määritetyt kuntayhtymät, joihin kuntien on kuuluttava, vastaavat tehtävistä, jotka ovat osin päällekkäisiä ja joka tapauksessa niillä on huomattavasti rajapintoja kuntien järjestämisvastuulla oleviin tehtäviin. Erityisesti keskuskuntien näkökulmasta nämä merkittävää kuntien toimintaa leikkaavaa toimivaltaa käyttävät kuntayhtymät vaikeuttavat kokonaisvaltaisen alueen kehittämistehtävän hoitamista sekä järjestämisvastuun toteuttamista siten, ettei päällekkäisiä toimintoja ja kustannuksia synny. Toiseksi edellä mainittujen kuntayhtymien ohjaaminen hajanaisessa kuntakentässä on johtanut siihen, että kuntayhtymissä ei käytetä selkää omistajan ääntä. 

Erityslainsäädännössä tulisi lisäksi välttää sääntelyä, jossa tiettyjen asiakirjojen taikka suunnitelmien hyväksyminen määrätään valtuuston tehtäväksi. Sääntelyllä ei tulisi ottaa kantaa siihen, minkä kunnan toimielimen on asiakirjat hyväksyttävä, vaan tämä tulee jättää kuntien johtosäännöillä määrättäväksi.  

Kuntalakia tulee kehittää siten, että lainsäädäntö tukee kuntien konsernimaista toimintatapaa ja korostaa hyvän hallinnon periaatteita. Toisaalta kuntaa kuuluvan kunnallisen liikelaitoksen ohjaamiseen liittyvät poikkeukset kunnanhallituksen yleiseen ohjaustoimivaltaan, kuten otto-oikeuden poissulkeminen liikelaitoksen budjetin hyväksymiseen tulee poistaa.

Kaksikielisissä kunnissa, joissa on monia äidinkieliä, ei asiakastarpeiden huomioon ottaminen edellytä erillisiä toimielimiä.

Tarkastuslautakuntien tehtävien ja toiminnan roolia suhteessa valtuustoon tulee täsmentää.

Kuntalain uudistuksessa tulisi huomioida Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmän näkökanta, jonka mukaan kunnalla tulee olla vapaus valita, tuottaako kunta sen järjestämisvastuun alaiset palvelut, kuten työterveyshuoltolain mukaiset palvelut, omana tuotantonaan, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa vai ostopalveluina yksityisiltä.

Kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevien säännöksien uudistamisessa tulisi kaupunkimme mielestä huomioida seuraavat näkökulmat.

Kunta saa oikeutuksen toiminnalleen, kun kuntalaiset tuntevat kuuluvansa yhteisöön ja osallistuvansa yhteisiin asioihin. Käyttäjiä ja asiakkaita kuunnellaan, kun uusi kunta uudistaa palvelujaan.

Kunnan asukkaiden, yritysten sekä muiden keskeisten sidosryhmien osallistumista tulee edistää edustuksellisen demokratian rinnalla. Osallisuuden toimia tarvitaan kuntien kaikilla toimialoilla. Tärkeää on luoda malli kaupungin alueita koskevien merkittävien asioiden läpikäymiseksi yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Nuorten kuulemiseen liittyviä toiminta-malleja tulee erityisesti vahvistaa. Osallisuustoiminta tulee integroida osaksi kaupunki organisaation perustoimintaa. Uutta sosiaalista mediaa ja teknisiä ratkaisuja tulee hyödyntää vuorovaikutuksen lisäämisessä. Kuntalain nykyinen sääntely on riittävä turvaamaan osallisuustoiminnan totuttamisen eikä se millään tavoin estä uudistuksia; sääntelyä enemmän kyse on uusien teknologioiden ja toimintamallien käyttöönotosta kuntalaisten osallistamisessa.

Yliopistokaupunkien erityisosaamista osaamistoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä tulisi hyödyntää, esimerkkinä Åbo Akademin huippututkimusyksikkö Centre of Excellence on Democracy Reseach.

Tiedusteltaessa kuntien tehtävien arviointia, Turku haluaa todeta seuraavaa.

Valtion tulee mahdollistaa kuntien ja etenkin suurkaupunkien osallistuminen kuntien palveluita koskevan lainsäädännön valmistelussa.

Tuottavuuden ja asiakaslähtöisyyden edistämiseksi tulee välttää säätelyä ja normiohjausta. Yleiskatteellinen valtionosuusjärjestelmä tulee säilyttää. Sektoriministeriöiden oikeutta laajentaa kuntien tehtäviä ja vastuita tulee rajoittaa. Sektorirajat ylittävissä uudistuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota ministeriöiden ja kaupunkien väliseen vuorovaikutukseen.

Vahvan peruskunnan kuntalaisten hyvinvoinnin pohjan muodostavat hyvin toimivat oikea-aikaiset peruspalvelut. Kuntakentällä on tehty paljon työtä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamiseksi, jotta asiakasta/asiakkuutta voidaan tarkastella kokonaisuutena. Asiakkaan ja hänen palveluprosessinsa tulee olla keskiössä palveluita kehitettäessä ja uusia palveluita määritettäessä.

Kunnan rooli asukkaiden hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja aktiivisuuden sekä seudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvattajana on merkittävä.

Kuntarakenteen, kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistusten tulisi ottaa tämä aiempaa vahvemmin huomioon.

Oheismateriaali 1Turun kaupungin linjapäätös pp -esitys

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että edellä olevasta esittelytekstistä ilmenevä Turun kaupungin linjapäätös koskien Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän selvitystä ja muita kuntauudistukseen liittyviä uudistuksia hyväksytään valtiovarainministeriölle annettavan lausunnon pohjaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Hihnalan seuraavansisältöinen lisäysehdotus kaupunginhallituksen ehdotukseen raukesi kannatuksen puuttuessa:

”Samalla kaupunginvaltuusto korostaa, että työryhmän esittämää kuntajakoselvitystä toteutettaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä lähipalveluiden kuten terveys-, koulu-, päivähoito-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden toteuttamiseen. Kuntalaisen pitää voida luottaa lähipalveluiden olemassaoloon, asui hän sitten Turun lähiössä tai muualla.”