Vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen 17.1.2012:

Kaupunginvaltuuston 26.10.2009 § 238 hyväksymän Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelman tavoitteena on, että kaupungissa toteutetaan yritysvaikutusten arviointia ja luodaan pysyvät toimintamallit yritysten kuulemiselle. Päätöksenteossa on tärkeää lisätä yritysten ja kaupungin välistä vuoropuhelua, jotta eri näkökulmat kyetään ottamaan huomioon asioita päätettäessä. Näin parannetaan myös kaupungin imagoa yritysmyönteisenä alueena. Turun seudun kunnista osa menestyy varsin hyvin vuotuisissa yritysmyönteisyysarvioinneissa, mutta Turun saamissa arvioissa on parantamisen varaa. Yritysmyönteisyyteen esim. Kaarinassa, Liedossa ja Raisiossa on vahvasti vaikuttanut yrityselämän kuuleminen päätöksenteossa sekä palvelumyönteisyys.

Yritysvaikutusten arvioinnin tueksi Turun Seudun Kehittämiskeskus teetti keväällä 2010 laajan tutkimuksen pk-yritysten aluetaloudellisista vaikutuksista. Samalla pyrittiin selvittämään sitä, mitkä julkisen sektorin toimenpiteet olivat vaikuttamassa siihen, että verotulot olisivat mahdollisimman korkeat. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, vastaavana henkilönä tutkimuspäällikkö Marko Laiho. Pk-yritystoiminta aikaansai Turun seudun kunnille arviolta yhteensä noin 360 miljoonan euron verotulotuoton verovuodelta 2008. Summasta noin 320 miljoonaa euroa on pk-yritystyöpaikoista aiheutuvia kunnallisverotuloja, noin 30 miljoonaa euroa yhteisöverotuloa loppuosan muodostuessa pk-yritysten maksamista kiinteistöveroista. Kaikesta yritystoiminnasta seuraa Turun seudun kuntatalouksille arviolta noin 555 miljoonan euron verotulotuotot.

Alueiden kilpailukyky 2007 -tutkimuksen mukaan tärkeimpiä yritysten sijaintipäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat:

• sopivan työvoiman saatavuus

• markkinoiden läheisyys

• liikenneyhteydet

• turvallinen ja viihtyisä elinympäristö.

Näiden lisäksi tärkeää on olla kasvukeskus ja mahdollisuus yritysten väliseen yhteistyöhön. Vähiten sijaintipäätökseen vaikuttavat korkeakoulujen sijainti alueella, alueen kulttuuritarjonta ja ulkomaisen työvoiman saatavuus.

Positiivinen yrittäjyysimago on menestyksekkään elinkeinopolitiikan osatekijä, vaikkei se takaakaan suotuisaa kasvualustaa paikalliselle ja uudelle yritystoiminnalle. Hyvä imago on yksi elementti siinä myönteisessä kasvukierteessä ja itse itseään vahvistavassa prosessissa, jonka turvin kunta / seutu voi päästä uudelle kehitysasteelle. Hyvä imago tukee yleensä kunnan vetovoimaisuuden kehittymistä ja kunnan vetovoima puolestaan tukee imagon kehittymistä, mikä houkuttelee seudulle uusia osaajia ja yrityksiä, tukee uudenlaisten kehittämisprosessien käynnistämistä jne.

Turun Seudun Kehittämiskeskuksen teettämän selvityksen vastaajayrityksistä 61-71 % esimerkkikunnasta riippuen ilmoitti tai tunnisti yrityksensä toiminnan kannalta keskeisen asian tai kehittämiskohteen, jonka tiimoilta he ovat olleet viime vuosina tekemisissä elinkeinoasioiden hoitamisen kanssa yrityksensä sijaintikunnassa. Yritykset kohtaavat kunnalliset ja seudulliset elinkeinopalvelut monessa eri muodossa riippuen yrityksen kulloisistakin kehittämiskohteista. Nämä kohtaamiset ovat tyypillisimmin liittyneet kuntien yrityksiltä tekemiin hankintoihin, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden käyttämiseen, yritystoiminnan fyysiseen laajentamisen (uudet toimitilat tai nykyisten tilojen laajentaminen) tai osallistumiseen erilaisiin kehittämis-/koulutushankkeisiin.

Yritysvaikutusten arvioinnin toteutusmalli Turun kaupungissa

Yritysvaikutusten arvioinnilla ei ole tarkoitus lisätä byrokratiaa eikä vaikeuttaa päätöksentekoa. Osassa pieniä kuntia on arvioitu yritysvaikutuksia määrämuotoisilla arviointilomakkeilla, mutta alkuvuodesta Kaarinassa järjestetyssä työpajassa todettiin määrämuotoisten arviointilomakkeiden olevan varsin tulkinnanvaraisia eikä näin ollen sopivia välttämättä osaksi päätöksentekoa.

Yritysvaikutusten arviointi tulisi tehdä ainakin silloin, kun tunnistetaan, että päätös saattaa vaikuttaa esim. yrityksen tai yritysten kustannuksiin, investointeihin, liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen tai muuhun päivittäiseen toimintaan. Tärkeitä sisältöalueita ovat esimerkiksi kaavoituspäätökset, infrastruktuuri, palvelurakenteen uudistaminen, hankinnat sekä kuntien harjoittama liiketoiminta.

Yritysvaikutuksen arviointi tehdään osana asian päätöksentekoa. Asian esittelijä laatii kappaleen esittelytekstiin, joka sisältää seuraavien asioiden selvittämistä:

Yritysvaikutusten arviointiprosessi sisältää seuraavien asioiden selvittämistä:

•tunnistetaan yritykset joita päätös koskee suoraan tai välillisesti

•päätöksen merkittävimmät suorat vaikutukset (negatiiviset ja positiiviset)

•päätöksen vaihtoehdot

•Lisäksi suuremmissa ja merkittävämmissä päätöksissä tulisi selvittää päätösten epäsuorat vaikutukset sekä mahdollisuuksien mukaan päätöksen euromääräiset vaikutukset yrityksille.

Prosessissa tulee tarvittaessa kuulla asianosaisia. Esittelijä voi pyytää myös asian esittelyä varten asiantuntijanäkemyksiä Turun Seudun Kehittämiskeskukselta, muilta viranomaistahoilta kuten ELY -keskukselta ja yrittäjäjärjestöiltä.

Tunnistuksen pohjalta tehtävään arviointiin on syytä liittää lyhyet kuvaukset päätöksen positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista yritystoimintaan. Lisäksi voidaan arvioida niiden merkittävyyttä jonkinasteisella skaalauksella. Myös vaikutusten aikajännettä yritystoimintaan voidaan arvioida.

Hankesuunnitteluun ja -valmisteluun liittyvä yritysvaikutusten arviointi tulee sisällyttää hankesuunnitelmaan, kuten esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin osalta on käytäntönä. Toimintatavan etuna on, että välittömät yritysvaikutukset on huomioitu jo hankkeen valmistelussa. Hankesuunnitteluun liittyvät yritysvaikutusarvioinnit voidaan ottaa käyttöön välittömästi siten, että hankesuunnitteluohjeistukseen otetaan mukaan kiinteänä osiona yritysvaikutusten arviointi.

Kaupungin hankintatoimen osalta yritysvaikutusten arviointi tulee suorittaa ennen kilpailutuksen käynnistämistä. Siinä vaiheessa pystytään vielä vaikuttamaan mm. hankinnan sisällön ja laajuuden määrittelyyn. Seudun yritystoimintaan merkittävimmin vaikuttavia hankintoja ovat urakkahankinnat ja paikallisesti tuotettavat palveluhankinnat, minkä vuoksi arviointien suorittaminen tulisi aloittaa näistä hankinnoista. Yritysvaikutusten arviointi tulisi tehdä aina, kun harkitaan siirtymistä omasta tuotannosta ostopalveluun. Esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kaupunki ryhtyy kilpailuttamaan uusien konserniyhtiöiden tuottamia palveluita (siivouspalvelut, kiinteistönhoito, ateriapalvelut, kunnallistekniset urakat, rakennus- ja korjausurakointi jne.), tulisi tehdä markkinakartoitus ja yritysvaikutusten arviointi ennen varsinaisen kilpailutuksen käynnistämistä.

Yritysvaikutusten arviointi vastuutetaan urakoita kilpailuttavien tilaliikelaitoksen ja kiinteistöliikelaitoksen sekä tavara- ja palveluhankintoja kilpailuttavan hankinta- ja logistiikkakeskuksen tehtäviksi. Arvioinnin osa-alueet ja laajuus tulee määritellä ennen toiminnan aloittamista. Tehtävän arvioinnin perusteella EU- ja kansallisen tasonhankinnoissa havaitut yritysvaikutukset huomioidaan järjestettävässä yksittäisessä kilpailutuksessa.

Hankintojen osalta yritysvaikutusten arviointia seurataan osana hankintafoorumin työskentelyä. Hankintafoorumiin kuuluu hankinta- ja logistiikkakeskuksen johtaja sekä juristi, yrittäjäjärjestön edustajat, yrittäjiä sekä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen edustaja. Yritysvaikutusten arviointi yhdistetään osaksi vuotuista talouden ja toiminnan seurantaraporttia.

Päätöksentekijöitä ja esittelijöitä koulutetaan yritysvaikutusten arviointimenettelyyn. Arviointijärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa yritysvaikutusten arviointi on itsestään selvä ja luontainen osa päätöksentekoa. Havaitut vaikutukset kirjataan päätöksen perusteluihin ja hyödynnetään uusien päätösesitysten valmistelussa. Järjestelmät arvioidaan seudullisesti vuonna 2012 ja otetaan arvioinnissa esiin tulleet kehittämiskohteet huomioon sekä luodaan seudullinen yritysvaikutusten arviointimalli vuoden 2013 aikana.

Lisäksi on tärkeää, että jatketaan säännöllistä vuoropuhelua yrittäjäjärjestöjen kanssa arvioinnin kehittämiseksi. Vuoropuhelua käydään sekä kaupungin johdon että hallintokuntien edustajien toimesta aamukahvitilaisuuksissa, Kaupunki kohtaa yrittäjän –tilaisuuksissa sekä järjestetyissä yritysvierailuissa.

Yritysvaikutusten arviointi tulisi käynnistää maaliskuun 2012 alusta lukien ja suorittaa niissä kaupunginhallitukseen ja lauta-/johtokuntiin tuotavissa esityksissä, joissa esittelijä on tunnistanut yritysvaikutuksia ja niissä virkamiespäätöksissä, joilla selkeästi on vaikutuksia yritysten toimintaan. Kauppakamarilta ja yrittäjäjärjestöiltä tulisi pyytää lausuntoja vaikutuksiltaan merkittävissä asioissa jo valmisteluvaiheessa.