Omistajapolitiikan 2009 - 2013 päivitys
YLEINEN OSIO
Voimassaolo ja asiakirjan päivittäminen
Kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan linjaukset ovat voimassa vuosien 2009- 2013 välisen ajan.
Asiakirjan päivitystarvetta arvioidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä kaupunginhallituksen konsernijaoston toimesta.
Omistajapolitiikan lähtökohdat
Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline, jonka tarkoituksena on kaupunkikonsernin strateginen johtaminen sekä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden tehokas toteuttaminen. Omistajapolitiikka-asiakirjassa asetetaan myös konserniohjauksen periaatteet. Omistajapoliittiset linjaukset edistävät Turku konsernin päätöksenteon johdonmukaisuutta ja suunnitelmallisuutta.
Omistajapolitiikka muodostuu omistajastrategian valinnasta ja konserniohjauksesta, joka perustuu omistukseen liittyvän määräysvallan käyttöön.
Omistaminen ei ole maaomaisuuden hallintaa lukuun ottamatta kaupungin perustehtävä vaan väline palvelujen järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistaminen ei voi myöskään olla staattista, vaan sen tarkoituksenmukaisuutta ja organisointitapoja on arvioitava toimintaympäristön muuttuessa säännöllisesti.
Koska omistaminen sitoo huomattavan määrän pääomaa, tulee pääoman tehokkaan käytön ja kohdentamisen olla yhtä tärkeää kuin käyttötalouden hallinta. Omaisuuden käytön tehokkuutta on arvioitava edullisuusvertailujen ja eri toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Tehokkaampi pääoman käyttö johtaa myös käyttökustannusten laskuun. Lisäksi tietyillä toimialoilla, kuten asuntoliiketoiminnassa, omistaminen voi sisältää myös muita kuten sosiaali- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita liiketaloudellisten tavoitteiden ohella.
Yhtiöomistuksista saatavan ja kaupungille tuloutettavan tuoton tulisi pääsääntöisesti vastata vähintään rahamarkkinoiden riskitöntä tuottoa lisättynä toimialan liiketoimintariskillä. Tässä asiakirjassa on asetettu toiminnoittain aikavälille 2009 – 2013 minimituottotavoitteet, joissa on huomioitu liiketoimintariski. Tarkka tuottotavoite ja kaupungille maksettava tuloutus asetetaan vuosittain toiminnoittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Sijoitetulle pääomalle asetettava tuottovaatimus ei koske muun muassa elinkeinopoliittiseen tarkoitukseen perustettuja yhtiöitä.
Turun kaupungin konserniohjauksen periaatteet
Valtuuston tulee Kuntalain (365/1995) 13 §:n 1-kohdan (muutos 519/2007) mukaan päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta ja tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Kuntalain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 263/2006) mukaan on mahdollista, että konserniohjeet hyväksyy kaupunginhallitus. Hallituksen esityksessä todetaan, että konsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista päättämistä ei ole mahdollista siirtää kunnan muille viranomaisille. Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteet ohjaavat konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä.
Turun kaupungissa valtuusto asettaa strategiset tavoitteet valtuustokausittain, hyväksyy kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä sekä päättää kaupungin omistajapoliittisista linjauksista. Turun kaupungin konserniohjeet hyväksyy kaupunginhallitus.
Konserniohjeita noudatetaan kaupunkikonserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu. Tytäryhteisöjen hallinnossa toimivien tulee sitoutua noudattamaan konsernijohdon antamia ohjeita. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta.
Konserniyhteisöissä on noudatettava hyvää hallintotapaa, hankittava omistajan ennakkokäsitys merkittävistä toimenpiteistä sekä noudatettava muutoinkin konserniohjeita, jotka koskevat muun muassa raportointia, rahoitusta ja taloudenpitoa, konsernitilinpäätöstä, konsernin tilintarkastusta sekä tiedottamista.
Kiinteistö- ja tilaomaisuus
Kaiken omistamisen perusteena tulee pääsääntöisesti olla omaisuuden käyttö ja hyödyntäminen kaupungin toimintaympäristöjen luonnissa, palvelutuotannossa tai muissa kaupungin ei-kaupallisten tavoitteiden toteuttamisessa sellaisilla toimialoilla, joilla ei ole markkinatoimijoita tai joille ei ole mahdollista luoda lyhyellä aikavälillä markkinoita. Tämän lisäksi kaupungilla voi olla kiinteistöomaisuutta, jonka omistamisen tarkoituksena on kiinteistöliiketoiminta edellyttäen, että kiinteistöliiketoiminnalla on myös muita, esimerkiksi asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita.
Kaupungin omistamat ja hallinnoimat tilat voidaan jaotella käyttäjänäkökulmasta ydintiloihin, joustaviin tiloihin ja muihin tiloihin. Ydintilat ovat palvelutuotannon tiloja, joilla on sijaintivaatimus (esim. alueellinen päiväkoti). Joustavat tilat ovat palvelutuotannon tiloja, joilla ei ole sijaintivaatimusta (esim. liikuntahallit). Muita tiloja ovat kaupungin omasta käytöstä poistuneet tilat, joista tilanteen mukaan luovutaan.
Yllämainittu jaottelu ydintiloihin ja joustaviin tiloihin ei ota kantaa tilojen omistusmuotoihin. Tilojen käyttäjän näkökulmasta tilat ovat aina sillä vuokralla ja vuokranantaja on Tilaliikelaitos. Omistusmuoto on oma tilojen käyttöön liittymätön kysymys ja aina ei ole itsestään selvää, että omassa käytössä oleva tila kannattaa omistaa.
Omistusnäkökulmasta tilat jakautuvat suoraomisteisiin, välillisesti omistettaviin, osakeomisteisiin ja vuokratiloihin. Omistusmuotoa valittaessa tulee tarkastella seuraavia asioita: riskien hajauttaminen, toiminnalliset hyödyt, pääoman tuotto ja tilankäytön ajallinen kesto.
Lähtökohtaisesti kaupunki toimii omistajana (suora, välillinen omistus tai osakeomistus) niissä tiloissa, joita se käyttää pitkäaikaisesti palvelutuotantoonsa. Valinta omistamisen ja vuokrauksen välillä tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Vuokratila voi tulla kysymykseen silloin, kun kohteessa on yhteiskäyttöä ja/tai tilan omistus ei ole mahdollinen (kauppakeskusten palvelupiste), vuokraaminen on taloudellisesti perusteltua tai tilantarve on lyhytaikainen.
Vuosien 2012 - 2013 kuluessa selvitetään mahdollisuudet siirtyä osittain ns. välilliseen omistamiseen. Kaupungin omassa palvelutuotantokäytössä olevaa kiinteistökantaa olisi mahdollista myydä rajatusti esimerkiksi kiinteistörahastolle tai kiinteistösijoitusyhtiölle, johon kaupunki jäisi välilliseksi sijoittajaksi. Tavoitteena tulisi olla omaisuusallokaation parantaminen (riskien hallinta, elinkeinopolitiikka ja pääoman tuotto) siten, että ratkaisu on pitkällä aikajänteellä kokonaistaloudellisesti kaupunkikonsernin kannalta perusteltu.
Tilojen ns. välivuokraustoiminnasta (kaupunki vuokraa tilan sisään ja sitten ulos) pyritään luopumaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.
Kaupungin omasta käytöstä poistuneiden tilojen kohdalla tulee tarkastella niiden uudelleenkaavoituspotentiaali ja kohteista tulee pääsääntöisesti luopua vasta myyntihintaa lisäävän kaavallisen jalostamisen jälkeen.
Konsernirakenne
Konsernirakenne ja holdingyhtiön perustaminen arvioidaan hallinnonjärjestämispäätöksen jälkeen valmisteltavan toimintamallin yhteydessä. Konsernirakenteen arvioinnissa huomioidaan pääomien tehokkaamman käytön mahdollisuudet ja omistajaohjauksen tarpeet eri liiketoimintojen välillä.
Toimintamuodot ja niiden käyttö kaupungin omistajaohjauksessa
Erilaisten juridisten toimintamuotojen ohjaaminen poikkeaa jonkin verran toisistaan. Tästä syystä tulee toimintaa käynnistettäessä tarkkaan harkita, mitä toimintamuotoa kulloinkin käytetään tai toteutetaanko toiminta kaupunkiemon sisällä. Juridisen toimintamuodon valinta on yksi osa omistajaohjausta. Seuraavassa on esitelty lyhyesti eri toimintamuodot ja mahdollisuudet niiden käyttämiseen.
Taseyksikkö, liiketoimintayksikkö
Jos toiminta on luonteeltaan sellaista, että se halutaan eriyttää peruskunnan toiminnasta, niin yksinkertaisin tapa on tehdä se taseyksikön avulla. Taseyksikölle on eri kaupungeissa eri nimityksiä ja sitä voidaan kutsua esimerkiksi liiketoimintayksiköksi. Suurin ero bruttoyksiköissä toteutettavaan toimintaan nähden on se, että liiketoimintayksikölle muodostetaan oma tase eli toiminnassa taataan tasejatkuvuus. Liiketoimintayksikkö on osa emokaupunkia. Kaupunkiemon tuloslaskelmaan lasketaan mukaan taseyksikön menot ja tulot riviriviltä, kuten bruttohallintokuntienkin osalta. Liiketoimintayksikköä ohjataan talousarviossa samanlaisilla tavoitteilla kuin bruttohallintokuntiakin.
Kunnallinen liikelaitos
Valtiovarainministeriön julkaisun (33/2010) työryhmän esityksessä kuntalain muuttamiseksi on ehdotettu muutettavaksi kuntalakia siten, että kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä yhtiön, muun yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Ehdotukset liittyvät EU-komission katsomien EU-valtiontukisäännöksien vastaisten tukien poistamiseen.
Kaupunginvaltuusto on 24.1.2011 § 17 päättänyt yhtiöittää neljä sisäistä tuottajaliikelaitosta, Kiinteistöpalvelu-, Talotoimi-, Viher-, ja Kunnallistekniikkaliikelaitoksen. Uudet tuotantoyhtiöt ovat käynnistäneet toimintansa vuoden 2012 alussa. Orikedon jätteenpolttolaitos on siirtynyt 1.1.2011 alkaen Turku Energia Oy:n omistukseen ja Jätteenpolttoliikelaitoksen toiminta on samalla päättynyt. Kunnallisina liikelaitoksina toimintaansa jatkavat toistaiseksi Turun Kiinteistöliikelaitos, Turun Tilaliikelaitos, Turun Vesiliikelaitos ja Turun Satamaliikelaitos.
Turun kaupungin hallinnonjärjestämispäätöksen, omistajapolitiikan ja kuntalain muutoksen perusteella valmistellaan vuoden 2012 aikana Turun Satamaliikelaitoksen yhtiöittäminen siten, että yhtiö voi aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta lukien. Vastaavasti valmistellaan Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittämistä siten, että se voisi käynnistyä seudullisena vesihuoltoyhtiönä vuoden 2014 alusta lukien.
Liikelaitossääntelyn tarve poistuu suurimmaksi osaksi kuntalakiin suunnitellun yhtiöittämisvelvollisuuden myötä. Liikelaitossääntely on edelleen kuitenkin tarpeen kunnan sisäisen toiminnan organisoimisessa.
Liikelaitokset eivät ole erillisiä juridisia yksiköitä vaan kuuluvat kaupungin organisaatioon ja toimivat kaupungin Y-tunnuksen alla. Kunnallisen liikelaitoksen toimielin on johtokunta, joka rinnastetaan monessa mielessä osakeyhtiön hallitukseen. Kaupunginvaltuusto voi määrittää liikelaitoksille sitovia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Siten valtuusto asettaa liikelaitosten investointivaltuuksille rajat ja voi päättää sitovasti yksittäisten investointien toteuttamisesta.
Liikelaitos noudattaa toiminnassaan pääsääntöisesti samoja omistajaohjauksen periaatteita kuin kaupungin konserniin kuuluvat yhteisöt. Kunnallisia liikelaitoksia ohjataan johtokuntatyöskentelyn, kaupunginvaltuuston erillispäätösten, talousarviossa asetettavien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sitoutuneelta pääomalta vaadittavan tuoton ja tuloutuksen kautta.
Kuntayhtymä
Kuntayhtymä voidaan perustaa kuntarajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä varten. Kuntayhtymä ei ole kaupungin konserniin kuuluva, mutta se yhdistetään kaupungin konsernitilinpäätökseen kuntayhtymäosuuden mukaisessa suhteessa. Kuntayhtymiä ohjataan yhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyn kautta sekä markkinaohjauksen välinein.
Kuntayhtymän rakenne tulee pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja sen tulee keskittyä perustehtäväänsä. Kuntayhtymän omistajaohjaus muuttuu erityisen haastavaksi, jos sen alle muodostetaan erillisiä yhtiörakenteita sellaisille toimialoille, jotka eivät toteuta kuntayhtymän ydintehtävää. Yhtymien omistajaohjausta vahvistetaan painottamalla substanssiosaamista yhtymien hallintoelinten jäsenvalinnoissa sekä omistajavalvonnan selkeämmällä kohdentamisella kaupungin hallinnossa. Kaupunki voi antaa konserniohjeita omistajan ennakkonäkemyksenä myös kuntayhtymien toimielimiin valituille edustajille.
Osakeyhtiö
Osakeyhtiö perustetaan liiketoiminnan harjoittamista ja pääsääntöisesti liikevoiton tuottamista varten. Perustamisen edellytyksenä on yleensä:
•että kaupungin lisäksi on mukana muita perustajia tai myöhemmin on suunnitteilla ottaa muita osakkaita mukaan,
•että kaupunki luopuu tehtäväalueen osalta kaupungin oman organisaation hallinnollisesta operatiivisesta ohjausvallastaan,
•että kaupunki on valmis antamaan tehtäväalueelle juridisen, osakeyhtiölain mukaisen itsenäisen vallan ja vastuun eikä edellytä tai vaadi erivapauksia tai muista omistajista poikkeavia oikeuksia,
•että toiminnan yhtiöittämisestä aiheutuvat verotukselliset seuraamukset on suhteutettu yhtiöittämisellä saavutettavaan välittömään ja välilliseen taloudelliseen ja toiminnalliseen hyötyyn,
•että kaupunki on valmis vastaamaan liiketoiminnan riskeistä sijoittamallaan pääomalla ja mahdollisesti antamillaan takauksilla ja,
•että merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta tulee pitkällä aikavälillä pääsääntöisesti kaupungin ulkopuolelta tai,
•että osakeyhtiö mahdollistaa erityistapauksissa laajan ja joustavan omistajapohjan sekä laajentaa ulkoisen tulorahoituksen kasvattamismahdollisuuksia.
Verotuksesta johtuen osakeyhtiömuodossa toimintaa kannattaa yleensä harjoittaa etenkin, jos toimintamuodolla saadaan mukaan kaupungin ulkopuolisia osakkaita kuten seudun muita kuntia tai yksityisiä omistajatahoja. Lisäksi kilpailulainsäädäntö saattaa edellyttää joillakin toimialoilla yhtiömuotoista organisaatiota.
Osakeyhtiöitä ohjataan talousarviossa asetettavien toiminnallisten tavoitteiden ja sitoutuneelta pääomalta vaadittavan tuoton sekä yhtiön hallitustyöskentelyn kautta. Omistajaohjausta vahvistetaan omistajavalvonnan selkeämmällä kohdentamisella kaupungin hallinnossa ja kaupunginhallituksen konsernijaoston strategista ohjausroolia tehostamalla.
Niiden osakeyhtiöiden, joiden tehtävä on muu kuin voiton tuottaminen, yhtiöjärjestysten toimialaa koskevat pykälät tarkastetaan ja muutetaan siten, että niiden tarkoitus ilmenee toimialasäännöksestä.
Säätiö
Säätiö perustetaan yleishyödyllisiin tai sosiaalisiin tarkoituksiin, kuten tukemaan kulttuuria tai tiedettä taikka ylläpitämään museoita tai oppilaitoksia yhdessä muiden perustajajäsenten kanssa. Perustamisen edellytyksenä on, että toiminnan päätarkoitus on sosiaalinen ja mahdollinen liiketoiminta on sitä tukevaa yritystoimintaa, säätiön toiminta perustuu omarahoitukseen, jota voidaan täydentää julkisella tuella. Tarkoituksena ei ole välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle tai säätiön toimihenkilölle eli voittojen kerääminen on rajoitettua.
Säätiön tarkoitus on tietyn omaisuusmassan hallinnoiminen sääntöjensä puitteissa. Säätiö on lähtökohtaisesti pysyvä, ellei sitä ole nimenomaisesti perustettu määräajaksi. Koska säätiötä ei siviilioikeudessa lueta yhteisöihin, ei sillä ole omistajia, osakkaita tai jäseniä.
Näitä omistajaohjausta koskevia linjauksia noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin myös säätiöihin. Säätiöitä ohjataan perustamisvaiheessa sääntöjen laatimisen ja hallitustyöskentelyn kautta. Säätiölain rajoituksista johtuen hallituksen kokoonpanon muuttaminen on rajoitettua. Lisäksi säätiön hallituksen toimintaa valvoo viranomainen. Tämän vuoksi säätiöiden hallitusten kokoonpanosta ja toimikaudesta päätettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ohjaustavoite säilytetään.
Säätiö on joustamaton omistamisen tapa; kaupunki luovuttaa säätiölle omaisuusmassan, jota se hallinnoi sääntöjensä puitteissa ilman että kaupungilla on juridisesti merkittäviä keinoja vaikuttaa päätöksenteon ohjaamiseen.
OSAKE- JA KIINTEISTÖYHTIÖT
Liiketoiminta- ja elinkeinopoliittiset toiminta-alueet ja linjaukset
Liiketoiminta- ja elinkeinopoliittiset toiminta-alueet, joissa kaupungin tulee tietyin edellytyksin olla omistajana, jaetaan toiminnan luonteen mukaan seuraaviin kokonaisuuksiin; monopoliluonteinen liiketoiminta, asuntoliiketoiminta, elinkeinopoliittinen liiketoiminta ja muu liiketoiminta.
Monopoliluonteinen liiketoiminta
VISIO
Monopoliluonteista liiketoimintaa harjoitetaan kaupungin toimialaan kuuluvassa strategisessa erityistehtävässä, jossa kaupungilla omistajana on ensisijaisesti yhteiskunnallisia toiminnallisia tavoitteita ja toissijaisesti kannattavuustavoitteita.
STRATEGISET VALINNAT
Monopoliluonteisissa toiminnoissa kaupungin tulee olla aktiivinen omistaja, joka määrittelee erityistehtävän sisällön ja merkityksen sekä asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet yhtiölle kaupungin talousarviossa. Yhtiön johto ja hallintoelimet määrittelevät yrityksen operatiivisen liiketoimintastrategian huomioiden mahdollisen lainsäädännöstä tulevan sääntelyn. Yhtiön liiketoimintastrategian ja kaupungin omistajapoliittisten tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää konsernijohdon ja yhtiön johdon yhteistoimintaa.
Määräävässä markkina-asemassa yritys tai tuote voi merkittävästi vaikuttaa kilpailuun, hintoihin ja toimitusehtoihin markkinoillaan. Omistajaohjauksen kannalta tämä edellyttää perehtymistä markkinoiden sääntelyyn sekä viranomaisen ohjaus- ja valvontatoimenpiteisiin markkinahäiriöiden ehkäisemiseksi. Monopoliluonteisessa liiketoiminnassa tulee omistajaohjauksessa kiinnittää erityistä huomiota yhtiöiden sisäisen tehokkuuden mittaamiseen ja varmistamiseen, koska markkinat eivät säätele toimintojen tehokkuutta.
Yhteiskunnallisten tavoitteiden ja markkinoiden sääntelyn takia kaupungin erityistehtävää hoitavien yhtiöiden tulee säilyä kaupungin yksinomistuksessa tai määräysvallassa. Omistuspohjan laajentaminen tulee kysymykseen, kun erityistehtävän merkitys on vähenemässä tai poistumassa tai erityistehtävän voidaan arvioida tehostuvan muiden omistajien mukaantulon tai omistusosuuden kasvun myötä.
Turku konsernin yhtiöiden toiminnoista infrastruktuuriin perustuvia paikallisia ns. luonnollisia monopoleja tai niiden kaltaisia ovat kaukolämpö-, sähkönsiirto-, kaukokylmä, vesijohto- ja viemäriverkkotoiminnot sekä käyttöveden tuotanto ja jäteveden käsittely.
Turun Seudun Vesi Oy:n aloittaessa tuotantotoimintansa puretaan rakentamisaikainen projektiorganisaatio ja resursoidaan yhtiön organisaatio uudelleen vastaamaan optimaalisesti tuotannollisia tarpeita yhdessä Vesiliikelaitoksen kanssa.
Seudullisen vesihuoltoyhtiön tulee olla osa Turku konsernia ja kaupungin tulee varmistaa yhtiöistä vähintään nykytasoinen vesihuoltolain määrittämä kohtuullinen tuotto kuitenkin siten, että veden hinta pysyy kohtuullisena elinkeinoelämän ja kuluttajien näkökulmasta.
Asuntoliiketoiminta
VISIO
Kaupungin harjoittaman asuntoliiketoiminnan tavoitteena on huolehtia riittävästä vuokra-asuntokannasta Turun kaupungin alueella. Asuntojen omistaminen ei ole itseisarvo eikä pääasiallinen keino asuntopolitiikan toteuttamisessa. Kaupunki toteuttaa asuntopolitiikkaansa ensisijaisesti kaavoituksen tonttituotannon ja markkinatoimijoiden avulla.
STRATEGISET VALINNAT
Kaupungin harjoittamaa asuntoliiketoimintaa selkiytetään. Kaupunki edellyttää kohtuullista tuottoa sijoittamalleen pääomalle asuntoliiketoiminnassa ja vuosittainen tuotto realisoituu pääosin yhtiölle myönnetyllä pääomalainalla.
Kokonaisuudesta pyritään irrottamaan toimialakonsernin selkeiksi liiketoiminnallisiksi kokonaisuuksiksi yhtiöiden omistamat lämpö- ja huoltoyhtiöiden osakkeet, aravarajoitteiset asunnot, korkotuetut asunnot ja muut rajoituksista vapaat asunnot.
Toiminnot säilytetään osana TVT-konsernia. Lämpö- ja huoltoyhtiöiden osakkeiden kohdalla tulee arvioida, onko niiden oikea sijoituspaikka asuntovuokrausliiketoimintaa harjoittava vai kiinteistöpalveluita tuottava yhtiö.
Lähivuosina ARA-rahoitettujen vuokra-asuntokohteiden myyntirajoitukset purkautuvat osassa kohteita, minkä jälkeen niitä voidaan myydä. Myymisen tarpeellisuus tulee arvioida ja myynnistä saatavilla tuotoilla voidaan käynnistää uusia asuntorakennushankkeita. Myynneissä ja uudiskohteiden rakennuttamisessa tulee huomioida talouden suhdanteet siten, että myynnit ajoitetaan pääsääntöisesti noususuhdanteeseen ja uudishankkeet taantumaan, jolloin toimitaan suhdanteiden tasaajana.
Asuntoliiketoiminnasta vaaditaan tuottona kaupungin sijoittamalle omalle pääomalle kertyneet voittovarat ja aravasäännökset huomioituna vastaava tuotto kuin toimialan muilla markkinayhtiöillä.
TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN
TVT Asunnot Oy
Yhtiön tulee laatia strategia seudullisesta kokonaiskehittämisestä vuosina 2013 – 2016.
Yhtiön asuntojen kokonaismäärää voidaan kasvattaa hallitusti siten, että yhtiön asuntokannan suhteellinen osuus Turun asuntokannasta pysyy samana ja yhtiön omistamien asuntojen määrä liikkuu 5 %:n vaihteluvälin sisällä suhteessa Turun kokonaisasuntokantaan.
Yhtiön erääntyvät arava- ja korkotukilainat vuosina 2012 - 2016 jälleenrahoitetaan konsernin sisäisellä lainalla yhteistyössä keskushallinnon talousasioiden kanssa. Tavoitteena on koko konsernin hyötyminen emokaupungin edullisesta varainhankinnasta, joka kanavoidaan osin myös yhtiölle. Tällä pyritään hillitsemään yhtiön vuokralaisten yleistä asumiskustannusten nousua.
Yhtiö voi toimia kaupungin kumppanina peruspalvelutoimintojen järjestämiseen liittyvissä erityisryhmien asuntotarvetta koskevissa hankkeissa.
Jälleenrahoitus liittyy osaltaan myös yhtiön vanhojen aravalainojen konvertointiin, joille kaupunginvaltuusto on myöntänyt omavelkaisen takauksen ja jälleenrahoitus hoidetaan ilman kaupungin takausta lainojen erääntyessä, mikäli se on kaupunkikonsernin edun mukaista.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy (kaupungin omistus 56,67 %) ylläpitää asumisoikeusasuntoja. Yhtiötä käytetään seudulliseen elinkeinopoliittiseen asuntotuotantoon. Konsernitaseen vieraan pääoman ja liike-toimintariskien keventämiseksi kaupungin omistusosuutta yhtiössä voidaan pienentää yhteistyössä naapurikuntien tai yleishyödyllisten asuntotoimijoiden kanssa.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ja TVT Asunnot Oy:n yhdistymisestä tehdään selvitys vuoden 2012 kuluessa ja käynnistetään tarvittaessa neuvottelut muiden osakaskuntien kesken.
Turun Ylioppilaskyläsäätiön (53,85 % hallituksen äänivallasta) äänivallasta luopumista ei harkita. Säätiö huolehtii nuoriso- ja opiskelija-asumisesta ja omalta osaltaan opiskelija-asuntojen rakennuttamisesta.
Y-Säätiö (kaupungilla edustus) keskittyy elämän hallinnallista tukea tarvitsevan ryhmän asumistarpeisiin muodostaen yhdessä sosiaali- ja terveystoimen, TVT Asuntojen/Kunta-asuntojen ja kolmannen sektorin kanssa kaupungin elämänhallinnallisen asumisen verkoston.
Kaupallinen kiinteistöliiketoiminta
VISIO
Vaikka kaupallinen kiinteistöliiketoiminta ei ole esisijaisesti kaupungin ydinpalvelutoimintaa, kaupungin on tarkoituksenmukaista harjoittaa sitä erikseen perustelluista syistä. Kiinteistöliiketoiminnan ratkaisuilla voidaan parantaa kaupungin rahoitusasemaa tai tuottaa välillisesti esimerkiksi sosiaali-, kulttuuri- ja elinkeinopoliittista lisäarvoa.
STRATEGISET VALINNAT
Toimialan yhtiöt ovat syntyneet tiettyjen erityistehtävien järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi. Yhtiöiden perustamiseksi ja osakkuuden syntymiseksi on ollut erityinen peruste (esim. allokaatiotavoite, elinkeinopolitiikka, vertailtavuus ja pääoman tuotto), minkä vuoksi on valittu yhtiömuoto, omistuksen määrä on erikseen perusteltu ja tarkoituksenmukainen.
TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN
Turun Teknologiakiinteistöt Oy (kaupungin omistusosuus 49,9 %)
Yhtiö on perustettu hallitsemaan ja kehittämään Kupittaan alueen liike- ja toimitilaomaisuutta. Yhtiön suurimmat asiakkaat ovat alueen kolme korkeakoulua. Kaupungin yhtiöstä saama tuloutus perustuu myönnettyjen antolainojen (38,5 milj. euroa) korkoihin.
Kaupungin intressinä on tehostaa alueen toimintaa ja luopua yhtiön osakeomistuksesta keskipitkällä aikavälillä. Yhtiö voi investoida Kupittaan alueella toteutettaviin uudisrakennushankkeisiin, joilla on kaupungin kannalta merkittävää välitöntä tai välillistä lisäarvoa. Lisäksi yhtiö voi ottaa kokonaisvastuun erikseen määriteltävissä kiinteistökehityshankkeissa, mikäli se on kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista ja menettelyt täyttävät hankinta- ja valtiontukilainsäädännön edellytykset.
Logomo Oy (kaupungin omistusosuus 39 %) ja äänivalta 49 %)
Kaupungin osakkuus Logomo Oy:ssä perustuu luovien alojen toimintaedellytysten parantamiseen. Tavoitteena on saada tuottoa yhtiölle annettujen velkakirjan ehtojen mukaisesti siten, että velkakirjojen alaskirjaukseen ei ole tarvetta. Yhtiön toimintaa ei tueta omistajan lisäpanostuksin. Kaupunki osallistuu hallitustyöskentelyn kautta ja yhtenä tapahtumatuottajana Logomon toiminnan kehittämiseen.
Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli (kaupungin omistusosuus 56,15 %).
Koy Turun Monitoimihalli ja Oy Turkuhalli Åbohallen Ab on fuusioitu yhdeksi yhtiöksi.Yhtiön fuusio Kiinteistö Oy Kupittaan jäähallin kanssa arvioidaan vuoden 2012 kuluessa. Samalla selvitetään yhtiömuotoisen toiminnan ja kaupungin oman jäähallitoiminnan synergiaedut.
Myllykoti Oy (kaupungin omistusosuus 100 %). Yhtiö on palveluasumista ja hoivasairaanhoitoa tuottava yhtiö, joka toimii kaupungin omistamana vertailukohteena kilpailutettaessa toimialan palveluja.
Elinkeinopoliittinen liiketoiminta
VISIO
Kaupunki kehittää elinkeinoja luomalla yritystoiminnan harjoittamiselle hyvät edellytykset osallistumalla itse vain rajatusti kilpailtuun yritystoimintaan.
Elinkeinopoliittisten yhtiöiden toimintoja harjoitetaan yhteistyössä alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa siten, että yliopistojen voimavaroja ja osaamista voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnassa ja työpaikkojen synnyttämisessä.
STRATEGISET VALINNAT
Elinkeinopoliittisten yhtiöiden ansaintalogiikkaa pyritään kehittämään, laajentamaan yhtiöiden osakaspohjaa ja pienentämään kaupungin omarahoitusosuutta. Tavoitteiden toteutumista seurataan talousarviossa. Turun seudun kehittämiskeskus toimii seudullisen elinkeinopolitiikan edistäjänä.
Elinkeinopoliittiseen tarkoitukseen perustetuilta yhtiöiltä ei vaadita tuottoa sijoitetulle pääomalle. Hyödyt realisoituvat välillisesti hyvänä työpaikka- ja väestö- ja verotulokehityksenä.
TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN
Turku Science Park – konserni (kaupunkikonsernin omistus 88,06 %). Turku Science Park Oy:n tehtävä on korkeakoulujen innovaatioiden kaupallistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen valituilla korkean teknologian alueilla, painopisteenä bioteknologia, sovellettu ICT ja materiaaliteknologia. Lisäksi yhtiö toimii valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman koordinoijana Varsinais-Suomen osalta.
Kaupungin talousarviosta tuleva rahoitusosuus yhtiön toimintaan perustuu palvelusopimukseen, jossa määritellään kaupungin tilaamat elinkeinopoliittiset palvelut ja niistä vuosittain maksettava hinta, mihin perustuu yhtiön saama rahoitus kaupungin talousarviossa. Yhtiön rahoituspohjaa pyritään laajentamaan. Yhtiön sijoitukset kahteen riskipääomarahastoon on toteutettu ja niiden kehitystä seurataan aktiivisesti.
Koneteknologiakeskus Turku Oy (kaupungin omistusosuus 72,79 %). Yhtiö on perustettu ensisijaisesti koulutuskeskukseksi, jonka päätavoitteena on toimia oppimis- ja kehittämiskeskuksena. Yhtiön tarkoitus liittyy koneteknologian koulutuksen ja tutkimuksen järjestämiseen yhteistyössä koulutustuottajien ja alan yritysten kanssa. Yhtiön omistusrakenteen tulee edistää oppilaitosten ja alan yritysten välistä yhteistyötä.
Yhtiöön perustamisen yhteydessä sijoitettu pääomalaina muutetaan yhtiön omaksi pääomaksi, mikä helpottaa yhtiön taloudellista asemaa. Tämän jälkeen yhtiön tulee laatia kehittämis- ja toimintasuunnitelma vastaamaan nykyisessä liiketoimintaympäristössä selviytymistä ilman omistajien kertaluonteisia tukitoimenpiteitä tai pääomajärjestelyjä.
Energialiiketoiminta
VISIO
Energialiiketoiminta perustuu Turku Energia Oy:n strategian mukaiseen kasvuhakuisuuteen, johon pyritään yritysostoilla ja yhteistyöjärjestelyillä.
STRATEGISET VALINNAT
Turku Energia Oy:tä vahvistetaan alueellisena toimijana ostamalla toimialaa strategisesti tukevia liiketoimintoja ja tarvittaessa hakeutumalla yhteistyöhön strategialtaan yhteensopivien vahvojen kumppaneiden kanssa.
Turku Energian Oy:n tuloutuksesta päätetään vuosittain viranomaisten sallimissa rajoissa verotukselliset seikat huomioiden vähintään alan keskiarvoisen tuoton mukaisesti.
Turku Energia Oy kehittää EU:n ilmastotavoitteiden ja Suomen hallitusohjelman ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti kannattavaa, uusiutuvaa, vähäpäästöistä ja päästötöntä energiatuotantoa. Lisäksi Turku Energia Oy jatkaa kaukokylmätuotannon ja -jakelun kehittämistä. Konserni voi toimia alueelle mahdollisesti rakennettavan jätteenpolttolaitoksen omistajana.
Turku Energia Oy osallistuu kumppanuusmuotoiseen yhteistyöhön nykyisten ja paikallisesti uusien energiamuotojen kehittämisessä. Tavoitteena on pyrkiä ympäristövaikutusten, toiminnan taloudellisuuden ja edullisen energiatuotannon kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Tuotantoliiketoiminta
VISIO
Yhtiöt on perustettu hoitamaan tuotannollista tai kaupungin peruspalveluja tukevaa tehtävää ja pääsääntöisesti ne toimivat liiketaloudellisin perustein markkinoilla. Perustamisvaiheen sopeutumiskauden jälkeen yhtiöt osallistuvat kaupungin järjestämiin tarjouskilpailuihin. Yhtiöiden liiketoimintaa pyritään laajentamaan niiden toimialueella ja liikevaihtoa kasvattamaan omistuksen arvon kasvattamiseksi.
STRATEGIA
Yhtiömuotoisen tuotanto- ja tukipalveluliiketoiminnan omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä, vaan yhtiöt ovat välineitä kaupungin palvelujen tuottamisessa.
Arvioitaessa siirtymistä vapaille markkinoille ja palveluiden tuottamistapaa huomioidaan eri vaihtoehtojen vaikutus palveluiden laatuun, kaupungin kestävään kehitykseen ja kokonaistaloudellisuuteen.
Yhtiömuotoisen liiketoiminnan tuottovaatimuksen pitää vastata kyseisen toimialan keskimääräistä tuottovaatimusta, mikäli markkinat toimivat tehokkaasti. Kaupungille tuloutettavasta osingosta päätetään yhtiöittäin talousarvion yhteydessä.
Perustamisvaiheen jälkeen tuotanto-, ja tukipalveluyhtiöt tuottavat palveluita pääosin kaupungille, mutta ovat vapaita laajentamaan liiketoimintaa markkinoille. Yhtiöt hinnoittelevat palvelunsa liiketaloudellisin perustein. Yhtiöiden omistajaohjauksessa kiinnitetään huomiota konsernin kokonaisetuun. Omistajan saama tuloutus yhtiöiltä saadaan siirtymavaiheen aikana ensisijaisesti vuokrien ja pääomalainojen koron tuottoina. Yhtiöiden toimialuetta pyritään laajentamaan osallistumalla tarjouskilpailuihin, liiketoimintakaupoilla tai suunnatulla osakeannilla.
Yhtiöt toimivat pääsääntöisesti avoimilla markkinoilla kilpailutilanteessa, eivätkä ole siten hankintalain mukaisia hankintayksiköitä. Yhtiöiden on kuitenkin noudatettava hankinnoissaan avoimuutta, syrjimättömyyttä ja niiden tulee edistää kilpailua.
TOIMENPITEET YHTIÖITTÄIN
Turun Seudun Kuntatekniikka Oy (kaupungin omistusosuus 100 %).
Yhtiö tuottaa markkinoille rakentamisen ja ylläpidon viher- ja kunnallisteknisiä palveluja liiketaloudellisin perustein. Liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneiden määräaikaisten palvelusopimusten tuotantoa ei siirry kilpailutuksen kautta markkinoille vuosina 2012 - 2014. Määräaikaiset palvelusopimukset päättyvät asteittain vuosien 2015 – 2018 aikana. Toiminta on pitkällä tähtäimellä kannattavaa ja taloudellisesti tehokasta.Yhtiö kattaa tulorahoituksella kaikki toimintansa kustannukset ja käyttötalousinvestointinsa. Yhtiön tuloutus perustuu sille myönnetyn pääomalainan korkoon ja vuokriin.
Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy (kaupungin omistusosuus 100 %).
Yhtiö tuottaa kokonaisvaltaisia siivous-, kiinteistönhoito- ja ruokapalveluita liiketaloudellisin perustein markkinoille. Liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneiden määräaikaisten palvelusopimusten tuotantoa ei siirry kilpailutuksen kautta markkinoille vuosina 2012 - 2014. Määräaikaiset palvelusopimukset päättyvät asteittain vuosien 2015 – 2018 aikana. Yhtiön vahvaa paikallistuntemusta ja kokonaispalvelukonseptia pyritään käyttämään erityisesti isojen julkisten kohteiden kuten koulujen, päiväkotien ja hoitokotien kiinteistöpalveluissa. Toiminta on kannattavaa ja taloudellisesti tehokasta. Yhtiö kattaa tulorahoituksella kaikki toimintansa kustannukset ja käyttötalousinvestointinsa. Yhtiön tuloutus perustuu sille myönnetyn pääomalainan korkoon ja vuokriin.
Turun Seudun Rakennustekniikka Oy (kaupungin omistusosuus 100%). Yhtiö tuottaa korjausrakentamiseen, kunnossapitoon, suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyviä rakennusteknisiä palveluja. Liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneiden määräaikaisten palvelusopimusten tuotantoa ei siirry kilpailutuksen kautta markkinoille vuosina 2012 - 2014. Määräaikaiset palvelusopimukset päättyvät asteittain vuosien 2015 - 2018 aikana. Toiminta on pitkällä tähtäimellä kannattavaa ja taloudellisesti tehokasta. Yhtiö kattaa tulorahoituksella kaikki toimintansa kustannukset ja käyttötalousinvestointinsa. Yhtiön tuloutus perustuu sille myönnetyn pääomalainan korkoon ja vuokriin.
Turun Tekstiilihuolto Oy (kaupungin omistusosuus 65,1 %). Omistusta kehitetään tehostamalla ja laajentamalla toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Pesulatoiminta kuuluu kaupungin tukitoimintoihin. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirillä on etuosto-oikeus myytäviin osakkeisiin osakassopimuksen ehtojen mukaisesti.
Yhtiö voi laajentaa omistajapohjaansa ja toimialuettaan myös Turun seudun ulkopuolelle edellyttäen, että ratkaisut ovat liiketaloudellisesti perusteltuja ja liikevaihdon kasvu tukee yhtiön kilpailukykyä kaupungin tarvitsemien palvelujen tuotannossa siten, että yhtiön in house –asema säilyy.
Turun kaupunkiliikenne Oy (kaupungin omistusosuus 100 %). Yhtiö tuottaa seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle joukkoliikennepalveluja yhtiön ja kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti. Turun Kaupunkiliikenne Oy:n Turun kaupungille tuottamia nykyisiä joukkoliikennepalveluja ei kilpailuteta vuosien 2009 – 2016 välisenä aikana yhtiön ollessa täysin kaupungin omistama.
Yhtiön ”in house” –asemasta luovutaan ja yhtiö voi osallistua Turun kaupungin sisäisen liikenteen tai seudun joukkoliikenteen kilpailutuksiin liikevaihdon ja tuottavuuden kasvattamiseksi. Nykyisten kaupungin ja yhtiön välisten liikennöintisopimusten päätyttyä ei sopimuksia tehdä suoraan yhtiön kanssa ”in house”- asemaan perustuen vaan tuotanto perustuu kilpailutuksiin. Nykyistä omistusosuutta voidaan pienentää, mikäli myynnillä on saavutettavissa kaupunkiomistajalle lisäarvoa.
Muu yhtiömuotoinen tai mahdollisesti yhtiöitettävä liiketoiminta
VISIO
Muuta liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden pääasiallisena tehtävänä on tuottaa kustannustehokkaasti toimialansa palveluita kaupungille, kaupunkikonsernille ja kaupunkiseudulle. Muuta liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt voivat olla kaupungille luonteeltaan finanssisijoituksia, joista on mahdollista luopua erillisellä päätöksellä.
Muuhun liiketoimintaan voidaan kuitenkin jatkossa liittää myös sellaisia kaupunkikonsernia palvelevia toimintoja, joissa kaupungilla on erityinen syy omistajaintressin säilyttämiseen. Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi teatteri-, tietotekniikka- ja talouspalvelutoiminnot. Toimialasta riippuen kaupunki ei edellytä muuta liiketoimintaa harjoittavilta yhtiöiltä tuottotavoitteen lisäksi erillistä tuloutusta.
LIIKELAITOKSET
Liikelaitosmuotoisesti harjoitettava ja yhtiöitettävä liiketoiminta
VISIO
Tilaajaliikelaitosten omistajaohjauksen toimivuus arvioidaan kokonaisuutena. Liikelaitosten tehtävät, järjestämisvastuu, ohjausmalli ja organisaatiomuoto arvioidaan uudelleen konsernin kokonaisohjauksen näkökulmasta hallinnonjärjestämispäätöksen jälkeen. Hallinnonjärjestämispäätöksen perusteella valmistellaan Kiinteistö- ja Tilaliikelaitoksen fuusioiminen liikelaitosmuotoisesti toimivaksi Kiinteistötoimialaksi.
Kiinteistöliikelaitos ja Tilaliikelaitos
Tilaliikelaitos ja Kiinteistöliikelaitos ovat kiinteistöliiketoimintaa harjoittavia liikelaitoksia, joiden liiketoiminnallisesti kaupungille tuottamien palvelujen tulee olla kilpailukykyisiä alan yksityisiin toimijoihin verrattuna pääoman tuoton ja palvelun laadun suhteen. Tämä edellyttää mm.sisäisen vuokrajärjestelmän uudelleenarviointia erityisesti pääoman tuoton osalta.
Kiinteistöliikelaitos vastaa julkisesta infrastruktuurista omaisuuden hallinnalla, ylläpidolla ja investoineilla. Liikelaitokset eivät vastaa merkittävien strategisten hankkeiden ohjauksesta. Edellä mainitut hankkeet ovat kaupungin johdon ohjauksessa. Seudullinen yhteistyö toimialalla on tavoitteena. Seutuyhteistyön malli selvitetään erikseen.
Kiinteistötoimiala rahoittaa jatkossa toimintansa tulorahoituksellaan siten, että tonttiliiketoiminta on selkeästi eriytetty osittain verorahoitteisesta kaupunginhallituksen tilaukseen perustuvasta infrastruktuurin ylläpidosta ja tilahallinnon vuokraperusteisesta sisäisestä kokonaisuudesta.
Kiinteistötoimialan ylläpitoinvestointien taso pidetään sellaisena, että infrastruktuurin ja kaupungin omistamien tilojen korjausvelan taso ei oleellisesti heikkene.
Kiinteistö- ja Tilaliikelaitoksen sekä myöhemmin Kiinteistötoimialan seudullista yhteistyötä kehitetään verkostoyhteistyön pohjalta yhteistyötä syventäen osana kuntien välistä PARAS-yhteistyötä.
Satamaliikelaitos
Valmistellaan sataman yhtiöittäminen siten, että yhtiöittäminen voi toteutua vuoden 2013 alusta lukien, mikäli varainsiirtoveroa koskeva lakimuutos on astunut voimaan. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimus- ja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Selvitetään mahdollisuus perustaa seudullinen satamayhtiö, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi erillisillä osakesarjoilla turvaten omistajien vähintään nykyistä vastaava tulomuodostuksen.
Sataman hallitsema maapohja pidetään kaupungin omistuksessa liiketoimintamuodosta riippumatta.
Vesiliikelaitos
Vesiliikelaitos voi investoida tonttituotannon uudisrakentamiseen rahoitusalijäämää tekemällä kaupunginvaltuuston erillisellä päätöksellä.
Tavoitteena on muodostaa kuntien omistama seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka operoi vesihuoltoa ja hallitsee verkosto-omaisuutta. Turun Seudun puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n asema osana verkkoyhtiötä tai vesiyhtiöistä muodostettavaa konsernia selvitetään osana järjestelyä. Järjestelyn tavoitteena on pääomien ja investointien kohdentaminen tehokkaasti, olemassa olevien resurssien tehokkaampi käyttö ja hyödyntäminen sekä yhdenmukainen veden hinnoittelu tulevien osakkaiden kesken.