Suunnittelija Ilona Varjonen, koordinaattori Taina Laaksonen ja osastopäällikkö Ritva Jykelä:

Taustaa

Nuorisolakiin(72/2006) tehtiin muutoksia (693/2010), joiden tavoitteena oli parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut sekä lisätä varhaista tukea nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Turun nuorten ohjauksen tehostamiseksi on laadittu ohjausmalli, jota on käytännössä toteutettu vuonna 2011. Nivelvaihepalveluja Turussa antavat ensisijaisesti nuorisotoimen Ohjaamo(15 – 20 –vuotiaille ilman koulutuspaikkaa jääneille) ja etsivä nuorisotyö(17 – 29 –vuotiaille, palvelujen ulkopuolella oleville), Turun kasvatus- ja opetustoimi/MAST –hankkeen uraohjaaja (peruskoulun päättäville tai juuri päättäneille), Turun Sosiaali- ja terveystoimi/KOHO –toiminta( alle 25 –vuotiaille pitkäjännitteistä ohjausta tarvitseville) ja sosiaalityö sekä Ungdomsverksstaden Troja(15 -29 –vuotiaille ruotsin- tai suomenkielisille nuorille, joilla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa). Yhteistyössä ovat mukana myös kasvatus- ja opetustoimen opinto-ohjaajat ja urasuunnittelijat, Raina –säätiö, Puolustusvoimat/siviilipalvelukeskus ja muiden kuntien nivelvaihepalvelujen työntekijät.

Turun nuorten ohjausmalli valmistui kevään 2011 aikana ja kevät oli ohjausmallirakenteen harjoitteluaikaa. Ensimmäinen ”koetinkivi” ohjausmallin toteutumisessa oli nuorten sijoittuminen kevään yhteishaussa. Turun nuorten ohjausmallissa ensimmäisen nivelvaiheen vastuutaho on Ohjaamopalvelu, jonka tehtävänä on tavoittaa kaikki ne turkulaiset peruskoulun päättäneet nuoret, jotka eivät ole saaneet kevään yhteishaussa opiskelupaikkaa.

Ohjaamon suunnittelija aloitti yhteistyössä kasvatus- ja opetustoimen nivelvaiheohjaajan kanssa koulukierrokset marraskuussa 2010. Koulukierrosten aikana kerrottiin Kesiohjaamon toiminnasta kaikille peruskoulunsa päättäville turkulaisille nuorille. KesäOhjaamossa oli mahdollista tehdä täydennyshaku tuetusti, sekä mahdolliset hakemukset Startti-luokille sekä perusopetuksen lisäopetukseen. Sieltä sai apua myös jälkihakupaikoille hakemiseen sekä jatkosuunnitelmien selkeyttämiseen. Nuoria kehotettiin tulemaan suoraan KesäOhjaamoon tai ottamaan yhteys palvelupisteen työntekijöihin ja varaamaan aika, jos he eivät saa kevään yhteishaussa koulupaikkaa. Infotilaisuuksissa nuorille jaettiin KesäOhjaamon esite sekä yhteystiedot myös kotiin vietäväksi.

Ohjaamon palvelut kesällä 2011

KesäOhjaamo päivysti koko kesän 16.6- 12.8.2011 klo: 12–16. KesäOhjaamon toiminta oli tarkoitettu 15–20 vuotiaille ilman opiskelupaikkaa jääneille turkulaisille nuorille. Kesällä nivelvaiheohjaaja oli Ohjaamon työntekijän työparina. KesäOhjaamossa työskenteli myös Turun ammatti-instituutin opinto-ohjaaja, Etsivän nuorisotyöntekijät sekä Fendarin (nuorisotoimen työpajat) nuorisotyöntekijä sovittuina ajankohtina. Nivelvaiheohjaajalla on pääsy Kouluta -järjestelmään, josta saatiin kaikkien peruskoulunsa päättäneiden turkulaisten ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten yhteystiedot. Nuoriin otettiin yhteyttä soittamalla, tekstiviestillä tai kirjeitse ja varattiin aika tapaamiseen. Alaikäisten nuorten vanhempiin oltiin yhteydessä, ja kerrottiin KesäOhjaamossa tehdyistä suunnitelmista. Useasti myös vanhemmat olivat mukana tapaamisissa, tai olivat yhteydessä KesäOhjaamon työntekijöihin. Mahdollisuuksien mukaan alkuhaastattelun tehnyt työntekijä kulki nuoren mukana koko kesän ja oli nuoren tavoitettavissa kysymyksiä varten. Jos nuori ei kesän työskentelyn jälkeen saanut opiskelupaikkaa, niin hän jäi automaattisesti Ohjaamon asiakkaaksi. Nuoren kanssa tehtiin hänen omiin lähtökohtiinsa sekä toiveisiin mukautettu suunnitelma seuraavaa syksyä varten tai hänet ohjattiin eteenpäin parhaiten häntä tukevan palvelun piiriin.

KesäOhjaamon palvelujen toteuttaminen ilman katkoksia kesällä, jolloin tarve on suuri, edellyttää jatkossakin yhtä toimivaa yhteistyötä sekä jokaisen edellä mainitun tahon työntekijöiden työpanoksia.

KesäOhjaamossa käyneet nuoret suhtautuivat positiivisesti Ohjaamon toimintaan. Useat nuoret olivat varsinkin alkukesästä hätääntyneitä, kun eivät päässeetkään haluamaansa opiskelupaikkaan ja silminnähden helpottuivat kun saivat ohjausta ja kuulivat eri vaihtoehdoista. Heille varattiin aika täydennyshakuun, sekä kerrottiin mahdollisuudesta hakea vielä starttiluokille tai perusopetuksen lisäopetukseen, jos hakemuksia ei ollut vielä keväällä lähetetty. Useat nuoret ottivat itse suoraan yhteyttä KesäOhjaamon työntekijöihin tai tulivat käymään päivystysaikana. Ne nuoret, jotka eivät oma aloitteisesti tulleet Ohjaamoon, oli helppo tavoittaa ja muistuttaa KesäOhjaamon toiminnasta. He suhtautuivat yhteydenottoon pääasiassa positiivisesti, koska olivat jo kerran nähneet KesäOhjaamon työntekijät ja kuulleet sen toiminnasta.

Nuorten sijoittuminen koulutus- tai muihin paikkoihin

Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jäi kevään 2011 yhteishaussa yhteensä 197 peruskoulun päättänyttä turkulaista nuorta. Täydennyshaun jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jäi yhteensä 79 nuorta. Jälki- ja täydennyshaun jälkeen nuoria ilman koulutuspaikkaa jäi 35 nuorta. Heistä suurin osa sijoittui ammattistarteille ja perusopetuksen lisäopetukseen. Kesän lopuksi peruskoulunsa päättäneistä nuorista jäi ilman opiskelupaikkaa yhteensä seitsemän (7) nuorta. Heistä kaksi kieltäytyi ottamasta palvelua vastaan, neljä aloitti Ohjaamoharjoittelun ja yksi sai töitä.

KesäOhjaamossa kävi yhteensä 136 nuorta, joista osa oli aikaisempina vuosina peruskoulunsa päättäneitä. Heistä oli tyttöjä 71 ja poikia 65. Kesän jälkeen em. nuorista opiskelupaikan sai yhteensä 101 nuorta, jotka sijoittuivat koulutukseen seuraavasti:

Ammatilliset opinnot: 45

Lukio:5

Lisäopetus:24

Ammattistartti:16

Valmentava ja kuntouttava:1

Maahanmuuttajien valmentava:1

Iltalukio:5

Muu koulutus (esim. työvoimakoulutus/AKK): 4.

Yhteensä 17 nuorta ohjattiin iän sekä elämäntilanteen perusteelle Etsivän nuorisotyön nuorisotyöntekijöille tai KOHO – toimintaan. Työharjoitteluun (HARA – tai Ohjaamoharjoittelu) sijoittui yhteensä 10 nuorta. Kesän jälkeen ja aikana neljä (4) nuorta pääsi töihin ja neljä (4) ohjattiin oman paikkakuntansa Nivelvaiheohjaajalle.

Etsivä nuorisotyön toteutuminen

Etsivä nuorisotyö keskittyy lähinnä 2. asteen oppilaitoksesta keskeyttäneisiin nuoriin. Raina-säätiö on ollut yhteistyössä turkulaisten koulupudokkaiden tavoittamisessa. Oppilaitoksilta on syksyn 2011 aikana tullut 173 ilmoitusta keskeyttäneistä opiskelijoista. Näistä 173:sta 138 oli turkulaisia nuoria. Etsivä nuorisotyö ei tilastoi oppilaitoskohtaisesti keskeyttäneitä nuoria, vaan kaikki tiedot menevät ns. yleiseen raportointiin. Yleisraportista näkyy, että 2. asteen oppilaitoksen keskeyttäneistä nuorista on tavoitettu 96. Näistä valtaosa on ollut ammatillisen koulutuksen nuoria. Etsivän nuorisotyön kokonaistavoitettujen määrä 2011 oli 242 nuorta, joten 2. asteella opiskelujensa keskeyttäneiden nuorten osuus tavoitetuista oli 40 %.

Tavoitetuista nuorista kokonaan palveluista kieltäytyneitä oli viisi (5), joten nuoret suhtautuvat etsivään nuorisotyöhön hyvin ja positiivisesti. Erilaisia palveluohjauksia ovat turkulaiset etsivän nuorisotyön ohjaajat tehneet kaikkiaan 783 ja ensisijaisia palveluohjauksia on ollut 335.

Oppilaitoksen ilmoittamien nuorten tavoittaminen on ollut haasteellista, koska nuori ei hae palvelua. Etsivän nuorisotyön ohjaajat ottavat yhteyttä, kun opiskelut ovat keskeytyneet ja oppilaitos on tehnyt nuoresta ilmoituksen etsivään nuorisotyöhön. Tavoittamisen ”pehmentämiseen” näiden nuorten osalta haetaan erilaisia ratkaisumalleja vuoden 2012 aikana.

Turun ohjausmallin kehittäminen

Turun nuorten ohjausmallin kehittäminen palveluja tuottavien tahojen yhteistyönä jatkuu vuoden 2012 aikana. Haasteita ovat mm. tavoittamisen eri mahdollisuudet, Puolustusvoimien kanssa tehtävä yhteistyö sekä nuorisotoimen sisäisen yhteistyön tehostaminen esim. omien toimipisteiden kautta löydettävät nuoret.