Esityslistat/pöytäkirjat

LIITE 3

Kaupunginhallituksen talousarvion käyttösuunnitelmaan kuuluvien vastuualueiden ja palvelukeskusten toimintasuunnitelmat

Vastuualue	Sisäinen tarkastus
Tilivelvollinen viranhaltija:	Tarkastusjohtaja

1.Toimintaympäristön muutokset ja toiminnan kehittäminen

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on kaupunkikonsernin eri toimintoihin sisältyvien valvontamekanismien sekä riskienhallinnan toimivuuden arviointi sekä kaupunginjohtajan avustaminen siten hänen valvontavelvollisuutensa toteuttamisessa. Lisäksi toimistossa kootaan kaupunkitason arvio tilinpäätöksen toimintakertomukseen sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.

Vakanssien määrä on vähentynyt aiempina toimintavuosina toimistolle annettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastusvakansseja on perinteisesti laskettu tarvittavan yksi jokaista organisaation kahtatuhatta työntekijää kohti, mutta toimintarutiineja tehostamalla voidaan tarkastustoiminnan kattavuus varmistaa niukoista resursseista huolimatta. Toiminnan mahdolliset tulevat muutokset arvioidaan ja toteutetaan yhteistyössä kaupungin ylimmän johdon kanssa.

Toimiston toimintaympäristö käsittää koko kaupunkikonsernin ja sen jatkuva muuttuminen asettaa uusia vaatimuksia toiminnan kehittämiselle. Ympäristötoimen yhtiöittämiset tulevat muuttamaan konsernin rakenteen painopistettä osakeyhtiöiden suuntaan, mikä tuo mukanaan uusia haasteita konserniohjaukselle ja tytäryhteisöjen seurannan valvonnalle. Kuntalain vireillä oleva muutos tuo mahdollisesti myös mukanaan sisäisen valvonnan seurannan vahvistamisen lakitasolla, vaikka uusien säännöksien sisällöstä ei vielä tässä vaiheessa ole eikä voikaan olla tarkkaa tietoa.

Tarkastustoiminnan tulevia painopisteitä ovat riskienhallinnan jalkauttaminen sekä it-tarkastuksien tehostaminen sisäisen valvonnan perinteisiä tarkastuskohteita – omaisuuden turvaa, resurssien tehokas käyttöä ja sääntöjen noudattamista - unohtamatta. Neuvonta ja ohjaus tullaan vakiinnuttamaan osaksi toimintaa, sillä sisäisen valvonnan arviointi ja tarkastus edellyttää valvonnan perusmekanismien hallintaa, mitä on voitava hyödyntää kaupungin eri yksiköiden toimintaa kehitettäessä.

Kaupunkikonsernin toimintaympäristön monimutkaisuus huomioiden tulisi sisäisen tarkastuksen tehtäväkenttä tytäryhteisöjen osalta määritellä nykyistä tarkemmin konserniohjeessa. Nykyisellään konserniohje ei mahdollista järjestelmällistä tytäryhteisöjen valvontamekanismien arviointia, mikä on ongelmallista mm. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoa laadittaessa.

2.Keskeiset kehittämistoimenpiteet eriteltyinä toimenpiteittäin

Riskienhallinnan kehittäminen. Riskienhallintapäällikön vakanssin siirto sisäiseen tarkastukseen mahdollistaa riskienhallinnan järjestelmällisen kehittämisen ja ohjauksen kaupunkitasolla. Vastuut ja valtuudet tullaan selkiyttämään uuden ohjeistuksen avulla. Konsernin toimintojen moninaisuus ja toimintaympäristön monimutkaisuus edellyttävät riskienhallinnan vastuiden, velvollisuuksien ja toimijoiden nykyistä tehokkaampaa ohjausta. Riskienhallinnan tuomien säästöjen mittaaminen on vaikeaa, mutta tunnistettujen riskien hallinnalla voidaan saavuttaa halutun asteisia menon säästöjä tulevaisuudessa.

It-tarkastustoiminnan jalkauttaminen osaksi normaalia toimintaa. It-tarkastuksien puitteissa on toistaiseksi käyty läpi mm. käyttöoikeuksien hallintaa yleisen tason tarkasteluna, mutta it:n kasvava merkitys konsernin toiminnan tukena edellyttää informaatio- ja kommunikaatioteknologian substanssiosaamista myös tarkastuksessa. Käytännössä it-sovelluksien toimivuuden tarkastus edellyttää it-alan erikoisosaamista, mistä syystä kyseisten tarkastusten järjestelmällinen juoksuttaminen voitaisiin suorittaa tehokkaimmin es. yhteistyössä it-toiminnon kanssa. Vaihtoehtoisesti voitaisiin it-tarkastustoimintaa kehittää es. keskushallinnon sisäisillä vakanssijärjestelyillä.

Kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Toimenpide 1:
Taloussuunnitelmavuodet	2012	2013	2014	2015
Operatiiviset vaikuttavuusmittarit
Mittari 1: riskienhallintapolitiikka selkeytetty ja hyväksytty	toteutettu	päivitetään tarvittaessa	päivitetään tarvittaessa	päivitetään tarvittaessa
Mittari 2: riskienhallinnan käsikirja päivitetty	toteutettu	päivitetään tarvittaessa	päivitetään tarvittaessa	päivitetään tarvittaessa
Henkilöstövaikutukset (henkilötyövuodet)	-	-	-	-
Taloudelliset vaikutukset (euroa)	-	-	-	-
Toimitilavaikutukset (m2)	-	-	-	-
Ilmasto- ja ympäristövaikutukset (energiansäästö)	-	-	-	-
Mittari 1: sähkönkulutus (kWh)		-	-	-
Mittari 2: lämmönkulutus (kWh)		-	-	-

Toimenpide 2: Kattavat it-tarkastukset sisällytetty osaksi normaalia tarkastustoimintaa. Ehdotetaan toteuttavaksi osittain keskushallinnon sisällä tapahtuvalla vakanssijärjestelyllä.
Taloussuunnitelmavuodet	2012	2013	2014	2015
Operatiiviset vaikuttavuusmittarit: it-tarkastukset jalkautettu osaksi normaalia toimintaa	toteutettu	kehitetään tarvittaessa	kehitetään tarvittaessa	kehitetään tarvittaessa
Henkilöstövaikutukset (henkilötyövuodet)	+1 (keshan sisäinen siirto)	-	-1 (vakanssin lakkautus)	-
Taloudelliset vaikutukset (euroa)	+43.000	-	-43.000	-
Toimitilavaikutukset (m2)	-	-	-	-
Ilmasto- ja ympäristövaikutukset (energiansäästö)	-	-	-	-
Mittari 1: sähkönkulutus (kWh)	-	-	-	-
Mittari 2: lämmönkulutus (kWh)	-	-	-	-

3.Toimintaa kuvaavat perusmittarit:

tarkastuspäiviä per tarkastus (muut kuin it ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan peruskartoitus)

tarkastuspäiviä per jälkitarkastus (muut kuin it ja sisäisen valvonnan ja risk.hallinnan peruskart.)

suosituksien toteutumisaste

Taloussuunnitelmavuodet	2012	2013	2014	2015
Mittari 1:tarkastuspäivät	15 - 20	15 - 20	15 - 20	15 – 20
Mittari 2: tarkastuspäivä per jälkitarkastus	3 - 5	3 - 5	3 - 5	3 - 5
Mittari 3: suosituksien toteutumisaste	80	80	80	80

4.Peilaus kaupunkitason ohjelmiin:(Miten toimintasuunnitelma toteuttaa valtuuston hyväksymiä strategisia ohjelmia)

Sisäisen tarkastuksen toiminnan tavoitteena on varmistaa eri toimintoihin sisältyvien valvontamekanismien sekä riskienhallinnan toimivuus ja luotettavuus.

Valvontamekanismien avulla pyritään siihen, että kaupunkikonsernin eri yksikköjen toiminta on taloudellista ja tuottavaa, resurssit ovat tehokkaassa käytössä, sääntöjä noudatetaan, tavoitteet saavutetaan ja omaisuus on turvattu. Lisäksi varmistetaan ao. yksikköjen tuottaman tiedon luotettavuus.

Toiminnan avulla tavoitellaan nykyistä tehokkaampaa päätöksentekoa ja hallintoa, tuottavuuden ja taloudellisuuden edistämistä sekä varmistetaan päätöksenteon asianmukaisuus.

KSISTA Sisäinen tarkastus
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	0
Toimintakulut	525 291	565 982	573 229	576 311	588 401
Toimintakate	-525 291	-565 982	-573 229	-576 311	-588 401

Henkilöstökulut	503 876	557 432	562 000	484 000	492 000
Muut kulut		8 550	11 229	92 311	96 401


Toimintamenojen muutos %		7,7	1,3	0,5	2,1
Henkilöstökulujen muutos %		10,6	0,8	-13,9	1,7

HTV (tavoitetaso)	8	9	9	8	8

Muu yksikkö	Tilakeskus
Tilivelvollinen viranhaltija:	Tilajohtaja

Toiminta-ajatus

Muu yksikkö

Tilakeskus on strateginen omistajaohjausyksikkö, mutta ei tilahallinnon operatiivinen toimija. Tilakeskuksen roolina on toimia kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupungin johdon valmisteluorganisaationa. Se vahvistaa etenkin omistajaohjauksen roolia kaupunkikonsernin tiloja koskevien asioiden valmistelussa. Tilakeskuksen tehtävänä on tukea ja ohjata strategisesti operatiivisten yksiköiden toimintaa, mutta se ei vastaa hallintokunnille annetuista tehtävistä. Roolien sekoittuminen saattaisi aiheuttaa omistamiseen ja operatiiviseen toimintaan liittyvää tehottomuutta. Tilakeskuksen tehtävistä määrätään keskushallinnon johto- ja toimintasäännöissä.

”Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa toimii tilakeskus, jonka tehtävänä on edistää kaupungin tilojen käytön tehokkuutta ja tilojen yhteiskäyttöä, koordinoida hallintokuntien tilojen käyttöä, tilata hankesuunnitelmat ja laatia niiden perusteella investointiohjelmat. Lisäksi tilakeskuksen tehtävänä on valmistella kaupunkikonsernin tilaratkaisujen omistajaohjaukseen liittyvät asiat.”

Tilaohjelma

Tilaohjelmassa määritellään, millä tavoitteilla ja toimenpiteillä kaupunki varmistaa;

•asiakkaan ja palvelutuotannon kannalta tarkoituksenmukaiset toimitilat oikein sijoitettuna,

•tilaresurssin ja -prosessien kokonaisvaltaisen hallinnan,

•tilakustannusten hallinnan,

•käytössä olevien tilojen elinkaaren hallinnan ja

•tilojen tarkoituksenmukaisen yhteiskäytön.

Tilaohjelman lisäksi Tilakeskuksen toimintaa ohjaa myös Omistajapolitiikka. Omistajapolitiikassa otetaan kantaa omistajan asettamiin tavoitteisiin sekä niiden toteuttamiseen aikataulun sekä käytössä olevien välineiden osalta. Vuoden 2011 talousarviossa otetaan kantaa välilliseen omistamiseen ja takaisinvuokrausmallin käyttöön kohteissa, joiden oletettu käyttö kaupungin omassa käytössä on alle 15 vuotta. Kyseiset selvitystyöt tullaan liittämään osaksi tilaohjelman toimeenpanoa.

Tilaohjelman perusteella Tilakeskus on jaettu kahteen toimintaosaan: toimitilastrategia ja tilaomaisuuden omistajaratkaisujen valmisteluun (omistetaan, vuokrataan, myydään).

Toimitilastrategia

Toimitilastrategian yhteydessä toimii kolme Tilakeskuksen henkilöä. Toimitilastrategian ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2011 käytiin tilaomaisuuden nykytila läpi sekä arvioitiin käyttäjälähtöiset muutostarpeet. Seuraavassa vaiheessa nykytila-arvioiden sekä käyttäjälähtöiset muutostarpeet yhdistetään muihin palveluverkkoselvityksiin, aikaansaaden hallintokuntakohtaiset toimitilastrategiat.

Tilaomaisuuden omistajaratkaisujen valmistelu

Tilaomaisuuden omistajaratkaisujen valmistelu yhteydessä toimii yksi Tilakeskuksen henkilö. Tilaomaisuuden omistajaratkaisujen valmistelussa keskitytään ymmärtämään mitä omistetaan, miksi, miten ja mitä omistajuudelta vaaditaan. Lisäksi omistajaratkaisut pitävät sisällään taloudelliset mallinnukset ja niistä tehtävät analyysit.

Toimintaympäristön kehitys ja haasteet, ml. kehittämisen painopisteet ja tavoitteet

Tilakeskus on perustettu 1.5.2010 ja tilajohtaja aloitti työnsä 1.8.2010. Nykyinen henkilökunta siirrettiin Tilakeskukseen Tilaliikelaitoksesta sekä Talotoimiliikelaitoksesta 1.1.2011. Näin ollen niin itse yksikkö sekä käytössä olevat toimintamallit ovat vasta kehityksen alkuvaiheessa. Näin ollen mahdollisten säästötavoitteiden sekä toiminnan tehostumiseen liittyvien toimien yksilöinti on vielä tässä vaiheessa mahdotonta. Toiminta keskittyy tällä hetkellä ainoastaan toiminnan ylös nostamiseen. Ongelmaksi muodostuu toiminnan jopa kansallisesti uniikkiluonne. Vastaavaa yksikköä ei kuntakentässä ole.

Tilakeskuksen vuoden 2012 määrärahojen merkittävä lasku vuoden 2011 vastaavaan ei perustu toiminnan tehostumiseen, vaan perustuu puhtaasti toiminnan todellisen muotoutumiseen sekä alkuperäisen suunnitelman eroavaisuuteen. Tilakeskuksen osalta todellisten säästötavoitteiden asettaminen on vielä mahdotonta. Päinvastoin on selkeästi nähtävissä lisäresursoinnin tarve, joka sinällään on vastakkainen kaupungin asettaman henkilöstön säästötavoitteen kanssa. Lisäresursoinnin tarve perustuu selkeisiin lisätarpeisiin, kuten mahdollinen Kampus –hanke, yksikön hallinnolliset tukitoimet jne. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan lisäresursointi voidaan kuitenkin hoitaa kaupungin sisäisinä siirtoina sekä siihen liittyvine tehtävänkuvan tarkennuksina. Ulkoista rekrytointia ei välttämättä tarvita ja sitä kautta kaupungin kokonaishenkilötyövuosien määrää ei näin ollen tarvitse kasvattaa.

Tilakeskuksen kehittämistoimintoja vuoden 2012 aikana ovat seuraavat:

1.Tilakeskuksen nykyrakenteen sekä kehitystarpeiden uudelleen arviointi keväällä 2012, kun Tilakeskus on toiminut nykyhenkilöstöllä ensimmäisen toimintavuoden.

2.Toiminnan sekä toimivaltarajojen selkeyttäminen eri osapuolille (käyttäjät, luottamushenkilöt, media, jne.)

3.Sisäisten toimintamallien kehittämisen jatkaminen sekä prosessien saaminen rutiininomaiseksi tavaksi toimia. Tällä hetkellä jokainen hanke on vielä ns. ”uusi”.

4.Hallintokuntakohtaisten toimitilastrategioiden eteenpäin vienti.

5.Hankesuunnitelma- sekä tarveselvitysprosessin kehittäminen sekä nykyisen prosessin uudelleen arviointi kun useampi hankesuunnitelma on saatu valmiiksi keväällä 2012.

6.Selkeiden seurantamittareiden ja tavoitteiden luonti. Tilan käyttöön liittyvien tavoitteiden asettaminen on realistista vasta hallintokuntakohtaisten toimitilastrategioiden luonnin jälkeen ja näin ollen realististen prosenttien tai euromääräisten tavoitteiden antaminen on vielä mahdotonta. On kuitenkin selvää, että kaupungin tilan käyttöä pystytään tehostamaan. Pelkästään siirtyminen toimistojen osalta perinteisten koppikonttorien sijaan avotilaan (kaikkien toimintojen osalta tämä ei kuitenkaan ole mahdollista) tehostaa tilankäyttöä huomattavasti.

7.Tilaomaisuuden omistajaratkaisujen valmistelun sekä siihen liittyvien asetettujen tavoitteiden ja mittareiden osalta lähtötilanne on hyvä. Tilakeskus jatkaa yhteistyössä Talouskeskuksen sekä elinkeino ja omistajapolitiikan johtoryhmän valmistelutiimin kanssa tilaomaisuuden omistajaohjauksen mittariston sekä tavoiteasetannan kehittämistä.

Onnistumisen kriteerit vuonna 2012

Toiminnan kehittäminen tiettyjen toimintojen osalta vaatii selkeää lisäresursointia, joka pitää pystyä hoitamaan lähtökohtaisesti sisäisinä rekrytointeina.

Kehittämistoimenpiteiden maaliin saaminen edellyttää kehittämistyön toteuttamista projektiluoteisena selkeästi vastuutettuna ja aikataulutettuna. Aikataulutusta on tarkennettava sekä ennen kaikkea sen seurantaa valvottava tiiviimmin. Samalla myös prosessinhallintaa päätöksentekovaiheessa on tarkennettava. Projektityöskentely on Tilakeskuksen lähtökohtainen työskentelymuoto.

Hallintokuntakohtaisten toimitilastrategioiden osalta on päästävä selkeästi pidemmälle, jotta voidaan määritellä selkeät sekä saavutettavat säästötavoitteet.

Tilakeskus

KTILA Tilakeskus
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	0	750 000
Toimintakulut	630 017	1 289 001	561 000	564 016	575 848
Toimintakate	-630 017	-539 001	-561 000	-564 016	-575 848

Henkilöstökulut	522 732	399 501	357 000	363 783	370 695
Muut kulut		889 500	204 000	200 233	205 153


Toimintamenojen muutos %		104,6	-56,5	0,5	2,1
Henkilöstökulujen muutos %		-23,6	-10,6	1,9	1,9

Toimintamenojen muutos% vaikuttaa Kampus-hankkeen suunnitteluun varattu määräraha v.2012

HTV (tavoitetaso)	6	6	6	6	6

Vastuualue	Päätöksenteon tuki
Tilivelvollinen viranhaltija:	Johtava kaupunginsihteeri

Toiminta-ajatus

Päätöksenteon tuen tärkeimpänä tehtävänä on huolehtia johdon tukena keskushallinnon, kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksenteon muodollisesta valmistelusta. Vastuualue vastaa koko kaupungin tasolla asianhallinnasta ja sen kehittämisestä, hallinnon yleisestä kehittämisestä sekä edustus ja kv- toiminnasta. Lisäksi vastuualue tarjoaa lakipalveluita kaupungin johdolle ja hallintokunnille.

Kuvaus perustoiminnasta

Vastuualueen toiminta on jaettu viiteen toiminnalliseen yksikköön; hallinto- ja lista-asiat (24 henk., sis harjoittelijat ja projektityöntekijä), lakiasiat (7 henk), asianhallinta (13 henk), kv-asiat , edustus ja tapahtumat (15 sis. harjoittelijat) sekä virastopalvelut (10 henk.). Kullakin yksiköllä on esimiehensä ja selkeä toiminnallinen tehtävä. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat painatuspalvelukeskus (8) ja velkaneuvonta (10 henk), jotka toimivat itsenäisinä palvelukeskuksina.

Lista-asiat ja hallintoyksikkö huolehtii valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan päätöksenteon hallinnollisesta tuesta. Kaupunginsihteeristö tukee suoraan johdon asioiden valmistelua. Virastopalvelut vastaavat toiminnan teknisestä tuesta. Virastopalveluiden tehtävänä on lisäksi huolehtia keskushallinnon tiloista ja muista teknisistä toimintaedellytyksistä.

Lakiasiat yksikkö huolehtii päätöksentekoon tulevien asioiden juridisesta valmistelusta, kaupungin edustamisesta oikeudenkäynneissä ja juridisissa viranomaistoiminnoissa, perintätoiminnasta sekä tarjoaa hallintokunnille lakipalveluita käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Yksikkö vastaa lisäksi konserniasioiden valmistelun koordinoinnista. Lakiasiat toimii johdon juridisena tukena merkityksellisten asioiden valmistelussa.

Asianhallinnan tehtävänä on vastata asiakirjahallinnosta ja asianhallintajärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä, dokumentinhallinnasta ja keskusarkistosta sekä arkistotoimen kehittämisestä.

Asianhallinnan osana toimii Turku Piste ja virastopalveluissa kaupungin puhelinvaihde, jotka ovat vastuualueen suoraan asiakkaille tuottamia palveluita. Lisäksi keskusarkisto palvelee tutkijoita.
Kv-asiat, edustus ja tapahtumat toiminta poikkeaa muista yksiköistä siten, että kaupungin johto ohjaa yksikön toimintaa suoraan. Yksikön toiminnot palvelevatkin pääosin suoraan kaupungin johtoa edustus ja kv- asioissa. Lisäksi yksikköä vastaa kaupunkitasoisesta tapahtumien järjestämisestä.

Toimintaympäristön kehitys ja haasteet, ml. kehittämisen painopisteet ja tavoitteet

Hallinnon vapautuvia vakansseja ei täytetä vastaisuudessa sellaisenaan vaan tehtävien jako ja tehtävän määritykset arvioidaan eläköitymisten ja muiden poistumien yhteydessä.

Vastuualue kuuluu kokonaisuudessaan n. perinteiseen hallintoon ja siihen kohdistuu hallinnon tuottavuusohjemassa asetettu 15 % säästötavoite. Vastuualueen kustannukset muodostuvat 75% henkilöstökuluista ja kaikki muut kulut ovat suoraan riippuvaisia henkilöstön määrästä. Säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää vakanssien vähentämistä vastuualueella. Vakansseja on vähennetty selvästi kaikilla vastuualueen tasoilla viime vuosina. Olennainen vakanssien vähentäminen projektihenkilöstöä ja eräitä määräaikaisia vastuita lukuun ottamatta tulee laskemaan vastuualueen palvelutasoa. Henkilöstösuunnitelmassa on kuitenkin huomioitu säästötavoitteen toteutuminen. Henkilöstön vähentäminen toteutetaan eläköitymisen kautta.
Vastuualueen kehittämistoimintoja vuoden 2012 aikana ovat seuraavat:

1.Joutsen - järjestelmän kehittäminen sähköisen asioinnin ja jakelun osalta, kokoussovelluksen kehittäminen työvoimaa säästävään malliin sekä järjestelmän helppokäyttöisyyden lisääminen. Järjestelmän parannuksilla voidaan saavuttaa olennaisia säästöjä kaupunkitasolla kansliahenkilökunnan osalta kehitys kustannuksen ollessa alle 100.000 €

2.SharePoint – järjestelmän levittäminen koko kaupunkiin parantaa kokonaisuudessa dokumentinhallinnan laatua, mahdollistaa tehokkaammat työskentelytavat ja mahdollistaa johdon tiedonsaannin aiemaa paremmin. (Kustannusarvio vuona 2012 on n. 40.000 €.)

3.Lakipalveluiden järjestäminen koko kaupungin tasolla arvioidaan 2012 aikana. Arvioinnissa otetaan kantaa, mitä palveluita on tarkoituksenmukaista keskittää keskushallinnon lakiasioihin ja miltä osin hallintokunnat tuottavat niitä itselleen. Kehittämistoimella ei ole erillisiä kustannuksia vaan se toteutetaan vastuualueen nykyisen henkilöstön puitteissa.

4.Turku- pisteen ja puhelinvaiheen asema arvioidaan ASPA-hankkeen yhteydessä. Turku-pisteessä kehittämisalueena on hallintokunta ja yksikköraja-aitojen madaltaminen ja palvelun kehittäminen. Kustannukset ovat osana ASPA-hanketta.

5.Kirjaamotoimintojen keskittäminen koko kaupungin tasolla arvioidaan 2012 aikana. Kehittämistoimella ei ole erillisiä kustannuksia vaan se toteutetaan vastuualueen nykyisen henkilöstön puitteissa.

6.Kansainvälinen toiminta arvioidaan ja laaditaan kv-strategia 2012 aikana. Kehittämistoimella ei ole erillisiä kustannuksia vaan se toteutetaan vastuualueen nykyisen henkilöstön puitteissa kaupungin johdon ohjauksessa

7.Edustustoiminnan kokonaisuus arvioidaan 2012 aikana. Tavoitteena on luoda selkeämmät periaatteet edustus ja vieraanvaisuustoiminnalle. Kehittämistoimella ei ole erillisiä kustannuksia vaan se toteutetaan vastuualueen nykyisen henkilöstön puitteissa.

8.Tapahtumatuotannon resurssit, organisointi ja markkinointi koko kaupungin tasolla kartoitetaan ja arvioidaan 2012 aikana

9.Johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä kaupungin johtosäännön ja säännöstökokonaisuus arvioidaan kaupunginjohtajan ja poliittisen ohjausryhmän ohjauksessa. Kehittämistoimella ei ole erillisiä kustannuksia vaan se toteutetaan vastuualueen nykyisen henkilöstön puitteissa

10.Valmistellaan toimielinten sähköiseen jakeluun siirtymiseen vuoden 2012 aikana. Koneinvestoinnit ja palvelusopimukset tehdään 2012 aikana mutta leasing ja palvelumaksukustannukset kohdistuvat pääsoin vuoteen 2013. Muutoksen johdosta painatuspalvelukeskuksen toimintaan tulee merkittäviä muutoksia. Palvelukeskuksen itsenäinen asema arvioidaan vuoden 2012 aikana. Arvioinnin lähtökohtana on keskuksen sulauttaminen joko halokkeeseen tai muuhun keskushallinnon yksikköön.

Onnistumisen kriteerit

Säästöjen toteuttaminen henkilöstömäärää vähentämällä ja henkilöstön motivoiminen muutoksiin edellyttäisi selkää palkitsemisjärjestelmää tehtävänkuvien muuttuessa laajemmiksi.

Kehittämistoimenpiteiden maaliin saaminen edellyttää kehittämistyön toteuttamista projektiluoteisena selkeästi vastuutettuna ja aikataulutettuna. Projektityöskentelyyn osallistuminen oman päivittäisen työn ohessa palkitaan tarkoituksenmukaisella tasolla.

Sähköisen työskentelytavan laajentaminen jakeluun sekä asiantuntijoiden opettaminen asianhallintajärjestelmienkäyttöön, edellyttää koulutuksen, ja työnohjauksen lisäksi onnistumista järjestelmien helppokäyttöisyyden lisäämisessä. Toimielinten pöytäkirjaus- ja jakelutoiminnassa siirtyminen sähköiseen ja uuteen toimintamalliin edellyttää luottamishenkilöiden kouluttamista ja sitouttamista muutoksiin.

Päätöksenteon tuki
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	462 832	448 600	450 000	450 000	450 000
Toimintakulut	4 408 309	4 389 523	4 445 730	4 469 631	4 563 396
Toimintakate	-3 945 477	-3 940 923	-3 995 730	-4 019 631	-4 113 396

Henkilöstökulut	3 328 788	3 443 073	3 453 671	3 463 429	3 472 311
Muut kulut		946 450	992 059	1 006 202	1 091 085


Toimintamenojen muutos %		-0,4	1,3	0,5	2,1
Henkilöstökulujen muutos %		3,4	0,3	0,3	0,3

HTV (tavoitetaso)	67	64	63	62	61

Vastuualue	Strategia ja viestintä
Tilivelvollinen viranhaltija:	Strategiajohtaja

Toiminta-ajatus

Strategian ja viestinnän vastuualueen tehtävänä on tukea kaupungin johtamista edistämällä kaupungin strategian toteuttamista sekä uusien menestystekijöiden löytämistä. Vastuualue ylläpitää yhteiskuntasuhteita ja toteuttaa edunvalvontaa, tuottaa tilasto- ja tutkimustietoa kaupungin ja sen toimintaympäristön kehityksestä, suunnittelee johtamisen ja seurannan välineitä sekä viestii ja tiedottaa kaupungin johdon, kaupunkiorganisaation ja kuntalaisten tarpeisiin.

Kuvaus perustoiminnasta

Vastuualue on järjestäytynyt neljäksi ryhmäksi, joilla on yhteensä viisi päätoimintoa: strategia ja kehittäminen, yhteistyösuhteet ja edunvalvonta, seutuasiat, viestintä ja markkinointi, sekä kaupunkitutkimus ja tietopalvelu.

Strategian ja kehittämisen toimintoon kuuluu strategisen ohjauksen ja vuosijohtamisen suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen; kaupungin prosessien hallinnan ja kuvaamisen tuki hallintokunnille, asiakaspalvelun kehittäminen kaupunkitasolla ja laadunhallinta.

Yhteistyösuhteiden ja edunvalvonnan keskeisiä tehtäviä ovat toiminnallinen, taloudellinen ja lainsäädäntöön liittyvä edunvalvonta paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti; hallitusohjelman vaikuttamis- ja seurantatoimet; Turun kaupunkiseudun vetovoiman vahvistaminen; Turun integroiminen pääkaupunkiseudun imuun ja yhteistyösuhteiden vahvistaminen kaikilla tasoilla, sekä toimenpiteet Turun kansainvälisen aseman vahvistamiseksi.

Seutuasioita ovat kaupunkiseudun kehittämistyöhön osallistuminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja maakunnallisten yhteistyöelimien kanssa.

Viestinnän ja markkinoinnin toimintoihin kuuluu mm. kaupungin internet- ja intranet -sivuston sisällön tuottaminen ja kokonaiskoordinaatio, henkilöstö- ja asukaslehtien julkaiseminen ja koordinaatio, mediayhteyksien hoitaminen, markkinointiaineistojen tuottaminen, kaupungin työpaikkailmoitusten laatiminen ja koordinaatio, kaupunginhallituksen ja -valtuuston toiminnan ja päätöksenteon viestintä, sekä kaupunkikonsernin viestinnän ohjeistaminen ja koordinointi.

Kaupunkitutkimukseen ja tietopalveluun kuuluvia tehtäviä ovat tiedon ja tilastollisten aineistojen hallinta, analyysi ja tulkinta sekä kaupungin kaupunkitutkimusohjelman konkretisointi yhdessä hallintokuntien ja yliopistojen kanssa.

Toimintaympäristön kehitys ja haasteet

Päällimmäisiä haasteita vuonna 2012 ovat strategian ja kehittämisen osalta kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisen tukeminen uudelle valtuustokaudelle, strategisen johtamisen ja talousarvioprosessin yhteensovittaminen ja määrämuotoistaminen sekä aikataulujen hallinta. Lisäksi kaupungin asiakaspalvelun kehittäminen edellyttää vastuualueelta kaupunkitasoista koordinointia.

Edunvalvonnan kannalta haasteita ovat erityisesti hallitusohjelmaan liittyvä edunvalvonta; kuntauudistus; kaupunkipolitiikka ja kuutoskaupunkityö sekä Turku – Helsinki kehityskäytävä.

Seutuasioiden hoitamiseen vaikuttaa keskeisesti maan hallituksen painotus kuntarakenteen muuttamisesta tavalla, joka perustuu ensisijaisesti työssäkäyntialueisiin. Tärkeitä valmisteluprosesseja ovat myös kaupunkiseudun rakennemalli (RM2035) sekä siihen liittyvä valtion kanssa solmittava aiesopimus.

Viestinnän ja markkinoinnin keskeisiä haasteita ovat sähköisen viestinnän ja vuorovaikutuksellisen median käytön lisääntyminen sekä kaupunkikonsernin viestinnän yhdenmukaisuudesta huolehtiminen (esim. tuottajaliikelaitosten ja mahdollisten muiden yksiköiden yhtiöittämisen vaikutukset) sekä graafisen ilmeen uudistaminen.

Kehittämisen painopisteet

Tärkeimmät ja eniten resursseja vaativat kehittämisen kohteet toimeenpannaan vastuualueella kehittämishankkeiden muodossa. Näitä ovat vuonna 2012 asiakaspalvelun kokonaisvaltainen kehittämishanke (ASPA), Tku - Hki kehityskäytäväselvitys, sähköisen asiointi- ja hallintopalvelukokonaisuuden kehittämishanke (mm. intra/internet-sivustojen uudistaminen, julkaisujärjestelmän vaihto) sekä tietopalvelun ja kaupunkitutkimuksen seudullistaminen.

Onnistumisen kriteerit (tavoitteet, mittarit)

Onnistumisen kriteerejä ovat kaupungin johdon tyytyväisyys sekä kehittämishankkeiden toimeenpano tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti.

Strategia ja Viestintä
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot			0	0	0
Toimintakulut	2 338 737	2 652 491	2 686 455	2 700 898	2 757 559
Toimintakate	-2 338 737	-2 652 491	-2 686 455	-2 700 898	-2 757 559

Henkilöstökulut	1 375 094	1 504 941	1 594 876	1 625 179	1 592 363
Muut kulut		1 147 550	1 091 579	1 075 719	1 165 196

Toimintamenojen muutos %		13,4	1,3	0,5	2,1
Henkilöstökulujen muutos %		9,4	6,0	1,9	-2,0

Toimintamenojen muutos% vaikuttaa kunnallisen tiedotustoiminnan, puhelinluettelon siirto tulosalueelle

HTV (tavoitetaso)	24	25	26	26	25

Vastuualue	Talousasiat ja IT-toiminta
Tilivelvollinen viranhaltija:	Talousjohtaja

Talousasiat

Talousjohtaja

Toiminta-ajatus

Talousasiat vastaa Turku-konsernin talouden ohjauksesta tuottaen loppusuoritteina tilinpäätökset, talousennusteet ja talousarviokirjat. Lisäksi talousasioiden tehtävänä on varmistaa Turku-konsernin rahoituksen riittävyys. Talousasiat vastaa sijoitustoiminnasta ja maksuliikenteestä. Talousasioiden tehtävänä on myös ohjata virastojen talousprosesseja ja tuottaa poikkeama-analyysit kaupungin johdon käyttöön.

Kuvaus perustoiminnasta

Talousasioiden toiminta on jaettu kolmeen tiimiin: talousohjaustiimi, controller-tiimi ja rahoitustiimi, joiden tehtävänä on vastata toiminta-ajatuksen operatiivisesta toteuttamisesta.

Toimintaympäristön kehitys ja haasteet, ml. kehittämisen painopisteet ja tavoitteet

Globaali talous on lähiaikoina epävakaassa tilanteessa. Rahan saatavuutta ja korkomarkkinoita ei tässä tilanteessa voi ennakoida. Sijoitusrahastojen käyvän arvon heilahtelut voivat olla voimakkaita.

Rahoitustoiminnan tavoitteena on tasata mahdollisia rahamarkkinoiden häiriöitä ylläpitämällä kaupungin likviditeetin taso ja lisäämällä kiinteäkorkoisten velkojen osuutta korollisen vieraan pääoman kokonaismäärästä. Toimenpiteet voivat ajoittua osin myös vuoden 2011 lopulle. Suojauksen tavoitteena ei ole minimoida korkokuluja vaan suojautua tehokkaasti mahdollisilta korkopiikeiltä.

Kaupunkitasolla on menossa mittava toiminnan ja johtamismallin uudistushanke, jonka seuraukset tulevat otettavaksi huomioon sekä talouden ohjausprosessissa, että johtamista tukevissa tietojärjestelmissä. SAP - käyttöönotto on tehty vuoden 2011 alussa ja järjestelmän optimointi sekä käyttöönoton laajennustyöt jatkuvat koko vuoden 2012.

Onnistumisen kriteerit

Onnistumisen kriteereinä voidaan pitää kaupungin likviditeetin säilymistä ja vuotuisten korkomenojen säilymistä tasaisena.

Organisaatio- ja toimintamallimuutokset asettavat haasteita talousohjausprosessille ja loppusuoritteiden tuottamiselle asetettujen aikataulujen mukaisesti.

KTALOUS Talous - ja IT-toiminta
	TA 2011		TA 2012		TS 2013		TS 2014		TS 2015

Toimintatulot	18 678 773		21 016 138		21 285 244		21 557 797		21 833 839
Toimintakulut	21 920 379		27 084 435		27 431 244		27 578 720		28 157 277
Toimintakate	-3 241 606		-6 068 297		-6 146 000		-6 020 923		-6 323 438

Henkilöstökulut	5 679 659		6 027 083		6 034 787		5 931 769		6 044 472
Muut kulut			21 057 352		21 396 457		21 646 951		22 112 804

Toimintamenojen muutos %			23,6		1,3		0,5		2,1
Henkilöstökulujen muutos %			6,1		0,1		-1,7		1,9
Toimintamenojen muutokseen vaikuttaa 11603 tietojärjestelmien kehittäminen siirtäminen tulosalueelle

HTV (tavoitetaso)		112		115		113		109	109
Talousasiat		0		24		24		24	24
IT-toimina		0		91		89		85	85

IT-toiminta

IT-johtaja Jussi Vira

Toiminta-ajatus
IT-toiminnan tehtävänä on tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita perus-IT-palveluita kaupunkikonsernin tarpeisiin sekä mahdollistaa kaupungin ydintoimintojen tuottavuuden kehittämisen informaatioteknologian keinoin.
Kuvaus perustoiminnasta
Turun kaupungin IT-toiminta tuottaa työasema-, käyttö-, tietoliikenne- ja tukipalveluja keskitetysti koko kaupungille. Palveluihin kuuluvat myös erilaiset IT-hankinnat yhteistyössä hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa. Lisäksi IT-toiminnalla on aktiivinen mahdollistajan rooli niin hallintokuntakohtaisissa kuin kaupunkitasonkin kehittämishankkeissa.
Toimintaympäristön kehitys ja haasteet, ml. kehittämisen painopisteet ja tavoitteet
IT-toiminta on laatinut kevään 2011 aikana kokonaisvaltaisen IT-strategian, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 6.6.2011. Tiivistelmä ja varsinainen päätösesitys kuvaavat nykytilan haasteet sekä keskeiset kehittämiskohteet: •Konsernitason IT-ohjauksen kehittäminen •IT-kokonaisarkkitehtuurien määrittäminen ja käyttöönotto, IT-ratkaisujen uudelleenkäytettävyyden tehostaminen ja päällekkäisten investointien välttäminen •IT-infrastruktuurin ja IT-tuen yhtenäistäminen siten että konsernitason skaalaedut kyetään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti •Toimittajahallinnan ja hankintaosaamisen kehittäminen •IT-toiminnan organisaatiomuutos ja prosessien kehittäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen Strategian jalkauttaminen on jo lähtenyt liikkeelle ja etenee suunnitelman mukaisesti seuraavien kahden vuoden aikana.
Onnistumisen kriteerit
IT-strategian mukaisesti henkilöstön osaamiseen panostaminen ja oman toiminnan painottuminen vaativampiin asiantuntijatehtäviin yhdessä yleisen palkkakehityksen kanssa johtaa lievään henkilöstökulujen kasvuun. Kokonaishenkilötyövuosien määrässä on kuitenkin laskeva trendi. Muutoksen ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa merkittävä parannus kaupungin kyvyssä hyödyntää IT-ratkaisuja toiminnan tuottavuuden parantamisessa. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä IT-toiminnan ja muun kaupunkikonsernin välillä ja siksi IT-toiminnan menestystä ei voi arvioida erillään kaupungin ydinprosessien tuottavuuden mittaamisesta. Kokonaisuutena tavoitetta voisi luonnehtia sanonnalla ”more with less”, jonka taustalla on ajatus, että (lähes) samalla rahallisella panostuksella IT-toimintaan saadaan aikaan merkittävä vaikuttavuuden kasvu kaupunkitasolla.

IT-toiminta
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	18 358 773	18 100 139	18 331 906	18 566 641	18 804 382
Toimintakulut	19 970 367	21 013 283	21 282 353	21 396 771	21 845 640
Toimintakate	-1 611 594	-2 913 144	-2 950 447	-2 830 129	-3 041 258

Henkilöstökulut	4 365 324	4 642 933	4 627 167	4 503 170	4 588 730
Muut kulut		16 370 350	16 655 185	16 893 601	17 256 910

Toimintamenojen muutos %		5,2	1,3	0,5	2,1
Henkilöstökulujen muutos %		6,4	-0,3	-2,7	1,9

HTV (tavoitetaso)	0	91	89	85	85

Perus-IT:n ja puhepalveluiden vyörytysarvio v. 2012 – Kaupunginhallitus

Perus-IT – vyörytysarvio v. 2012
	Työasemat	Vyörytys/kk	Yhteensä/v
Johto ja vastuualueet (työasema)	235	43 005,00	516 060,00
Johto ja vastuualueet (pääte)	29	1 102,00	13 224,00
Sisäinen tarkastus	9	1 647,00	19 764,00
Pääluottamusmiehet	9	1 647,00	19 764,00
Tilakeskus	5	915,00	10.980
Turun Seudun kehittämiskeskus	38	6 954,00	83 448,00
Talouspalvelukeskus	128	23 424,00	281 088,00
Velkaneuvontatoimisto	10	430,00	5 160,00
Matkailun palvelukeskus	49	8 967,00	107 604,00
Painatuspalvelukeskus	9	1 647,00	19 764,00
Hankinta- ja logistiikkakeskus	35	6 405,00	76 860,00
Yhteensä			1 153 716,00

Puhepalvelut – vyörytysarvio v. 2012
	Liittymät	Ilman vaihdepalvelua	Vaihdepalvelu
Johto ja vastuualueet	420	113 299,20	10 080,00
Luottamusmiehet (henke)	9	2 386,80	216,00
Sisäinen tarkastus	9	837,00	216,00
Turun Seudun kehittämiskeskus	37	21 391,92	888,00
Talouspalvelukeskus	127	23 347,68	3 048,00
Velkaneuvontatoimisto	14	3 738,00	336,00
Matkailun palvelukeskus	65	22 354,80	1 560,00
Painatuspalvelukeskus	6	722,16	144,00
Hankinta- ja logistiikkakeskus	76	16 352,16	1 824,00
Yhteensä	763	204 429,72	18 312,00

Vastuualue	Henkilöstöasiat
Tilivelvollinen viranhaltija:	Henkilöstöjohtaja

Toiminta-ajatus

Vastuualue

vastaa kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstö- ja yhteistoiminta-asioiden keskitetystä kehittämisestä, ohjauksesta ja neuvonnasta

Henkilöstötyön pääprosessit::

•henkilöstöstrateginen suunnittelu ja seuranta,

•palvelussuhde,

•palkkaus ja palkitseminen

•henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi

•henkilöstötyön toimintajärjestelmät

Kuvaus perustoiminnasta

Vastuualue vastaa kaupunginhallituksen hallintojaoston henkilöstöhallintoon kuuluvien asioiden valmistelusta sekä johtavan työsuojelutoimikunnan, yhteistyötoimikunnan ja tasa-arvotoimikunnan toiminnasta.

Työnantajan keskitetysti hoidettavia perustehtäviä ovat henkilöstösuunnittelu ja – seuranta, palkka- ja palvelussuhdeasioiden neuvonta ja ohjaus, keskitetty henkilöstön kehittäminen, työsuojelun ja työhyvinvoinnin edistäminen, toimintajärjestelmät neuvottelutoiminnasta tietojärjestelmiin.

Henkilöstöohjelman tavoitteet:

-oikeudenmukainen ja osallistava johtaminen

-henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen

-työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö

Tavoitteiden mukaiset toiminnan painopisteet ovat henkilöstösuunnittelu, johtamisen ja esimiestyön tukeminen sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen.

Kaikessa tavoitteena on keskushallinnon ja virastojen yhteistyön parantaminen, työnjaon ja toimintamallien selkiinnyttäminen.

Toimintaympäristön muutokset ja toiminnan kehittäminen

1.Toimintaympäristön muutokset ja toiminnan kehittäminen

Kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa, koska kunnallisten palveluiden tarve kasvaa ja työvoiman määrä vähenee. Resurssien niukkeneminen edellyttää toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden lisäämistä, henkilökunnan ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä riittävää panostusta työhyvinvointiin tuottavuuden turvaamiseksi ja työnantajakulujen hallitsemiseksi. Avainasemassa näihin haasteisiin vastattaessa on nykyistä parempi johtaminen. Valtuuston hyväksymän henkilöstöohjelman tavoitteet vastaavat näihin haasteisiin.

Henkilöstövastuualueen tavoitteena on henkilöstöohjelman tavoitteiden toteuttamisen edellyttämä kehitystyö, ohjaus, viestintä ja koulutus sekä työnantajan keskitetysti hoidettavien henkilöstöhallinnon perus- ja päivittäistehtävien hyvä hoito.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäpanostusta henkilöstösuunnittelun kehittämiseen ylimmän johdon avuksi sekä erityisosaamista ja ammattitaitoa edellyttävien henkilöstöhallinnon tuki- ja neuvontapalveluja keskittämistä siten, että voidaan turvata koko organisaatiolle riittävä, osaava asiantuntijatuki.

Resurssit
	€ (1000€)	Henkilöstö	Tilat m2
Vastuualue yhteensä
TA 2012	2181	20*
TS 2013	1822	20*
TS 2014	1882	20*
TS 2015	1933	19*
Perustoiminta
TA 2012	2181	20*
TS 2013	1822	20*
TS 2014	1882	20*
TS 2015	1933	19*
Kehittämishankkeet
TA 2012	0	0
TS 2013	0	0
TS 2014	0	0
TS 2015	0	0

* toteutetaan henkilöstötyön toimintamallien muutoksia siten, että asiantuntija- ja tukipalveluja tehostetaan keskittämällä resursseja henkilöstövastuualueelle. Tarvittavat henkilöstösiirrot valmistellaan erikseen ja vastuualueen eläköityminen hyödynnetään muutosten aikaansaamiseksi. Tavoitteena on tuottavuuden lisääminen ja osaamisen turvaaminen koko organisaatiossa.

Keskeiset kehittämishankkeet toimenpiteittäin

1.Henkilöstötyön suunnitelmallisuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen;

-lisäpanostus johdon tueksi henkilöstösuunnittelun kaikille osa-alueille

-hallintokuntien tuen asiantuntemuksen ja palvelutason lisäämiseksi keskitetään tukipalveluja eläkeasiamiestoiminta, rekrytointi, sijaishallinta, palvelussuhdelaskenta ym.) henkilöstövastuualueelle sisäisin siirroin

2.Toiminnan, talouden ja työvoiman käytön yhteisen suunnittelumallin valmistelu ja käyttöönotto

3.Työkykyjohtamisen malli ja sen käyttöönotto:

-pilotointi 2011- 2012 Soten vanhuspalveluissa. Tämän jälkeen otetaan käyttöön kaikissa hallintokunnissa. Tavoitteena on ajantasaisen seurannan ja riittävän varhaisen tuen yhdistävällä toimintamallilla tukea jaksamista ja hallita työnantajakustannuksia (arvioitu säästö potentiaali n 18 - 20 milj. €)

4.Parempaa johtamista kokonaisuuden osana johtoryhmien kehittämishanke 360-arvioinnin pohjalta, hankinta ja toteutus

5.SAP HR- osion valmistelutyö, erityisesti osaamisen johtamisen tueksi

Kunta Rekryyn siirtyminen ja kaupungin yhteisen rekrytointiprosessin käyttöönotto

Onnistumisen kriteerit Toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan kuvata henkilöstöohjelman seurantamittareilla, jotka kuitenkin ensisijaisesti kuvaavat virastojen, laitosten ja tulosyksiköitten johtamisen ja esimiestyön onnistumista. Ne osoittavat myös miten kaupunkitasolla tavoitteiden viestinnässä ja keskitettyjen henkilöstöpalvelujen tuottamisessa ja kohdentamisessa onnistuttu. Toimenpiteistä työkykyjohtamisen mallin kehittämisen onnistuminen voidaan selkeimmin mitata, muiden osalta onnistumista kuvaavat useammat henkilöstöohjelman Kunta10 mittarit, joiden tulokset saadaan kahden vuoden välein. 3. Työkykyjohtamisen toimintamallien kehittäminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto
Taloussuunnitelmavuodet	2012	2013	2014	2015
Operatiiviset vaikuttavuusmittarit
Mittari 1: Heohj 2.3.3.varhemaksut alle kuntien keskiarvon % palkkasummasta	1,1 %	1,1%	1.0%	1.0%
Mittari 2: Heohje 2.3.4. sairauspoissaolot	4,20	4,15	4,10	4,05
Henkilöstövaikutukset (henkilötyövuodet)	+ 1	-	-	-
Taloudelliset vaikutukset (euroa) - säästö varhemaksuissa tulevina vuosina	+ 150 000	-	-
Toimitilavaikutukset (m2)

Henkilöstöasiat
	TA 2011		TA 2012	TS 2013		TS 2014		TS 2015

Toimintatulot	0		461 040	466 944		472 923		478 978
Toimintakulut	1 311 387		2 642 099	2 675 930		2 690 317		2 746 755
Toimintakate	-1 311 387		-2 181 059	-2 208 987		-2 217 394		-2 267 777

Henkilöstökulut	1 024 110		1 694 887	1 727 090		1 759 905		1 703 676
Muut kulut			947 212	948 841		930 412		1 043 080

Toimintamenojen muutos %			101,5	1,3		0,5		2,1
Henkilöstökulujen muutos %			65,5	1,9		1,9		-3,2

Toimintamenojen muutos% vaikuttaa korkeakouluharjoittelijoiden, johdon koulutuksen, työhyvinvoin-
nin ja uudelleesijoitustoimintaan ja henkilöstön virkistys- ja yhteistoimintahankkeisiin varattujen
määrärahojen siirto henkilöstöasioihin.

HTV (tavoitetaso)		21	20	20	20		19

Vastuualue	Turun seudun kehittämiskeskus
Tilivelvollinen viranhaltija:	Elinkeinojohtaja

Toiminta-ajatus

Turun Seudun Kehittämiskeskus (TSeK) on elinkeinoelämän asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa maksuttomia palveluita seudun 11 kunnan 17 000 yritykselle. Kehittämiskeskuksen perustehtävänä on parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä..

Kuvaus perustoiminnasta

Toiminnan pohjan muodostaa vuoden 2011 alussa kuntien hyväksymä Turun seudun elinkeinosopimus sekä jäsenkuntien elinkeinostrategiat. Seudullinen elinkeinostrategia päivitetään uusien valtuustojen ensimmäisenä vuonna. Turun kaupungin osaamis-, yrittäjyys ja elinkeinostrategiassa osoitetaan Kehittämiskeskukselle tehtäviä:

-4.2 Logistinen asema ja osaajien liikkuvuus

-4.3 Yritysystävällinen Turku ja elinkeinojen uudistuminen

-4.4 Ympäristötalouden kehittymisen tukeminen

-5.3 Yrittäjyys ja yritysten kasvun tukeminen

TSeKin toimintaa jakaantuu kolmeen päätoimintoon (alkavien yritysten neuvontapalvelut, toimintaympäristön kehittäminen, sijoittautuminen) sekä tukitoimintoihin, joita ovat hallinto, hankkeet, kansainväliset asiat sekä markkinointi. Kehittämiskeskus keskittyy mm. osaavan työvoiman, yritysten ja investointien houkutteluun, yrittäjyyden edistämiseen sekä luovien toimialojen kehittämiseen.

TSeK tekee kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Itämeren alueella sekä auttaa yrityksiä kansainvälistymisessä.

Kehittämiskeskuksen henkilöstöstä kaikkiaan 14 henkilön palkkaan saadaan ulkopuolista rahoitusta. Tätä määrää pyritään kasvattamaan. Henkilöstön määrää kaikkinensa nostaa vuoden 2012 osalta äkillinen rakennemuutos.

Toimintaympäristön kehitys ja haasteet, ml. kehittämisen painopisteet ja tavoitteet

Seutukunnan väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 309 411 henkilöä, jossa oli kasvua 2 243 asukasta vuoden takaiseen verrattuna. Koko 2000-luvun jatkunut muuttoliikkeen keskittyminen suuriin kaupunkiseutuihin voimistui edelleen vuoden 2010 aikana. Väestön kasvussa Turun seutu jää kuitenkin jälkeen muista suurista kaupunkiseuduista. Tavoitteena on Turun seudun vetovoiman kasvattaminen ja sitä kautta väkiluvun lisääminen.

Lisäksi huolta alueella lisää kasvava rakenteellinen työttömyys. Tämän vuoksi mm. meri- ja metalliteollisuuden rakennemuutoksen toimenpiteet tulevat jatkumaan myös vuonna 2012. Erityisenä painopisteenä koko Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnalle onkin uudistaa alueen elinkeinorakennetta niin yritysneuvonnan kuin toimintaympäristön kehittämishankkeiden kautta. Markkinoinnin keinoin pyrimme houkuttelemaan osaajia Turun seudulle.

Turun Seudun Kehittämiskeskuksen saama ulkopuolinen rahoitus on kasvanut vuoden 2011 talousarvioon verrattuna 106 %. Tämä johtuu pääasiassa meri- ja metalliteollisuuden saamasta äkillisen rakennemuutoksen hankerahasta.

Onnistumisen kriteerit

Potkurin neuvontatapahtumien määrä kasvaa alkaville ja toimiville yrityksille

Potkurin asiakastyytyväisyys kehittyy positiivisesti

Potkurin toiminnan kautta perustettujen uusien yritysten määrä nousee

Yritysvaikutusten arviointi toteutetaan vuosittain

Painopisteen toimenpiteiden ulkoisen kehittämisrahoituksen määrä kasvaa

Yritysten määrä TSeKin kansainvälistymispalveluissa nousee

Sijoittautumisasiakaskontaktien / neuvotteluiden määrä kasvaa

Toteutuneet yritysten sijoittumispäätökset / investoinnit Turun seudulla kasvaa

Turun Seudun kehittämiskeskus
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	4 272 926	5 006 947	3 817 000	3 893 000	3 970 000
Toimintakulut	4 185 541	4 940 366	3 817 000	3 893 000	3 970 000
Toimintakate	87 385	66 581	0	0	0

Henkilöstökulut	1 352 799	1 651 221	1 682 594	1 714 563	1 747 140
Muut kulut		3 289 145	2 134 406	2 178 437	2 222 860


Toimintamenojen muutos %		18,0	-22,7	2,0	2,0
Henkilöstökulujen muutos %		22,1	1,9	1,9	1,9

HTV (tavoitetaso)	22	25	24	24	25

Vastuualue	Talouspalvelukeskus
Tilivelvollinen viranhaltija:	Talouspalvelujohtaja

Toiminta-ajatus

Vastuualue

Talouspalvelukeskus tarjoaa taloushallinnon päivittäistehtävien ja palkanlaskennan palvelut Turun kaupunkikonsernille laadukkaasti ja kustannustehokkaasti toimintaansa jatkuvasti parantaen yhteistyössä asiakkaidensa kanssa.

Kuvaus perustoiminnasta

Talouspalvelukeskus tarjoaa taloushallinnon päivittäistehtävien ja palkanlaskennan palvelut Turun kaupunkikonsernille.

Toimintaympäristön kehitys ja haasteet, ml. kehittämisen painopisteet ja tavoitteet

1.Toimintaympäristön muutokset ja toiminnan kehittäminen

Talouspalvelukeskuksen toiminnan kehittämisen painopistealueet:

1.SAP-talousjärjestelmän käytön vakiinnuttaminen palvelemaan kaupungin talousraportointia ja –seurantaa

2.Valmistautuminen mahdolliseen siirtymiseen osaksi Kunnan Taitoa Oy:tä

Talouspalvelukeskus valmistelee palvelukeskuksen toimintojen siirtämistä Kunnan Taitoa Oy:lle. Tämä täyttää kaupunginvaltuuston strategisen linjauksen henkilötyövuosien alentamiseksi.

Vuoden 2012 toimintakuluihin sisältyy taloushallinnon palveluihin liittyviä tietojärjestelmäkuluja 1,2 miljoonaa euroa, jotka aiemmin ovat sisältyneet keskushallinnon IT-kuluihin.

Vuoden 2012 henkilöstökuluissa SAP-talousjärjestelmän käytön vakiinnuttaminen palvelemaan kaupungin talousraportointia ja –seurantaa edellyttää muutoksia.

Onnistumisen kriteerit
	Tulokset (Asiakas/ Suorituskyky/ Henkilöstö/ Kestävä kehitys)	Toimenpiteet
		1. Uuden toimintamallin mahdollistamien prosessien tehostamishyötyjen tunnistaminen ja realisointi
	Mittari 1 Asiakastyytyväisyys (asteikko 1 – 4)
TA 2012	nykytason säilyttäminen
TS 2013	3,25
TS 2014	3,25
TS 2015	3,25
	Mittari 2 Prosessikohtaiset toiminnalliset mittarit
TA 2012	nykytason säilyttäminen
TS 2013	tehostaminen 5 %
TS 2014	tehostaminen 5 %
TS 2015	tehostaminen 5 %

		2. Palvelukeskuksen toiminnan, tuotteistuksen ja hinnoittelun kehittäminen
	Mittari 1 Palveluiden tuotteistus ja hinnoittelu
TA 2012	nykyinen palveluvalikoima
TS 2013	uusia palveluita
TS 2014
	Mittari 2 Aiheuttamisperiaatteen mukainen laskutus
TA 2012	käytössä
TS 2013
TS 2014
TS 2015

Talouspalvelukeskus
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	4 510 750	6 131 683	6 219 000	6 238 000	6 202 000
Toimintakulut	4 501 470	6 130 116	6 208 611	6 238 000	6 202 000
Toimintakate	9 280	1 567	10 389	0	0

Henkilöstökulut	3 931 997	3 975 110	3 975 625	3 936 507	3 855 522
Muut kulut		2 155 006	2 232 985	2 301 493	2 346 478


Toimintamenojen muutos %		36,2	1,3	0,5	-0,6
Henkilöstökulujen muutos %		1,1	0,0	-1,0	-2,1

HTV (tavoitetaso)	111	108	106	103	99

Vastuualue	Painatuspalvelukeskus
Tilivelvollinen viranhaltija:	Painatuspäällikkö

Perustelut painatuspalvelukeskuksen v. 2012 talousarvioehdotukseen

Painatuspalvelukeskus toimii tällä hetkellä kaupungin keskushallinnossa päätöksenteon tuen vastuualueella 0 -tuloksella nettobudjetoivana palvelukeskuksena.

ToimintatapaselvitysPainatuspalvelukeskuksen toimintatapaselvitys toimintojen uudelleen kartoittamiseksi on aloitettu marraskuussa 2010.

Kaupunginjohtajan 25.5.2011 § 44 päätöksellä on siirretty 1.8.2011 alkaen keskushallinnon päätöksenteon tuen painatuspalvelukeskuksen osa graafista painatustoimintaa kasvatus- ja opetustoimen ammatillisen koulutuksen ammatti-instituutin graafiseen yksikköön.

Samassa yhteydessä ammatti-instituuttiin siirrettiin:

•jäljelle jääneet painopaperit

•offsetpainatukseen liittyvät laitteet (loppuun käytetyt laitteet poistettiin)

•1.8. graafinen kuvanvalmistaja (vak.nro 000195) siirtyi ammatti-instituuttiin ja offsetpainaja (vak.nro 000194) soten oppisopimuskoulutukseen.

•Laajennetaan olemassa olevaa yhteistyötä ammatti-instituutin kanssa mm. painotöiden ja painopinnan valmistuksen osalta niiden töiden osalta, kun aikataulun, laadun ja kokonaiskustannusten osalta on mahdollista. Muut painotuotteet hankitaan kilpailutetuista painopaikoista lopputuotteiksi jalostettuina.

•Laajennetaan painotuotteisiin liittyviä kilpailutuksia.

Nykyinen toimintaPainatuspalvelukeskus tuottaa mm. nopeita tulostus-, painatus- ja kopiointipalveluja sekä oman toimialan hallinnointi-, päivitys ja arkistointipalveluja yms. kaupungin virastoille ja laitoksille.

Painatuspalvelukeskus toimii myös hankinta- ja logistiikkakeskuksen varastopisteenä lomake- ja paperituotteiden osalta sekä lisäksi valikoimaan kuuluu mm. henkilökorttitulostukset ja asiantuntijapalvelut.

Hankinta- ja logistiikkakeskuksen Puolalankatu 5:n postikeskus henkilöstöineen esitetään siirrettäviksi painatuspalvelukeskuksen tiloihin syksyllä 2011.

TalousEdellä mainittujen muutosten myötä, säästöjä syntyy nykytilanteeseen verrattuna mm:

•Kahden vakanssin palkkakustannukset, n. 47.000 €

•Puolalankadun postikeskuksen muutto aiheuttaa tilavuokrasäästöjä painatuspalvelukeskuksen osalta.

€-määräiset säästöt selviävät, kun tarkennetaan postikeskuksen tilatarve.

•Lisäksi säästökohteita syntyy mm. offsetpainolaitteiden korjaus- ja huoltokustannuksista, käytettävistä aineista, jätteiden kuljetuksista.

Tulot

Tulojen vaikutus nykytilanteeseen selviää mm. offsetpainotöiden osalta, kun yhteistyö ammatti-instituutin kanssa laajenee. Oleellinen asia on, miten ammatti-instituutin tuotteiden hinnoittelurakenne suhteutuu nykytilanteeseen.

Asiakaskohtainen tulokertymän arviointi perustuu pääosiltaan elokuun 2011 tilanteen mukaan.

Tulokertymää on nostanut pääasiassa sappi-järjestelmän myötä käyttöönotetut palvelutuotetilaukset, jotka valmistetaan pääsääntöisesti pieninä täsmätilauksina ja joiden kustannukset tilaajilta menevät kirjanpitosiirtoina suoraan sappi-järjestelmässä.

Työvoimaa ja tiloja koskevat tuottavuuden lisäämistoimenpiteet

TyövoimaPainatuspalvelukeskuksen vakanssinumero 000194 on siirtynyt sosiaali- ja terveystoimeen oppisopimuskoulutukseen ja vakanssinumero 000195 ammatti-instituutin graafiseen yksikköön.

Tämän hetkiset sijaisuusjärjestelyt tulisi olla voimassa niin kauan kuin toimintatapaselvitys on saatu päätökseen.

Painatuspalvelukeskuksen henkilöstö on 1.9.2011 alkaen 5 vakinaista + 1 sijainen.

TilatOffsetpainatustoiminnan uudelleen järjestelyn myötä, vapautuneisiin tiloihin muuttaa syksyllä 2011 hankinta- ja logistiikkakeskuksen Puolalankadun postikeskus henkilöstöineen.

TuottavuusPainatuspalvelukeskuksen pitkällisen toiminnan tuloksena syntynyt alan laaja-alainen asiantuntemus ja osaaminen tulisi säilyttää koko kaupungin tasolla kokonaisvaltaisten kustannussäästöjen aikaansaamiseksi.

Huolimatta asiakirja/esityslistatuotannon siirtymisestä sähköiseen muotoon, jäljelle jäävässä yksikössä tulisi jatkaa keskitettyä digitaalitulostuspalvelua kaupungin virastoille ja laitoksille..

Toimialueena mm. nopeasti toimitettavat, mustavalko- ja väritulosteet, sähköiset varastotuotteet, esitteet, kutsut jne.

Lisää tehokuutta suhteutettuna jäljelle jäävään tulostemäärään, saadaan tulevaisuudessa vähentämällä nykyjärjestelmiä ja vaihtamalla tarvittavat järjestelmät siirtymäkauden jälkeen laitekokonaisuuksiin, jossa tuotteet valmistuvat pääosiltaan lopputuotteiksi saakka. Tämä vähentää oleellisesti erillistä käsin tehtävää työtä.

Henkilöstön tehtäväkuvia laajentamalla ja yhdenmukaistamalla, saadaan laaja-alaisempaa osaamista paino-alan tuotteiden valmistamiseen.

TavoitteetVuoden 2012 aikana saada loppuun käsitellyksi painatuspalvelukeskuksen toimintatapaselvitys mm. seuraavilta osin:

•asiakirja/esityslistatuotannon siirtyminen sähköiseen muotoon v. 2012 loppuun mennessä. Tavoitteena siirtymävaihe viimeistään v. 2013 alussa.

•jäljelle jäävän yksikön toimintatavat henkilöstöineen.

Kestävä kehitys

Paperin kulutus

Valkoisen A4 80g paperinkulutus koko kaupungin virastojen ja laitosten osalta oli v. 2009 41.719.500 arkkia (182.422 €). Vastaavat luvut v. 2010 olivat 48.363.500 arkkia (200.105€). V. 2010 paperin kokonaiskulutus on kasvanut 13,74 %.

Painotuotteiden valmistuksen siirtyminen ammatti-instituuttiin on arvioitu vähentävän painatuspalvelukeskuksen paperituotteiden kulutusta v.2012 (paperit ja kirjekuoret muutettuina A4 arkeiksi) n. 4,5 milj. arkkia.

Jätepaperin osuus arvioidaan vähenevän vuositason 6000 kg:n määrästä 2500 kiloon.

Kemikaalit Painotuotteiden valmistukseen käytetyt kemikaalit, filmit ja painopellit

ovat poistuneet 1.7.2011 kokonaan painatuspalvelukeskuksen käytöstä.

Vuositasolla edellä mainittujen tuotteiden jätemäärä on n. 800 kg, jotka on toimitettu ongelmajätelaitokselle.

Tämä jätemäärä poistuu vuositasolla painatuspalvelukeskuksen osalta.

Ekotukihenkilö

Painatuspalvelukeskukseen on nimetty ekotukihenkilö.

Muita toimenpiteitä

Painatuspalvelukeskuksessa on poistettu pääosin käsipyyhepaperiautomaatit ja vaihdettu pyyherullalaitteisiin. Tämä vähentää vuosittaista jätemäärää.

Painatuspalvelukeskus
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	490 842	699 900	708 862	717 939	727 132
Toimintakulut	697 449	688 743	697 562	701 312	716 025
Toimintakate	-206 607	11 157	11 300	16 626	11 107

Henkilöstökulut	285 280	250 200	254 954	259 798	264 734
Muut kulut		438 543	442 608	441 514	451 291


Toimintamenojen muutos %		-1,2	1,3	0,5	2,1
Henkilöstökulujen muutos %		-12,3	1,9	1,9	1,9

HTV (tavoitetaso)	8	6	6	6	6

Vastuualue	Velkaneuvontatoimisto
Tilivelvollinen viranhaltija:	Johtava velkaneuvoja

1.Toiminta vuoden 2011 osalta

2.Talousarvio vuodelle 2011 ja ennuste/arvio sen toteutumisesta

Talousarvioon 2011 on lisätty tuloihin valtiolta 110 292 euroa, jotka koostuvat seuraavista eristä, joita ei ollut tiedossa talousarviota laadittaessa.

a)Vuodelta 2010 siirtomääräraha 83 895,36 €

b)Valtion IV lisäbudjetista vuodelta 2010 määräraha 53500 €

c)Muutos valtion peruskorvaukseen toiminta-alueen laajennuksen mukaisesti

Lisäksi on velkaneuvonta saanut vuoden 2011 valtion harkinnanvaraista määrärahaa 55 555 €. Tämä summa maksetaan kaupungin tilille syyskuun 2011 lopussa.

1.2 Lyhyt kuvaus toiminnasta

Velkaneuvontatoimistolla on toimipisteet Turussa osoitteessa Linnankatu 55 L ja Loimaalla osoitteessa Vareliuksenkatu 2.

Turussa työskenteli 31.8.2011 johtava velkaneuvoja, kaksi avustavaa velkaneuvojaa ja kolme velkaneuvojaa ja Loimaalla työskentelee yksi velkaneuvoja.

Neljä velkaneuvojaa on määräaikaisia, joista yksi vakinaistettu 1.10.2011 alkaen avoimena olleeseen velkaneuvojan vakanssiin, yhden määräaika on 31.12.2011 saakka ja toisen 31.12.2012 (Kemiönsaari-sopimus). Lisäksi neljännen määräaikaisuus on päättynyt 31.8.2011. Yhtä määräaikaisuutta joudutaan jatkamaan vuodeksi 2012, koska sairaslomalla/kuntoutustuella oleva velkaneuvoja ei kykene palaamaan takaisin työhönsä ja kuntoutustukiprosessi saattaa kestää vielä vuosia ennen lopullista eläkepäätöstä.

Yksi vakinaisista velkaneuvojista on ollut työvapaalla 1.4.2010 alkaen ja sitä on jatkettu edelleen 31.3.2012 saakka.

Yksi vakinaisista velkaneuvojista on ollut sairaslomalla kaksi kuukautta ajalla 7-8/2011.

Sopimuskuntia on Turun kaupungin lisäksi kahdeksantoista. Toiminta-alue laajeni 1.1.2011 alkaen käsittäen Kemiönsaaren ja Länsi- Turunmaan kunnat. Asukkaita uudella toimialueella on 359 075, jonka mukaan määräytyy valtion peruskorvaus 0,76 €/asukas.

Uusia asiakkaita on tullut vuoden 2010 aikana 1001 kpl ja 31.8.2011 mennessä 660 asiakasta. Tämän lisäksi on annettu puhelinohjausta - ja neuvontaa. Eniten asiakkaita tuli vuonna 2010 Turusta (61%), Loimaalta (8%)Kaarinasta ja Naantalista (6%), ja Raisiosta (5%) sekä muista toimialueen kunnista pienempiä määriä.

Velkaneuvojille on 31.12.2010 jonossa 475 asiakasta ja jonotusaika 51 päivää (31.12.2009 jonotusaika 90 päivää). Vireillä velkaneuvojilla ja avustavilla velkaneuvojilla on 31.12.2010 yhteensä 188 asiakasta.

Jonossa on 31.8.2011 yhteensä 167 asiakasta. Vireillä velkaneuvojilla on 148 asiakasta.

Vireillä olevissa on 46 asiakasta, jotka nyt joudutaan jakamaan muille velkaneuvojille päättyneen määräaikaisuuden vuoksi, kun Merja Jokela ei palannutkaan 1.9.2011 alkaen takaisin yksikköön. Tilanne aiheuttanee jonotusajan pidentymisen jonkin verran.

Toiminnan pääpaino on velkajärjestelyhakemusten laatimisella, maksuohjelmien laatimisella sekä lausumien laatimisessa käräjäoikeuteen, hovioikeuteen tai selvittäjille.

Lisäksi on haettu Takuu- Säätiöstä takausta järjestelylainalle, laadittu vapaaehtoisia maksusopimuksia ja/tai akordisopimuksia velkojen järjestelemiseksi.

TV – ja radiojuttuja sekä lehtiartikkeleita tehdään edelleen, talous/velkaneuvontaa erilaisille asiakasryhmille / yhteistyökumppaneille on sovittu syksyksi.

Toiminta on rahoitettu valtion varoista saadulla peruskorvauksella sekä harkinnanvaraisella korvauksella. Lisäksi Turun kaupunki on osallistunut vuonna 2010 kustannuksiin 5,63 % osuudella. Koko Suomen osalta kuntien rahoitusosuus on ollut noin 40 %. Palkkamenot ovat noin 82 % kokonaismenoista.

1.3 Keskeisimmät toiminnan muutokset sekä niiden perusteet ja tavoitteet

Yksikön toimintaa on kehitetty voimakkaasti vuonan 2010 sekä vuoden 2011 alussa. Tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa asiakaspalvelua, lyhentää jonotusaikaa sekä asiakkuuden läpimenoa. Lisäksi on haluttu panostaa toiminnan joustavuuteen siten, että etäällä asuville asiakkaille tarjotaan mahdollisuus asioida kirjeitse, jolloin pitkä välimatka velkaneuvontaan ei ole esteenä palvelun käytölle. Olemme myös pyrkineet alentamaan kynnystä tavoittaa meitä mm. keväällä 2011 käyttöön otetulla facebook- sivustolla. Päämääränä on tavoittaa erityisesti nuoria, joilla on alkava velkaongelma.

Toiminta-alueen laajeneminen vuoden 2011 alussa toi lisää asukkaita, mutta asiakkaiden määrän uudelta alueelta ei odoteta olevan kovin suuri. Aluelaajennus tuo tullessaan vastaavan määrä valtion määrärahaa. Sopimus Kemiönsaaren ja Länsi- Turunmaan alueiden osalta on tehty kahdeksi vuodeksi, mutta sen uskotaan jatkuvan myös sen jälkeen uudella sopimuksella. Toiminnan suunnittelun ja kehittämisen kannalta olisi erittäin tärkeää saada Kemiönsaaren- sopimus kiinteäksi osaksi toimintaa, koska eripituisten määräaikaisuuksien hallinnointi on hankalaa ja työlästä.

1.4 Erikseen tuottavuuden lisäämistoimenpiteet

Tuottavuutta on pyritty parantamaan siten, että paljon työtä vaativat prosessaustyöt on siirretty avustaville velkaneuvojille. Näin talous- ja velkaneuvojat pystyvät keskittymään vaativampiin tehtäviin. Tarjoamalla asiakkaille mahdollisuus kirjalliseen asiointiin, on vähennetty asiakastapaamisia, joihin kuluu aikaa noin puolitoista tuntia asiakasta kohden (asiakastapaaminen ja esivalmistelu).

Uusien asiakkaiden osalta ennen asiakastapaamista kerättävät perustiedot ovat vähentäneet käyttämättä jätettyjen asiakastapaamisten määrän liki kokonaan. Tällä on ollut osaltaan merkittävä vaikutus jonotusajan lyhenemiseen. Lisäksi asiakastapaamisella on pystytty neuvottelemaan yksityiskohtaisemmin asiakkaan tilanteesta ja ratkaisuvaihtoehdoista.

Vuoden 2011 alusta alkaen on systemaattisesti aloitettu mm. maksuohjelmien laatiminen velkajärjestelyhakemuksien liitteiksi ja tällä menettelyllä on onnistuttu lyhentämään prosessiaikaa merkittävästi.

Vuoden 2011 alusta alkaen on myös annettu aikaisempaa enemmän talousneuvontaa tilanteissa, joissa ei vielä ole varsinaista ylivelkaantumisesta aiheutunutta ongelmatilannetta.

1.5. Toiminnan perusteella määriteltävät keskeiset tavoitteet ja niille mahdollisimman

konkreettiset mittarit

Toimintaa seurataan kuukausittain siten, että tärkeimpinä mittareina ovat jonotusaika ja vireillä olevien asiakkuuksien määrän seuranta. Valtio edellyttää enintään 60 päivän jonotusaikaa ja toisaalta asiakkaiden oikeusturvan kannalta nopea asian käsittely on tärkeä. Näiden lisäksi seurataan vuositasolla Kuluttajavirastolle toimitettavalla tilastolla varsinaisten suoritteiden määriä.

Lisäksi seurataan mm. uusien asiakkaiden ikäjakaumaa, asuntolaina-asiakkaiden määrää, jotta yksikkö pystyy vastaamaan muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin nopeasti.

Edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutusta seurataan vuoden 2012 aikana ja tarvittaessa tehdään muutoksia, jos tavoitteet eivät toteudu tai toiminnassa edellytetään lakiin perustuvia muutoksia.

1.Vuoden 2012 toimintasuunnitelma talousarvion osalta

2.1 Keskeisimmän toiminnan muutokset ja niiden tavoitteet

Vuoden 2011 aikana on valmisteilla velkajärjestelylain muutos, johon yksikkö pyrkii vaikuttamaan osallistumalla lainvalmistelusta pyydettyjen lausumien laatimiseen. Lakimuutoksen voimaantulon ajankohtaa eikä lain tulevaa sisältöä ole vielä tiedossa, mutta yksikkö pyrkii valmentautumaan muutoksen edellyttämiin toimiin mm. kouluttamalla henkilöstöä. Tavoitteena on olla valmiina uusiin haasteisiin.

Lakimuutokseen mahdollisesti liittyvä velkaneuvonnan uudelleenorganisointi saattaa tuoda muutoksia yksikön toimintaan. Mikäli oikeusministeriö perustaa työryhmän velkaneuvonnan uudelleen organisoimiseksi ja sähköisen asioinnin luomiseksi, pyrkii yksikkö olemaan mukana vaikuttamassa päätökseen. Tavoitteena on olla vaikuttamassa mahdollisimman kustannustehokkaan ja asiakasystävällisen velkaneuvonnan luomiseen ja samalla varmistaen asiakkaan oikeusturvan toteutuminen.

Lisäksi yksikö pyrkii edelleen vaikuttamaan ministeriöiden ja kansanedustajien kautta siihen, että valtion määrärahaan saadaan korotusta. Valtion vuoden 2012 talousarvioehdotuksessa on velkaneuvontaan osoitettu rahaa 200 000 euroa vähemmän kuin vuodelle 2011. Ja vuoden 2011 määräraha on toistaiseksi 1,5 M€ vähemmän kuin vuosina 2009 ja 2010. Yksikkö tulee olemaan voimakkaasti mukana mahdollisen lisätalousarvion laatimisessa vielä vuodelle 2011, jotta lisärahaa saataisiin.

2.2 Erikseen tuottavuuden lisäämistoimenpiteet

Velkajärjestelylain muutoksen mahdolliset vaikutukset voivat lisätä velkaneuvonnan työmäärää mm. siten, että velkaneuvonalle siirtyy maksuohjelmien laatiminen nykyistä laajemmassa mitassa. Vuosina 2010- 2011 toteutetut muutoksen yksikön toiminnassa ovat olleet sellainen askel toiminnan tehostamisessa, että mahdolliset lisäsuoritteet pystytään hoitamaan säilyttämällä henkilöstön määrä nykyisellään. Jo nyt aloitettavalla maksuohjelmien laatimisen koulutuksella pyritään paitsi tehostamaan nykyistä toimintaa myös valmistautumaan tulevaan. Myös sähköisen asioinnin luominen koko maata kattavaksi yhtenäiseksi asiointimuodoksi helpottanee toimintaa.

2.3 Toimintaa koskevat tavoitteet ja mittarit

Tavoitteena on täyttää valtion edellyttämä palvelutaso mm. jonotusaikojen ja vireillä olevien asiakkuuksien määrän suhteen. Muut mahdolliset mittarit ovat osin samoja kuin nyt ja suoritteiden määriä mittaavat mittarit todennäköisesti määritellään ministeriössä.

2.Talous / Toimintasuunnitelman pohjalta määriteltävä talousresurssitarve

3.1 Ehdotus velkaneuvontatoimiston määrärahaksi ja tuloiksi vuodelle 2012 sekä suunnitelma määrärahan tarpeesta ja tuloista vuosille 2013- 2015

Valtion lopullista talousarviota ei ole vielä tiedossa vuoden 2012 osalta. Uuden hallituksen ja eduskunnan poliittista kantaa velkajärjestelylain ja velkaneuvonnan tulevaisuudesta on mahdotonta arvioida tulevien vuosien määrärahaa. Toistaiseksi tiedossa olevan peruskorvauksen määrän (0,76€/asukas) arvioidaan valtion peruskorvauksen määräksi 272 897 € (vuoden 2011 asukasluvun mukaan). Toiminta-alueen asukasluvun muutos vaikuttaa peruskorvaukseen määrään. Tähän voi myös vaikuttaa mahdollinen asukasta kohden olevan korvauksen määrän muutos suuntaan tai toiseen.

Valtiolta tulevan määrärahan arvioidaan pysyvän 300 000 eurossa. Näin ollen kaupungin osuus tulisi olemaan noin 138 000 € vuodessa. Toistaiseksi eivät muut toimialueen kunnat ole osallistuneet kustannuksiin, vaan Turun kaupungille on ohjautunut vain kunkin kunnan valtion määrärahaosuus. Toisaalta on huomioitava, että valtaosa velkaneuvonnan asiakkaista on turkulaisia. Mikäli valtion määrärahassa tapahtuu olennaisia muutoksia alenevaan suuntaan, jouduttanee käymään neuvotteluja muiden sopimuskuntien kanssa oikeudenmukaisista maksuperusteista. Noin 82 % yksikön menoista on palkkamenoja sivukuluineen.

Koska vuosille 2013- 2015 ei ole vielä tarkempaa tietoa valtion määrärahan suuruudesta eikä liioin lakimuutokseen liittyvistä muutoksista suoritteisiin, ei käytössä ole muuta vaihtoehtoa kuin arvioida vuoden 2011 tilanteen jatkuminen ennallaan.

3.2 Investoinnin (tilat ja hankinnat) vuosille 2012- 2015

Velkaneuvontatoimisto on muuttanut uusiin tiloihin osoitteeseen Linnankatu 55 L. Muutto tapahtui 1.6.2010. Yksikön käytössä on nyt 283 m2 tilat, joiden uskotaan riittävän koko suunnittelukaudeksi. Toinen toimipiste sijaitsee Loimaalla paikallisen oikeusaputoimiston tiloissa, ja se säilyy toistaiseksi ennallaan. Loimaan toimipiste palvelee Loimaan seutukunnan lähiasukkaita mutta myös muun toimialueen asukkaita tarpeen mukaan.

Laite- ja ohjelmistohankintoja ei ole tiedossa tässä vaiheessa. Mahdollinen sähköinen asiointi on tarkoitus luoda kattamaan koko Suomi, joten sen luominen tai hankkiminen ei ole yksikön harkinnan varassa. Mikäli sähköinen asiointi kytkeytyy yhteen velkaneuvonnan uudelleenorganisoinnin kanssa, saattavat laite- ja ohjelmistohankinnat tulla rahoitetuiksi valtion budjetista.

3.3 Erilliset määrärahaehdotukset vuodelle 2012 ja varautuminen merkittäviin tiedossa oleviin erillisiin tarpeisiin vuosille 2013- 2015

Tällä hetkellä voidaan arvioida, että varautuminen Turun kaupungin osuudeksi velkaneuvonnan kustannuksiin on 204.825 vuodessa.

4. Työvoima / Toimintasuunnitelman pohjalta määriteltävä henkilöstöresurssitarve

4.1 Lähtökohta vuonna 2011

Vuoden 2011 aikana on yksi neuvoja jäänyt eläkkeelle 1.4.2011 alkaen. Hänen vakanssinsa on tarkoitus täyttää kesän aikana. Yksi velkaneuvoja on ollut sairaslomalla 11.1.2010 alkaen yhdenjaksoisesti ja sitä ennen poissa noin vuoden ajan, joten hänelle on palkattu sijainen 31.12.2011 saakka. Mikäli henkilön poissaolo jatkuu edelleen kuntoutustukena, jatketaan sijaisuutta vastaavasti. Yksi velkaneuvoja on työvapaalla ja toimii sijaisena henkilöstöhallinnossa. Hänellä on palkattuna sijainen 31.8.2011 saakka.

Yksi määräaikainen velkaneuvoja on palkattu ajalle 1.1.2011- 31.12.2012 eli toimialueen laajennuksen edellyttämän määräaikaisen sopimuksen mukaisesti. Sikäli kuin toiminta-alueen sopimusta jatketaan, jatketaan myös vastaavaa määräaikaisuutta.

Yksi määräaikainen velkaneuvoja on palkattu ajalle 1.2.- 31.12.2011 valtion IV lisäbudjetin mukaisen lisämäärärahaan perusteella.

4.2 Henkilötyövuodet vuosittain vuosille 2012- 2015

Tarvittavan henkilötyövuosimäärän odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2011 eli 10.

4.3 Lakkautettavat vakanssit vuosittain vuosille 2012- 2015

Yksiköllä ei ole mahdollista lakkauttaa vakansseja vuosina 2012- 2015.

4.4 Uudet vakanssit vuosittain vuosille 2012- 2015

Tällä hetkellä ei ole tiedossa uusien lisävakanssien perustamista vuosille 2012–2015.

Tarvetta on saada liki kaksi vuotta sairaslomalla olleen henkilön tilalle vakinainen velkaneuvoja. Sairaslomajaksot ovat olleet muutamasta viikosta muutamaan kuukautta kerrallaan, ja tämä on vaikeuttanut sijaisen palkkaamista. Sijaistettava ei kykene palaamaan työhönsä velkaneuvontaan.

4.5. Muut vakanssijärjestelyt (mm. kaupungin organisaation sisäiset siirrot) vuosina 2012- 2015

Velkaneuvontaan on siirretty yksi vakanssi kassapalveluista 1.9.2010 alkaen. Toinen siirto on epävarma. Muita siirtoja ei ole tiedossa vuosina 2012- 2015.

5.Tilat / Toimintasuunnitelman pohjalta määriteltävä

6.Käytössä olevat tilat vuonna 2011

Velkaneuvonta on muuttanut nykyisiin tiloihin 1.6.2010 ja tilat ovat riittävät ja asialliset.

7.Merkittävät perusparannukset ja - korjaukset

Tiloihin on tehty kesällä 2010 putkiremontti, muita peruskorjauksia ei ole tiedossa.

8.Uudet tilat

Yksiköllä ei ole tarvetta uusiin tiloihin. Tiedossa ei ole myöskään Loimaan toimipisteen ti- loissa olevia muutoksia.

9.Tiloista luopuminen

Yksiöllä ei ole luovutettavia tiloja, vaan kaikki on omassa käytössä.

10.Muut merkittävät tilajärjestelyt

Tällä hetkellä ei ole tiedossa tarvetta tilajärjestelyihin.

Velkaneuvontatoimisto
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	438 179	504 825	511 289	514 038	524 822
Toimintakulut	425 558	504 825	511 289	514 038	524 822
Toimintakate	12 621	0	0	0	0

Henkilöstökulut	374 864	435 394	443 666	452 096	460 686
Muut kulut		69 431	67 623	61 942	64 136


Toimintamenojen muutos %		18,6	1,3	0,5	2,1
Henkilöstökulujen muutos %		16,1	1,9	1,9	1,9

HTV (tavoitetaso)	11	7	7	7	7

Muu yksikkö	Matkailun palvelukeskus
Tilivelvollinen viranhaltija:	Matkailujohtaja

Toiminta-ajatus:

Lisätä alueelle suuntautuvaa matkailua ja kasvattaa matkailutuloja markkinoimalla, myymällä ja kehittämällä matkailutuotteita ja - palveluja. Matkailun palvelukeskuksen, joka toimii maakunnallisena alueorganisaationa, työkaluna operatiivisille toiminnoille on sen yhteydessä toimiva Turku Touring Oy, joka on myös foorumi elinkeinon ja kaupungin välillä.

Toimintaympäristön muutostekijät:
	Matkailu on toimiala, johon suhdanteiden muutokset vaikuttavat herkästi. Päättyvän kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen on pystyttävä säilyttämään alue suosittuna tapahtumapaikkana, joka vetää matkailijoita kotimaasta ja ulkomailta.

Yleisperustelut toiminnallisille tavoitteille ja kehittämistoimenpiteille:

Organisoidaan matkailun perustoiminnot siten, että kehittämistyötä vahvistetaan:

Tavoite1: Vahvistaa markkinointitoimenpitein kulttuuripääkaupunkivuoden pitkäaikaisvaikutuksia.

Tavoite 2: Matkailuyritysten kehitystoiminnan tukeminen jatkuvana toimintana.

Tavoite 3: Saavutettavuuden kehittäminen ja turvaaminen.

Tavoite 4: Osallistuminen koulutusyhteistyöhön ammattiin valmistavassa ja korkeakoulukoulutuksessa.

KAUPUNGINHALLITUKSEN SUHTEEN SITOVA OSA

Ohjelmista johdetut toimielimen sitovat tavoitteet/ kehittämistoimenpiteet (asukkaiden hyvinvointiohjelma, asunto- ja maankäyttöohjelma, osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma, omistajapolitiikkaohjelma, tilaohjelma):

Tulostavoitteet/kehittämistoimenpiteet

Tavoitearvo

TAE 2012

TS 2013

TS 2014

TS 2015

1)Tavoite/kehittämistoimenpide

Matkailun lisääminen markkinointitoimenpiteillä

Mittari: Markkinaosuus koko maan rekisteröidyistä yöpymisistä

3,9

4,0

4,1

4,2

2)Tavoite/kehittämistoimenpide

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen koko sosiaalisen median alueella

Mittari: Verkkosivujen kävijät

Vuonna 2012 tavoite 350.000 ja sen jälkeen 50.000 lisäys vuosittain

350.000

400.000

450.000

500.000

3)Yhteistyö matkailualan ammatillisen ja korkeakoulukoulutuksen kanssa mm. harjoittelupaikkoja tarjoamalla, lopputyöyhteistyötä tarjoamalla, osallistumalla koulutussuunnitteluun

Mittari: Harjoittelijapaikat

Matkailun palvelukeskus
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	4 923 807	4 823 414	4 885 177	4 947 730	5 011 085
Toimintakulut	4 844 974	4 683 541	4 743 513	4 769 015	4 869 061
Toimintakate	78 833	139 873	141 664	178 716	142 024

Henkilöstökulut	1 886 822	1 719 979	1 752 659	1 785 959	1 661 641
Muut kulut		2 963 562	2 990 854	2 983 055	3 207 420


Toimintamenojen muutos %		-3,3	1,3	0,5	2,1
Henkilöstökulujen muutos %		-8,8	1,9	1,9	-7,0

HTV (tavoitetaso)	42	46	46	46	42

Vastuualue	Hankinta- ja logistiikkakeskus
Tilivelvollinen viranhaltija:	Hankinta- ja logistiikkajohtaja
Toiminta-ajatus
Hankinta- ja logistiikkakeskus tuottaa hankinta- ja logistiikkapalveluita ammattitaitoisesti ja kustannustehokkaasti tukemalla laadukkaiden kuntapalveluiden tuottamista.

Kuvaus perustoiminnasta

Hankinta- ja logistiikkakeskuksen hankintapalvelut kilpailuttaa kaupungin tavara- ja palveluhankinnat. Logistiikkapalvelut vastaa postin jakelusta kaikkiin kaupungin yksiköihin sekä kaupungin materiaalivarastojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Logistiikkapalvelut vastaa myös kaupungin omana työnä tehtävästä kuljetuspalvelusta sekä ajoneuvohallinnasta n. 180 ajoneuvon osalta. Lisäksi logistiikkapalvelut vastaa sähköisen tilausjärjestelmän ylläpidosta ja käyttöönoton laajentamisesta koko kaupungissa.

Toimintaympäristön kehitys ja haasteet, ml. kehittämisen painopisteet ja tavoitteet

Kaupungin tavara- ja palveluhankintojen kilpailutustyön siirtyminen Halokeen on valtaosin toteutunut. Kilpailutuspalvelua laajennetaan niille konsernin yhtiöille, jotka soveltavat hankintalakia. Seudun kuntia (19 kpl) on otettu mukaan yhteishankintasopimuksiin ja kilpailutuspalvelun laajentamista palveluhankintoihin on toivottu. Haasteena tulee olemaan uusien konserniyhtiöiden palveluiden kilpailuttaminen nopealla aikataululla ja laajoina palvelukokonaisuuksina. Logistiikan toimintoja on keskitetty asteittain ja otettu käyttöön sähköinen tilausjärjestelmä. Merkittävänä koko kaupunkia koskevan muutosprosessina on tilausjärjestelmän käytön laajentaminen kaikkiin yksiköihin ja sitä kautta tehtävien hankintojen määrän lisääminen ja saaminen raportoinnin piiriin. Hankintaosaamisen ja logistiikan kehittäminen edellyttää henkilöstön osaamiseen panostamista. Edellä mainittujen lisäksi vuoden 2012 keskeiset kehittämiskohteet:

•Hankintastrategian laatiminen

oYritysvaikutusten huomioiminen

oHankintasuunnitelmien hyväksyminen

oKestävän kehityksen huomioiminen hankinnoissa

•Uuden seutusopimuksen valmistelu ja hyväksyttäminen kunnissa

•Pienhankintojen ohjeistaminen

Onnistumisen kriteerit

Kaupungin hankintatoimen ja logistiikan kehittämisen kannalta tärkein kriittinen tekijä on työntekijöiden osaamisen ja työtapojen kehittäminen. Muutosprosessien läpivieminen käytännön tasolla vaatii sekä motivoitunutta että ammattitaitoista henkilökuntaa. Toinen onnistumisen kriittinen tekijä on kaikkien osapuolien sitoutuminen muutosten läpiviemiseen. Hankinnan ja logistiikan prosessien kehittäminen läpäisee koko kaupunkiorganisaation ja edellyttää käytännön tason toimintatapamuutoksia kaikissa yksiköissä. Tämän vuoksi onnistumisen edellytyksenä on avoin ja toiminnan kehittämiseen sitoutunut vuorovaikutus Haloken ja kaupungin eri yksiköiden välillä.

Konserniyhtiöiden hankintojen kilpailuttaminen sekä sähköisen tilausjärjestelmän käytön laajentaminen ovat muutoksia, jotka muuttavat monien henkilöiden työnkuvia, mutta voivat aiheuttaa myös lisäresurssitarpeita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa tarvetta lisätä henkilökuntamäärää. Työterveyshuolto on huomauttanut Linnankatu 55:n liian ahtaista työtiloista muutamissa työhuoneissa. Lisätilan tarve on neljä työhuonetta Linnankatu 55:ssä.

Hankinta- ja logistiikkakeskus
	TA 2011	TA 2012	TS 2013	TS 2014	TS 2015

Toimintatulot	510 000	2 070 540	1 925 895	2 322 895	2 839 895
Toimintakulut	3 561 528	4 019 110	4 070 574	4 092 458	4 178 311
Toimintakate	-3 051 528	-1 948 570	-2 144 679	-1 769 563	-1 338 416

Henkilöstökulut	2 946 830	3 050 910	3 022 520	2 991 949	3 048 796
Muut kulut		968 200	1 048 054	1 100 509	1 129 515


Toimintamenojen muutos %		12,8	1,3	0,5	2,1
Henkilöstökulujen muutos %		3,5	-0,9	-1,0	1,9


HTV (tavoitetaso)	75	72	70	68	68