Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa ja resurssijohtaja Max Lönnqvist:

Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2012 talousarviosta ja vuosien 2012- 2015 taloussuunnitelmasta kokouksessaan 28.11.2011 § 216 ja kaupunginhallitus on päättänyt sen täytäntöönpanosta hallintokunnissa 5.12.2011 § 566

Peruspalvelulautakunnan osalta jo v. 2011 talousarvion ylittyminen on aiheuttanut ongelmia vuoden 2012 uudelleenjaon valmistelun kannalta ja talousarvion toteuttaminen tulee vaatimaan merkittäviä ponnisteluja. Vuoden 2012 talousarvion nettoluku on 534,9 M€ sisältäen lisäykset logistiikkatoimintojen ostamiseen ja lähi- ja luomuruoan osuuden kasvattamiseen. Vuoden 2011 talousarvion netto on 515 M€ ja viimeisin ennuste osoittaa, että nettomenot ovat tilinpäätöstilanteessa noin 528 M€. Ennusteeseen nähden lisäystä on siis noin 7 M€ ja vertailukelpoinen lisäys (ilman logistiikkatoimintoja ja lähi- ja luomuruokalisäystä) noin 6 M€.

Peruspalvelulautakunnan talousarviokäsittelyssä 13.9.2011 § 257 todettiin seuraavaa:

”Talousarvio on laadittu kaupunginhallituksen 20.6.2011 antamaan ohjelukuun siitä huolimatta, että esimerkiksi hallitusohjelman palveluja koskevaa sisältöä ei ole ohjeluvussa otettu huomioon.

Vuoden 2012 talousarviossa ei ole varauduttu seuraaviin mahdollisesti toteutuviin menoihin. Perusteluna on joko päätöksenteon keskeneräisyys tai toteutumisen epävarmuus.

Toimeentulotuen perusosan korotus 6.%:lla tarkoittaisi noin 1,7 M€ nettokustannusta ja työmarkkinatuen korotus 100 €:lla/kk lisäisi kunnan menoja noin 1,5 M€.

Lastensuojelun osalta riskinä on todettava, että 10 % kasvu volyymin osalta nykyisellä sijoitustavalla tuottaa lähes 1,5 M€:n lisämenon v. 2011 ennusteeseen nähden.

Hammashuollon hoitotakuu vaatii lisärahoitusta jos asiakasmäärä jatkaa kasvuaan eikä omaa toimintaa pystytä lisätehostamaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta peruspalvelulautakunnan ja sairaanhoitopiirin talousarvion erotus lienee 3,1 – 6 M€ riippuen korotustarpeesta (5 – 7 %). Peruspalvelulautakunnan varaus on laskettu 2,9 %:n kasvun mukaan.

Edelleen ensihoidon kustannuksia mahdollisen uuden kenttäjohtojärjestelmän myötä on hyvin vaikea arvioida eikä niitä näin ollen voida sisällyttää talousarvioon.

Myöskään sairaanhoitopiirin sakkomaksuihin ei ole varauduttu koska hoitoketjun toimivuutta tullaan tarkasti seuraamaan.

Vammaispalveluiden palvelutarpeeseen nähden määrärahaa tarvittaisiin lisää noin 0,7 M€, mikäli asumispalvelujonoa halutaan lyhentää ja varautua mahdollisesti kuljetuspalveluiden volyymikasvuun.”

Koska talousarviokäsittelyssä esillä olleista riskeistä useat ovat toteutuneet tai toteutumassa ja ennuste vuoden 2011 osalta heikkeni merkittävästi syyskuun tilanteesta, on strategista palvelusopimusta arvioitu uudelleen. Strateginen palvelusopimus tavoitteineen on rakennettu kattamaan koko valtuusto- ja ohjelmakauden, josta syystä tavoitearvot säilyvät pääosin myös uudistetussa ehdotuksessa muuttumattomina. Tekstiosassa sen sijaan on jonkin verran muutoksia lähes kaikissa ydinprosesseissa.

Strategista palvelusopimusta vuodelle 2012 on käsitelty peruspalvelulautakunnassa viimeksi 13.9.2011 § 257.

Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä 28.11.2011 § 216 listattiin seuraavat toimenpiteet peruspalvelulautakunnan toimeenpantavaksi:

-       Vanhustenhuollon palvelusetelit tuodaan päätettäväksi

-       Kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen

-       Peruspalvelulautakunnalle lautakuntakäsittelyn yhteydessä osoitettu lisäraha tulee käyttää lastensuojeluun, tehostetun palveluasumisen lisäämiseen, hammashuollon oman tuotannon lisäämiseen sekä mielenterveyspalveluihin.

-       Oman toiminnan kustannusrakenteen muodostumisen perusteet selvitetään

Mainitut toimenpiteet on otettu huomioon jäljempänä strategista palvelusopimusta ja operatiivista palvelutuotantosopimusta koskevissa peruspalvelulautakunnan listateksteissä.

Palvelujohtajat Sirpa Kuronen, Maisa Kuusela ja Seija Arve, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen:

Muutokset ydinprosesseittain:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Strategisen palvelusopimuksen tekstissä todetaan erityisesti lastensuojelun kustannusrakenteen painottuvan edelleen liikaa raskaimpaan korjaavaan toimintaan.  Tavoitteista huolimatta tämä suuntaus on parin viime vuoden aikana vain vahvistunut. Vuonna 2010 kustannuksista 87 % on käytetty sijaishuollon palveluihin, kun sijaishuollon osuus lastensuojelun asiakkuuksista on ollut 17,6 % (Kuusikkovertailu 2010). Osin kysymys on valtakunnallisesta trendistä, osin syyt ovat oman toiminnan rakenteissa ja niiden muutoksen hitaudessa. Palvelurakenteen muutos on käynnistynyt lastensuojelun sijaishuollon sisällä, jossa perhehoidon osuus on kasvanut huostaan otettujen lasten määrän huomattavasta kasvusta huolimatta liki tavoitteen mukaisesti, marraskuun 2011 tilanteen mukaan 38,4 %:iin (v. 2010 35,8 %, tavoite v. 2011 39,8 %). Lastensuojelun palveluja tarvitsevien ja erityisesti huostaan otettujen määrän kasvu syö rakennemuutoksen taloudellisia vaikutuksia. Lastensuojelun avohuollon vahvistaminen on tässä tilanteessa välttämätöntä, jotta lastensuojelulain velvoitteet saadaan täytettyä. Asia on nyt nostettu strategisen palvelusopimuksen tekstiosaan. Ennaltaehkäisevää ja avohuollon lastensuojelua vahvistetaan käynnistämällä lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin valmistelu valtuuston sosiaali- ja terveystoimelle osoittaman lisämäärärahan turvin.

Lasten ja nuorten terveydenhuollossa erityisenä haasteena on neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suunterveydenhuollon palvelujen tuottaminen asetuksen ja terveydenhuoltolain mukaisesti. Mikäli taloustilanne entisestään kiristyy, on riskinä, että tässä ei onnistuta. Strategisen palvelusopimuksen mittareita ei ole muutettu, vaan toiminnan muutokset näkyvät operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tasolla. 

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Nuorten aikuisten palveluissa suurimmat paineet kohdistuvat opiskeluterveydenhuollon sekä suunterveydenhuollon palvelujen tuottamiseen asetuksen ja terveydenhuoltolain mukaisesti. Mikäli taloustilanne entisestään kiristyy, on riskinä, että tässä ei onnistuta. Tässäkään strategisen palvelusopimuksen mittareita ei ole ollut perusteita muuttaa, vaan toiminnan muutokset näkyvät operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tasolla. Valtuuston osoittamaa lisämäärärahaa suunnataan myös nuorten mielenterveyspalveluihin.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen painopisteet on katsottu edistävän kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä kustannustehokkaasti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Tämän vuoksi painopisteet pysyvät muuttumattomina. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menojen kasvu, työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen perusosan korotukset sekä suun terveydenhuollon hoitotakuussa pysyminen aiheuttavat selkeän talousarvion ylityksen riskin. Tämän vuoksi sopimuksen tavoitteita on muutettu resursseja vastaaviksi. Väestön hyvinvointi ja hyvinvointierot eivät kapene toivottuun suuntaan, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menojen kustannussuhde laskee ja uhkana on terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvu. Lisäksi riskinä on hoito- ja palvelutakuun toteutumattomuus.

Ikäihmisen elämänlaadun turvaaminen

Turun ikääntymispoliittinen strategia on osa Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Ohjelmassa otetaan huomioon Turun kaupungin ikärakenne ja sitä vastaava palvelutarve. Näiden tekijöiden avulla ikäihmisten käyttämiä säännöllisiä palveluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti koko valtuustokauden ajan. Strateginen palvelusopimuksen painopisteet vastaavat valtakunnallista ikäihmisten laatusuositusta.

Ehkäisevä vanhustyö on painopisteenä ja tukee vahvasti ikäihmisten toimintakyvyn mahdollistumista entistä parempana. Lisäksi kotihoidon peittävyys ja sen palveluluokkien painopisteen muutostavoitteet lisäävät kotihoidon vaikuttavuutta kotona asumisen tueksi: Tämän mahdollistavat jo vuonna 2011 parantuneet henkilöstöresurssit. Nykyinen laitoshoidon määrällinen osuus ja etenkin sen sisäisen rakenteen muutos näkyy toteutumana vuoden 2010 tiedoissa. Kehitys on jatkunut vuoden 2011 aikana lähentyen vuoden 2012 tavoitetta ja näin se tukee paremmin taloudellisten resurssien toteutumista.

Vuoden 2011 lokakuun lopun tietojen perusteella strategian toiminnalliset toteutumat ovat lähentyneet vuoden 2012 tavoitteita edelleen, paitsi omaishoidon tuen saajien osuus on laskenut. Tämän takia omaishoidon strategista tavoitetta, jossa omaishoidon tukea saavien osuus olisi vuonna 2012  4.5 % +75 vuotiaista laskettiin 3.5 %:iin. Myös tämä tukee myös taloudellisten resurssien parempaa toteutumista.

Palvelutuotannon sopeuttaminen SPS -sopimusmuutoksiin

SPS -tasoiset muutokset on käyty läpi palvelutuotannon johdon (palvelutuotantojohtaja ja tulosaluejohtajat) kanssa vuodenvaihteessa 2011/2012. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannossa on joulukuun 2011 alusta alkaen suunniteltu toimenpiteitä, jotta tulosalueet pysyvät vuodelle 2012 esitettävässä talousarviossa. Tulosalueet ovat käyneet joulukuun puolen välin jälkeen neuvottelut palvelujohdon kanssa SPS- ja OPTS -sopimuksiin tulevista täsmennyksistä. Lisäksi palvelutuotannon johtoryhmässä on joulukuussa käyty läpi mahdollisuuksia tehostaa ja rationalisoida omaa toimintaa ja toimintatapoja. Nämä tehostamissuunnitelmat yksilöidään peruspalvelulautakunnalle alkuvuodesta 2012.

Liite 1Strateginen palvelusopimus

Yhteenvetona voidaan todeta, että peruspalvelulautakunnan vahvistettu talousarvio ja uudistettu ehdotus strategiseksi palvelusopimukseksi, edellyttävät lisäksi operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa täsmennyksiä ja muutoksia peruspalvelulautakunnan syyskuussa käsittelyssä olleeseen luonnokseen. Käytännön tasolla tilausmääriä on muutettava mahdollisuuksien mukaan paremmin vastaamaan nyt annettua talousarviota ja toisaalta on löydettävä merkittäviä säästökohteita. Palvelutasoa lasketaan lähes kaikissa toiminnoissa vuoteen 2011 verrattuna ja myös kuntalaisten asiakasmaksuja on tarkistettava ylöspäin.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 4.1.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta hyväksyy omalta osaltaan tarkennetun strategisen palvelusopimuksen ja esittää sen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 12.1.2011:

Peruspalvelulautakunnan strategisesta palvelusopimuksesta on neuvoteltu talousarvion hyväksymisen jälkeen sosiaali- ja terveysviraston ja apulaiskaupunginjohtajan välillä. Peruspalvelulautakunta käsitteli strategista palvelusopimusta uudelleen kokouksessaan 11.1.2012 ja päätti esittää tarkennetun sopimuksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Lisäksi peruspalvelulautakunnan esityksessä todetaan, että kaupungihallituksen 21.9.2011 § 418 asettama edellytys laatia suunnitelma säästötavoitteista menokehityksen hillitsemiseksi on täytetty sekä että kaupunginvaltuuston hyväksymät lausekkeet on otettu huomioon strategisessa palvelusopimuksessa ja operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishankkeessa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota ns. pitkiin asiakasprosesseihin, joiden tarkastelu yhdistymisen toteuduttua on kuitenkin toistaiseksi jäänyt taka-alalle. Jatkotyöskentelyssä pitkät asiakasprosessit tulisi ottaa keskeiseksi painopistealueeksi ja huomioida strategisessa palvelusopimuksessa.

Liite 1Peruspalvelulautakunnan strateginen palvelusopimus

EhdotusKaupunginhallitus päättää osaltaan hyväksyä peruspalvelulautakunnan strategisen palvelusopimuksen edellä esitetyllä lisäyksellä ja lähettää sen edelleen peruspalvelulautakunnan allekirjoitettavaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.