Yleiskaava-arkkitehti Christina Hovi ja yleiskaavainsinööri Olavi Ahola:

Turun kaupunkiseudun työssäkäyntialueen kuntiin – Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku – on laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävää rakennemallia. Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli PARAS -hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmalle. Luonteeltaan rakennemalli on kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Rakennemallia on jatkossa tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjana. Rakennemallin on tarkoitus yleispiirteisesti ohjata kuntien maankäyttöä.

Turun kaupunkiseudun PARAS-hankkeen ohjausryhmä on pyytänyt kaupunkiseudun rakennemallityön tilaajana toimivan Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston välityksellä Turun kaupunginhallituksen lausuntoa Turun kaupunginseudun rakennemalli 2035 -työn loppuraportista (oheismateriaali 2). Raportti sisältää kuvauksen rakennemallista ja sen vaikutuksista sekä ydinkaupunkiseudulle laaditun toteuttamisohjelman. Lausunto on pyydetty 10.1.2012 mennessä. Lausuntopyynnössä (oheismateriaali 1) pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota yhteiseen näkemykseen kaupunkiseudun elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä sekä siihen miten rakennemalli toteuttaa työlle hyväksyttyjä tavoitteita ja linjaratkaisuja. Loppuraportti on asetettu julkisesti nähtäville ja kommentoitavaksi 14.11.2011–10.1.2012 väliseksi ajaksi.

Rakennemallin valmisteluprosessi

Rakennemallityö on jakautunut kolmeen vaiheeseen:

1.Suunnittelun lähtökohdat ja rakennemallin tavoitteet (väliraportti 1)

2.Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi (väliraportti 2)

3.Rakennemalli 2035 ja toteuttamisohjelma (loppuraportti)

Kustakin vaiheesta järjestettiin työpaja sekä laadittiin raportti, joka asetettiin nähtäville samanaikaisesti, kun siitä pyydettiin lausunnot ja esiteltiin yleisölle.

Turun kaupunginhallituksella (8.11.2010 § 592) ei ollut huomautettavaa rakennemallin väliraportissa esitettyjen tavoitteiden johdosta.

Rakennemallityön ohjausryhmä hyväksyi palautteiden perusteella tarkistetun väliraportin ja työn tavoitteet 11.1.2011 pidetyssä kokouksessaan. Tavoitteet on jaoteltu kaupunkiseutua koskeviin yleistavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin:

Kaupunkiseutua koskevat yleistavoitteet

•Aluerakenteella vastataan globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ja otetaan huomioon maakunnan asema Itämeren alueella osana Eurooppaa

•Kaupunkiseudun kilpailukykyä suhteessa muihin kaupunkiseutuihin parannetaan

•Kehitetään seudun vetovoimaa parantamalla rakennetun ympäristön laatua ja huomioimalla ympäristötekijöiden kasvava merkitys

•Alueidenkäyttöä kehitettäessä vaalitaan alueen rikasta kulttuuriperintöä ja -maisemaa

•Kaupunkiseudun kokonaisetua priorisoidaan

•Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelulla edistetään kestävää kehitystä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen varautumista

•Suunnitelmien toteuttaminen varmistetaan laatimalla konkreettiset toteuttamisohjelmat ja aiesopimukset

Yksityiskohtaiset tavoitteet (tiivistelmä):

•Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan

•Väestönkasvuun varaudutaan

•Alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta parannetaan

•Kuntien ja alueiden roolia kaupunkiseudulla selkeytetään

•Keskustojen vetovoimaisuutta lisätään

•Asuntotarjonnan ja asuntoalueiden monipuolisuutta lisätään

•Elinympäristön laatua, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan

•Liikkumisen tapoja uudistetaan

•Palvelujen saatavuutta parannetaan

•Saariston ja rannikon erityispiirteitä ja merkitystä vaalitaan ja korostetaan

Rakennemallityön toisessa vaiheessa on suunniteltu rakennemallivaihtoehdot ja arvioitu niiden vaikutuksia suhteessa työn tavoitteisiin. Vaihtoehtoasetelma hyväksyttiin PARAS-hankeen ohjausryhmässä 1.3.2011. Vaihtoehtojen tarkoituksena oli saada aikaan perusteltu linjapäätös kasvun suuntaamiselle sekä seudun liikenne- ja palveluratkaisuille. Toiseen väliraporttiin on koottu vaihtoehtovaiheen keskeiset vaikutukset.

Turun kaupunginhallitus (17.5.2011 § 240) antoi lausuntonsa toisesta väliraportista. Lausunnon mukaan rakennemallissa tulee painottaa Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin ja Raision muodostamaa ydinkaupunkiseutua täydennettynä sen vetovoimaisella merellisellä rantavyöhykkeellä sekä ulkopuolisilla kuntakeskuksilla. Lisäksi rakennemalliin tulee sisällyttää lähijunaliikenneyhteys Salon suuntaan osana ESA-rataa ja maankäyttösakarat Turun saarille, Maaria-Ilmarisiin, VT8 suuntaan sekä Ruskon ja Liedon työpaikka-alueille. Lausunnossa tuotiin esiin myös alla olevia asioita:

•Monipuolinen merellinen asuntotarjonta, houkuttelevan kaupunkimaisen keskusta-alueen lisääminen, lähiökehästä tulee luoda nykyistä houkuttelevampi ympäristö.

•Työpaikat tulee jatkossakin keskittää Turkuun ja ydinkaupunkiseudulle, toimistotyöpaikkojen tulee ensisijaisesti sijoittua kuntakeskuksiin sekä suuret työpaikka-alueet ja kauppakeskukset tulee olla saavutettavissa myös joukkoliikenteellä.

•Rakennemallin jatkotyössä tulee kiinnittää enemmän huomiota palveluihin, sillä rakennemalli on yksi PARAS-lain kärkihankkeista.

•Rakennemallin ratkaisuilla tulee pyrkiä vaikuttamaan myös nykyväestön liikkumistottumuksiin tarjoamalla kestäviä liikkumisratkaisuja ja miellyttäviä liikkumisympäristöjä. Pikaraitiotie on Turulle ja koko kaupunkiseudulle merkittävä vetovoimatekijä, joka antaa hyvät mahdollisuudet kehittää myös taantuvia alueita.

•Jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota väljyyskasvun määrään ja rooliin sekä väljyyskasvun kehitykseen erilaisilla alueilla.

Vaihtoehdoista saadun palautteen pohjalta laadittiin työn tavoitteisiin tukeutuva linjapäätös, joka hyväksyttiin PARAS-hankkeen ohjausryhmässä 14.6.2011. Linjapäätös jakautuu neljään osaan:

1. Kasvun ohjaaminen keskuksiin

•Turun kaupunkiseudun menestymiselle kansainvälisesti ja kansallisesti luodaan edellytykset vahvistamalla keskuskaupunkia Turkua ja sitä tukevaa Kaarinan, Liedon, Naantalin ja Raision muodostamaa ydinkaupunkiseutua.

•Maakuntakeskuksen painoarvoa ja kilpailukykyä lisätään keskittämällä väestönkasvun ja asunto- ja työpaikkarakentamisen painopiste Turkuun ja ydinkaupunkiseudulle.

•Rakennemallissa varaudutaan tavoitteellisesti noin 75 000 asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä.

oVäestönkasvusta 80 % osoitetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen.

oVäestönkasvusta 20 % osoitetaan ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin taajamiin ja niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille.

oVaiheistamisella varmistetaan kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä lisäävien toimenpiteiden toteutuminen myös siinä tapauksessa, että väestönkasvu on tavoiteltua hitaampaa.

•Ydinkaupunkiseudun ulkopuolisia kuntakeskuksia vahvistetaan maakunnan tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi (monikeskuksisuus), elinkeinotoiminnan kehittämiseksi ja lähipalvelujen turvaamiseksi.

•Ydinkaupunkiseudun ulkopuolella uudisrakentaminen osoitetaan keskuksiin tukemaan seudullisen joukkoliikenteen edellytyksiä ja parantamaan palveluiden tuottamista ja saavutettavuutta myös kävellen ja pyörällä.

•Maaseudulla ja saaristossa asutus suunnataan ensisijaisesti tukemaan olemassa olevia palvelutaajamia.

2. Työpaikat ja palvelut

•Rakennemallissa varaudutaan noin 20 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkiseudulle vahvistamaan Turun asemaa kaupunkiseudun ja maakunnan keskuksena ja edistämään elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä. Ydinkaupunkialueen työpaikkaomavaraisuus säilytetään vähintään nykyisellä tasolla.

•Uudet palvelutyöpaikat ohjataan nykyisten keskusten yhteyteen tai tukeutumaan pääsääntöisesti jo olemassa oleviin palvelukeskittymiin liikenteellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

•Suunnittelulla tuetaan merkittävien työpaikka- ja palvelualueiden kehittymistä ja saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä.

•Tilaa vievät ja mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttavat toiminnot, mm. yhdyskunta-tekniset laitokset, sijoitetaan hyvien liikenneyhteyksien varsille.

•Maankäyttö suunnitellaan siten, että palvelut, mukaan lukien yhdyskuntatekniset verkostot ja laitokset, voidaan toteuttaa kestävästi ja kustannustehokkaasti.

•Suunnittelulla tuetaan lähipalveluiden hyvää saavutettavuutta.

3. Yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatutekijät

•Seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen sekä rantavyöhykkeen harkittuun ja monipuoliseen käyttöönottoon.

•Suunnittelussa korostetaan maiseman ja kulttuuriympäristön seudullisia ja paikallisia erityispiirteitä. Merellisyyttä, omaleimaisuutta ja monimuotoisuutta hyödynnetään Turun kaupunkiseudun merkittävinä vetovoimatekijöinä.

•Suunnittelulla parannetaan rakennetun ympäristön laatua. Tavoitteena on laadukas ja urbaani rakennettu ympäristö / pikkukaupunkimainen miljöö.

•Lisätään asuntotarjontaa ja kehitetään asuntoalueita vastaamaan monimuotoisiin asumismieltymyksiin ja väestörakenteen muutoksiin, huomioiden myös maaseutumaisiin alueisiin kohdistuva kysyntä.

4. Liikenne

•Rakennetaan jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkia. Maankäyttöä suunnitellaan tukemaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti toteutettuja bussiliikenteen runkolinjoja ja pikaraitiotietä.

•Valmistellaan lähiliikenneratayhteyttä ja lähiliikenteen käynnistämistä välillä Turku – Salo ja nopeaa ESA -liikenneratayhteyttä välillä Turku-Salo-Helsinki.

•Vahvistetaan sellaisia taajamia/ asemanseutuja, joista voi kehittyä uusia kaukoliikenteen tai maakunnallisen paikallisjunaliikenteen pysähdyspaikkoja.

•Tieverkko suunnitellaan maankäytön ratkaisun perusteella.

•Liikenteen investointien ja joukkoliikenneratkaisujen tulee palvella olemassa olevaa maankäyttöä.

•Liikenneratkaisulla tuetaan alueen elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia, työpaikkojen määrän kasvua sekä alueen vetovoimaisuutta.

Lopullinen rakennemalli on valmisteltu ohjausryhmän hyväksymien tavoitteiden ja linjaratkaisupäätöksen pohjalta. Tavoitteena on, että visio Turun kaupunkiseudun kestäväksi kaupunkirakenteeksi vuonna 2035 on kuntien ja Varsinais-Suomen liiton käsiteltävänä helmikuussa 2012.

Rakennemallin loppurappuraportti sisältää kolme suunnitelmakarttaa:

1.Aluerakenne ja seudullinen kehitys.

Karttaan liittyy taulukko, jossa on esitetty ydinkaupunkialueen ulkopuolisten keskusten luokitus ja niiden tavoitteellinen väestönkasvu.

2.Ydinkaupunkialueen yleispiirteinen kaupunkirakenne 2035

3.Ydinkaupunkialueen maankäytön muutosalueet.

Karttaan liittyy taulukko, jossa muutosalueet on kuvattu tarkemmin. Liikenteen kehittämisen toimenpiteet on kytketty yhteen maankäytön muutoksiin. Toteuttaminen on vaiheistettu kahteen jaksoon: ennen vuotta 2025, 2025–35.

Aluerakenne ja seudullinen kehitys

Rakennemallityön päätavoitteina on parantaa kaupunkiseudun kilpailukykyä suhteessa muihin kaupunkiseutuihin ja lisätä koko kaupunkiseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Työn tavoitteet ja vaihtoehtoisten rakennemallien perusteella valittu linjaratkaisu korostavat kaupunkiseudun kokonaisetua sekä Turun aseman vahvistamista kaupunkiseudun ja maakunnan keskuksena. Rakennemallissa Turun kaupunkiseudun menestymiselle on luotu edellytyksiä suuntaamalla kasvu voimakkaasti Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin ja Raision keskeisten alueiden muodostamalle ydinkaupunkiseudulle. Uudet ja täydentyvät työpaikka-alueet on keskitetty Turkuun ja muulle ydinkaupunkiseudulle. Ydinkaupunkiseudun väestönkasvusta 54 % (32 500 asukasta vuodesta 2009) on osoitettu Turkuun mikä toteutuessaan vahvistaa Turun kaupunkiseudun ja maakunnan keskuskaupungin asemaa.

Rakennemalli tukee myös hyvin kaupunkiseudun monikeskuksista aluerakennetta, sillä kasvua ohjataan myös ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamiin.

Ydinkaupunkialueen ulkopuoliset keskukset on luokiteltu neljään eri ryhmään ja kullekin ryhmän kaikille keskuksille on määritelty samat kasvutavoitteet.

•3Ydinkaupunkialueen pohjoispuolelle osoitetulle ydinkaupunkialueen lähivyöhykkeelle sijoittuvat edullisen sijaintinsa vuoksi kasvavat Maskun, Ruskon, Moisio, Jäkärlän, Liedon ja Piikkiön keskukset. Näiden keskusten tavoitteellinen väestönkasvu on yhteensä 7 000 asukasta (kasvu-% 30) vuoteen 2035 mennessä, mikä on huomattavasti pienempi kuin keskusten kasvu viimeisten 30 vuoden aikana on ollut (n. 12 000 asukasta). Rakennemallissa onkin todettu, että em. keskukset saattavat kasvaa rakennemallissa esitettyä enemmän.

•Ydinkaupunkialueen ja sen lähivyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevat Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Parainen, Nauvo, Merimasku-Hellemaa ja Rymättylä on osoitettu kauempana sijaitseviksi keskuksiksi tai saaristokeskuksiksi, joiden omavaraisuutta tuetaan. Näiden keskusten tavoitteellinen väestönkasvu on yhteensä 7 000 (kasvu-% 26), joka vastaa em. keskuksien yhteenlaskettua väestönkasvua edellisten 30 vuoden aikana. Rakennemallin toteuttaminen merkitsee erityisesti Auran ja Merimasku-Hellemaan osalta nykyistä huomattavasti hitaampaa väestönkasvua.

•Paattinen, Vahto, Liedon asema, Tarvasjoki, Sauvo, Korppoo, Askainen, Lemu, Mietoinen ja Teersalo on osoitettu maltillisesti kasvaviksi maaseutukeskuksiksi. Näille keskuksille väestönkasvua on osoitettu yhteensä 1 000 (kasvu-% 19) vuoteen 2035 mennessä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin em. keskusten yhteenlaskettu väestönkasvu on ollut 1980-2009.

•Houtskari, Iniö ja Rantola on osoitettu keskuksiksi, jonka tarkoituksena on säilyttää väkilukunsa. Näille ei ole osoitettu väestönkasvua. Iniö on keskuksista ainut, jonka asukasluku on viimeisten vuosikymmenien aikana pienentynyt.

•Lisäksi Lieto, Masku, Mynämäki, Paimio, Parainen ja Piikkiö on rakennemallissa osoitettu pikkukaupunkina kehitettävinä keskuksina.

Loppuraportin mukaan väestönkasvun suhteesta ydinkaupunkialueelle 80 %/ ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin keskuksiin 20 % ei ole tarkoitus muodostua suunnittelun numeerinen lähtökohta, josta johdettujen lukujen mukaan asetetaan ahtaita rajoja yksittäisten alueiden tai taajamien kehitykselle. Ns. 80/20-jaon tarkoituksena on kääntää seudun kasvun kohdentuminen aiempaa enemmän ydinkaupunkialuetta painottavaksi.

Turun ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin keskuksiin on rakennemallissa osoitettu yhteensä 1893 asukasta (Jäkärlä +931, Moisio +852, Paattinen +110). Rakennemallissa esitettyä huomattavasti suurempaa kasvupainetta on erityisesti Turun ydinkaupunkialueen lähivyöhykkeellä sijaitsevissa Moision ja Jäkärlän keskuksissa sekä Satavan ja Kakskerran saarilla.

Moision alueella Vakiniitun lainvoimaisen tiiviin pientaloalueen asemakaavan toteuttamisen myötä alueen väkiluku kasvaa noin 1 350 asukkaalla. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen on jo käynnissä. Alueelle on myös kaavoitettu tontti koulua varten. Vakiniitun alueen pohjoispuolelle suunnitellun, kaavaehdotusvaiheessa olevan Koskennurmen asemakaavan toteuttaminen tuo alueelle noin 950 uutta asukasta. Lisäksi kaupunginvaltuuston hyväksymässä Turun asunto- ja maankäyttöohjelmassa Moision alueelle sijoittuu Pihlajamäen alue, jonka asukasmääräksi on arvioitu 300 uutta asukasta.

Jäkärlän keskusta on suunniteltu täydennettäväksi uusilla pientalovaltaisilla alueilla sekä alueen koillis- että eteläpuolella vireillä olevan osayleiskaavan mukaisesti. Jäkärlän koillispuolelle on käynnistynyt asemakaavan valmistelu, joka tähtää noin 500 asukkaan pientaloalueen toteuttamiseen.

Moision ja Jäkärlän alueiden toteuttaminen on tarkoitus ajoittaa kaupungin pohjoisosien uusien ja kehittyvien työpaikka-alueiden rakentamisen kanssa. Esimerkiksi Logicityn alueelle on arvioitu tulevan noin 5 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen ja asuntojen sijoittuminen samalle puolelle kaupunkia, lähelle toisiaan, vähentää liikkumistarvetta. Moision ja Jäkärlän sisällyttäminen ydinkaupunkialueeseen olisi perusteltua niiden eteläpuolelle kehittyvien uusien merkittävien logistiikka- ja teollisuustyöpaikka-alueiden vuoksi.

Saariston ja rannikon erityispiirteitä ei ole otettu riittävästi huomioon Turun kaupungin saaristoalueen, erityisesti Satavan ja Kakskerran saarten osalta.

Em. saarille ei rakennemallissa ole osoitettu lainkaan väestönkasvua – saaret eivät kuulu ydinkaupunkialueeseen ja Satavan itäosassa sijainnut keskus on rakennemallin valmisteluprosessin aikana poistettu.

Satavan ja Kakskerran saarilla on kaupunkiseudulla oma erityinen asemansa. Saarilla asuu noin 1400 vakituista asukasta, minkä lisäksi alueella on noin 1 400 vapaa-ajan asuntoa, joista merkittävä osa on muuntumassa pysyvään asumiseen suunnittelujaksolla. Alueella ei kuitenkaan ole selkeätä palvelukeskittymää. Alueella on yksi kyläkauppa, homevaurioiden vuoksi suljettu alakoulu, jonka paikalle uudisrakentamishanke on vireillä, seurakuntien kurssikeskus, Paasikivi-opisto ym. Satavan saari on jo nyt suurilta osin taajama-aluetta, jonka vuoksi Varsinais-Suomen ELY-keskus on edellyttänyt, että alue tulee saattaa vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Alueella on talousvesijohtoverkko, joka kattaa suuren osan vakinaisesta asutuksesta sekä hiljattain avattu osuuskuntapohjainen paineviemäriverkko. Myös Kakskerran saaren länsiosa on taajamoitunut. Alueella on joukkoliikennereitit, joiden palvelutaso on huomattavasti parempi kuin monilla seudun maaseutualueilla. Alueen rakenteen ohjaamiseksi tarkoitettu osayleiskaava on korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Oheismateriaalissa 4 on esitetty Satava-Kakskerran taajama-alue sekä osayleiskaavaehdotusta vastaavia alueita, jotka suurelta osalta jo taajamoituneina olisi saatava kaupunkikehityksen piiriin, vaikkakin yli suunnittelujakson menevälle ajalle.

Maakuntakaavan muutokselle tulee edellä kuvatuilla perusteilla saada ratkaisu, joka ei estä saarten alueen suunnitelmallista kehittämistä. Yleiskaavoituksessa tulee vastaavasti tarkentaa rakennemallissa esitettyjä seudullisestikin tärkeitä vihervyöhykkeitä. Lisäksi haja- ja lievealuerakentamisen ohjaus on tärkeää, jotta ei menetetä merellisen saaristo-asumisen vetovoimatekijöitä. Yleiskaavalla tulee löytää keinot ohjata hajarakentamista MAL-aiesopimuksessa sovittavin tavoin.

Satavan ja Kakskerran saaret tulee rakennemallissa osoittaa ydinkaupunkialueeseen kuuluvaksi alueeksi tai ydinkaupunkialueen lähivyöhykkeeksi ja alueelle tulee osoittaa keskus, joka kasvaa edullisen, merellisen sijaintinsa vuoksi.

Ydinkaupunkialueen kaupunkirakenne

Kaupunkiseudun kehittämisen esittäminen teemakarttojen ja havainnollistavien kuvien avulla on hyvin onnistunut. Esimerkkien avulla luodaan mielikuvia alueiden tavoiteltavasta kehityksestä.

Turussa on mahdollisuuksia lisätä asuntoalueiden ja asuntotarjonnan monipuolisuutta ja vastata ihmisten asumismieltymyksiin ja väestörakenteen muutoksiin, ulottuen keskusta-asumisesta uuteen urbaaniin merelliseen asumiseen, perinteisestä tiiviistä esikaupunkipientaloasumisesta tiiviiseen lähiökerrostaloasumiseen. Turun seudulla on monia sellaisia elinympäristön laatutekijöitä, joita ei ole muualla: merellisyys, Aurajokimaisema, Ruissalo, kulttuuriympäristöt. Ruissalon merkitystä kaupunkiseudun tunnetuimpana maisemanähtävyytenä sekä matkailu- ja virkistysalueena ei rakennemallissa ole riittävästi korostettu.

Urbaania keskusta-asumista on rakennemallissa osoitettu Turun nykyiselle ja laajentuvalle keskusta-alueelle sekä ydinkaupunkiseudun aluekeskuksiin - Turussa Länsikeskukseen, Pansioon, Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle sekä Kaarinan, Raision ja Naantalin kuntakeskuksiin.

Turun keskusta-alueelle on rakennemallissa osoitettu yhteensä 10 000 uutta asukasta vuosille 2010–2035. Turun keskustaan on 1.1.2010–30.9.2011 välisenä aikana valmistunut viisi asuinkerrostaloa, joissa asukkaita on 208 (tilanne 9.12.2011). Keskusta-alueella on toteutumatonta rakennusoikeutta noin 200 000 k-m2 4 000 asukkaalle. Lisäksi vireillä olevissa asemakaavanmuutoksissa on noin 50 000 k-m2 rakennusoikeutta 1 000 asukkaalle. Keskusta-alueella arvioidaan olevan täydennysrakentamispotentiaalia lähes 5 000 asukkaalle, mutta sen toteutuminen on hidasta. Suurin osa tonteista on yksityisten taloyhtiöiden omistuksessa ja kaupunki omistaa vain muutaman tontin. Täydennysrakentaminen edellyttää uudenlaisia innovatiivisia ja rohkeita ratkaisuja.

Merellinen kaupunkiympäristö, rantavyöhyke ja saaristo on suunnitelmassa tunnistettu kaupunkiseudun tärkeiksi vetovoimatekijöiksi. Turun osalta merellistä potentiaalia ja mahdollisuuksia on keskustan laajenemisalueilla Aurajokisuulla, Linnakaupungissa ja Hirvensalon pohjoisosassa. Iso-Heikkilän alueella on lainvoimainen osayleiskaava, jonka tavoitteena on muodostaa Linnakaupungista merkittävä keskustan laajentumisalue. Pitkäsalmen pohjoisrannalla olevalle Heikkilän kasarmialueelle on arvioitu sijoittuvan vuoteen 2025 mennessä 1 400 asukasta. Alueen toteuttaminen tukee osaltaan pikaraitiotien toteuttamista Hirvensaloon.

Hirvensalon pohjoisosan Latokarin/ Lauttarannan alueen urbaani rakentaminen vaatii pitkäaikaista, määrätietoista suunnittelua ja sitoutumista. Hirvensalon pohjoisosan muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää laajoja maantäyttöjä ja esirakentamista. Rakennemallin toteuttamisohjelmassa esitetty aikataulu on epärealistinen; alue voidaan ottaa asuinkäyttöön aikaisintaan vuonna 2025. Myös pikaraitiotien ulottaminen Hirvensalon pohjoisosaan on epärealistinen. Sen sijaan uusi kävely- ja pyöräilysilta Majakkarannasta Lauttarantaan lyhentää kävely- ja pyöräilyetäisyyttä Hirvensalosta keskustaan.

Turun keskustaa on rakennemallissa esitetty laajennettavaksi myös ratapiha-alueelle, jonka toteuttaminen on jo käynnistynyt. Köydenpunojankadun ja Koulukadun kulmaan vuosina 2007–2011 rakentuneella alueella on 375 asukasta. Entisen VR:n konepaja-alueen asemakaavoitus on käynnissä.

Turun keskusta-aluetta tulee myös laajentaa itään (oheismateriaali 5). Kupittaanpuisto on keskustan yksi historiallisista puistoista. Puiston itälaidalle, entiselle makkaratehtaan tontille, rakentuva kerrostalokortteli edustaa vetovoimaista keskusta-asumista. Helsinginkadun itäpuolelle vuosina 2004–2011 rakennettu noin 780 asukkaan Nummenrannan alue sekä Kirkkotien ja Helsinginkadun väliin suunnitteilla oleva lähes 400 asukkaan asuinkerrostalokortteli tukeutuu itäisen keskustan palvelu- sekä tiede- ja teknologiapainotteisiin työpaikka-alueisiin. Nummenrannan ja Kirkkotien välissä sijaitseva hiekkakuoppa on pitkään ollut erilaisten kehittämisideoiden kohteena. Tämä alue olisi myös syytä ottaa mukaan laajentuvaan keskusta-alueeseen.

Uusia merellisiä kaupunginosia on rakennemallissa esitetty myös Naantalin Luonnonmaalle, Turun Hirvensaloon ja Kaarinan Lemunniemeen. Hirvensalossa on mahdollisuuksia myös saariston ominaispiirteitä hyödyntävään pientaloasumiseen. Hirvensalon Särkilahteen on rakennemallissa osoitettu osayleiskaavaluonnosta tiiviimpiä pientaloalueita, jotka tukevat joukkoliikenteen järjestämistä. Sen sijaan rakennemallissa ei ole huomioitu Hirvensalon osayleiskaavaluonnoksessa saaren länsiosiin osoitettuja uusia asuinalueita. Nämä alueet ovat tulevaisuuden merellisen asumisen reservialueita, joiden toteuttaminen ajoittuu vuoden 2035 jälkeiseen aikaan.

Hyvä saavutettavuus, lähipalvelut ja runsaat virkistysmahdollisuudet edullisin asumiskustannuksin on koko ydinkaupunkialueelle yhteinen mahdollisuus, joka toteutuu lähiöissä. Lähes 40 % turkulaisista asuu lähiöissä. Näillä alueilla kiinteistöjen korjaustarpeen on arvioitu nelinkertaistuvan lähivuosina. Yhteiskunnallisen merkittävyytensä vuoksi lähiöiden kehittäminen on osa asumisen strategiaa myös rakennemallissa, joskin sen merkitystä voisi edelleen korostaa. Sivun 28 kartalla on esitetty kaikki Turun lähiöt erityisinä kehityskohteina, jolloin työhön ei liity varsinaisesti suunnittelua tai priorisointia. Ensisijaiset kohteet ja toimenpiteet voidaan kuitenkin valita vasta kuntakohtaisella suunnittelulla.

Lähiöiden näkyvällä kunnostamisella ja asumisvaihtoehtojen lisäämisellä parannetaan alueen imagoa ja houkuttelevuutta. Joukkoliikenteen kehittäminen ja erityisesti pikaraitiotien toteuttaminen parantavat oleellisesti esikaupunki- ja lähiöalueiden vetovoimaa ja imagoa. Lähiökehällä tulee käyttää kaikki rakennemallissa ehdotetut keinot lähiöiden nykyisen kehityksen muuttamiseksi. Rakennemallissa lähiöiden täydentäminen on pääasiassa osoitettu pientaloilla. Erityisesti omakotiasuminen muuttaa alueen sosioekonomista rakennetta. Sekä täydennysalueilla että uusilla alueilla tulisi kehittää uusia asumisen tapoja/ asumiskonsepteja, jotka hyödyntävät perinteitä ja vastaavat kysyntään.

Rakennemallissa on esitetty useita kaupunkirakenteen kehittämisvyöhykkeitä (Satakunnantien varsi, Pitkämäki, Kärsämäki, Itäharju, Skanssi), joilla tavoitteena on sekoittunut rakenne – alueita on tarkoitus kehittää asuin- ja työpaikka-alueina.

Elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä on tuettu osoittamalla työpaikka-alueita riittävästi eri tavalla profiloiduille alueille (teollisuus, logistiikka, palvelut, tiede ja teknologia). Sen sijaan näkemys työpaikka-alueiden sijoittamisen strategiasta osana väestönkasvun toteutumista on edelleen puutteellinen. Työpaikka-alueiden kerrosala- ja työpaikkamääriä ei ole rakennemallissa arvioitu.

Keskusta-alue laajennuksineen on ylivoimaisesti suurin työpaikka-alue myös jatkossa. Tämän olisi syytä näkyä myös rakennemallikartoilla ja toteuttamisohjelmassa. Lisäksi työpaikkoja sijoittuu myös toiminnoiltaan sekoittuneille, kaupunkirakenteen kehittämisvyöhykkeille.

Yritysalueiden profilointi ja sijoittaminen tavara- ja henkilöliikenneyhteyksien tuntumaan on hyvä ratkaisu. Lentoaseman läheiset työpaikkavaraukset moottoritien (vt9) ja radan tuntumassa tarjoavat monipuolisia ja houkuttelevia sijoittumispaikkoja alueella, joka on jo lähdössä kehittymään meneillään olevien infrastruktuuri-investointien ym. ansiosta (esim. Käärmekalliontie). Yleiskaavoituksella tarkennetaan työpaikka-alueiden sijaintia ja profilointia. Kaupunkiseudun globaaleja yhteyksiä ja elinkeinoelämän logistisia tarpeita on syytä korostaa.

Suurmyymälät ovat rakennemallissa jääneet vähälle huomiolle. Olemassa olevat suurmyymälät/ kehitettävät kaupan suuryksiköt olisi syytä osoittaa kartalla, vaikka rakennemallissa onkin todettu, että uusia kaupan suuryksikköjä ei ydinkaupunkiseudulle ole osoitettu. Rakennemallin on tarkoitus ohjata maakuntakaavoitusta, jossa ratkaistaan kaupan suuryksikköjen sijoittuminen. Esimerkiksi Länsikeskus on merkittävä kaupan alue, joka edellyttää kehittämistä. Marraskuussa 2011 Turun Osuuskauppa ilmoitti avaavansa uuden Prisman Länsikeskuksessa sijaitsevaan kiinteistöön, jossa aiemmin toimi Euromarket.

Kasvun sijoittamisessa on aivan oikein pyritty nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen. Nykyinen rakenne muodostaa kuitenkin vuoden 2035 yhdyskuntarakenteesta valtaosan, jolloin uusi rakenne on sijoitettava tukemaan parhaita kehityslinjoja. Avaintekijöinä maankäytön suunnittelussa on lähipalvelujen, jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukeminen oikeanlaisilla maankäyttö- ja liikenneverkkoratkaisuilla. Todellisen jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin rakentaminen edellyttää aikaisempien suunnitteluperiaatteiden muuttamista mm. niin, että päämäärätietoisesti järjestetään em. kulkumuodoille lyhyimmät yhteydet alueiden sisällä ja olosuhteiden salliessa myös niiden välillä. Alueiden rakentamisjärjestyksen taas tulee tukea kannattavan joukkoliikenteen luomista eli sijoittua ensisijaisesti runkolinjojen varteen.

Rakennemallin joukkoliikenneratkaisu perustuu pikaraitiotiehen, kaupunkiliikenteen runkobussilinjoihin, työpaikkarunkolinjoihin sekä tiheävuoroisiin seutulinjoihin. Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet on esitetty osana ydinkaupunkiseudun toteuttamisohjelmaa. Pikaraitiotie on rakennemallissa esitetty toteutettavaksi kolmessa vaiheessa - ensimmäisessä vaiheessa Turun keskustasta Varissuolle, Runosmäkeen, Linnakaupunkiin ja Hirvensalon pohjoisosaan, toisessa vaiheessa Kaarinan ja Raision keskustoihin ja kolmannessa vaiheessa Kaarinan Lemunniemeen.

Rakennemallin maankäytön ja liikenteen toimenpiteiden toteuttamisessa ja yhteensovittamisessa piilee riskejä. Tietyt autoliikenteen verkon parantamistoimenpiteet houkuttelevat maankäyttöä selkeästi autoriippuvaisille alueille, ja joukkoliikenteen tarjoaminen näille alueille vaatinee selkeää subventointia. Esitetyt uudet raitiotiekaupunginosat puolestaan ovat alttiita ”vesittymään”, jos raitiotie ei toteudu etupainotteisesti tai jos alueet eivät rakennu riittävän tiiviiksi ja rakenteeltaan ja kulkureiteiltään raitiotien käyttöä suosiviksi. Autoliikenteen pääverkon toimivuuden ylläpito ja kehittäminen voi osoittautua vaikeaksi tilanpuutteen ja ympäristöhaittojen vuoksi. Autoliikenteen verkon ruuhkautuminen voi siinä tapauksessa heikentää seudun kilpailukykyä.

Rakennemalli antaa siis mahdollisuuden luoda kestävän liikkumisen kaupunkia, mutta se ei takaa sitä. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta kaikista matkoista voidaan lisätä, vaikkakin henkilöautolla tehtävien matkojen määrä tulee väestönkasvun mukana myös lisääntymään. Tavoitteiden toteutuminen vaatii seudun kunnilta tiukkaa sitoutumista kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja kestävien liikennemuotojen tukemiseen sekä liikkumisen ja liikenneverkon suunnitteluperiaatteiden uudistamista – oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan.

Palveluita on tarkasteltu suunnitelmassa liian yleisellä tasolla. Palveluita koskevat tavoitteet eivät ole konkretisoituneet esim. palvelujen tarpeen ja kysynnän muutosten arvioinneiksi. FT Timo Halmeen keväällä 2011 tekemän rakennemalli/ Turun yleiskaavavaihtoehtojen vaikutustarkastelun väestön muutoksiin ja palvelukysyntään olisi rakennemallin valmistelussa voinut paremmin hyödyntää. Palvelutarpeen muutokset voivat aiheuttaa kustannuskynnyksiä, jotka ovat verrattavissa infrarakentamisen kynnysinvestointeihin.

Turun osalta rakennemallissa esitetty keskusverkko perustuu vuonna 2003 Turun yleiskaavaa 2020 varten laadittuun selvitykseen. Selvitys on osoittautunut osin vanhentuneeksi. Pansioon ja Jäkärlään esitetyt aluekeskukset on syytä muuttaa lähikeskuksiksi. Kohmoon ei ole syntynyt lähikeskusta, jotta se tule poistaa. Turun osalta keskusverkkoa tullaan tarkentamaan laadittavan yleiskaavan yhteydessä.

Virkistysverkoston ja vihervyöhykkeen käsittely on suunnitelmassa jäänyt ymmärrettävästikin melko ohueksi. Yleiskaavatasoiselle kuntarajat ylittävälle jatkosuunnittelulle on tässä paljon haasteita. Kaupunkiseudun vetovoimaisia virkistyskokonaisuuksia voisi suunnitelmassa enemmänkin korostaa, nimittäin Ruissalo, Lauste–Lehmälahti, Länsikeskus–Hauninen, Maarian allas, Hirvensalo, Aurajokilaakso ja maaseudun kulttuurimaisemat. Rakennemallissa olisikin syytä sanallisesti määritellä kuntakohtaisesti tärkeimmät virkistysalueet ja viheryhteydet, joiden säilyminen ratkaisevilta osiltaan on lähtökohtana yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja laajentamisessa. Sormimaisesti rakennettujen alueiden väliin työntyvä viherverkko ja kansallinen kaupunkipuisto vahvistavat osaltaan myös kaupunkiseudun imagoa ja vetovoimaa.

Ydinkaupunkiseudun toteuttamisohjelma

Ydinkaupunkiseudun maankäytön muutosalueet on esitetty kartalla (oheismateriaali 3). Rakennemallissa on osoitettu niin uusia kuin täydentyviä asuin- ja työpaikka-alueita, joukkoliikenteen ja paikallisjunaliikenteen runkoverkot ja tieverkon osalta muutamia uusia liikenneyhteyksiä ja yhteystarpeita. Rakennemallin merkintöjen ja määräysten tulee tukea olemassa olevaa ja suunniteltua tilannetta.

Aluekohtaiset toimenpiteet ja vaiheistus on esitetty rakennemallin toteuttamisohjelmassa ydinkaupunkialueelle koskien asumista, työpaikkoja ja niihin liittyviä liikenteen kehittämistoimenpiteitä. Toteuttaminen on ohjelmoitu kahteen vaiheeseen: ennen vuotta 2025 ja vuosina 2025–2035 toteutettavat. Toteuttamisohjelmaa ei ole laadittu ydinkaupunkiseudun ulkopuoliselle alueelle. Ylimitoitettuna pidetty väestönkasvu edellyttää vaiheistamista myös ydinkaupunkialueen ulkopuolisilla alueilla, jotta rakennemallin tavoitteena oleva nykyisen kehitystrendin muuttaminen on mahdollista. Loppuraportin mukaan ”tavoitteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että noin puolet ydinkaupunkialueen ulkopuolelle osoitetusta kasvusta toteutuu ennen vuotta 2025 ja puolet vuosina 2025–2035”. Tämän toteutumiselle ei kuitenkaan ole mitään takeita.

Toteuttamisen vaiheistuksella on tärkeä merkitys pyrittäessä kestävään ja kustannustehokkaaseen rakenteeseen. Jäljempänä on tarkennuksia ja täsmennyksiä Turun osalta esitettyihin toimenpiteisiin ja aikatauluun, jotka on saatu laadittujen varantotarkastelujen pohjalta.

Asumisväljyyden kasvu johtuu erilaisista väestörakenteen muutostrendeistä. Rakennemallin loppuraportin mukaan väljyyskasvu aiheuttaa lähes yhtä suuren rakentamistarpeen kuin asukasluvun kasvu, minkä vuoksi jo tämän rakentamistarpeen sijoittaminen on suuri rakenteellinen kysymys, koska toisaalta nykyalueilla väkiluku vähenee ja ikärakenne muuttuu. Rakennemallissa ja toteuttamisohjelmassa esitetyt kohteet sisältävät sekä väestönkasvun että väljyyskasvun; Turun ydinkaupunkialueen uudisrakentamisen laskennallinen väestönlisäys on yhteensä +58 300 asukasta, josta väestönkasvun osuus on n. 56 %. Tällä alueella väljyyskasvu on noin 8 k-m2 asukasta kohti.

Turun ydinkaupunkialueelle on rakennemallissa osoitettu 40 asuinaluekohdetta. Kerrostalovaltaiset alueet sijoittuvat keskustan laajentumisalueille (ratapiha, Linnakaupunki, Lauttaranta, Heikkilän kasarmi) ja sen välittömään läheisyyteen (Raunistula, Pitkämäki), keskuksiin (Turun keskusta, Länsikeskus, Skanssi, Varissuo) sekä Uudenmaantien varteen, Skanssiin, Ylioppilaskylään, Pääskyvuorelle ja Runosmäkeen. Pientalovaltaiset alueet sijoittuvat Hirvensaloon, lähiöiden täydentämiseen (Pansio-Perno, Härkämäki-Jyrkkälä, Nättinummi, Kohmo, Lauste, Ilpoinen, Uittamo) sekä Satakunnantien varteen, Kuninkojalle, Räntämäkeen ja Kärsämäkeen.

Turun osalta rakennemallissa esitetty asuntotuotanto on ensimmäisellä vuoteen 2025 ulottuvalla jaksolla kerrostalopainotteinen ja jälkimmäisellä jaksolla pientalopainotteinen.

Taulukko: Rakennemallissa esitettyjen maankäytön muutosalueet jaoteltuna kerros- ja pientaloalueisiin ja niiden vaiheittainen toteuttaminen.

Rakennemallin Turun asumisen toteuttamisohjelmaan tulee tehdä seuraavat muutokset:

•Kohde 25 (Pansio): Kerrosala tulisi pudottaa 50 000 kem2:stä 35 000 kem2:iin

•Kohteeseen 35 (Länsikeskus/ Pläkkikaupunki) on vireillä asemakaavanmuutos; alueelle on esitetty sekä kerros- että pientalorakentamista, jonka vuoksi toteuttamisohjelman taulukkoon tulee lisätä ”kerrostalovaltainen tai”

•Kohde 36 (Länsikeskus): Markulantien liittymäjärjestelyt ohjelmoidaan toteutettavaksi kaudella 2025–2035.

•Kohde 39 (Runosmäki): Ennen v. 2025 liikenteen kehittämistoimenpiteisiin tulee lisätä runkobussi Runosmäkeen, sillä runkobussi on tarkoitus toteuttaa ennen pikaraitiotien rakentamista.

•Kohde 52 (Pääskyvuori): Kerrosala tulisi pudottaa 55 000 kem2:stä 40 000 kem2:iin

•Kohde 53 (Varissuo): tasoristeyksen korvaava eritasoratkaisu Vaalan ja Varissuon välille sekä Salon paikallisjunaliikenteen seisake ohjelmoidaan vuosille 2025–2035. Kohteen kerrosala tulisi pudottaa 40 000 kem2:stä 6 000 kem2:iin.

•Kohteen 72 (Latokari-Lauttaranta) toteuttamisen ajoitus on epärealistinen, sillä alueen muuttaminen asumiseen edellyttää laajoja maantäyttöjä ja esirakentamista. Vähäistä täydennysrakentamista voi toteutua jo ennen vuotaa 2025, jonka vuoksi asukasmäärän lisäykset tulee jakaa +200 asukasta ennen v. 2025 ja +4000 asukasta 2025–2035.

•Kohteet 73 ja 79–82: Hirvensalon toinen silta ohjelmoidaan toteutettavaksi ennen vuotta 2025. Nykyisen sillan on arvioitu pystyvän välittämään tyydyttävästi saarten noin 15 000 vakituisen asukkaan liikenteen.

•Kohde 80 (Hirvensalo): Kohteen kerrosala tulisi pudottaa 60 000 kem2:stä 30 000 kem2:iin.

•Kohde 85 (Ilpoinen): Kohteen kerrosala tulisi pudottaa 40 000 kem2:stä 20 000 kem2:iin.

•Kohteen 87 nimi Petrelius muutetaan Peltolaksi ja alueelle osoitetaan 300 asukasta enemmän kuin toteuttamisohjelmassa on esitetty. Kohteen toteuttaminen on arvioitu käynnistyvän vuonna 2013 marraskuussa 2011 hyväksytyn asemakaavanmuutoksen pohjalta (150 uutta asukasta). Kohteen asukasmäärän lisäykset +400 asukasta ennen 2025 ja +300 asukasta 2025–2035.

•Kohteeseen 94 (ratapiha) tulee lisätä 350 asukasta ennen vuotta 2025, sillä kohde ei sisällä Köydenpunojankadun ja Koulukadun kulmaan toteutetun Veturipuiston alueelle 1.1.2010 jälkeen valmistuneita rakennuksia. Alueen kolmessa vuosina 2010–2011 valmistuneissa rakennuksissa on 263 asukasta ja yksi rakennus on vielä rakenteilla.

•Kohteen 95 (Pitkämäki) toteuttamisohjelmassa esitetty asukasmäärä (+500 asukasta) on liian pieni. Alueen asukasmäärää tulee lisätä 1500 asukkaalla. Toteutuksen vaiheistus +700 asukasta ennen v. 2025, 1300 asukasta 2025–2035. Lisäksi Härkämäen runkobussi tulee ohjelmoida toteutettavaksi ennen vuotta 2025.

Rakennemallin toteuttamisohjelman työpaikka-osioon tulee tehdä seuraavat muutokset:

•Biolaaksoon (kohde 89) on jo sijoittunut useita tilaa vaativia kauppoja, jonka vuoksi Biolaakson alue tulee profiloida palvelujen alueeksi.

•Itäharjun työpaikka-alueen (kohde 91) toiminnan luonteeseen (T&T) tulee lisätä myös palvelut.

•Turun keskusta-alueelle (kohde 100) tulee lisätä palvelu- / tiede ja teknologia-alan työpaikat ja liikenteen kehittämistoimenpiteisiin joukkoliikenteen toimenpiteet ja matkakeskus.

•Kaupunkiseudun kehätien varrelle osoitetut uudet ja kehitettävät työpaikka-alueet (kohteet 27, 105, 106) muodostavat kokonaisuuden, jonka vuoksi ne tulisi yhdistää yhdeksi alueeksi: kehitettävä/ tiivistyvä työpaikka-alue, profilointi Palvelut/ Teollisuus tai Palvelut.

•Lentoaseman (kohde 28) yhteyteen esitetty logistiikkaratapiha tulee ohjelmoida vuosille 2025–2035.

Seudullinen suunnitteluprosessi on ollut kaikille opettavainen ja tärkeä sekä osallistuvia tahoja sitouttava. Ehdotus osoittaa, että työlle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa. Toteutuminen edellyttää kuitenkin sitoutumista ja jatkotoimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä on kirjattu kaupunkiseudun kuntien, Varsinais-Suomen liiton ja valtion väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen luonnokseen, joka toimii rakennemallin alkuvaiheen toteuttamisasiakirjana.