Ympäristönsuojelutoimisto Mikko Jokinen / Joukkoliikennetoimisto Sirpa Korte 17.10.2011

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen asetti 8.4.2010 työryhmän selvittämään mahdollisuuksia biokaasun käytön edistämiseksi Turussa. Toimeksianto koski erityisesti seuraavia kaupungin Ilmasto- ja ympäristöohjelman toimeenpanoa ohjelman tavoitteita; Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 30%:lla, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, kestävien liikkumismuotojen käytön edistäminen ja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentäminen.

Työryhmä päätyi alustavien selvitysten perusteella nopeasti siihen, että Turun seudulla valmistettavan biokaasun ilmastopoliittisesti tehokkain käyttömuoto olisi jalostaa ja käyttää se liikennepolttoaineena.  Kaasun valmistuksen ja käytön oleelliselle tehostamiselle näytti myös olevan kaupunkiseudulla hyvät edellytykset. Työryhmä valmistelikin aiheen jatkoselvittelystä  hankerahoitusesityksen TEKESin ”Tulevaisuuden kestävä kunta” -innovaatiokilpailuun. Ehdotus valittiin yhdeksi tunnustuspalkinnon saajaksi ja samalla TEKES myönsi anotun rahoituksen jatkoselvitystyölle.

”Kestävä paikallinen kuljetusratkaisu” -nimellä kutsutun jatkoselvityshankkeen toteutuksesta on ulkopuolisena asiantuntijana vastannut Åbo Akademin Kemiantekniikan laitos ja PBI-instituutti professori Magnus Gustafssonin johdolla. Selvitys on nyt valmistunut ja sen keskeiset tulokset voidaan tiivistää seuraavasti;

• Biokaasu on kansainvälisten vertailujen perusteella paras nykyisin saatavilla oleva uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuva polttoaine, jonka ilmasto- ja muut ympäristöpäästöt ovat muita polttoaineita pienemmät
• Turussa ja Turun seudulla on riittävästi olemassa olevaa biokaasutuotantoa liikennebiokaasutuotannon käynnistämiseksi
• Nykyisin seudulla tuotettava biokaasu pitää puhdistaa ja paineistaa, jotta se soveltuu ajoneuvojen polttoaineeksi
• Suomessa on saatavilla kaikentyyppisiä kaasukäyttöisiä ajoneuvoja, joiden käytöstä on runsaasti kokemuksia kotimaan lisäksi mm. Ruotsista
• Biokaasun käyttöönotto liikennepolttoaineeksi kannattaa tehdä siten, että toiminta lähtee liikkeelle riittävän isolla volyymilla, jolloin tarvittavat investoinnit saadaan taloudellisesti kestävällä tavalla kuoletettua
• Toiminnan käynnistäminen synnyttää paikallista liiketoimintaa ja sen pyörittämiseksi voidaan perustaa paikallinen yhtiö, joka huolehtii mm. kaasun puhdistuksesta ja jakelusta
• Joukkoliikenteen siirtyminen biokaasun käyttäjäksi on oleellinen tekijä biokaasun liikennekäyttöön siirryttäessä. Tätä koskevan päätöksen teko on myös kaupungin keskeisin keino vaikuttaa biokaasun käyttöönoton toteutumiseen
• Biokaasun käytön tehostuminen lisää myös kaasuntuotannon sivuvirtana syntyvän ravinnepitoisen mädätteen syntyä. Sen käyttö maatalouden ja viherrakentamisen ravinneresurssina muodostaa oman jatkokehiteltävän osion biokaasun käyttöönoton kokonaisuudessa
• Toiminnan käynnistäminen koskee useita eri toimijatahoja ja heidän sitouttamisensa yhteisiin tavoitteisiin edellyttää toimijoiden välistä aiesopimusta asiasta
• Hankkeen vaatima jatkosuunnittelu, rakentamistarpeet ja joukkoliikenteen kilpailuttamisrytmi huomioon ottaen toiminta voitaisiin mahdollisesti käynnistää vuonna 2014 ja kasvattaa sen jälkeen tuotannon ja käytön volyymia seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Hankkeen esiselvitysvaiheen loppuraportti kokonaisuudessaan jaetaan YKL ja JLL- lautakuntien jäsenille esityslistan oheismateriaalina.

Paikallisen biokaasutuotannon tehostaminen ja sen käyttöönotto liikennepolttoaineena on selvityksen perusteella mahdollista toteuttaa taloudellisesti kannattavana. Samalla  paikallinen kaasuntuotanto synnyttää paikallista liiketoimintaa ja vähentää liikenteen hiilidioksidi- ja muita päästöjä paikallisesti merkittävästi, ensivaiheessa lähes  5% liikennepäästöjen nykytasosta.

Oleellista biokaasun mahdollisessa käyttöönotossa on, että jalostetulle liikennekaasulle saadaan heti alusta alkaen riittävä kulutuskysyntä. Tässä mielessä joukkoliikenteen bussit ovat avainasemassa, koska niiden liikennesuoritteet ovat jatkuvasti suuria ja hyvin ennustettavissa. Joukkoliikennelautakunnan vastuulla olevien joukkoliikennepalvelujen tuottamiseen käytetään nykyisellään noin 175 bussia, jotka ajavat yhteensä 10.5 miljoonaa kilometriä vuodessa. Ne käyttävät noin 3,3 miljoonaa litraa polttoainetta, jonka korvaamiseen biokaasulla tarvitaan noin 3,3 miljoonaa kuutiota liikennekäyttöön jalostettua biokaasua.

Kaasun kulutuksen lisäämisessä tärkeässä asemassa on myös muu raskas liikenne, kuten jäteautot ja muut säännöllistä kuljetusliikennöintiä kaupungissa harjoittavat ajoneuvot, mukaan lukien taksit.

Kolmantena kohderyhmänä tulevat henkilöautot, joissa kaasunkäyttö on ympäristömielessä erittäin edullista, mutta jossa yksittäisen auton kulutus ja vaikutus kaasuvirtaan on pieni. Kaasulla toimivien henkilöautojen määrän tuleekin olla suhteellisen suuri, jotta niillä on merkitystä biokaasun käytön kokonaisuudessa.

Joukkoliikenne on kuitenkin avainasemassa myös siksi, että kaupunki joukkoliikennepalvelujen tilaajana voi halutessaan päättää, että joukkoliikenteessä siirrytään biokaasun käyttöön. Se edellyttää joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerien muuttamista ja vaatii suhteellisen pitkän ajan. Nykyisillä kilpailutuskäytännöillä kaikkien bussilinjojen kilpailuttaminen siten, että kaikki autot toimisivat biokaasulla, veisi aikaa noin 10 vuotta. Käytännössä kuitenkin jo runsaan sadan bussin siirtyminen biokaasun käyttöön turvaisi pitkälläkin tähtäimellä seudullisesti riittävän kaasun kulutuksen.

Mädättämällä tuotettu biokaasu samoin kuin kaatopaikoilla syntyvä kaatopaikkabiokaasu pitää puhdistaa rakennettavassa laitoksessa epäpuhtauksista ja nostaa samalla sen metaanipitoisuutta ennenkuin se soveltuu ajoneuvokäyttöön. Kaasu pitää myös paineistaa. Kaasun kuljetus jakelupisteeseen voidaan parhaiten hoitaa rakentamalla tarkoitusta varten maaperään sijoitettava kaasuputki, mutta kaasua voidaan kuljettaa myös tarkoitusta varten suunnitelluissa kaasupullokonteissa. Kaasun jakelu tapahtuu tavallisen huoltoaseman kaltaiselta mittarilta ajoneuvon tankkiin.

Kaasunjakelujärjestelmä vaatii kaasuntuotannon toimintahäiriöiden varalta myös varajärjestelmän. Yleisimmin maailmalla varajärjestelmänä toimii nesteytetty maakaasu, jota säilytetään usean päivän kulutusta vastaava määrä säiliössä jakeluaseman läheisyydessä.

Alustavien arvioiden mukaan biokaasun puhdistus- ja jakelujärjestelmän ja siihen liittyvän varajärjestelmän rakentaminen Turkuun maksaa noin 5 miljoonaa euroa. Sen avulla pystyttäisiin ensi vaiheessa puhdistamaan ja jakelemaan noin 10 miljoonaa kuutiota biokaasua. Alussa kaasuntuotanto olisi 3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja nousisi sitten noin 10 vuoden kuluessa asteittain maksimikapasiteettiinsa. Puhdistuksesta ja myynnistä vastaisi perustettava paikallinen yritys, jossa osakkaina olisi myös kansallisia toimijoita.

Investoinnin kuolettaminen tapahtuisi kaasun myynnillä saatavasta kassavirrasta. Investoinnin rahoitukseen on myös mahdollista saada erilaisia avustuksia ja edullisia rahoitusjärjestelyjä. Niistä on tarkoitus sopia yrityksen perustamisen yhteydessä.

Hankkeen toteuttamissuunnitelman yksityiskohtainen valmistelu käynnistyy sen jälkeen, kun kaupunki on tehnyt asiasta periaatepäätöksen. Joukkoliikenteen osalta tarvitaan tarkempia laskelmia, sillä biokaasuun perustuvan polttoainejärjestelmän tulee olla varmuudella täysin valmis ja toimintavarma heti liikenteen alkamisajankohdasta lähtien. Järjestelmän yksityiskohtien tulee olla tiedossa jo 1,5 vuotta ennen liikenteen alkamista, koska kilpailutus alkaa tuolloin ja kilpailutusasiakirjoissa tulee kuvata olennaiset biokaasun käyttöön liittyvät seikat.

Esimerkiksi bussivarikon omistajuuteen liittyvät seikat samoin kuin erilaiset vastuukysymykset tulee vielä selvittää ja arvioida ennen aiesopimuksen tekoa. Varikon voi omistaa esimerkiksi kaupunki, liikennöitsijä tai erillinen yhtiö, ja varikon omistajuudella on suuri merkitys kilpailun toteutumiseen. Myös muiden tankkauspisteiden sijainti vaikuttaa bussiliikenteen kilpailutukseen ja eri tarjoajien tasavertaisiin mahdollisuuksiin tarjota liikennettä.

Oheismateriaali 1Paikallisen kestävän liikenneratkaisun toteuttamissuunnitelma (jaetaan kokoukseen osallistuville)

Virastopäällikkö Markku Toivonen / joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan yhteisen valmistelukokouksen perusteella ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää osaltaan esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää

• että biokaasun käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että sen käyttöönotto vuonna 2014 olisi mahdollista
• että joukkoliikenteen osalta tehdään kevään 2012 aikana tarkempi selvitys ja suunnitelma, jonka pohjalta voidaan päättää biokaasun käytöstä polttoaineena kaupungin järjestämissä joukkoliikennepalveluissa.

Edelleen lautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaa ympäristö- ja kaavoitusviraston tehtäväksi hankkeen jatkovalmistelun ja nimeää työlle ohjausryhmän

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 16.11.2011:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 1.11.2011 § 444 tehnyt kaupunginhallitukselle edellä olevan esityksen. Joukkoliikennelautakunta on tehnyt vastaavan esityksen kaupunginhallitukselle 1.11.2011 § 207.

Käsiteltävänä olevan asian jatkovalmistelutyölle tulee asettaa ohjausryhmä. Ympäristötointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle tulee antaa valtuus ohjausryhmän asettamiseen.

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että biokaasun käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että sen käyttöönotto vuonna 2014 olisi mahdollista,

että joukkoliikenteen osalta tehdään kevään 2012 aikana tarkempi selvitys ja suunnitelma, jonka pohjalta voidaan päättää biokaasun käytöstä polttoaineena kaupungin järjestämissä joukkoliikennepalveluissa,

että hankeen jatkovalmistelu annetaan ympäristö- ja kaavoitusviraston tehtäväksi ja

että ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja oikeutetaan nimeämään asian jatkovalmistelutyölle ohjausryhmä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.