Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen ja resurssijohtaja Max Lönnqvist 25.10.2011:

Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä on käsitellyt kokouksessaan 11.10.2011 § 96 sopeuttamistoimenpiteitä alla olevan valmistelun pohjalta.

Kaupunginhallitus päätti toiminnan ja talouden seurantaraportin 1.1.– 31.7.2011 johdosta seuraavista toimenpiteistä:

• Peruspalvelulautakunnan tulee laatia kaupunginjohtajalle 30.10. mennessä yhteistyössä apulaiskaupunginjohtajan kanssa suunnitelma peruspalvelulautakunnan säästötavoitteiksi menokehityksen hillitsemiseksi

Nykytilanne ja mahdolliset jatkotoimenpiteet

Sopimusohjauksen sisältämät rakennemuutokset tähtäävät kustannussäästöihin jo vuoden 2011 aikana. Ydinprosessien rakennemuutokset toteutuvat eri tahtiin. Käynnistysvaiheessa muutokset ovat tuoneet myös lisäkustannuksia. Kuluvan vuoden talouden toteutumassa näkyy jo ikäihmisten ydinprosessin rakennemuutoksen positiivinen vaikutus.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessissa suurin ylitysuhka on lastensuojelun kustannuksissa. Lastensuojelun rakennemuutos ei ole käynnistynyt toivotulla vauhdilla ja siihen on reagoitu korjaavilla toimenpiteillä:

• lastensuojelun avohuollon palveluihin painotetaan tuntuvasti entistä enemmän ja erityisesti nuorten avohuollon palveluja lisätään huostaanottojen määrän vähentämiseksi.
• Suurin ylitysuhka on sijaishuollon palvelujen ostoissa, ja näiden vähentämiseksi lisääviä toimenpiteitä on tehostettu. Elokuusta 2011 palvelutuotantojohtajaa on konsultoitava ennen ulkopuolisen sijoituksen tekemistä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.
• Yleistä kustannustietoisuutta on korostettu koko lastensuojelussa.

Itsenäisesti selviytyvien ydinprosessissa suurimmat ylitysuhat ovat sairaanhoitopiirissä ja kuntoutumispalveluissa vammaispalvelulain myötä. Päihdehuollon asumispalveluissa päästään kilpailutuksen ylimenokauden erityisjärjestelyistä normaalitilaan.

Ikäihmistenkohdalla sairaalahoidon hoitoketjun tehostamista on nopeutettava sairaanhoitopiirin kustannusten hillitsemiseksi.

Menokehityksen hillitsemiseksi on jatkettava määrätietoisesti edellä mainittuja kehittämishankkeita. Kokonaismenoihin vaikuttamiseksi tarvitaan edelleen päätöksiä mm. seuraavista asioista:

• tilarationalisoinnit (mm. Tulkkikeskuksen ja Ulkomaalaistoimiston siirto, hallinnon tilat, yksiköiden keskittämiset (esim. kolmessa pisteessä toimiva lasten psykiatrian poliklinikka) jne.
• maksutaksojen yhtenäistäminen ja korotukset sekä alennusten poisto (mm. pth, vanhustenhuolto, esh jne.), yksityispotilaiden lähetekäytäntöjen ja tutkimusten muuttaminen vähintään omakustannushintaisiksi
• hankintaosaamisen lisääminen ja tilaajan roolin korostaminen (keskitetyt hankinnat eivät kaikilta osin palvele hallintokuntia)
• terveyskeskusten palveluiden joustavampi käyttö (mm. aikataulujen porrastaminen, hammashuollon tilojen luovuttaminen ulkopuolisten käyttöön mikäli omalla henkilökunnalla ei pystytä teettämään lisätöitä)
• sairaalahoidon mahdollinen uudelleenorganisointi

Edelleen tulosalueet säästävät investointimäärärahoja niissä kohteissa, joissa se on mahdollista niin, että hankkeen toteuttaminen ei kohtuuttomasti kärsi ja tekevät vain sellaisia käyttöomaisuusinvestointeja, joka ovat toiminnan kannalta välttämättömiä tai lisäävät tuottavuutta.

Koulutusten ja virkamatkojen osalta on käytettävä tarkoituksenmukaisuus- ja taloudellisuusharkintaa. Päätöksentekoa voidaan tarvittaessa nostaa ylemmälle tasolle valvonnan ja vaikutuksen parantamiseksi.

Viimeksi mainituista ei tosin voida juurikaan vähentää panostusta koska esim. v. 2010 henkilöstön lakisääteinen täydennyskoulutus jäi alle minimitavoitteen.

Johtoryhmä käsitteli talousarvion ylitystä erillisenä asiana myös kokouksessaan 25.10.2011 ja sovittiin jatkovalmistelusta.

Palvelujohtajien kannanotoissa on korostettu käynnissä olevien rakennemuutoshankkeiden merkitystä. Pääosin suunta muutoksissa on ollut lastensuojelun sijaishuoltoa lukuun ottamatta tavoitteiden mukainen. Lastensuojelun osalta onkin jo käytännössä päädytty siihen, että jokainen sijoitus edellyttää palvelutuotantojohtajan hyväksyntää. Päihdehuollon ostopalvelujen osalta muutos näkyy loppuvuoden kehityksessä. Vanhuspalvelujen osalta tulee jatkaa kustannustehokasta sijoittamista puitesopimuksen mukaisiin yksiköihin.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa jatketaan neuvotteluja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöstä lähetteiden vähentämiseksi.

Palvelutuotannon kannanotossa todetaan, rakenteelliset, pitkäkestoiset ja koko palvelujärjestelmää koskevat uudistukset vievät aikaa ja niistä saatavat kustannushyödyt näkyvät vasta viiveellä. Talouden sopeuttamiseksi loppuvuonna 2011 tulosalueilla tarkastellaan kriittisesti sijaisten, tilapäisen työvoiman, laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ja avustusten käyttöä, virkamatkoja, koulutusten järjestämistä, investointeja sekä suositaan talkoovapaiden pitämistä. Palvelutuotannon johtoryhmä käsittelee talouden sopeuttamiseen tähtääviä asioista systemaattisesti. Virastossa on käynnissä kehittämistyö, jossa tulosalueiden toiminnanohjausta kehitetään vastaamaan sopimusohjausmallin vaatimuksia. Tämä kehittämistyö viedään loppuun alkuvuoteen 2012 mennessä ja sillä tähdätään parempaan toiminnan vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuden lisäämiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennemuutosten toteuttamista tehostetaan ja tarvittaessa päätösvaltaa delegoidaan väliaikaisesti ylöspäin muussakin kuin vain lastensuojelussa. Ostopalvelujen osalta tulee käyttää erityisen tarkkaa harkintaa ja vain välttämättömissä tapauksissa toteuttaa sijoituksia vuonna 2011.

Sijaisten käytöstä ja talkoovapaiden suosimisesta sekä hankinnoista pidättäytymisestä on annettu tarkennetut ohjeet ja niiden käsittelyä on edellytetty tulosalueiden ja toimintayksiköiden kokouksissa.

Toiminnan ja talouden seurantaa on käsitelty kuukausittain sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä, palvelutuotannon johtoryhmässä sekä apulaiskaupunginjohtajan vetämässä talouden seurantapalaverissa.Poikkeamista ja toimenpiteistä on raportoitu voimassa olevien ohjeiden mukaan ja pyyntö lisämäärärahasta on osoitettu kaupunginhallitukselle tammi- elokuun toteutuman perusteella.

Hallintokunnan toimenpidevalikoimalla ei voida poistaa koko ylitysuhkaa ja vaikutus loppuvuonna on pieni ylitykseen nähden. Edelleen on perusteltua esittää kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle lisämäärärahan myöntämistä peruspalvelulautakunnan talousarvioon. Lisämäärärahan tarve on 11.620.000 euroa ja tuloerää voidaan korottaa 1.855.000 euroa

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää lähettää edellä olevan selvityksen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Talousjohtaja Jukka Laiho ja talousarviopäällikkö Heikki Silpola 17.11.2011:

Peruspalvelulautakunta on antanut 26.10.2011 § 303 selvityksen kaupunginhallitukselle talouden sopeuttamistoimenpiteistä. Talouden vastuualueella ei ole huomautettavaa annetun selvityksen suhteen. Hallintokunnan toimenpiteillä ei voida selvityksen mukaan poistaa määrärahan ylitysuhkaa. Esitetyillä toimenpiteillä on varsin pieni vaikutus ylityksen suuruuteen nähden.

Peruspalvelulautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle lisämäärärahan myöntämistä peruspalvelulautakunnan talousarvioon. Lisämäärärahan tarve on 11.620.000 euroa ja tuloerää voidaan korottaa 1.855.000 euroa. Talouden vastuualue katsoo, että peruspalvelulautakunnan määrärahan korotusesitykseen tulee ottaa kantaa, koko kaupungin talouden III ennustetta käsiteltäessä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Tässä yhteydessä voidaan paremmin arvioida sitä löytyykö esitetylle määrärahan korotusesitykselle katetta muualta kaupungin talousarviosta. Talouden ennustetta tultaneen käsittelemään kaupunginhallituksessa jo 21.11.2011.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä peruspalvelulautakunnan selvityksen vuoden 2011 talousarvion sopeuttamistoimenpiteistä tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.